EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Kirjallisuus

Avainsana: Kirjallisuus

Valtion taiteilija-apuraha 298 taiteilijalle

Julkaistu
Taike-tiedote | Taike-meddelande

11.8.2014
 
Valtion taidetoimikuntien jakamat apurahat ovat viisi-, kolmi-, yksi- ja puolivuotisia. Neljä taiteilijaa sai taiteilijaprofessoriapurahan. Apurahakausi alkaa vuoden 2015 alusta.
 
Valtion taiteilija-apurahan turvin työskentelee vuosittain lähes 600 taiteilijaa, mikä on noin kolme prosenttia maamme taiteilijakunnasta. Apuraha on tarkoitettu eri alojen ammattitaiteilijoille pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn. Toimikunnat arvioivat hakijoiden taiteellisia ansioita mutta myös ikä, asuinpaikka ja kieli huomioidaan. Osa apurahoista on kiintiöity nuorille ja uransa alussa oleville taiteilijoille.
 
Veroton apuraha on 1 670 euroa kuukaudessa. Tästä summasta taiteilija maksaa itse oman sosiaaliturvansa. Vuositasolla apurahoja maksetaan kaikkiaan noin 10 miljoonaa euroa.
 
Taiteilijaprofessoriapurahat ovat viisi- tai kymmenvuotisia apurahoja, joiden saajalla on apurahakautensa aikana oikeus käyttää taiteilijaprofessorin arvonimeä. Näyttämötaiteen taiteilijaprofessoriapurahan saivat ohjaajat Atro Kahiluoto ja Mikko Roiha. Valokuvataiteen taiteilijaprofessoriapurahan saivat taiteilijat Ritva Kovalainen ja Jorma Puranen.
 
Atro Kahiluoto on teatteritaidetta kokonaisvaltaisesti ammattiteattereissa, vapaissa ammattiryhmissä ja viime vuosina esitystaiteen parissa kehittänyt ohjaaja. Hän on toiminut teatterinjohtajana, vierailevana ohjaajana, ohjaajantyön lehtorina ja Suomen teatteriohjaajien ja dramaturgien puheenjohtajana. Lisäksi hän on Esitystaiteen seuran perustajajäseniä.
 
Ohjaaja Mikko Roiha painottaa työssään teattereiden ja etenkin näyttelijöiden yhteistyötä ja kansainvälistä kohtaamista. Hänen uusin tuotantonsa on Minna Canthin Sylvi, jossa on mukana kuusi teatteria. Esitys tehdään kaksikielisenä. Roiha on tullut tunnetuksi monipuolisena taiteilijana, jonka esitykset kiertävät sekä maailmalla että suomalaisten maakuntateattereiden ohjelmistossa.
 
Valokuvataiteilija Ritva Kovalainen tutkii töissään luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Hän on julkaissut uransa aikana lukuisia valokuvateoksia aktiivisen näyttelytoiminnan ohella. Yhdessä Sanni Sepon kanssa tehdystä Puiden kansa -teoksesta hänet palkittiin Suomi-palkinnolla. Kovalainen tunnetaan valokuvataiteilijan työnsä ohella myös taidekirjojen graafisesta suunnittelusta.
 
Jorma Puranen on kansainvälisesti arvostettu valokuvataiteilija, joka pohtii teoksissaan ihmisen ja kokonaisten kulttuurien jättämiä jälkiä historiassa, luonnossa ja erityisesti maisemassa. Puranen on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla ja kaksi kertaa valokuvataiteen valtionpalkinnolla. Toukokuussa hän voitti arvostetun kansainvälisen Higashikawa-palkinnon Overseas Photographer Award -kategoriassa.
Toimikunnat saivat yhteensä 2416 taiteilija-apurahahakemusta. Apurahan sai 12 prosenttia hakijoista. Eniten hakemuksia tuli kuvataiteen alalle. Kuvataiteen 720 hakijasta vain 7,5 prosenttia sai apurahan. Kuvataiteen saajista neljäsosa oli nuoria, alle 35-vuotiaita.
 
