Tekijänoikeuskorvausten nykyinen verotusmalli ajaa tekijöitä pois Suomesta
Musiikintekijöiden verokohtelu saatava tasa-arvoiseksi muiden yrittäjien kanssa
Suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa. Tekijänoikeuskorvausten verokohtelu kuitenkin tällä hetkellä estää yritystoiminnan mielekkään harjoittamisen, ja moni menestyvä tekijä on siirtänyt toimintansa ulkomaille. Teemasta keskusteltiin tiistaina eduskunnassa Teoston ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestämässä tilaisuudessa.
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry – ovat esittäneet musiikintekijöiden verotuksen uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista.
Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa musiikintekijöitä investointeihin, joita he voisivat käyttää toimintansa kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.
”Nykyisellään tekijänoikeusjärjestöjen tekijälle tilittämien tekijänoikeuskorvausten verokohtelu muodostaa kasvavan kilpailukykyongelman. Siksi luovan alan toimijoiden verotusta olisikin tarkoituksenmukaista kehittää enemmän yritystoimintaluonteen huomioivaan suuntaan”, toteaa kansanedustaja Lenita Toivakka (kok). Toivakka on tehnyt aiheesta lakialoitteen yhdessä kansanedustaja Pia Kauman (kok.) kanssa.
”Aloitteella pyritään siihen, että musiikintekijät ja luovat alat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan muiden alojen kanssa”, Kauma sanoo. Lakialoitteeseen kerätään parhaillaan allekirjoituksia.
Kansainvälistä menestystä niittävän Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva Samu Haber on kokenut epäreilun verokohtelun vaikutukset myös käytännössä: Haber on tällä hetkellä asiakkaana Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stimissä, joka mahdollistaa tekijänoikeuskorvausten ohjaamisen yhtiölle.
”Kukaan meistä tekijöistä ei ole hakemassa itselleen erityiskohtelua. Kyse on siitä, että meille annetaan mahdollisuus toimia yrittäjinä mahdollisimman ammattimaisesti. Mikäli verokohtelu saataisiin Suomessakin asianmukaiselle tolalle, siirtäisin toimintani heti takaisin Suomeen”, Haber sanoo.
”Kilpailukykyinen verotus mahdollistaa menestyneimpien tekijöiden pysymisen suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina ja heidän teostensa tekijänoikeustuottojen kotiuttamisen Suomeen. Esitetty malli muistuttaisi Ruotsissa käytössä olevaa mallia”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
Pitkän linja musiikkiyrittäjä ja säveltäjä Esa Nieminen uskoo, että kauan odotettu uudistus saisi aikaan positiivista virettä.
”Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja kasvua, mutta ei pelkästään puhetta vaan myös tekoja. Verokäytäntöä muuttamalla saataisiin vauhditettua musiikkialan kasvua ja luotua Suomeen uutta työtä”, Nieminen toteaa.
Ammattimaiset musiikintekijät ovat aktiivisia yrittäjiä
Verokäytännön pikaisen uudistamisen puolesta puhuu myös Teoston toteuttama yritys- ja verokysely, jonka perusteella suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä (58 %:lla kyselyyn vastanneesta 322 musiikintekijästä) on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.
Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista 70 prosenttia harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.
Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yrityksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennukseen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää toimintaa tai toimii levy-yhtiönä. Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikintekijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätösvaltaa yrityksessä.
Yrittäjistä 96 prosenttia ilmoitti saavuttaneensa yritystoiminnan kautta niitä hyötyjä, joita oli yritystä perustettaessa tavoitellut. Tärkeimmät musiikintekijöiden ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimiskulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttäminen.