Musiikintekijä Uutinen

Edition Elvis -katalogi Fennica Gehrman -kustantamolle

– Edition Elvisin kustannustoiminta syntyi 1980-luvulla tiettyyn tarpeeseen. Kustantajat eivät ollut kiinnostuneita sovitusten kustantamisesta eikä niistä syntyvien nuottimateriaalien myymisestä asiakkaille. Niinpä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry aloitti Arthur Fuhrmannin johdolla kustannustoiminnan, jonka fokuksessa oli orkesterisovitukset. Suomen Musiikintekijöiden nykymuotoon tämä kustantamistoiminta ei enää istunut kovin luontevasti. Niinpä aloitimme keskustelut Fennica Gehrmanin kanssa katalogikaupasta. On kaikkien etu, että Edition Elvis -katalogi on jatkossakin vastuullisissa ja ammattitaitoisissa käsissä, toteaa Aku Toivonen, Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Kustannuspäällikkö Jari Eskola Fennica Gehrmanista vahvistaa, että Edition Elvis kaupalla tavoitellaan entistä parempaa palvelua juurikin orkesteriasiakkaille.

– Kentältä tulevan viestin mukaan viihdeorkesterimusiikille on jatkuva ja kasvava tarve, Eskola toteaa ja lisää, että Edition Elvis -kauppa, yhdistettynä Fennica Gehrmanille vuoden 2020 alusta Warner/Chappell Music Finlandin siirtyneeseen viihdemusiikin vuokranuottijakeluun, antaa kustantamolle hyvät lähtökohdat erityisesti viihdeorkesteriteosten jakeluun.

– Tämä on erinomainen tilaisuus pohtia kustantamon asemaa viihde- ja puhallinorkesteriteosten kustantajana sekä perehtyä ja reagoida siihen, millaista viihde- ja puhallinorkesteriohjelmistoa juuri nyt sävelletään – big bandeja unohtamatta, Eskola sanoo ja vakuuttaa, että katalogi saa Fennica Gehrmanista ”arvoisensa kodin”.

– Tulemme kunnioittamaan Edition Elvisin ja Arthur Fuhrmannin henkeä jatkossakin. Tulen itse puhallinorkesteripiireistä, ja tiedän Edition Elvis -brändin arvon puhallinväen keskuudessa. Osa takavuosien keskeisimmästä puhallinorkesteriohjelmistosta onkin ollut Edition Elvisin kustantamaa, Eskola sanoo.

Jatkossa Edition Elvis -asioissa tulee olla yhteydessä Fennica Gehrman -kustantamoon.

Fennica Gehrman Oy on vuonna 2002 perustettu kustantamo, joka jatkaa Fazerin taidemusiikkikustantamon perinteitä. Fennica Gehrmanin katalogiin kuuluu noin 13.000 teosta, ja se on maan suurin musiikkikustantamo. Ajankohtaisia säveltäjänimiä ovat mm. Kalevi Aho, Mikko Heiniö, Kimmo Hakola, Lotta Wennäkoski, Olli Kortekangas ja Matthew Whittall. Katalogiin kuuluu myös huomattavia säveltäjänimiä Jean Sibeliuksesta Uuno Klamin ja Leevi Madetojan kautta Joonas Kokkoseen. Fennica Gehrman edustaa lisäksi mm. Boosey & Hawkesin, Breitkopf & Härtelin, Schott Musicin ja Faber Musicin katalogeja. 

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Musiikin edistämissäätiön arvosoitinkokoelma on esillä Helsinki Tonefestissä

Musiikin edistämissäätiön MES-soitinpankki vuokraa arvosoittimia muusikoille ammattikäyttöön. Laadukkaat vintage-soittimet säilyvät hyvässä kunnossa Kruununhaassa Kitarapajan ylläpitäminä ja ovat heti käyttövalmiudessa esimerkiksi äänitys- ja sävellysprosesseihin.
“Valikoima on varsin vaikuttava.

