Musiikintekijä Uutinen

Teoston Vuoden musiikintekijä -palkinto sanoittaja Saara Törmälle

Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto myönnettiin sanoittaja Saara Törmälle Iskelmä Gaalassa 17.2. Törmä on Suomen tunnetuimpia sanoittajia, joka on vuosien varrella tehnyt kappaleita useille menestyneille iskelmäartisteille. Häntä on kiitelty erityisesti kyvystä asettua laulun kertojan asemaan ja sanoittaa hyvin moninaisia tunteita.

Teosto jakaa vuosittaisen Vuoden musiikintekijä -palkinnon tunnustuksena erityisistä ansioista monipuolisen iskelmämusiikin saralla. Palkinnolla huomioidaan kevyen musiikin pitkäjänteisiä säveltäjiä ja sanoittajia, joiden tekemiä kappaleita on päätynyt kestosuosikin asemaan.

Saara Törmän tekstit ovat iskeneet suomalaisten tunteisiin jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Törmä on tehnyt tekstit esimerkiksi lukuisiin Antti Tuiskun hitteihin kuten Peto on irti, Rahan takii, Mä hiihdän ja Hyökyaalto. Myös kestosuosikkeina soivat Lauri Tähkän Morsian sekä Kaija Koon Kaunis, Rietas, Onnellinen ovat Törmän sanoittamia.

Järvenpäässä asuvan sanoittajamestarin ensimmäinen läpimurto oli Katri Ylanderille vuonna 2007 tehty kappale Unta ja vuosien varrella Törmän sanoituksia ovat saaneet tulkita myös Jesse Kaikuranta, Johanna Kurkela ja viime vuosina muun muassa Irina. Kynä on pysynyt vuosien varrella terävänä ja taidot hioutuneet huippuunsa.

”Yhteen lauseeseen upotettuna tuhat tunnetta”

”Saara Törmällä on ainutlaatuinen kyky mennä kappaleen päähenkilön nahkoihin ja tulkita heidän syvimpiä tuntojaan, olivatpa ne sitten synkkiä tai iloisia. Hänellä on tänä päivänä myös yhä harvinaisempi pelkistämisen taito: yhteen lauseeseen voi olla upotettuna tuhat tunnetta”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen palkintopuheessa.

Törmä on palkittu vuonna 2022 Juha Vainio -palkinnolla, joka myönnetään vuosittain merkittävälle suomalaiselle sanoittajalle. Toimittajataustaisen Törmä sanoo olevansa intuitiivinen tunnekirjoittaja, joka hioo tekstejään pitkään. Hän kirjoittaa kuitenkin aina musiikki edellä.

”Mitään en olisi saanut aikaiseksi yksin”

Haluan omistaa tämän palkinnon kaikille niille musiikintekijöille, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä vuosien varrella. Mitään en olisi saanut aikaiseksi yksin. Kiitos melodioista, kiitos musasta”, kiitti Törmä palkintopuheessaan.

Iskelmä Gaalassa jaettavaTeoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019), Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020), Janne Rintala (2021) sekä Tiina Vainikainen (2022). Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Saara Törmän sanoituksia

Kaunis, rietas, onnellinen
Säv & san. Aku Rannila, Saara Törmä
Sov. Jukka Immonen
Kust. Sepon Huone Oy
Esittäjä: Kaija Koo

Morsian
Säv. Aku Rannila, Matti Mikkola, Milla Viljamaa, Lauri Tähkä
San. Saara Törmä, Lauri Tähkä
Kust. HMC Publishing, Raikuli Productions Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä: Lauri Tähkä

Mä hiihdän
Säv. Aku Rannila, Jurek Reunamäki, Kalle Lindroth
San. Saara Törmä
Kust. HMC Publishing, Sepon Huone Oy, Kaiku Entertainment Oy
Esittäjä: Antti Tuisku

Hyökyaalto
Säv & san. Aku Rannila, Saara Törmä, Mikko Tamminen
Sov. Kalle Lindroth, Antti Riihimäki, Samuli Sirviö
Kust. Sony/ATV Music Publishing Scandinavia, Elements Music Oy, Sepon Huone Oy, Tamun Musiikki Oy
Esittäjä: Antti Tuisku

Rahan takii
Säv. Jurek Reunamäki, Aku Rannila, Saara Törmä, Antti Tuisku
San. Jurek Reunamäki, Saara Törmä, Antti Tuisku
Kust. Pe-To Entertainment Oy, Sepon Huone Oy, Kaiku Entertainment Oy
Esittäjä: Antti Tuisku

Peto on irti
Säv: Antti Tuisku, Saara Törmä, Simo Reunamäki, Aku Rannila, Kalle Lindroth
San: Saara Törmä, Simo Reunamäki, Aku Rannila, Kalle Lindroth
Kust: Pe-To Entertainment Oy, HMC Publishing, Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä: Antti Tuisku

Unta
Säv: Aku Rannila
San: Saara Törmä
Sov: Aku Rannila, Riku Mattila
Kust: Sepon Huone Oy
Esittäjä: Katri Ylander

Haluun olla yksin
Säv. Christian
San. Saara Törmä, Irina Lahtinen
Sov. Miika Colliander, Antti Pitkäjärvi, Janne Kasurinen, Mikko Pöyhönen, Jussi Saxlin, Irina Lahtinen
Kust. Chic Music, Sepon Huone Oy
Esittäjä: Irina

Rikoskumppani
Säv. Aku Rannila, Juho Kola
San. Saara Törmä
Sov. Miika Colliander, Antti Pitkäjärvi, Janne Kasurinen, Jussi Saxlin, Mikko Pöyhönen, Irina Lahtinen
Kust. Sepon Huone Oy
Esittäjä: Irina

Vie mut kotiin (vuoden iskelmä 2013)
Säv. Eppu Kosonen
San. Saara Törmä
Sov. Eppu Kosonen, Matti Mikkola
Kust. Warner Chappell Music Finland Oy, Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä: Jesse Kaikuranta

Kuolevainen
Säv. Aku Rannila, Jurek Reunamäki
San. Saara Törmä
Kust. Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä: Johanna Kurkela

Vuoden 2023 Teosto-palkinnon saajaksi ehdolla kuusi musiikkiteosta

”Teosto-palkinnon esiraadin kuunteluun nousi useita rohkeita ja kiinnostavia teoksia. Musiikkivuosi 2022 toi hienoja julkaisuja kuultavaksi niin tunnetuilta tekijöiltä mutta myös uusilta nimiltä. Elävän ja uuden säveltaiteen kuuleminen tapahtumien koronarajoitusten jälkeen on ollut merkittävä juttu”, Teosto-palkintoehdokkaiden valinnasta vastaavan esiraadin puheenjohtaja Tytti Viljanen pohtii.

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat DJ, toimittaja Tytti Viljanen (pj), toimittaja, radiojuontaja Antti Granlund, musiikkitieteilijä, apulaisprofessori FT Susanna Välimäki, bloggari Pasi Virtanen alias Jazzpossu sekä toimittajat Oskari Onninen, Auli Särkiö-Pitkänen ja Katri Norrlin.

Teosto-palkinnon ehdokkaat ja esiraadin perustelut

Helmi Kajasteen ja työryhmän teokset Draama-Helmin levyllä Draama-Helmi kuistilla

”Draama-Helmin eli Helmi Kajasteen kolmas albumi Draama-Helmi kuistilla on pehmeä, raukea, outo ja salaperäinen – sekä kulmikas, suora ja omakohtainen. Teoksen kokonaisuus muodostuu monipuolisista ja yllättävistäkin elementeistä. Musiikillisesti albumi hypähtelee lännenelokuvien tunnelmista Kraftwerkin rytmeihin ja jälleen jonnekin uuteen paikkaan. Huumori pilkahtelee lakonisten riimien saumoista.”

