EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Säätiöiltä ja ministeriöltä yhteensä miljoonien hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon – rahoitus jaetaan Taiken kautta

Julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa Taikelle 500 000 euroa lisärahoitusta. Taike on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä koronakriisin lievittämiseen noin 100 000 euroa. Säätiöistä Suomen Kulttuurirahasto osoittaa Taikelle saman summan kuin ministeriö, 500 000 euroa. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Saastamoisen Säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto kanavoivat hätäapua Taiken kautta kukin 100 000 euroa. Säätiöiden ja valtion yhteinen tuki on näin ollen noin 1,5 miljoonaa euroa.

Taike avaa apurahahaun huhtikuun alussa, päätökset apurahoista tehdään huhtikuun lopussa. Tuki kohdistetaan jaettavaksi ensi sijassa lyhyinä apurahoina freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Haun tarkemmat kriteerit julkistetaan myöhemmin. Apurahojen määrä tulee olemaan arviolta ainakin 500.

”Koronaepidemia koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laajasti, mutta kulttuurialaa erityisen jyrkästi. Haluamme osaltamme auttaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Tämä tuki helpottaa kevään akuuttia tilannetta, mutta kun epidemian vaikutukset todennäköisesti jatkuvat syksyyn, tarvitaan yhteiskunnassa huomattavasti laajempia toimia”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

”Hankkeen onnistuminen ja yhteensä 1,5 miljoonan euron tukipaketin kokoaminen vain parissa päivässä kertoo suomalaisen yhteiskunnan yhteisvastuusta sekä yhteistyökyvystä julkisen ja yksityisen puolen toimijoiden välillä. Säätiöt ovat lähteneet poikkeuksellisella tavalla mukaan auttamaan taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisia tässä poikkeustilanteessa. Arvostan sitä todella paljon”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

”Tällä tukipaketilla saadaan tärkeää ensiapua taide- ja kulttuurialan ammattilaisten akuuttiin hätään. Tämä on kuitenkin vain yksi monista toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ala pääsee tämän poikkeustilan yli. Lisäksi hallitus on muun muassa päättänyt useista toimenpiteistä, jotka tukevat luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Valmistelu jatkoaskelista on käynnissä”, ministeri jatkaa.

Taikelle osoitetun tuen lisäksi Kulttuurirahasto jakaa keväällä maakuntarahastojensa kautta tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 13,5 miljoonaa euroa tammikuussa jätettyjen hakemusten perusteella. Tästä puoli miljoonaa euroa on Kulttuurirahaston hallituksen eilen päättämää taiteen lisätukea koronaepidemian aiheuttamaan kriisiin. Myös maakuntarahastot ottavat huomioon freelancereiden erityisen ahdingon. Päätökset apurahoista tehdään huhti-toukokuun aikana, ja apurahat ovat nostettavissa toukokuun loppuun mennessä.

Svenska kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet ottavat käyttöön määräaikaisen tukimuodon ”Kultur under tiden” taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, joihin koronakriisi on kohdistunut. Tuen kokonaismäärä on 400 000 euroa. Tukea voivat hakea taiteentekijät, jotka toimivat ruotsiksi Suomessa ja jotka eivät pysty toteuttamaan yleisölle suunnattuja hankkeitaan suunnitelmien mukaan mutta sen sijaan harjoittavat muuta korkeatasoista toimintaa tai toteuttavat uusia hankkeita koronakatkoksen aikana. Tarkempia tietoja tuesta www.kulturfonden.fi ja www.konstsamfundet.fi.