 

Ylihärsilän, Käpin ja Hertellin biisi avaa 10-vuotiaan Etno-Espan

Julkaistu
30 viikkoa, parisataa konserttia ja kymmeniätuhansia katsojia. Kun kymmenes Etno-Espa päättyy Palefacen riimein, on takana melkoinen rupeama uuden kansanmusiikin tarjoilua kaupunkilaisille ja turisteille Helsingin paraatipaikalla. Festivaalin avaa maanantaina 11.8. keväällä järjestetyn runokilpailun voittajateoksesta tehdyn kappaleen ensiesitys.

 
Voittajarunon on kirjoittanut pääkaupunkiseutulainen runoilija Harri Hertell ja sen ovat säveltäneet ja esittävät Teosto-palkinnon 2014 saanut Risto Ylihärsilä sekä jouhikkoguru Pekko Käppi. Runokilpailuun tuli yhteensä lähes kaksisataa runoa. Avajaispäivän jälkeen Etno-Espa juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan kaksiviikkoiseksi tiivistyneessä mutta ohjelmistoltaan laajentuneessa muodossa tarjoten jopa 20 ajankohtaista uuden kansanmusiikin yhtyettä. Uutuutena nähdään mm. liverunoklubi, kamujoogaa Espan puistossa sekä Lasten lauantai.
 
Etno-Espan juhlavuoden virallisen avauksen suorittaa 11.8. Espan lavalla klo 16.00 Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen. Avajaisissa jaetaan myös palkinnot runokilpailussa sijoittuneille runoilijoille. Kilpailun päätuomari Risto Ylihärsilä valitsi voittajarunoksi Andrei Belone -nimimerkillä kirjoitetun runon, jonka takaa paljastui helsinkiläinen runoilija ja mm. Helsinki Poetry Connection -kollektiivin perustaja Harri Hertell.Ylihärsilä kommentoi runoa seuraavasti:
 
”Runon 22 sanaa sisältävät puolesta kilometristä 750 metriin tavaraa. Maaginen hetki on tallennettu siten, että siihen on helppo astua sisään, tarkastella sen useita tasoja useilta kanteilta ja havaita se toimivaksi erilaisilla näkökulmilla. Sana muuttuu eläväksi muistikuvaksi, niin kuin mielestäni tämänkaltaisessa runossa pitääkin. Sauna-/kylpemisviitteistä myös pieni plussa.”
 
Toiselle sijalle valikoitui Jaakko Laitinen Helsingistä runolla ”Meitsie” ja kolmannelle sijalle Markku Siira Hämeenlinnasta runolla ”Piilossa”. Avajaisbändinä lavalla nähdään pelimanni-räpin tuore nimi Pitkäsen Matti ja Heidän Alhaisuutensa.
 
Etno-Espan juhlavuoden ohjelmistossa nähdään lisäksi mm. Maria Gasolina, Riikka Timonen, Tuuletar, HERD & Timo Alakotila, Emilia Lajunen Fixed,Pirulainen, Muuan Mies, Orffit ja Haapoja & Illmari. Tapahtuma päättyy perinteisesti Taiteiden yönä 21.8., jonka aikana lavalle kipuavat laulaja-lauluntekijä Topi Saha, Pekko Käppi & K:H:H:L sekä Paleface.
 
Vuodesta 2005 saakka järjestetty festivaali on vakiinnuttanut paikkansa uuden kansanmusiikin näyteikkunana Helsingin keskustassa. Vuosien varrella tapahtumassa on esiintynyt niin kansanmusiikin huippunimiä kuin tuoreita lupauksiakin, vähemmistöryhmien musiikkia unohtamatta.
 