Petra Poutasen sävellykset, sanoitukset ja sovitukset sekä Joonas Outakosken sovitukset Pelkkä Poutasen levyllä Pyhä veri vuotaa

”Pelkkä Poutasen debyytti Pyhä veri vuotaa sisältää häkellyttävän monimuotoista laulantaa aina kansanlaulun kaanoneista virsimäisiin hymneihin ja kurkkulauluun. Ihmiselämän hetkellisyydestä kumpuavat sanoitukset luovat kuulijalle tarinoita kristillisestä perinteestä mutta myös aikamme poliittisten ilmiöiden ääreltä. Teoksen elektroninen tuotantotapa yhdistelee nauhoitettuja luuppeja ja kerroksellisuutta saaden silti kokonaisuuden kuulostamaan orgaaniselta ja modernilta, suomalaiselta kansanmusiikilta.”

Mikko Sarvanteen sävellykset Mikko Sarvanne Gardenin levyllä Heräämisen valkea myrsky

”Säveltäjä Mikko Sarvanteen Heräämisen valkea myrsky liukuu sulavasti genrerajojen yli. Jazzin ja klassisen parissa toimineiden muusikoiden muodostama Mikko Sarvanne Garden yhdistää kolme laulajaa, akustiset soittimet, elektroniikan ja ASMR-rapinan yhtenäiseksi äänimaailmaksi. Erkka Filanderin runoista inspiroitunut verkkaisesti kehittyvä teos vie kuulijan hetkeksi toiseen unenomaiseen maailmaan.”

Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen yhteissävellys Water

”Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen Water on 2020-lukulaista vesimusiikkia: siinä soi vesi. Lääkeruiskusta putoavaan tippaan voi lisätä pitkän kaiun, ja kun hydrofonin jäädyttää, siitä tulee lyömäsoitin. Kuninkaallinen huviretki teos ei ole, vaan ilmastokriisin uhka varjostaa minuutti minuutilta synkemmin. Teoksen symboliikka kuuluu vakuuttavissa ja moninaisissa sointiväreissä: rapiseva sade, impressionistinen puro ja jyrähtäen saapuva, atonaalinen myrsky. Jäljelle jää hukuttavalta tuntuva, pimeä ja pyörteinen puhallinmelodia.”

Nino Ensio Mofun ja työryhmän teokset NCO:n levyllä Addikti

”NCO:n eli Nino Ensio Mofun Addikti on suomalaista 2020-luvun rap-musiikkia parhaimmillaan. NCO:n oma, varma ja tunnistettava flow vakuuttaa läpi albumin: lyriikat ovat oivaltavat, ja artistilla on lahja löytää tasapaino kliseiden ja uskottavuuden sekä herkkyyden ja ironian väleistä virkistävällä tavalla. NCO:n ulosanti ja lyriikat saavat lisävahvistusta erinomaisista tuotannoista.”

Heinz-Juhani Hofmannin sävellys ja libretto teoksessa Aukio – ooppera kansannoususta

”Aukio – ooppera kansannoususta kahdeksalle laulajalle ja elektroniikalle vie Heinz-Juhani Hofmannin raa’an ja paljaan ihmisääntä käyttävän ilmaisun jälleen uudelle tasolle säveltäjälle tyypillisiä tuskallisia yhteiskunnallisia teemoja jatkaen, mutta aiempia teoksia toistamatta. Hofmann täyttää aukion taitavasti rytmitetyllä äänimassalla, josta kehkeytyy epämukava ja puhdistava ihmisyhteisön kuva.”

Palkinto juhlii musiikkilajien moninaisuutta

Teosto haluaa kantaa Teosto-palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin menestyksestä ja monimuotoisuudesta myös tulevaisuudessa. Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai teoksen kaupallisesta menestyksestä riippumatta.

Teosto haluaa myös palkinnon avulla korostaa, että musiikintekijöiden ja säveltäjien tekemä työ ja alkutuotanto on erityisen tärkeää koko musiikkialan ekosysteemissä.

Voittaja / voittajat julkistetaan 27.4.

Teosto-palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2022 Teosto-palkintovoittajat Cecilia Damström, Linda Fredriksson ja Yona sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Ylen musiikkiohjelmien päällikkö Miikka Maunula ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi.  Voittajat julkistetaan 27. huhtikuuta.

Useamman, enintään kolmen voittajateoksen kesken jaettava palkintosumma on 40 000 euroa. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2022 aikana.

Jo vuodesta 2003 lähtien, nyt 18. kerran jaettava Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Sen tarkoituksena on antaa tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille.