Lisätiedot:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, ministeri Hanna Kososen erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, 040 1492 201
Opetus- ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja, 040 7028 704
Taiteen edistämiskeskus, johtaja Paula Tuovinen, 040 5838 549
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, 050 385 7600
Jane ja Aatos Erkon säätiö, asiamies Marja Leskinen, 040 514 6969
Saastamoisen Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen, 040 500 1053
Svenska kulturfonden, VD Sören Lillkung, 040 620 7500
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, asiamies Arto Mäenmaa, 050 2536

Ohjeita ja neuvoja musiikkialan toimijoille koronavirukseen liittyen

Julkaistu

Musiikintekijöiden toimisto on apunasi

Hyödyllisiä linkkejä

Sosiaaliturva

Yritykset ja yksinyrittäjät

Apurahat

Muut

Edunvalvontaa

Erityisesti juuri nyt seuraamme ja vaikutamme aktiivisesti: 

Musiikkialan vetoomus Ylelle ja kaupallisille radiokanaville

Julkaistu

Me esittävät taiteilijat, musiikintekijät, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikkialan yhtiöt vetoamme teihin, Ylen ja kaupallisten radiokanavien ohjelmasisällöistä päättäviin:

Painottakaa kotimaisen musiikin esittämistä toistaiseksi.

Koronaviruksen aiheuttaman inhimillisen kriisin myötä musiikkialalta on vedetty matto alta – elävään musiikkiin perustuva ansainta on peruutettu. Tulot katosivat, mutta elinkustannusmenot jatkavat juoksuaan.

Radiosoitoista kertyvillä tekijänoikeuskorvauksilla on suuri merkitys musiikkialalle. Näissä poikkeusoloissa on perusteltua suunnata tekijänoikeuskorvauksia mahdollisimman paljon kotimaahan. Se olisi teiltä ansiokas ja ymmärrystä osoittava kädenojennus sekä tulevaisuuteen katsova päätös.

Kotimainen musiikki on rikasta, monipuolista ja monimuotoista. Ymmärrämme, että soittolistojen päivittäminen kotimaisen musiikin määrän lisäämiseksi vaatii teiltä ylimääräistä työtä – arvostamme työpanostanne.

Selvennykseksi: kotimaisella musiikilla tarkoitamme kotimaisten esittäjien esittämää kotimaisten tekijöiden säveltämää ja sanoittamaa musiikkia. Esityskieli ei ole ratkaisevaa. Vanhemman, alkuperältään ulkomaisen musiikin suhteen pyydämme, että käyttäisitte kotimaisten esittäjien tallenteita.

Päätöksellänne on suuri merkitys kotimaiselle musiikkialalle.

18.3.2020

Allekirjoita vetoomus alla

Voit myös allekirjoittaa vetoomuksen Adressit.com-sivustolla.

Taideneuvosto vaatii valtiolta nopeita tukitoimia taide- ja kulttuurialalle

Julkaistu

Koronavirusepidemia on heittänyt koko yhteiskunnan valtavien haasteiden eteen. Terveys on ensisijaista, mutta taloudelliset seuraukset globaalista epidemiasta ovat parhaassakin tapauksessa mittavat. Taide- ja kulttuuriala ottaa iskuja vastaan ensimmäisten joukossa ja murheellisen rajusti.

Vaikutukset ovat välittömiä. Koska esiintyminen ei taivu etätyöksi, yleisötapahtumien peruuntuminen ja näyttelyiden tyhjentyminen on aiheuttanut lukemattomille kulttuurialan toimijoille raskaita taloudellisia menetyksiä. Vaikeimmassa asemassa ovat kentän lukuisat vapaat taiteilijat, joista monilta on nyt peruttu ainoat toimeentulon lähteet kolmeksi kuukaudeksi, mahdollisesti pidempäänkin. Itsensä työllistäjiltä puuttuu myös palkansaajien kaltainen turvaverkko.

Luonnollisesti kärsijöitä ovat myös kulttuurialan yritykset ja organisaatiot. YT-neuvotteluja, irtisanomisia ja konkursseja on odotettavissa. Elintärkeät toimijat ja merkittävät kulttuuritapahtumat, niin suuret kuin pienetkin, ovat uhattuina. Edessä voi olla pahimmillaan ekosysteemiä ja alaa vakavasti horjuttava kriisi monella eri kulttuurin kentällä.