”Jos alkuaikoina joku epäili, mahtaako laadukasta ohjelmistoa uuden kansanmusiikin parista riittää vuosittain moneksi viikoksi, on epäilys tullut kumottua moneen otteeseen. Etno-Espa on saanut vuosittain yli sata esiintyjähakemusta, ja uusien hakijoiden määrä vuosittain on kasvava. Uusi kansanmusiikki elää ja voi hyvin!”, kertoo Etno-Espa yhdistyksen puheenjohtaja Maria Silvennoinen.
 

Sanoittajien ammattikunta naisistuu

Julkaistu
Teoston tuoreiden lukujen valossa suomalainen sanoittajakunta naisistuu hyvää vauhtia. Valtaosa suomalaisista sanoittajista on jo naisia. Kehitys on jatkunut tasaisena koko 2010-luvun ajan. Kaikkiaan naisia Teoston edustamista tekijöistä on kuitenkin vain 18 prosenttia.

 
Teoston tuoreiden tilastojen mukaan 53 % Teostoon liittyneistä sanoittajista on naisia. Sanoittajien määrä on kasvanut tasaisesti: vuoden 2013 lopussa Teoston asiakkaana oli 1972 naissanoittajaa, viisi vuotta aiemmin määrä oli 800. Musiikintekijä Maija Vilkkumaa pitää kehitystä luonnollisena.
 
”Populaarimusiikki on vielä nuori ilmiö, ja muutaman ensimmäisen vuosikymmenensä ajan se oli lähinnä nuorten miesten temmellyskenttä. Nykyään kaikki on toisin: musiikkia kuuntelevat ja tekevät kaikenikäiset ja -näköiset ihmiset. Naisen ja tytön ääni laululyriikassa ei ole enää poikkeus tai kannanotto sinänsä, vaan olennainen osa popmusiikin monisyistä maailmaa. Tämä on hyvin luonnollinen kehityskulku, enkä oikein voi kuvitella mitään muuta suuntaa”, kertoo Vilkkumaa.
 
Lukuisille menestysartisteille, kuten Jari Sillanpäälle, Suvi Teräsniskalle ja Yö-yhtyeelle sanoituksia tehnyt Eija Hinkkala uskoo, että kasvun taustalla on positiivinen kierre.
 
”Tällä hetkellä moni ykkösrivin artisteistamme on nainen. Tämä on innoittanut myös uusia naissanoittajia. Naiset saavat nostetta toinen toisiltaan, kun yksi menestyy, toinenkin syttyy”, Hinkkala sanoo.
 
Kaikkiaan Teosto edustaa noin 28 000:ta musiikintekijää ja kustantajaa. Naisten osuus Teoston tekijäasiakkaista on noin 18 %. Vaikka naiset ovat yhä selkeästi vähemmistössä, Teostoon liittyneiden naistekijöiden määrä on kasvanut viime vuodet keskimäärin noin 5 %:n tahtia. Vuonna 2013 kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 7,3 %. Miesten määrän vuosittainen kasvu on ollut noin 3 %.

Sosiaalinen media on tärkeässä roolissa musiikin kulutuksessa

Julkaistu
Laaja pohjoismainen kuluttajatutkimus selvitti digitaalisten sisältöjen käyttöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyselytutkimukseen osallistui 4 000 vastaajaa näistä kustakin maasta.

 
Sosiaalinen media on noussut merkittäväksi osaksi musiikin kulutusta. Suomalaisista 15–25-vuotiaista 48 % jakaa linkkejä musiikkikappaleisiin sosiaalisessa mediassa. Koko väestön osalta luku on 30 %.
 
21 % suomalaista sanoo löytävänsä uutta kiinnostavaa musiikkia sosiaalisen median kautta ja 9 % kuuntelee jaettuja soittolistoja musiikkipalveluissa. Vastaajien mielestä suomalaista musiikkia löytyy hyvin myös digitaalisista palveluista. Vain 12 % pitää kotimaisen musiikin löytämistä hankalana musiikkipalveluista.
 