Jonas Olsson sai Vuoden Musiikintekijä -Emman

Historian ensimmäinen Vuoden Musiikintekijä -Emma meni Jonas Olssonille. Hän on säveltäjä ja tuottaja, jolla on monipuolinen kokemus erilaisten artistien ja genrejen kanssa työskentelystä. Olsson aloitti työt musiikin parissa vuonna 2005. Hänen kädenjälkeään on kuultu lukuisten suomalaisen menestysartistien äänitteillä (mm. Pyhimys, Amorphis, Arttu Wiskari ja Jannika B).

Olssonin menestyksiin vuonna 2022 lukeutuu mm. KUUMAA-yhtyeen tuotanto ja yhteissäveltäminen sekä BESSin jättihitti ”Ram pam pam” (co-write: Tomi Saario, Essi Launimo). Ram pam pam vei Emman kategoriassa Vuoden Biisi 2022.

Patsaiden saajat valitsi Emmojen Päätuomaristo. Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati asetti ehdolle 5 musiikintekijää ja luonnehti Olssonia näin: ”Jonas Olsson on kokenut ja laaja-alainen musiikintekijä, joka työskentelee luontevasti monenlaisissa eri genreissä. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden artistien kanssa ja on ollut viime vuosina tuottajana toimimisen lisäksi biisintekijänä erityisen tuottelias.”

Olsson voitti myös Vuoden Tuottaja -Emman 2022.

Vuoden Musiikintekijä Emma-ehdokkaat 2022 olivat: ANI, Joonas Keronen, Kaisa Korhonen, Jonas Olsson ja Tiina Vainikainen.

Vuoden Musiikintekijä -Emma jaettiin ensimmäistä kertaa palkinnon 40-vuotisen historian aikana.

Musiikintekijöiden rahastoon uusi stipendiluokka: Uralle

Musiikintekijöiden rahastossa on nyt viisi stipendiluokkaa. Uutuus, Uralle-stipendi, myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran. Hakemuksesta tulee selvitä, mihin stipendi on tarkoitus käyttää. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi luova taiteellinen työskentely ja työhön liittyvät laite- tai ohjelmistohankinnat, matkat, ostopalvelut, muusikkopalkkiot, promomateriaalit tai studiovuokra.

Musiikintekijöiden rahaston stipendin saadakseen ei tarvitse olla Musiikintekijöiden jäsen. Rahaston vuoden ensimmäinen haku on auki helmikuun ajan. Seuraava haku on elokuussa.

Stipendiluokat ovat:

  • työskentelystipendi
  • reissustipendi
  • hankintastipendi
  • erityisstipendi
  • Uralle-stipendi (uusi!)

Hakemukset 28.2.2023 mennessä: klaavi.fi

Kysely kartoittaa syitä: miksi niin harva nainen päätyy tekemään musiikkia itse?

Säveltäjistä, sanoittajista ja sovittajista peräti 80 prosenttia on miespuolisia. Naisten osuus musiikin tekijöistä on vuosien varrella noussut erittäin hitaasti. Nyt Teosto on käynnistänyt hankkeen, joka kartoittaa syitä sille, miksi niin harva nainen tai muunsukupuolinen päätyy tekemään musiikkia itse.

Musiikin monimuotoisuus on tärkeä teema alan uusiutumisen ja kehittymisen kannalta. Siksi Teosto ja kymmenen muuta toimijaa haluaa selvittää niitä esteitä ja kannusteita, joita musiikin tekemiselle ja säveltämiselle on ja mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että säveltämisestä tai sanoittamisesta tulee ammatti. Yhtenä tutkimuksen ydinkysymyksenä on myös, miksi niin harvat naiset ja muunsukupuoliset päätyvät säveltäjiksi ja sanoittajiksi.

Kyselytutkimus on suunnattu sekä musiikkialalla jo pidempään työskennelleille että musiikkia opiskeleville tai muuten musiikkiin suuntautuville nuorille. Kyselyllä kartoitetaan musiikin urapolkua, ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia, kohtelua musiikkialalla sekä alalla koettuja epäkohtia. Kyselyä täydennetään puhelimitse tehdyillä haastatteluilla.