Soittimet ovat hyvissä säädöissä olevia pitkän historian omaavia vuosikertavehkeitä, joten niitä soittaessa henki puhuttelee ja äänittäjä hymyilee. Myös hinnoittelu on todella kohtuullinen” kertoo Kie Von Hertzen Riffin haastattelussa.

Soittimia voivat vuokrata kaikki Muusikkojen liiton, Suomen säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsenet sekä Gramexin taiteilija-asiakkaat ja Teoston tekijäasiakkaat.

Tule tutustumaan arvosoitinvalikoimaan Tonefestiin Kulttuuritalolle 8.2. Tapahtuma on maksuton.

Lue lisää MES-soitinpankista

Lue lisää Tonefestistä

Etnogaalan 2020 voittajat on julkaistu

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Säveltäjänä hän on luonut tunnistettavan tyylin, joka on täysin vapaa genrerajoista. Hän sanoo: ”Parasta työssäni on monipuolisuus, epäsäännöllisyys ja vaihtelevuus.” Niinpä hän on työkseen päätynyt soittamaan, säveltämään, sovittamaan, miksaamaan, tuottamaan. Hänen nimensä löytyy yli 200 levyltä. Teoston tiedoista löytyy yli 700 sävellystä ja sovitusta.

Hän sanoo: ”Saan energiani kanssamuusikoilta.” Niinpä hän vuonna 2018 päätyi keikalle tai studioon yhteensä 38 eri kokoonpanon kanssa. Hän on valovoimainen, arvostettu, energiaansa ja osaamistaan auliisti jakava musiikkivaikuttaja. Nyt hän on myös vuoden kansanmusiikkitekijä.

Koko tiedote:

Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen kolmatta Etnogaalaa torstaina 9.1.2020. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä ja nautittiin kolmetuntinen minifestivaali livemusiikin ja tanssin parissa.

Etnogaalan voittajat kategorioittain (viestin lopussa perusteluineen):

Risteys-palkinto (Palkinto: Maailman musiikin keskuksen palveluja 2000 eurolla)
Eva Jacob

Vuoden artisti (Palkinto: 2000 €, Muusikkojen liitto)
Juurakko

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinto: Kansainvälistymispaketti, Music Finland)
Johanna Juhola

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Vuoden tanssintekijä (Palkinto: 1000 €, Suomen nuorisoseurat)
Timo Saari

Vuoden tulokas (Palkinto: mainos Kansanmusiikkilehteen, Suomen kansanmusiikkiliitto)
Vimma

Vuoden ilmiö (Palkinto: Tiedotuspaketti, Marjatta & Kaisa)
Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA!

Vuoden ilmiö, kunniamaininta (Palkinto: Paula Huhtasen taideteos MAGIC house, Maaseudun sivistysliitto)
Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala – Hiilidioksidipäästöttömät pyöräkiertueet

“Lämmintunnelmainen gaala veti jälleen Tavastian täyteen. Kolmas Etnogaala heijasti voittajavalinnoilla ja ohjelmalla hyvin tämän hetken maailmaa ja ilmiöitä. Kansanmuusikot ovat ajassa kiinni, haluavat ottaa kantaa ympäröivään maailmaan. Etnogaalan tämän vuoden ITE-taiteilija Paula Huhtanen toi gaalaan iloismia, jota myöskin tarvitaan vastapainoksi tämän päivän hektisessä arjessa.“ kertoi Etnogaalan tuottaja Sirpa Lahti.

Etnogaalassa esiintyivät Amanda Kauranne, ENKEL, Compañía Kaari & Roni Martin, Aili Järvelä ja Helsinki-Cotonou Ensemble, sekä Jouko Kyhälä, joka soitto palkintojenjaon yhteydessä viralliset livefanfaarit. Tavastialla oli esillä ITE-taiteilija Paula Huhtasen töitä, jotka levittävät ympärilleen, taiteilijan sanoin, “iloismia”.

Ilta aloitettiin Tanssiin kutsu! -tansseilla, jotka kantoivat vuoden 2020 kansanmusiikin ja kansantanssin alan virallisen teeman nimeä. Tavastialla lämmiteltiin Pispalan sottiisin paritanssilähettiläiden sekä kansanmusiikin ja kansantanssin opiskelijoiden johdolla. Etnogaalan lopuksi koko gaalaväki tanssi yhteisen afrokatrillin Riina Hosion huutamana.