Kun verrataan muiden digitaalisten sisältöjen ja palvelujen käyttöä, musiikin kulutus ei ole vielä saavuttanut yhtä merkittävää jalansijaa Suomessa. 13 % suomalaista kertoo maksaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana digitaalisessa muodossa olevasta musiikista.
 
Samaan aikaan 15 % kertoi ostaneensa päivittäistavaroita verkosta ja 25 % ostaneensa konserttilippuja verkosta. 40 % vastaajista kertoi käyttäneensä pankkipalveluja mobiililaitteilla ja 67 % katsoneensa TV-sisältöjä verkon kautta.
 
Kun tarkastellaan kaikkia sosiaalisen median palveluita, Suomen seuratuin artisti on Cheek.
 
Tutkimustulosten laajempi julkistus on syksyllä. Tutkimuksen avulla haettiin vastauksia mm. siihen, mitkä seikat vaikuttavat rahankäyttöön digitaalisissa palveluissa ja palvelujen käyttöönottoon, minkälaisia eroja Pohjoismaiden välillä on ja mistä ne johtuvat. Kuluttajilta kysyttiin erilaisten musiikkipalvelujen, videopalvelujen, laajakaistojen ja sosiaalisen median käytöstä, rahankäytöstä sekä asenteista.
 
Kyselytutkimus käynnisti tutkimusyhteistyön Teoston ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen Kodan (Tanska) ja Tonon (Norja) kanssa. Tutkimuksen toteuttajana toimi Taloustutkimus Oy.

Biisinikkarin peruskoulu – opas musiikintekijöille

Julkaistu

Mitä on tekijänoikeuskorvaukset ja miten ne jakautuvat eri oikeudenomistajien kesken? Mitä tekee Teosto, tai entäpä Gramex? Mikä ihme on esitysilmoitus? Sormi menee suuhun viimeistään pohtiessa kustantamista ja tuottamista; mitä eroa niillä on?

Musiikintekijän perustieto on nyt päivitettynä yksissä kansissa!

Biisinikkarin peruskoulu ei pyri kaikenkattavuuteen, mutta sisältää musiikintekijälle suunnatun tietopaketin, jonka asiasisältö kuuluu jokaisen vähänkin vakavammin musiikin tekemiseen suhtautuvan perusoppimäärään. Oppaassa seurataan teosta sen syntyhetkestä tuotantoportaaseen ja edelleen teoksen esityksiin saakka. Tekijänoikeuskorvausten muodostuminen ja jakoperusteet ovat tietenkin hyvin esillä. 
 
Siihen, miten hyvä biisi rakentuu, ei tässä yhteydessä puututa. Musiikki kun on niin monimuotoista, että edellä mainittuun ei voisi yksiselitteistä vastausta antaakaan. Yhden mielestä yksi on hyvää ja toisen mielestä toinen.
 

Tutustu oppaaseen!

Tekijänoikeuskorvausten nykyinen verotusmalli ajaa tekijöitä pois Suomesta

Julkaistu
Musiikintekijöiden verokohtelu saatava tasa-arvoiseksi muiden yrittäjien kanssa

 
Suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa. Tekijänoikeuskorvausten verokohtelu kuitenkin tällä hetkellä estää yritystoiminnan mielekkään harjoittamisen, ja moni menestyvä tekijä on siirtänyt toimintansa ulkomaille. Teemasta keskusteltiin tiistaina eduskunnassa Teoston ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestämässä tilaisuudessa.
 
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry – ovat esittäneet musiikintekijöiden verotuksen uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista.
 
Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa musiikintekijöitä investointeihin, joita he voisivat käyttää toimintansa kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.
 
”Nykyisellään tekijänoikeusjärjestöjen tekijälle tilittämien tekijänoikeuskorvausten verokohtelu muodostaa kasvavan kilpailukykyongelman. Siksi luovan alan toimijoiden verotusta olisikin tarkoituksenmukaista kehittää enemmän yritystoimintaluonteen huomioivaan suuntaan”, toteaa kansanedustaja Lenita Toivakka (kok). Toivakka on tehnyt aiheesta lakialoitteen yhdessä kansanedustaja Pia Kauman (kok.) kanssa.
 
”Aloitteella pyritään siihen, että musiikintekijät ja luovat alat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan muiden alojen kanssa”, Kauma sanoo. Lakialoitteeseen kerätään parhaillaan allekirjoituksia.
 
Kansainvälistä menestystä niittävän Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva Samu Haber on kokenut epäreilun verokohtelun vaikutukset myös käytännössä: Haber on tällä hetkellä asiakkaana Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stimissä, joka mahdollistaa tekijänoikeuskorvausten ohjaamisen yhtiölle.
 
”Kukaan meistä tekijöistä ei ole hakemassa itselleen erityiskohtelua. Kyse on siitä, että meille annetaan mahdollisuus toimia yrittäjinä mahdollisimman ammattimaisesti. Mikäli verokohtelu saataisiin Suomessakin asianmukaiselle tolalle, siirtäisin toimintani heti takaisin Suomeen”, Haber sanoo.
 
”Kilpailukykyinen verotus mahdollistaa menestyneimpien tekijöiden pysymisen suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina ja heidän teostensa tekijänoikeustuottojen kotiuttamisen Suomeen. Esitetty malli muistuttaisi Ruotsissa käytössä olevaa mallia”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
 
Pitkän linja musiikkiyrittäjä ja säveltäjä Esa Nieminen uskoo, että kauan odotettu uudistus saisi aikaan positiivista virettä.
 
”Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja kasvua, mutta ei pelkästään puhetta vaan myös tekoja. Verokäytäntöä muuttamalla saataisiin vauhditettua musiikkialan kasvua ja luotua Suomeen uutta työtä”, Nieminen toteaa.
 
Ammattimaiset musiikintekijät ovat aktiivisia yrittäjiä
 
Verokäytännön pikaisen uudistamisen puolesta puhuu myös Teoston toteuttama yritys- ja verokysely, jonka perusteella suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä (58 %:lla kyselyyn vastanneesta 322 musiikintekijästä) on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.
 
Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista 70 prosenttia harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.
 
Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yrityksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennukseen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää toimintaa tai toimii levy-yhtiönä. Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikintekijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätösvaltaa yrityksessä.
 
Yrittäjistä 96 prosenttia ilmoitti saavuttaneensa yritystoiminnan kautta niitä hyötyjä, joita oli yritystä perustettaessa tavoitellut. Tärkeimmät musiikintekijöiden ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimiskulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttäminen.

Teatteri- ja biisileiri kesällä lapsille ja nuorille – vielä ehtii mukaan!

Julkaistu
Ma 21.7. – pe 25.7.2014 VUOLAHDEN LEIRIALUEELLA Kuusiston saaressa Kaarinassa

 
TEATTERI- JA BIISILEIRI on lasten ja nuorten oma leiri. Leiriperinne on jatkunut Jorma-ryhmän järjestämänä jo 10 vuotta. Leirillä opetellaan näyttelemistä ja esiintymistä, tehdään biisejä, lauletaan, liikutaan, tanssitaan, beatboxataan, räpätään, soitetaan, uidaan ja saunotaan – ja nauretaan nuotiolla! Leirille mahtuu vielä muutama mukaan! Teatterin ja musiikin tekeminen antavat rohkeutta esiintymiseen sekä omien tunteiden ja mielipiteiden esilletuomiseen. Ne antavat myös itsevarmuutta! Leirillä kehittyy ilmaisutaito ja yhteistyökyky.
Leiriryhmät ovat tänä vuonna 10-13 sekä 14-17-vuotiaille lapsille ja nuorille.
 