Kyselyyn kannustetaan vastaamaan kaikkia, joilla on kontaktipintaa musiikkialaan, jotta ura- ja suuntautumisvalintoihin vaikuttavia asioita saataisiin esiin mahdollisimman laajasti.

Tulokset julkistetaan Helsingissä maaliskuussa 2023. Tavoitteena on käynnistää niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä, joilla musiikkialan sukupuolijakaumaa voidaan tasapainottaa ja yhdenvertaisuutta parantaa.

Kyselyyn voi vastata täysin anonyymisti. Vastaajien kesken arvotaan Tiketin ja F-Musiikin lahjakortteja sekä Musiikintekijä-lehden vuosikertoja.

Vastaa kyselyyn

Lisätietoja
Vappu Aura, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teosto, puh. 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi

Hankkeessa ovat mukana Teoston lisäksi:

Elements Music, Suomen Jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Warner Music Finland Oy ja Yleisradio

Loimolan Voima on Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään. Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät ry.

Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä.

Vuoden kansanmusiikkitekijän valitsi Suomen musiikintekijät ry:n asettama raati.

Aiemmat Vuoden kansanmusiikkitekijät:
2022 Akkajee (Eläköön Folk! -gaala)
2020 Timo Alakotila (Etnogaala)
2019 Solju (Etnogaala)
2017 Pekko Käppi & K:H:H:L (Etnogaala)

Sanna Korkee aloittanut viestintäpäällikkönä

Sanna Korkee (YTK) toimii Musiikintekijöiden viestintäpäällikön sijaisena Nina Lithin vanhempainvapaan ajan. Hän on ollut Musiikintekijöissä vuodesta 2012 lehden päätoimittajana ja jatkaa edelleen myös siinä tehtävässä. Ennen Musiikintekijöitä Sanna Korkee teki pitkään järjestöviestintää eri organisaatioissa ja oli uutistoimittajana sanomalehdissä sekä radiossa. Hän on myös musiikintekijä.

Sannan tavoitat parhaiten sähköpostilla: etunimi.sukunimi@musiikintekijat.fi, tai numerosta 040 588 7673.

Tekijänoikeuskorvaus ei vaikuta sovitellun työttömyysetuuden määrään 1.1.2023 alkaen

”Taitelijat ja luovan alan tekijät ovat olleet sosiaaliturvassa osin väliinputoajan asemassa. Olen tyytyväinen, että nyt taiteilijoiden ja tekijöiden asema paranee ja tekijänoikeustulojen kohtelu työttömyysturvassa muuttuu oikeudenmukaisemmaksi”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.

Muut immateriaalioikeuksiin perustuvat korvaukset huomioidaan jatkossakin työttömyysetuuden sovittelussa ansiotuloina.

Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2023.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Eva Ojala, etunimi.sukunimi@gov.fi (29.12.2022 ja 2.-5.1.2023)
hallitussihteeri Eeva Vartio, eeva.vartio.stm@gov.fi (9.1.2023 alkaen)

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2023 kurssilaiset valittu

Vuoden 2023 -kurssille haki 179 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Elements Music Oy:n A&R Manager Oskar Pullinen.

”Kurssilaisten toivoisin kuitenkin kiinnittävän huomiota niin sanotun oman äänen löytämiseen, niin biisintekijöinä kuin artisteinakin. Eli rohkeasti lisää omaperäisyyttä ja vaikka vähän outojakin ratkaisuja – luovaa hulluutta. Ei siis vielä riitä, että osaa samat asiat kuin top-listoilla kuulee, vaan matka vasta alkaa siitä. Toivottavasti tämä kurssi saa kaikista sen oikean taiteilijan esiin – hyvällä alulla ovat kaikki nyt valitut”, Risto Asikainen raadista pohtii.

Vuoden 2023 kurssilaiset

Kaikki kurssille valitut ovat ottaneet paikan vastaan ja vuoden 2023 kurssille valittiin:
Alex HyvärinenAlisa RaikeAura PinedaBisleidys FariasDeniz KardzhaEemil HelinEero PääkkönenEmma JohanssonEmmi HaapaniemiGráinne BatesIines JaakkolaJenni HolmaKasimir KemppainenKristian SeppäläMiika KeskilammiOona LainePatrik TuominenSaaga SuonvieriSeveri SeppänenVenla Seppä ja Vilma Niemistö.