Taideneuvosto toivoo valtiolta ja kulttuuria tukevalta säätiökentältä nopeita ja poikkeuksellisia toimenpiteitä kulttuuri- ja taidealojen välittömän ahdingon lievittämiseksi. Ehdotamme, että mahdollisimman pian julistettaisiin haettavaksi 1-3 kuukauden työskentelytukia, jotka auttavat freelance-kenttää selviämään pahimman yli. Ehdotamme, että tukia voitaisiin myöntää nopeutetulla prosessilla

Taideneuvosto ehdottaa vakavasti harkittavaksi yleishyödyllisten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista yritysten lisäksi myös yksilöille. Tarkkaan mietittynä ja huolellisesti toteutettuna tämä niin sanottu sivistysvähennys palvelisi taiteen ja kulttuurin kenttää ja toisi alalle kipeästi kaivattua uutta rahoitusta.

Taiteen ja kulttuurin kuluttajilta taideneuvosto toivoo mahdollisimman suurta ymmärrystä tukalasta tilanteesta. Tilaisuuksien peruuntuminen on kulttuurialan yrityksille ja tapahtumille pahimmillaan koko olemassaoloa uhkaava isku. Kulut pysyvät, mutta tuotot jäävät saamatta. Jos siihen on mahdollisuus, on kaunis ja arvokas teko jättää pyytämättä rahoja takaisin peruuntuneesta tilaisuudesta.

Julkisessa keskustelussa törmää edelleen toisinaan näkemyksiin taiteilijoista yksinäistä ja pohjimmiltaan hyödytöntä työtä tekevinä yhteiskunnan elätteinä. Tämä kriisi on jo muutamassa päivässä osoittanut käsityksen täydellisen vääräksi. Taiteilijat ovat alkutuottajia ei ainoastaan henkisesti vaan myös taloudellisesti tärkeällä toimialalla. Heidän työpanoksensa luo yhteiskuntaan taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta verotuloja, jotka nyt jäävät saamatta. Taiteilijoiden ja taide- ja kulttuurialojen elinehtojen vaaliminen ei siis ole hyväntekeväisyyttä vaan koko yhteiskunnan kannalta elintärkeää tässäkin hankalassa tilanteessa. Ilman monipuolista taiteen ja kulttuurin kenttää Suomi ei ainoastaan voi huonommin, se myös köyhtyy.

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Julkaistu

Yhdistyksen järjestämään juhlavuoden avoimeen sävellyskilpailuun tuli määräaikaan mennessä 48 uutta lastenlaulua. Salossa 6.6.2020, osana perinteisiä Lastenlaulufestivaaleja, toteutetaan sävellyskilpailun finaali, jossa kuullaan seuraavat laulut:

laulun nimi / tekijät

  • Vaikka ei aina voita / Juha Mäki
  • Lintukoto / Minna Miettinen ja Miri Miettinen
  • Kettu ressu / Sarianna Tammilehto
  • Ruusa / Tuija Rantalainen ja Kati Valjus
  • Sammakko ja myyrä / Kirsi Maria Jalasti ja Arto Juurakko
  • Kaikenlaisii taravoita / Elina Hautamäki ja Veera Isotalo
  • Osaatko sinä? / Severi Laakso
  • Hiiren laulu / Heidi Saarikoski
  • Kaarnalaiva / Sauli Alipirjelä
  • Kun tuutulaulu lauletaan / Maco Oey ja Jaakko Löytty
  • Nab-shuda Naggeja / Wellu Rowaltz ja Random Lee
  • Eessuntaassun / Juha Kraapo

Esiraadissa olivat mukana musiikin tuottaja Timo Haanpää, musiikkileikkikoulunopettaja, soitonopettaja, musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, MuM, musiikinopettaja Annika Viitanen, pianon ja harmonikansoittoa sekä kuorolaulua harrastava koululainen Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Esiraati kuunteli laulut ”vain biisi ratkaisee” –periaatteella eli tietämättä tekijöitä. Raadin mielestä laulujen kokonaistaso oli tänä vuonna korkea ja poikkeuksellisen tasainen. Loistavia lastenlauluja, raikkaita toteutuksia ja hyviä teemoja! Eläimet inspiroivat sekä lauluntekijöitä että tulevaa kohderyhmää ja mikäli tohtii jo tässä vaiheessa arvata, niin kesäkuussa tullaan finaalikonsertissa näkemään lavalla kokonainen eläintarha. Muista teemoista voi mainita luonnon ja vuodenajat, ystävyyden, reilun meiningin, tsemppaamisen ja toisten auttamisen sekä tietysti tuutulaulut.

Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 25”.

Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnot Sinikka Svärdille ja Juha Tapiolle

Julkaistu

Sinikka Svärdin tekemiä tekstejä ovat mm. Vie minut (säv. Esa Nieminen, esittäjä Katri Helena), Kun katsoit minuun ja Kaikista kasvoista (säv. Esa Nieminen, esittäjä Anna Eriksson), Sitä saa mitä tilaa (säv. Esa Nieminen, esittäjä Yölintu), Marmoritaivas (säv. Tomi Aholainen, esittäjä Johanna Kurkela), Oikeesti (säv. Kaisa Ranta, esittäjä Finlanders), Olisitpa sylissäni (säv. Lauri Tähkä, Matti Mikkola, esittäjä Antti Ketonen) sekä Polte ja Mustaherukan tuoksuinen tyttö (säv. Lauri Tähkä, esittäjä Lauri Tähkä).

Sinikka Svärd on palkittu aiemmin Pro Iskelmä -palkinnolla vuonna 2006, Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2008 ja Kullervo Linnan Säätiön palkinnolla vuonna 2017.

Esittämänsä kappaleet itse säveltävän ja sanoittavan Juha Tapion tunnetuimpia lauluja ovat mm. Kaksi puuta, En mitään en ketään, Tykkään susta niin että halkeen, Meillä on aikaa, Sinun vuorosi loistaa, Jotain niin oikeaa, Älä lähde vielä pois ja Kuka näkee sut.

Juha Tapio on palkittu aiemmin kolmella Emma-palkinnolla (Vuoden miessolisti 2009, Vuoden iskelmäalbumi 2014 ja 2019) ja hän on Iskelmä Gaalan kautta aikojen palkituin musiikintekijä ja artisti. Juha Vainio -palkinnon Juha Tapio sai vuonna 2017.

”Haluamme huomioida Iskelmä Gaalassa jaettavalla Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla monipuolisia säveltäjiä ja sanoittajia, jotka ovat ansioituneita erityisesti iskelmämusiikin tekijöinä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. ”Iskelmän 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päätimme tänä vuonna nostaa esiin kaksi erityisen rakastettua musiikintekijää, joiden tekemiä lauluja on vuosien varrella ollut eniten Iskelmän Top 3 -soitetuimmat listoilla: Juha Tapiolla niitä on ollut kahdeksan ja Sinikka Svärdillä viisi,” Salminen jatkaa.

Iskelmä Gaalassa jaettavalla Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla huomioidaan ansioituneita musiikintekijöitä. Palkinnon saajista päättää Teoston johtoryhmä.

Creative Business Finland on tärkeä mahdollistaja luovien alojen kasvulle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät on samaa mieltä Lyhty – Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien kanssa: Creative Business Finland voi toimia luovien alojen kasvun mahdollistajana, mikäli se toteutetaan laaja-alaisena yhteistyömallina, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle.

Lue alta koko Lyhtyn kirjoitus.

Lyhty visioi: Millainen olisi Creative Business Finland?

Nykyisen hallituksen tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja ja osuutta bruttokansantuotteesta. Jo ennen vaaleja Lyhdyn tavoitteena ollut Creative Business Finland-instrumentin perustaminen kirjattiin myös hallitusohjelmaan. Mutta millainen kokonaisuus palvelee luovan alan elinvoimaisuutta parhaiten?

Luovien alojen osuus Suomen BKT:sta on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, paperi- teollisuuden tai ravintola- ja majoitustoiminnan. Ala on kasvanut myös vastoin kaikkia ennakkoluuloja myös työllisyydessä: kulttuurialat työllistävät jo nyt enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.

Suomella on vielä paljon saatavaa paitsi luovien alojen kotimaisen osuuden kasvussa myös luovien tavaroiden ja palvelujen viennissä. Esimerkiksi luovan alan eurooppalaisessa huippumaassa Iso-Britannissa luovan alan osuus palveluviennistä on jopa 84 %. Suomen vastaava luku on vielä vaatimattomat 9,5 % (2018).*

Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan luovan alan ekosysteemiin on investoitava sekä inhimillistä että rahallista pääomaa. Nyt TEM:ssä työn alla oleva Creative Business Finland -palvelukokonaisuus on kasvun kiihdyttäjänä erinomainen työkalu – kunhan se rakennetaan riittävän kokonaisvaltaiseksi ekosysteemipalveluksi. Pelkkä Business Finlandin vientituki-instrumentti olisi monimuotoiselle luovalle alalle liian kapea, vaikka toki itsessään tuiki tarpeellinen.

Parhaimmillaan Creative Business Finland olisi yhdistelmä paikallista ja kansallista luovan alan yritystoimintaa, alalle erityissuunnattuja vientitukia, ELY-keskusten että yrittäjäjärjestöjen toimintamalleja, eri toimialat ylittäviä yrityskeskuksia, monimuotoista korkeakouluyhteistyötä sekä saumatonta yhteistyötä maakuntien taidelaitosten ja median kanssa (ks. kuva).

Lyhty peräänkuuluttaa nyt Creative Business Finlandista laaja-alaista yhteistyömallia, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle. Luova ala kukoistaa ja ruokkii koko kansantaloutta, kun siihen investoidaan ja se tuodaan yhteen luontevasti muiden alan kasvuyritysten kanssa.

*Lyhdyn selvitys, Tilastokeskus, Anssi Heinonen 2019
Ilmo Laevuo
Lyhtyn puheenjohtaja

Teosto-palkinto-ehdokkaina seitsemän teosta

Julkaistu

Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2019 aikana.

”Seikkailu suomalaisten musiikillisen luomisvoiman parissa on aina yhtä jännittävä”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Ja jokainen vuosi on ainutlaatuinen. Tänä vuonna raatiin tekivät vaikutuksen vahvojen jazz-julkaisujen määrä sekä tapa, jolla vanhoja perinteitä päivitetään ja sovelletaan aina uuteen aikaan ja uusiin yhteyksiin. Kaikki esiraatilaiset nauttivat urakasta tänäkin vuonna ja uskon myös voittajan valitsevan varsinaisen raadin nauttivan äärimmäisen vaikeasta tehtävästään. Kaikki seitsemän teosta ovat palkinnon arvoisia.”

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen (aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan:

Folk – Jesse Markin
Totte Rautiaisen ja Jesse Markinin sävellykset ja sanoitukset levyllä Folk.

FOLK on sulatusuuni, jossa hiphop, 2000-luvun indie rock sekä pop, soul, elektroninen musiikki ja jazz muuttuvat joksikin uudeksi. Totte Rautiaisen sävellykset ja Jesse Markinin sanoitukset ovat aikamme universaalia musiikkia.

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Sur-rurin Hattarahiukset-levyllä koruton ja ajoittain jopa naivistinen musiikki yhdistyy suorastaan vallattomiin, surrealismin kanssa flirttaileviin sanoituksiin. Levyllä seikkailevat Fleetwood Macin ja neiti Marplen tapaiset popkulttuurijyrät, tappamiaan lohikäärmeitä kyseenalaistava ritari, keittiön pöydän vallankumouksellinen leivänmuru, 50-luvulle juuttunut robotti ja monet muut. Yllättävien aiheidenkin yhteydessä bändi onnistuu yllättämään herkullisilla yksityiskohdilla.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Lehtojärven Hirvenpää löytää uusia kulmia tangoon. Vuonna 2019 se on jonkin sortin uroteko. Harri Kuusijärven sävellykset hakevat musiikilliset vaikutteensa jostain tango nuevon ja tanssilavan väliltä. Jaakko Laitisen lyriikat käsittelevät aiheita, joihin ei genressä ole kajottu ja tekee sen juuri sopiva pilke silmäkulmassa, suomalaista veijariperinnettä päivittäen. Hikiläikät paidan kainaloissa kuuluvat osana kokonaisuutta.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset ovat kaunista pop-musiikkia, jossa arkisia asioita tarkastellaan persoonallisen koskettavasti. Sävellysten voimasta kertoo se, miten ne upealta ne kuulostavat levyn ajoittain hyvinkin paljaissa raameissa.