Koko Etnogaala on katsottavissa toistaiseksi Yle Areenassa osoitteessa: https://areena.yle.fi/1-50400601

Etnogaalan järjesti Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita olivat Yle, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Kalevalaseura, Musiikin edistämissäätiö, Suomen musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia / Pispalan sottiisi, Maaseudun sivistysliitto, Muusikkojen liitto, Suomen kansanmusiikkiliitto, Marjatta & Kaisa, Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus, Santasportin tanssijakoulutus, Centria ammattikorkeakoulu, Digelius Music sekä Suomalaisen kansantanssin ystävät (Kansallispukuvuokraamo).

Gaalan yhteydessä toteutettavan kansainvälisen vierasohjelman tukijoita olivat lisäksi Music Estonia, Saura Booking Agency, Viron suurlähetystö sekä Suomen Tukholman -instituutti.

Etnogaala oli osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
10.1. FolkForum-seminaari www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/folkforum
10.-11.1. Folklandia-risteily www.folklandia.fi
11.1. PerinneArkkiklubi, Folklandian jatkot, jossa esiintyy Polenta www.facebook.com/events/832586503862490/

Kuvat:
Maarit Kytöharjun ottamia kuvia Etnogaalasta tulee tähän kansioon perjantain 10.1. aikana.
https://drive.google.com/drive/folders/1s7CAFrufHtZql8upCgZIuBLiy6xyJBL1?usp=sharing

Esiintyjien ja ehdokkaiden press-kuvat:
https://drive.google.com/open?id=198iTI6eJLRZW-E01ImLFy8cVEQczOjgF

 

Palkitut kategorioittain perusteluineen:

Risteys-palkinto (Palkinto: Maailman musiikin keskuksen palveluja 2000 eurolla)
Eva Jacob

Risteys-palkinnon voittaja on vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana väsymättömän aktiivisesti tuonut yhteen muusikoita ja yleisöjä yli kansallisuus- ja genrerajojen. Hänen ansiostaan Helsingissä on tänä päivänä elävä, monikulttuurinen, avoin ja lämmin ammatti- ja harrastajamuusikoiden klezmer-perhe. Hän on muusikko, opettaja, kuoronjohtaja, bändiliideri, organisaattori ja unohtumattomien jamien sielukas ja avarasydäminen “Mama”.

Vuoden artisti (Palkinto: 2000 €, Muusikkojen liitto)
Juurakko

Vuoden artisti on persoonallinen, genrerajoja koetteleva sekä perinnettä ja nykymusiikkia yhdistelevä kokoonpano. Yhtyeen lämmin stemmalaulu, maanläheinen soittimisto ja yhteisöllisyyttä puhkuva meininki tekevät Vuoden artistista yhtyeen, jolla on oma, erityinen ääni. Yhtyeen sovituksissa käytetään soittimia taitavasti ja säästeliäästi ja sovituksissa kansanmusiikin henki kohtaa bluesin.

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinto: Kansainvälistymispaketti, Music Finland)
Johanna Juhola

If you look at the career of accordionist and composer Johanna Juhola over the years, there’s one definite feature that makes her stand out: it’s the bold and strong colours. Not only do her outfits and stage designs shine in brave nuances of red and blue, but also her music: it is adventurous, expressive, fairytale-like, yet smart, well-rooted and forward-thinking. Most of all, she’s highly professional and a by nature international artist – bringing a unique new voice to the world.

With a career as a recording artist spanning fifteen years, Johanna Juhola charms ever growing audiences in Europe and worldwide, touring with her Trio, the Reaktori quartet, her tango duo with Milla Viljamaa as well as with her newest solo project Imaginary Friends. A truly international act, she has also built herself a highly effective (female!) team: her manager Minna-Mari Roms working closely with Johanna and Anja Hövelmann taking care of the German-speaking market.

Keep up the excellent work and continue to brighten our world in strong Finnish colours!