Opettajina toimivat mm.
näyttelijä-ohjaaja ja lauluntekijä Nina ”Neiti Ö” Erjossaari
käsikirjoittaja-ohjaaja-säveltäjä Tina Salminen da Costa lauluntekijä-muusikko Jaana Mäkinen
näyttelijä Karoliina Niskanen
break-tanssija Samppi Hirvikangas
rap-artisti Kalle ”Kajo” Niskanen
 
Leirin aikana valmistetaan esitys, joka nähdään leirin viimeisenä päivänä Vuolahden Leiriteatterissa. Vanhemmat ja ystävät ovat tervetulleita loppuesitykseen perjantaina klo 16:30.
Aikaisempaa kokemusta ei tarvita – mukaan vaan!
 
Ilmoittautumiset:
puh. 040 771 7715
tai netissä osoitteessa: www.jormaryhma.fi

Hae Saaren kartanon residenssiin 1.-31.8.

Julkaistu
Saaren kartanon residenssi on eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden rauhallinen työskentely-ympäristö ja hedelmällinen kohtauspaikka. Residenssi tarjoaa syys–huhtikuussa suomalaisille ja ulkomaisille eri alojen taiteilijoille, kriitikoille ja kääntäjille mahdollisuuden kahden kuukauden mittaiseen intensiiviseen työskentelyjaksoon rauhallisessa maaseutuympäristössä. Myös taiteilijaryhmät voivat hakea tiloja käyttöönsä määräajaksi touko–elokuussa.

 
Residenssivierailla on käytössään asunto ja työhuone, ja heille maksetaan työskentelyapurahaa 2 300 tai 2 600 euroa/kk. Ryhmät voivat hakea oleskelun ajaksi ryhmäresidenssitukea.
 
Hakuaika vuodelle 2015 on 1.–31.8.2014.
 
Lue lisää residenssihausta täältä.
 

Teosto maksoi kesäkuun tilityksessä kotimaisille musiikintekijöille 16,7 miljoonaa euroa

Julkaistu
Teosto maksoi tänään vuoden suurimman tilityksensä kotimaisille säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille. Päätilitys maksettiin ensi kertaa kolmen pohjoismaisen järjestön kehittämillä yhteisjärjestelmillä.

 
Kotimaisille musiikintekijöille ja -kustantajille on tänään maksettu 16,7 miljoonaa euroa eli noin miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden päätilityksessä. Esityskorvaustilitystä saa yhteensä 13 300 Teoston oikeudenomistajaa.
 
Kesäkuun tilitys koostuu pääosin vuonna 2013 radiossa, tv:ssä, konserteissa, festivaaleilla ja muissa elävän musiikin tapahtumissa soitetun musiikin esityskorvauksista.
 
”Niin kotimaahan kuin ulkomaillekin maksettavien tilityssummien kasvu kertoo luovien alojen vetovoimaisuudesta. Samaan aikaan kun Suomen talous on supistunut, musiikkiala on kasvanut”, sanoo Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen.
 
Ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille Teosto tilittää sisarjärjestöjensä kautta yhteensä 21,6 miljoonaa euroa.
 
Vähemmän kustannuksia, enemmän tietoa ja tehokkuutta
 
Kesäkuun päätilitys maksettiin ensi kertaa kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön – Teoston, tanskalaisen Kodan ja norjalaisen Tonon – yhteisillä taustajärjestelmillä, joita kehitetään osana järjestöjen Polaris Nordic -yhteistyötä. 
 
Euroopan tehokkaimpiin tekijänoikeusjärjestöihin lukeutuvat Koda, Tono ja Teosto haluavat varmistaa yhteistyöllään, että oikeuksien hallinta on Pohjoismaissa jatkossakin kustannustehokasta. Yhteistyön tarkoituksena on myös helpottaa järjestöjen IT-hankintoja tulevaisuudessa.
 
”Kaikki kolme järjestöä ottivat yhteisen tilitysjärjestelmän käyttöön viime vuoden joulukuussa ja ensimmäiset tilitykset oikeudenomistajille on jo tehty sen kautta. Koda, Tono ja Teostokin eräiltä osin ovat käsitelleet esitystapahtumat jo yhteisellä järjestelmällä. Myös Teosto siirtyy käyttämään järjestelmää täysipainoisesti lähitulevaisuudessa. Järjestelmien käyttöönotto on edennyt kaikissa maissa sujuvasti”, yhteistyötä kolmessa maassa koordinoiva Damián Arguimbau kertoo.
 
”On luonnollista yhdistää voimat Kodan ja Tonon kanssa, koska molemmilla järjestöillä on kanssamme hyvin samanlaiset prosessit, tavoitteet ja arvot”, kertoo Polaris Nordic -yhteistyötä Teostossa koordinoiva Lea Valkeajärvi.
 
Polaris Nordicin myötä järjestöt ovat päättäneet siirtyä nykyistä suurempaan teostietokantaan, minkä on tarkoitus tehostaa entisestään korvausten kohdistamista. Tietokannan odotetaan myös helpottavan yhteistyötä muiden eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, sillä samaa ICE-tietokantaa hyödyntävät muun muassa ruotsalainen STIM sekä Ison-Britannian PRS. Musiikintekijöille muutokset näkyvät aiempaa tarkempana tietona siitä, mistä korvaukset tulevat.
 
”Pohjoismaissa tällä hetkellä käytettävä teostietokanta sisältää noin 12 miljoonan teoksen tiedot, kun taas ICE:ssä vastaava luku on yli 20 miljoonaa ja lisäystä on vielä tulossa. Yhteinen teostietokanta helpottaa korvausten kohdistamista kaikissa ICE:tä käyttävissä järjestöissä, koska kaikilla on käytössä sama informaatio teoksista ja kustannussopimuksista. Teosto alkaa käyttää ICE:tä vuonna 2015.”
 
”Yhteistyössä pystymme kehittämään järjestelmiämme tehokkaammin”, Valkeajärvi jatkaa.

Elvisin ja Yleisradion ”Elvis-sopimus” päivitetty vastaamaan paremmin nykyisiä toimintatapoja

Julkaistu
Yleisradio ja Elvis ry ovat päivittäneet  ns. Elvis-sopimuksen, joka koskee Ylen Elvisin jäseniltä tilaamia sävellys-, sovitus-, sanoitus- sekä muita vastaavia töitä sekä niiden maksuperusteita. Merkittävää on, että sanoituksen tariffi nostettiin säveltämisen kanssa samalle tasolle.

 
Päivityksessä keskityttiin sanamuotojen tarkistamiseen sekä tariffitaulukon yksinkertaistamiseen. Sopimukseen lisättiin puhtaaksikirjoituksen osalta suora viittaus Muusikkojen Liiton ja Ylen väliseen sopimukseen. Tariffitaulukko puolestaan sisältää nyt vain kaksi taulukkoa; yhden teemasävellyksille ja sanoituksille sekä toisen sovituksille. Näiden lisäksi sanoituksen tariffi nostettiin säveltämisen kanssa samalle tasolle ja sovitustariffitaulukko ulottuu nyt 28:lle stemmalle. 
 
Taulukoista on nyt jätetty käsite rytmiryhmä kokonaan pois, ja stemma määritellään tarkoittamaan sointumerkkejä, melodioita, sanoituksen merkitsemistä nuotteihin tai vaikka pelkän rytmiikan kirjoittamista. Tällaisen laskentatavan katsottiin olevan lähempänä nykyistä tapaa toimia.
 
Sopimuksen sisältö päivitettiin yhteistyössä Ylen kanssa Elvisin sovitustiimin avulla. Työssä mukana olivat Elvisin toimiston lisäksi Markku Johansson, Juha Tikka, Heikki Elo, Jari Puhakka, Jari Eskola sekä Veli-Matti Halkosalmi.