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Klemolan kolmen teoksen sarja on syvästi paradoksaalinen. Se tekee minimalismista maksimalistista, ambientista aggressiivista ja metelistä kaunista. Ennen kaikkea se on kuitenkin energinen ja elämäniloinen.

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

Viime vuosien hienojen kotimaisten jazz-levyjen joukossa Syrtti erottuu suomalaisuudellaan. OK:KO on onnistunut tuomaan modaalisen jazzin yli puolivuosisataiseen perinteeseen nojaavaan musiikkiinsa kansanmusiikkivaikutteita hienovireisellä ja herkällä tavalla, joka ei tee asiasta numeroa. Vaikutus on piristävä ja raikas.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

To Sappho laajentaa kuvaamme siitä mihin moderni lauluyhtye pystyy. Jazzista, kokeellisesta sekä valtavirtapopista ja nykymusiikista ammentavat sävellykset sisältävät ajoittain hyvinkin pelottomia harmonisia ratkaisuja. Riisuttu toteutus korostaa sekä melodioiden rikkautta että teatraalisuutta.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla Teoston asiakkaina olevat säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Sebastian Hilli, Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet luova johtaja Ville Vilén (Yle) ja kapellimestari Dalia Stasevska. Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 23. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Musiikin isyysoikeus toteutuu yhä huonosti – kampanja kiinnittää huomion tekijä- ja esittäjätietoihin

Julkaistu

Musiikin isyysoikeus tarkoittaa, että tekijöiden ja soittajien nimet on mainittava kappaleen käyttämisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Tänä päivänä musiikkia kuunnellaan yhä enemmän online-alustoilla ja suoratoistopalveluissa. Näissä kerrotaan usein vain kappaleen artisti ja vain harvoin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, soittajien ja kustantajien tiedot.

”Kun musiikkia kuunneltiin vielä fyysisinä äänitteinä, nämä tiedot oli itsestään selvästi painettu levyn kansitietoihin ja kerrottiin myös tv- ja radiokanavilla. Musiikin siirtyessä verkkoon, isyysoikeuden noudattaminen on päässyt pahasti rapistumaan”, kertoo kampanjan kasvona toimiva iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja Veepee Lehto.

Tuoreessa kampanjassa ”Ketkä lempimusiikkisi tekevät?” musiikkialan järjestöt pyrkivät kiinnittämään kuuntelijoiden huomion siihen, kuinka monen ihmisen panos on tarvittu heidän lempikappaleensa syntymiseen. Sen takana on niin säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia kuin monen eri instrumentin taitajia. Näiden kaikkien toimijoiden taiteellinen panos kuuluu lopullisella kappaleella ja heillä on oikeus myös tulla niiden yhteydessä mainituksi.

Tieto musiikista parantaa kuuntelukokemusta

Musiikkialan järjestöt Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Muusikkojen liitto käynnistivät vuonna 2018 hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa isyysoikeuden toteutumista musiikin kuuntelun alustoilla. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen ja siinä selvitettiin muun muassa kuluttajien toiveita.

”Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat arvostaisivat kattavia tietoja kuuntelemastaan musiikista nimenomaan musiikkikokemuksen syventäjinä. Tietojen avulla kuulijat voisivat hakea lisää kuunneltavaa esimerkiksi lempikitaristiltaan tai säveltäjältään”, sanoo hankkeessa mukana ollut Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Syynä isyysoikeuden huonoon noudattamiseen on paitsi alustojen moninaisuus, myös musiikkibisneksen pitkä ketju toimijoita ja vaihtelevat käytännöt. Online-alustoille musiikkikappaleet kulkevat tekijöiden, levy-yhtiöiden, kustantajien sekä erilaisten jakelijoiden eli aggregaattoreiden kautta. Monet alustat kuten esimerkiksi Spotify vastaanottavat tekijätietoja kuitenkin ainoastaan levy-yhtiöiden kautta. Musiikkitiedoille eli ns. musiikin metadatalle ei ole sovittu yhteisiä menettelytapoja, mikä aiheuttaa tietoihin virheitä tai ristiriitoja.

”Mitä enemmän musiikin kuuntelijat eli alustojen käyttäjät kiinnostuvat näistä asioista, sen suurempi paine koko toimialalle syntyy tehdä tälle asialle jotain. Datan avoimuus ja yhtenäisyys on yksi musiikkibisneksen tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä”, sanoo Toivonen.

Kampanja kannustaa jakamaan tekijä- ja soittajatietoja

Kampanjassa kannustetaan suomalaisia jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoja lempikappaleistaan ja niiden tekijöistä tunnisteella #musiikkitiedot. Tällä tavalla tietoisuus suomalaisten musiikin tekijöistä ja esittäjistä leviää laajempaan tietoisuuteen.

”Näin kuulijat saavat musiikista oikean kuvan. Mitä enemmän tekijöistä puhutaan, sitä enemmän heillä on töitä. Ja sitä enemmän suomalainen musiikki kehittyy ja menee eteenpäin”, sanoo Lehto.

Kampanjan sivustolla musiikkitiedot.fi annetaan isyysoikeudesta lisätietoa sekä kerätään viime aikojen suosituimpien kappaleiden tekijä- ja esittäjätietoja. Kampanjan kautta kuulijat voivat myös tarkistaa lempikappaleidensa tiedot.

”Koska tiedot ovat tällä hetkellä hajallaan ja eri lähteissä, haluamme auttaa kuuntelijoita tarjoamalla varmasti oikeaa ja kattavaa tietoa. Toiveen tai kyselyn biisin tiedoista voi esittää sekä somessa että lähettämällä meille sähköpostia. Me kaivamme oikeat tiedot esiin”, Toivonen lupaa.

Musiikintekijöiden rahaston haku käynnissä helmikuun 2020 loppuun

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston haku on avoinna 29.2.2020 saakka.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Stipendityypit

Stipendejä voi hakea neljästä eri hakukohteesta. Voit hakea stipendiä useammasta hakukohteesta samalla hakukierroksella.
1. Työskentelystipendi
Työskentelemiseen musiikintekijänä, luovaan työhön.
Stipendi on tarkoitettu luovaan työhön säveltäjänä, sanoittajana ja/ tai sovittajana. Stipendiä voi hakea myös tilaustöihin. Esim. sovittaja voi hakea stipendiä sovitustilaustyöhön. Tilaajan allekirjoittama aiesopimus tai tilaussopimus suositellaan liitettäväksi hakemukseen.
Työskentelystipendi on tarkoitettu luovan työn tukemiseen, eli teosten tekemiseen, ei niiden esittämiseen. Stipendit ovat suuruudeltaan 1000 – 3000 euroa.
2. Reissustipendi
Matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan, osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla.
Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöiden luovasta työstä aiheutuvien matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan sekä ammattiin tai ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien tapahtumien osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla. Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.
3. Hankintastipendi
Hankintoihin, työhuoneen vuokraan.
Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöille työkalujen (soittimet, ohjelmistot, tietokoneet, muut laitteet, yms.) hankintaan tai työskentelytilojen vuokraan. Hankintojen tulee tukea hakijan tekijyyttä, eli esim. live-esiintymisissä tarvittavia hankintoja ei tueta. Tuki myönnetään kertaluontoisesti, eli esim. työhuoneen vuokraan ainoastaan tuettavan hankkeen keston ajan. Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa. Laadi budjetti mahdollisimman realistiseksi ja huomioi, että hankintakohteen tulee olla kohtuuhintainen.
4. Erityisstipendi
Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu. Hakijan tulee olla vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä. Erityisstipendiä voi hakea esim. opintoihin ulkomailla, matkakuluihin tai pitkäkestoisen työskentelyn tukemiseen. Erityisstipendejä jaetaan vain muutama vuodessa. Erityisstipendi on 6.000 – 12.000 euroa. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.

Yhteystiedot

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036
riittakaisa.huttunen (at) gmail.com