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Säveltäjänä hän on luonut tunnistettavan tyylin, joka on täysin vapaa genrerajoista. Hän sanoo: ”Parasta työssäni on monipuolisuus, epäsäännöllisyys ja vaihtelevuus.” Niinpä hän on työkseen päätynyt soittamaan, säveltämään, sovittamaan, miksaamaan, tuottamaan. Hänen nimensä löytyy yli 200 levyltä. Teoston tiedoista löytyy yli 700 sävellystä ja sovitusta.

Hän sanoo: ”Saan energiani kanssamuusikoilta.” Niinpä hän vuonna 2018 päätyi keikalle tai studioon yhteensä 38 eri kokoonpanon kanssa. Hän on valovoimainen, arvostettu, energiaansa ja osaamistaan auliisti jakava musiikkivaikuttaja. Nyt hän on myös vuoden kansanmusiikkitekijä.

Vuoden tanssintekijä (Palkinto: 1000 €, Suomen nuorisoseurat)
Timo Saari

Hän on ahkeroinut koreografina mutta myös tehnyt vaikutuksen karismaattisena solistitanssijana. Hän on toiminut tanssin kentällä jo 20 vuotta ja omalla toiminnallaan tuonut kansantanssin juurekkaan kielen osaksi erityisesti teatterimaailmaa ja näyttämötaiteen kenttää.  Hän on pitkän linjan näkemyksellinen tekijä, joka on kansantanssiperinteen pohjalta onnistunut luomaan modernin ja itsenäisen tyylin tanssia. Hän onnistuu olemaan samaan aikaan elegantti ja perinteinen, omaääninen ja juureva. Lopputuloksena on taidetta, joka on vapaa olemaan kuulumatta tiettyyn aikaan tai tyylilajiin.

Vuoden tulokas (Palkinto: mainos Kansanmusiikkilehteen, Suomen kansanmusiikkiliitto)
Vimma

Vuoden tulokas iski tuomaristoon takavasemmalta ja oli tämän vuoden yllättäjä, omaperäinen ääni ja raikas tuulahdus. Yhtyeellä on kunnianhimoinen ote instrumentaalimusiikin tekemiseen, vaikka suomen kieltäkin käytetään, tuoden myös politiikkaa kuvaan mukaan. Vaikutteita on laajalta skaalalta jazzista progeen. Massiivisessa yhtyeessä erottuvat kaikki soitinten eri värit. Yhtye, joka on kadehdittavan vapaa vanhuuden ja klikkiytymisen kahleista. Vuoden tulokas on nimensä veroinen setti nuorta energiaa, taitoa, intohimoa, tyylitajua, tekemisen meininkiä ja kantaaottavuutta

Vuoden ilmiö (Palkinto: Tiedotuspaketti, Marjatta & Kaisa)
Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA!

Vuoden ilmiö toi tuulahduksen rohkeutta kansanmusiikkikentälle, tuuletti vanhoja näkemyksiä, uskalsi olla avoimen feministinen ja jopa provosoiva. Samaan aikaan kaikki perustui erittäin huolelliseen tutkimustyöhön. Tässä yhdistyivät esimerkillisellä tavalla historian tuntemus ja oma visio ja taiteilijuus. Kokoonpano käsittelee tabuja, jotka eivät ole peruskauraa kansanmusiikkipiireissä. Tuo kansanmusiikkiin kaivattua sisältöä ja sanomisen paloa. Vuoden ilmiö on historiatietoinen porukka, joka on samalla rohkeasti ja tanakasti kiinni tässä hetkessä, tässä yhteiskunnassa.

Vuoden ilmiö, kunniamaininta (Palkinto: Paula Huhtasen Taideteos MAGIC house, Maaseudun sivistysliitto)
Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala – Hiilidioksidipäästöttömät pyöräkiertueet

Intohimoisena pyöräilijänä Emilia Lajunen toi kansanmusiikkia kansalle pyöräillen jo vuonna 2015. Kesällä 2019 Emilia Lajunen ja Suvi Oskala lähtivät yhdessä hiilidioksidipäästöttömälle pyöräkiertueelle. Kansanmuusikoille ominaisesti tämä toiminta katsoo sekä historiaan, että tietenkin tulevaisuuteen – tuoden ilmi yhden mahdollisuuden vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen ja siten planeettamme tulevaisuuteen.

Eurooppalainen musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö: Epidemic Sound -katalogimusiikkiyritys ei kunnioita musiikintekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia

Ruotsalainen Epidemic Sound -katalogimusiikkiyritys myy rojaltivapaata musiikkia erilaisiin tarpeisiin. Yritys hankkii katalogiinsa musiikin ns. buy-out-sopimuksilla, joilla ostetaan kerralla kaikki oikeudet kyseessä olevaan musiikkiin. Tällöin tekijä saa kertakorvauksen musiikkinsa käytöstä. Korvaus on usein alakanttiin arvotettu.

Kertakorvaus on ongelmallista, koska tällöin musiikin käyttö ei perustu sen käyttöarvoon, joka saattaa vaihdella kysynnän mukaan. Kärjistettynä: Tähtien Sota -elokuvien tunnussävelmä (säv. John Williams) olisi voitu myydä nimellisellä kertakorvauksella, kun useat muut elokuvan keskeiset tekijät saavat elokuvasta rojaltituloa esityskertojen mukaan, jopa vuosikymmenien ajan.

Epidemic Sound on myös korvannut kappaleiden yhteydessä esitettävät tekijätiedot omalla nimellään. Tällä käytännöllä rikotaan moraalisia oikeuksia, jonka mukaan tekijän nimi on mainittava teoksen yhteydessä.

Yle käyttää Epidemic Soundia

Erityisen ongelmallista on, että kansallista julkisen palvelun yleisradiotoimintaa verovaroilla harjoittavat instituutiot hankkivat ohjelmatuotantoihinsa musiikkia Epidemic Soundilta. Näin toimivat mm. Ruotsissa SVT sekä Suomessa Yle.

”On erittäin valitettavaa, että meillä on sama ongelma kuin Ruotsissa. Valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava Yle käyttää veronmaksajien rahoja suomalaisen musiikin tukemisen sijasta ruotsalaiseen arveluttavasti toimivaan yritykseen, eli Epidemic Soundiin”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Elokuvasäveltäjä ja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen Pessi Levanto on huolissaan elokuva- ja tv-säveltäjien työn tulevaisuudesta.

”Tv-sävellystyöt ovat vähentyneet säveltäjiltä viime vuosina merkittävästi. Siinä missä ennen tilattiin sarjaan räätälöityä musiikkia, käytetään nykyään useimmiten katalogia. Erityisen huolestuttavaa tämä on Ylen taholta, jonka tehtävä olisi kotimaisen kulttuurin – mukaan lukien musiikin – tukeminen”, Levanto sanoo. Hän myös kokee, että valmiin katalogimusiikin käyttö ”rappeuttaa musiikin arvostusta mediateoksen osana”.

”Siinä missä parhaimmillaan tarkoin harkittu ja varta vasten sävelletty musiikki on mielletty tärkeäksi teoksen osaksi ja persoonalliseksi ilmaisumuodoksi, on musiikki nyt päälle liimattu yhdentekeväksi tapetiksi. Tämä köyhdyttää sekä itse ohjelmia, että suhtautumista mediamusiikkiin – säveltäjistä puhumattakaan”, Levanto lisää.

Perusasiat tulee olla kunnossa

Nykyaikaisten ja tulevaisuuden markkinoiden näkökulmasta Epidemic Soundin tyyppisiä uusia toimijoita kuuluu Suomen Musiikintekijöiden mukaan kyllä alalle tulla, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

”Arveluttavasti toimivat tahot vääristävät kilpailua ja kylvävät alalle huonoja käytäntöjä. Musiikintekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, olisi toiminta hyväksytympää ja mahdollistaisi jopa yhteistyön. Erityisesti peräänkuulutamme Ylen vastuuta asiassa”, Aku Toivonen sanoo.

 

Suomen Musiikintekijät tukee ECSA:n lausuntoa

 ECSA ja Suomen Musiikintekijät tuomitsevat voimakkaasti toimet, jotka johtavat tekijänoikeuksia loukkaaviin vaikutuksiin.

 ECSA ja Suomen Musiikintekijät kannustavat alaa seuraaviin toimiin:

  • Yrityksien ja toimijoiden tulisi pidättäytyä yhteistyöstä tahojen kanssa, jotka eivät kunnioita tekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia.
  • Valtakunnalliset julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavien instituutioiden tulee lopettaa veromaksajien rahojen maksamisen toimijoille, jotka eivät kunnioita tekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia.
  • Kaikkien musiikintekijöiden tulisi pidättäytyä allekirjoittamasta mitään sopimusta, jossa edellytetään kaikkien oikeuksien luovuttamista ikuisiksi ajoiksi, vieläpä edes ilman moraalisten oikeuksien, eli tekijätietojen, maininnan toteutumista.


Lue lausunto kokonaisuudessaan (eng).

ECSA:n (European Composer and Songwriter Alliance) verkkosivut.

Artikkeli aiheesta Digital Music News -sivulla.

Tunnetut musiikintekijät auttavat nuoria biisintekijöitä uralla eteenpäin

Teosto, Music Finland, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät järjestävät viidettä kertaa intensiivikurssin nuorille, lupaaville musiikintekijöille. Kurssilla tunnetut biisintekijät ja tuottajat, kuten Jurek, Risto AsikainenAxel Ehnström ja Tiina Vainikainen sekä muut alan ammattilaiset sparraavat uransa alkutaipaleella olevia musiikintekijöitä.  

”Musiikkiala on ollut viime vuodet murroksessa. Jatkuva uusiutuminen, uusien ideoiden ja virtausten seuraaminen sekä kansainvälistyminen on alan elinehto. Siksi haluamme tukea musiikillisesti lahjakkaita nuoria siinä, että myös biisien teko olisi heille varteenotettava ammatillinen vaihtoehto”, kertoo Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen. 

Kurssilaiset pääsevät myös itse tekemään musiikkia cowrite-tiimeissä ja saavat biiseistään palautetta kurssin mentoreilta. Co-write eli musiikin kirjoittaminen yhdessä on tapa, jolla suuri osa popkappaleista syntyy tänä päivänä. 

Ponnahduslauta menestykseen 

”Monet nuoret musiikintekijät kaipaavat apua yhteistyökumppaneiden tapaamiseen sekä verkostojen luomiseen muiden biisintekijöiden kanssa. Lisäksi erilaiset sopimusasiat mietityttävät sekä tietenkin kustantajan ja/tai levy-yhtiön löytäminen”, kommentoi Minna Auvinen Suomen Musiikkikustantajista. “Kaikkina menneinä vuosina kurssilta on saatu pelkästään positiivista palautetta niin osallistujilta kuin kustantajiltakin. Future Hitmakers saa varmasti jatkoa tulevinakin vuosina.” 

Future Hitmakers kurssi on inspiroinut monia musantekijöitä etenemään urallaan. Aikaisempien vuosikurssien kurssilaisista moni on päätynyt alalle ja tekee musiikkia ammattilaisina.  

Useampikin musiikintekijä on solminut kurssin jälkeen kustannussopimuksen. Näiden joukossa muun muassa Satu SairaPeppina Pällijeff, Teemu Javanainen (2018), Kaisa KorhonenMikko Koivunen (2017), Karri Mikkonen ja Tiina Vainikainen (2016).  

”Parasta kurssilla oli se, että pääsi tutustumaan alan tyyppeihin, myös kustannusyhtiöiden edustajiin. Verkostoituminen on kuitenkin tällä alalla tosi tärkeää. Yhteistyötä on helpompi tehdä, kun on jo tavannut aiemmin”, vuonna 2016 kurssille osallistunut, nykyään pop-hittejä Aasian markkinoille tehtaileva Karri Mikkonen kertoo.  

Valinnat kurssille tekivät kustannusyhtiöiden edustajat Patric Sarin (HMC PUBLISHING) ja Semira Ketroussi (Elements Music), musiikintekijä Riku Mattila sekä Teoston, Music Finlandin, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Suomen Musiikintekijät ry:n edustajat. 

Kurssi alkaa maanantaina 13.1.2020 ja jatkuu toukokuuhun 2020 asti. Kurssin järjestävät Teosto, Music Finland, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät. 

The House of Songs -vaihto-ohjelmaan lähtijät vuodelle 2020 valittu

The House of Songs valinnut vuonna 2020 mukaan päässeet. Ensi vuonna Austiniin lähtevät Lumi Ollila ja Sofi Meronen. Lämpimät onnittelut!

Seuraavasta hakuajasta tiedotetaan loppuvuodesta 2020.

The House of Songs

THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia. Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon.

Päätavoitteena on edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja.

Suomen Musiikintekijät osallistuu lähtijöiden kustannuksiin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse.

THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta lähtijät. Lähtijät valitsee The House of Songs. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla.

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 11.12.2019 vuoden 2019 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 263 kpl. Myönnetyt apurahat ovat 1.500 – 2.000 euroa.

Georg Malmstén -säätiön apurahat 2019

Konsta Eskelinen

Viktor Gullichsen & Pekka Pirttikangas

Vesa Haaja

Timo Hietala

Anna Karjalainen & Kaisa Karjalainen

Petri Kuusela & Tanja Torvikoski

Maiju Lindell

Tommi Lindell

Antti Lähdesmäki

Miro Palokallio

Frank Mäntymäki & Joel Peltonen

Inka Nousiainen

Kanerva Pasanen

Christel Roosberg

Topi Saha

Jukka Takalo

Jarno Takkumäki

Nelli Tapaninen

Tuomo Valokainen

Tero Vesterinen

Vija Kadi

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin viidelle Ylen radiotoimittajalle

Suomen Musiikintekijät ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat viisi Ylen radiotoimittajaa: Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja, sanoittaja-laulaja Kaija Kärkinen korostaa, että kunniamaininnalla halutaan kiittää Yleä musiikin erikoisohjelmista ja radiotoimittajien musiikkivalintoja.

”Yle on suomalaisille musiikintekijöille tärkeä. Haluamme siksi nostaa esiin nämä viisi Ylen toimittajaa, jotka omissa ohjelmissaan soittavat sellaista suomalaista musiikkia, jota ei juurikaan kuule Ylen normaalissa ohjelmavirrassa, puhumattakaan kaupallisten radiokanavien soittolistoista”, Kärkinen sanoo ja toteaa radiotoimittajien valintojen mahdollistavan kuulijoilleen uuden musiikin löytämisen.

”Nämä toimittajat vievät kuulijansa löytöretkelle niin uuteen kuin vanhempaankin musiikkiin, jonka olemassaolosta kuulijalla ei välttämättä ole aikaisempaa tietoa, eikä hän ole siis sellaisesta tiennyt pitävänsä. Näin he toteuttavat omalta osaltaan Ylen julkisen palvelun tehtävää tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista ja kulttuurista moninaisuutta”, Kärkinen sanoo.

Toimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto ovat otettuja kunniamaininnasta.

”Olemme kaikki erittäin otettuja tästä kunniasta, erityisesti kun se tulee suoraan musiikintekijöiltä”, toimittaja Tuuli Saksala toteaa.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

 

Lisätietoja

Nina Lith
viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus 


Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2020 julkistettu

Suomen Musiikintekijät tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Mentorointistipendi tarjoaa mentoroitavalle mahdollisuuden päästä vuoden ajaksi musiikintekemisen ammattilaisen mentorointiin. Vuonna 2020 mentoreina toimivat: Kyösti Salokorpi, Tido, Timo Kiiskinen, Lauri Porra ja Soili Perkiö.

Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa lähetettyjen hakemuksien perusteella. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

Vuoden 2020 Mentoroinstistipendiparit

Kyösti Salokorpi – Jouni Aslak
Tido – Tapio Heinilä
Timo Kiiskinen – Maria Rahikainen
Lauri Porra – Niina Hannula
Soili Perkiö – Maco Oey

Suomen Musiikintekijät onnittelee valittuja ja toivoo menestyksekästä mentorointia vuodelle 2020!

Jussi Hakulisen Joutsenlaulu-kiistaan markkinaoikeuden ratkaisu

Keväällä 2017 esitetyssä Sanoma Media Finlandin tuottamassa Vain elämää -ohjelmassa esitettiin Joutsenlaulusta ohjelmaan muunneltu versio. Joutsenlaulu-kappaleen tekijä, entinen Yö-yhtyeen jäsen Jussi Hakulinen oli ilmoittanut, ettei hän anna julkaista Joutsenlaulusta tehtyä versiota Vain elämää -ohjelmassa. Edesmennyt Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm oli mukana ohjelmassa, jossa Hakulisen kiellosta huolimatta esitettiin versio Joutsenlaulusta. Kappaleen esitti Samu Haber.

Tekijänoikeusneuvosto totesi lausunnossaan 27.3.2018, että tekijänoikeudella suojattua alkuperäisteosta Joutsenlaulusta on muunneltu ja tai sovitettu, mikä on ollut tekijän lupaa edellyttävää toimintaa.

Lupaa teoksen muunteluun ei oltu Jussi Hakuliselta saatu. Hakulisella on ollut oikeudenhaltijana oikeus joko myöntää tai olla myöntämättä lupa.

Luvattoman muunnelman tekijänoikeudellinen käyttäminen on luvatonta ja tekijänoikeuslain säännösten vastaista. Keskeiset oikeudenhaltijan luvan vaativat taloudellisten oikeuksien käyttömuodot ovat teoksen saataville saattaminen ja kappaleenvalmistus.

Luvattoman teoksen käyttäjä tässä tilanteessa on yritys, joka hallinnoi televisio- ja radiokanavia, joilla luvaton muunnelma Joutsenlaulusta on Vain elämää -ohjelmassa ja sen mainonnassa lähetetty osana yrityksen liiketoimintaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus vahvisti tänään 10.12.2019 tulleessa tuomiossaan, että Sanoma Media Finland Oy on loukannut Jussi Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataviin Vain elämää -ohjelmaa varten tehtyä muunnelmaa Joutsenlaulu-nimisestä teoksesta television, radion ja internetin välityksellä. Markkinaoikeus myös kieltää Sanoma Media Finland Oy:tä 50 000 euron sakon uhalla saattamasta yleisön saataviin Jussi Hakulisen tekijänoikeudella suojatusta Joutsenlaulu-nimisestä alkuperäisteoksesta tehtyä edellä mainittua muunnelmaa television, radion tai internetin välityksellä.

Markkinaoikeus myös velvoitti Sanoma Media Finland Oy:n korvaamaan Jussi Hakulisen oikeudenkäyntikulut sekä suorittamaan hyvityksenä 5000 euroa korkoineen.

Muunnelman esittämiseen on oltava tekijän lupa

”Tämä on merkittävä tuomio, joka tulee ohjaamaan teosten muuntelulupiin liittyviä käytäntöjä oikeaan suuntaan”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Markkinaoikeus katsoi, että Joutsenlaulu-teoksesta tehtiin muunnelma, jonka yleisön saataviin saattamiseen olisi tullut olla teoksen tekijän lupa. Sanoma Media Finland Oy on loukannut Jussi Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataville teoksesta muunnelman, johon sillä ei ollut lupaa.

Markkinaoikeus totesi myös, että sen, joka vetoaa sopimuksen perusteella saamaansa oikeuteen, on näytettävä toteen sopimuksen voimassaolo. ”Lupapyyntöihin vastaamatta jättäminen ei osoittanut, että Hakulinen olisi antanut suostumuksen muunnelman esittämiseen”, Aku Toivonen lisää.

Suomen Musiikintekijät tuki Jussi Hakulista oikeudenkäyntiprosessissa.

Tiedustelut
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Puh. 050 559 0025