Vuoden 2023 ohjelma ja puhujat

Future Hitmakers -kurssi koostuu seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2023 puhujina ovat mm. muusikko, säveltäjä, biisinkirjoittaja ja tuottaja Alex Mattson, tuottaja & Elements Music Oy:n A&R Creative Mikko Koivunen, tuottaja, säveltäjä ja muusikko Jukka Immonen sekä tuottaja ja pianisti Bettina Bergström.

Tekijänoikeusbarometri 2022: Yli 90 % suomalaisista kokee, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta

Suomalaiset ovat edelleen hyvin yksimielisiä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on jopa 91 prosenttia vastaajista. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta pitää tekijänoikeuskorvauksia tarpeellisena. Keskimääräistä useammin tarpeellisina tekijänoikeuskorvauksia pitävät alle 25-vuotiaat.

Myös luovan alan tekijöitä arvostetaan: 37 prosenttia suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä paljon ja 61 prosenttia siinä missä muitakin työtä tekeviä. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he arvosta alan työtä. Keskimääräistä useammin luovan alan tekijöitä arvostavat naiset (42 %) ja alle 25-vuotiaat (44 %).

Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin on aiempien vuosien tapaan myös erittäin myönteinen: 76 prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja lähes yhtä moni arvioi tekijänoikeusjärjestöjen olevan oikealla asialla. 58 prosenttia suomalaisista ajattelee, että tekijänoikeusjärjestöt ovat hyödyksi kehitykselle, kun vain 8 prosenttia ajattelee niistä olevan haittaa.

Piratismi yleisintä alle 35-vuotiaiden parissa

Piratismia koskevat asenteet ja teot ovat pysyneet viime vuoteen verrattuna pääosin ennallaan. Internettiin luvatta laitettujen sisältöjen omaan käyttöön lataamisen hyväksyy 12 prosenttia vastaajista ja luvattoman jakamisen kuusi prosenttia. Suuri osa vastaajista (58 %) ei hyväksy mitään kysytyistä luvattomista teoista. Luvattomien tekojen osalta yleisintä (8 %) on laittomissa palveluissa tarjolla olevan sisällön katsominen, kuunteleminen tai pelaaminen.

Eniten luvattomia tekoja tunnustavat alle 35-vuotiaat vastaajat. Alle 25-vuotiaista 16 % ja 25–34-vuotiaista 19 % myöntää, että joku heidän taloudestaan on katsonut, kuunnellut tai pelannut laittomassa palvelussa saatavilla olevaa sisältöä. Alle 25-vuotiaista vastaajista 11 % ja 25–34-vuotiaista 8 % myöntää, että itse tai perheenjäsen on ladannut sisältöjä laittomasta palvelusta.

Valtaosa hyväksyy tekijänoikeuden täytäntöönpanon

Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta (71 %) katsoo, että internetin verkkosisällönjakopalveluiden, kuten YouTuben, tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Väittämän kanssa eri mieltä on 8 % vastaajista.

Kaksi kolmesta (65 %) vastaajasta katsoo, että tekijänoikeuden haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on 14 % vastaajista.

Neljä viidestä (80 %) vastaajasta on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa kaikki lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita. Eri mieltä on kuusi prosenttia vastaajista.

Kaikissa edellä mainituissa täytäntöönpanoa koskevissa väittämissä keskimääräistä useammin eri mieltä ovat piraattipalveluja käyttäneet ja internetistä luvatonta sisältöä ladanneet.

Tekijänoikeudet koetaan viime vuoden tavoin ennemmin helppotajuisina (44 %) kuin vaikeatajuisina (22 %). Yli 50-vuotiaiden keskuudessa on keskimääräistä enemmän vastaajia, jotka arvioivat tekijänoikeudet helppotajuiseksi. Keskimääräistä useammin mahdollistavaksi tekijänoikeudet arvioivat naiset ja yli 35- vuotiaat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kuudettatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 5.-28.10.2022 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1003 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Lisätiedot tutkimuksesta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta