EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Musiikintekijöiden rahasto jakoi 65 stipendiä, hakijoita yli tuhat

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahastoon saapui vuoden 2023 toisessa haussa 1018 stipendihakemusta. Eniten haettiin Työskentelystipendejä (521 hakemusta) ja toiseksi eniten Hankintastipendejä (363 hakemusta).

Stipendin sai 65 musiikintekijää.

”Tällä kierroksella hakemusten kokonaismäärä laski hieman, mutta uskaltaisin sanoa, että hakemusten määrä on tullut tälle tasolle jäädäkseen”, sanoo rahaston apurahatoimikunnan varapuheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Hänen mukaansa tarve monenlaiselle tuelle on ilmeinen, ja musiikintekijät ovat vuosien varrella hienosti löytäneet rahaston.

”Toisaalta jaettava tukisumma ei ole merkittävästi kasvanut, joten hyvistä hakemuksista huolimatta monet jäivät ilman stipendiä”, Haapaniemi sanoo.

Musiikintekijöiden rahasto myöntää stipendejä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Syksyn hakukierroksella jaettiin stipendeinä yhteensä 131 330 euroa.

Eniten myönnettiin Työskentelystipendejä. Uutena stipendiluokkana keväällä 2023 aloitettu Uralle-stipendi kiinnosti, ja stipendejä myönnettiin kaksi. Tällä kertaa myönnettiin pienen tauon jälkeen myös yksi 12 000 euron Erityisstipendi.

Syksyllä 2023 myönnetyt stipendiluokittain

Työskentelystipendit
Myönnettiin 28 kpl
Yhteensä 52 800 euroa
Summat 1000–3000 euroa

Hankintastipendit
Myönnettiin 19 kpl
Yhteensä 34 230 euroa
Summat 930–3000 euroa

Reissustipendit
Myönnettiin 15 kpl
Yhteensä 22 300 euroa
Summat 900–2500 euroa

Uralle-stipendit
Myönnettiin 2 kpl
Summat 5000 euroa

Erityisstipendi
Myönnettiin 1 kpl
Summa 12 000 euroa

Stipendien saajat: klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahaston seuraaava stipendihaku on 1.–29.2.2024

  • Työskentelystipendi työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen
  • Reissustipendi säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin
  • Hankintastipendi esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.

Stipendit on tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Hakuohjeet ja hakemukset klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

Hiphop-legenda Keith Shocklee vierailee Helsingissä

Julkaistu

Tule kuulemaan tekijän näkemyksiä musabisneksestä ja -tuotannosta sekä hiphopin 50-vuotisesta historiasta.

Aika: ti 24.10. klo 9–12
Paikka: Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian Soiva-talo, Muotoilijankatu 1B, Hki, Klubi-tila 1. kerros

Ilmoittaudu täällä.

  • Tapahtuman järjestävät Musiikintekijät, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio.
  • Musiikintekijöiden jäsenille varattu 40 paikkaa.
  • Myös etäosallistuminen (Zoom) on mahdollista.

Keith Shocklee

Vuonna 1962 New Yorkin Rooseveltissa syntynyt Shocklee on ollut hiphopin ytimessä sen alkuräjähdyksestä asti. Hän aloitti nuorena tiskijukkana varhaisissa puistojameissa nimellä Wizard K-Jee. Shocklee perusti tarunhohtoisen The Bomb Squad-tuottajaryhmän yhdessä veljensä Hank Shockleen kanssa vuonna 1986. The Bomb Squad on sämplätyn musiikin edelläkävijä.

Rolling Stone-lehti nimesi Shockleen ”yhdeksi hiphopin merkittävimmistä tuottajista” roolistaan Public Enemy -yhtyeen albumeilla ”It Takes A Nation Of Millions To Hold Us Back” (1988) ja “Fear Of A Black Planet” (1990). Levytykset ovat yhteiskunnallisen räpin merkkipaaluja. Huhtikuussa 2013 Shocklee nimitettiin Rock & Roll Hall of Fameen.

Public Enemyn lisäksi Shocklee on tuottanut monipuolisesti artisteja, kuten LL Cool J, Ice Cube, Janet Jackson, 3rd Bass, Paula Abdul ja Sinead O’ Connor.

Shockleella on laaja näkemys hiphop-musiikin estetiikan ja tuotantotapojen lisäksi musiikkibisneksen kehityksestä ja muutoksesta viime vuosikymmeninä. Lisäksi hän on suora linkki hiphop-musiikin “lähteelle”, eli tapaan, jolla dj:t miksasivat musiikkia hiphop-kulttuurin alkuräjähdyksen aikaan New Yorkissa.

Ilmiömäinen deejii tuntee muun muassa “breakbeatit”, eli varhaisen hiphop-musiikin rakennusaineen, mutta hänen osaamisensa ei rajoitu pelkkään hiphop-musiikkiin. Shockleen eklektiset dj-setit hitsaavat yhteen mm. discon, housen, soulin, r’nb:n ja elektronisen musiikin sävyjä.

Esittelyteksti: Karri Paleface Miettinen

Onko iPad soitin? Muuttuva musiikintekijyys on haaste koulutuskentälle

Julkaistu

Suomalainen musiikintekijäkoulutus ei vielä anna riittäviä valmiuksia kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen, kertoo Suomen Musiikintekijöiden selvitys.

Taustaa

Music Finlandin mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Juuri tekijänoikeudet on ainoa musiikkiviennin alue, jossa nähtiin kasvua Suomessa myös pandemia-aikana. Myös tekijäjoukko on kasvanut jatkuvasti. Ennen vuotta 2006 popmusiikin teosvienti oli muutamien yksittäisten tekijöiden varassa, mutta vuonna 2022 vientibiisejä oli tekemässä 62 eri kirjoittajaa.

Kaikkiaan Music Finlandin vuosien varrella keräämässä aineistossa on 180 tekijää ‒ joukko on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Keskeisiä markkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

”Koulutuksesta kasvua biisivientiin! Musiikintekemisen opetuksen tarjonta, haasteet ja mahdollisuudet kansainvälistymisen näkökulmasta” -selvityksessä kartoitettiin, millaisia valmiuksia Suomessa saatavilla oleva musiikintekijäkoulutus antaa kansainvälistymiseen.

Selvityksen teki erikoistutkija, FT, Riikka Hiltunen.

Koulutus voisi kannustaa kansainvälistymiseen nykyistä tarmokkaammin

Selvitys kartoitti biisiviennin parissa jo jalansijaa saaneiden suomalaistekijöiden koulutusta, urapolkuja ja ajatuksia siitä, mitä kansainvälistyminen vaatii. Kyselyyn vastanneiden tekijöiden taustat osoittautuivat varsin erilaisiksi. Vain noin puolella vastaajista oli joko valmis tai keskeneräinen tutkinto musiikkialalta.

”Tämä ala on siitä erityinen, että monilla on tietynlaista popmusiikkiin liittyvää asiantuntijuutta pelkästään runsaan musiikinkuuntelun ansiosta. On aivan mahdollista ponnistaa musiikintekijäksi ilman koulutusta, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö koulutus voisi tarjota helpompia ja nopeampia teitä biisiviennin pariin”, Riikka Hiltunen toteaa.

Kansainvälisellä kentällä toimimiseen tarvitaan (musiikillisten taitojen lisäksi) rohkeutta, hyvää itsetuntoa, röyhkeyttä, englannin kielen taitoa, sosiaalista kyvykkyyttä, verkostoitumistaitoja, bisnesymmärrystä ja popmusiikin historiatuntemusta.

”Siinäpä monta haastetta koulutustarjontaan”, toteaa Hiltunen.

”Selvitykseen haastatellut koulutusvastaavat korostivat musiikintekijälinjoilla annettua psykologista tukea ja kunkin opiskelijan omiin vahvuuksiin keskittymistä, mutta vaikuttaa siltä, että kansainväliselle kentälle tähtäämiseen ja englanninkielisen musiikin tekemiseen ei erityisesti edelleenkään kannusteta.”

Oppilaitosten ja musiikkialan yhteistyössä on kehitettävää

Vastaajilta kysyttiin myös uran keskeisiä tekijöitä tai käännekohtia, jotka ovat edesauttaneet toimimista kansainvälisellä kentällä. Koulutuksen rooli jäi näissä vastauksissa vähäiseksi.

”Tärkeänä nähtiin kehittyminen biisintekijänä tai tuottajana, kustannussopimuksen tekeminen ja oikeiden co-writing-kumppaneiden löytäminen. Yksi vastaajista nosti esiin, että ensimmäinen ’oikea koulu’ biisintekoon oli työharjoittelu kustantajalla. Tällaista mahdollisuutta ei monikaan oppilaitos tarjoa tai ole välttämättä edes tullut ajatelleeksi”, Hiltunen kertoo.

Tärkeänä kehityskohteena nousi esiin oppilaitosten ja musiikkitoimialan yhteistyö. Se vaikuttaa olevan Suomessa vähäistä esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Monet koulutuskentän edustajat kokevat, että toimialalla suhtaudutaan koulutukseen hieman väheksyen. Toisaalta vika voi olla myös koulutuspuolen itseriittoisuudessa – ajatellaan, ettei toimialan panosta tarvita.

Saavutettavuus ja resurssit haasteena

Tärkeänä haasteena tutkija nostaa esiin myös resurssien puutteen, joka voi välillisesti vaikuttaa jopa biisintekijäjoukon yksipuolistumiseen. Maahanmuuttajataustaisten osuus musiikintekijäkoulutuksiin hakeutuvista on edelleen pieni.

”Moniin koulutusohjelmiin on hakijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa sisään. Kun tieto koulutuksista leviää suusta suuhun, paikat täyttyvät joka tapauksessa eivätkä oppilaitokset koe erityistä tarvetta markkinointiin. Tietyt viiteryhmät saattavat jäädä tavoittamatta.”

Resurssien puute vaikuttaa luonnollisesti myös opetuksen sisältöön.

”Monet oppilaitokset ottaisivat mielellään esimerkiksi enemmän ulkopuolisia vierailijoita tai mentoreita kuin resurssit sallivat. Myös kansainvälisen oppilaitosyhteistyön luomiseen tarvittaisiin lisäresursseja.”

Opettajien täydennyskoulutus on avainasemassa

Erilaiset saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat tutkijan mukaan keskeinen haaste kaikilla koulutusasteilla, ulottuen koulujen musiikinopetukseen ja taiteen perusopetukseen, eli musiikkiopistojen, musiikkikoulujen ja kansanopistojen tarjontaan. Näiden osalta selvitys valotti katsauksenomaisesti, missä mennään niin sanotun musiikin luovan tuottamisen opetuksessa.

Musiikin luovalla tuottamisella viitataan kaikenlaiseen musiikillisten ideoiden kehittelyyn tai toteutukseen, joka voi olla vaikkapa improvisointia tai remixausta. Sekä peruskoulun että taiteen perusopetuksen nykyisissä opetussuunnitelmissa musiikin luovalla tuottamisella on merkittävä painoarvo.

Ideaalitilanteessa siis jokainen suomalaislapsi pääsee jo peruskoulussa kokeilemaan, olisiko musiikintekeminen se oma juttu. Missä määrin tavoite toteutuu, riippuu opettajasta.

”Tässä tutkimuksessa ei selvitetty musiikkipedagogien koulutusten sisältöjä, mutta on selvää, että musiikintekemisen opettamisen valmiuksien lisäämisen pitäisi olla myös niissä keskeisessä osassa. Ja tietenkin täydennyskoulutusta pitäisi olla paljon tarjolla niitä opettajia silmällä pitäen, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten”, tutkija sanoo.

Musiikkiala ja musiikintekijyys muuttuvat nopeasti

Sekä koulumaailmassa että ammatillisessa koulutuksessa suuri kysymys on se, miten musiikintekeminen ylipäätään ymmärretään ja miten hyvin pysytään ajan tasalla siinä tapahtuvissa muutoksissa.

”Koulutusohjelmavastaavat joutuvat pähkäilemään esimerkiksi, voisiko DAW olla pääinstrumentti, jolla konservatorioon pääsee sisään, tai tarvitaanko oppilaitokseen sisäänpääsyyn nuotinlukutaitoa. Koulujen musiikinopetukseen on tuotu iPadeja, mutta kaikki opettajat eivät näe niitä soittimina”, Hiltunen kertoo.

Hänen mukaansa musiikkikasvatuksessa ja musiikkikoulutuksessa on suurta potentiaalia vaikuttaa siihen, että kansanvälisten menestyjien määrä kasvaisi edelleen.

”Lisää panostusta saavutettavuuteen, sensorit herkkinä alan muutoksille, kansainvälisen oppilaitosyhteistyön kasvattaminen ja runsaasti lisää yhteistyötä toimialan ja koulutuskentän välillä olisivat varmasti askelia oikeaan suuntaan”, tutkija summaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sanna Korkee, viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
sanna.korkee@musiikintekijt.fi
p. 040 588 7673

 

”Koulutuksesta kasvua biisivientiin! Musiikintekemisen opetuksen tarjonta, haasteet ja mahdollisuudet kansainvälistymisen näkökulmasta” -selvitys tehtiin jatkotyönä Music Finlandin Biisiviennin visiolle.

Selvityksen painopiste oli musiikin tekemisen ammatillisessa koulutuksessa (ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) ja kansanopistojen ”biisintekemiseen” keskittyvissä linjoissa (vapaa sivistystyö). Lisäksi päivitettiin tilannetta musiikin luovan tuottamisen opetuksesta musiikin perusopetuksessa ja taiteen perusopetuksessa.

Selvitys rahoitettiin Teoston kansallisista varoista, jotka jäsenistön päättämin tavoin käytetään aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämiseen.

Pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinto Harpan Open call on avoinna

Julkaistu

Jokaisesta Pohjoismaasta nimetään yksi ehdokas.

Voittaja pääsee Berlinaleen helmikuussa 2024 osallistumaan Nordic Film Music Daysiin ja Harpa-palkinnonjakotilaisuuteen.

CALL FOR SUBMISSIONS 2024

We are pleased to announce a call for submissions for the 2024 HARPA Nordic Film Composers Award.
Over the past years, we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music. We look forward to continuing this tradition in 2024 and to honoring excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores.

The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2022, and July 21st, 2023. (The release date stated on the official IMDB page of the submission)

The submission deadline is October 1st.

Your submission must include the following:
-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission

Submit your Score:
Nordic Film Music Days

Videosarja tutustuttaa nuoret musiikin tekijät tekijänoikeuksiin ja Teostoon

Julkaistu

Videosarja tekijänoikeuksista, musiikin käyttöluvista ja Teostosta

Teoston kolmiosaisessa videosarjassa musiikin tekijä, artisti ja pitkäaikainen Teoston asiakas Iisa Pajula kertoo perusasioita musiikin tekijänoikeudesta, musiikin luvallisesta käyttämisestä ja Teostosta musiikkimarkkinan toimijana.

Videot löytyvät Teoston oppimateriaaleista, täältä.

MUSIIKIN TEKIJÄNOIKEUDET JA TEOSTO TOIMIJANA

  • Tekijänoikeuden perusteet
  • Mihin tarvitsee musiikin käyttöluvan ja mihin ei?
  • Mikä Teosto on ja miten se toimii?

TEOSTON PALVELUT MUSIIKIN TEKIJÖILLE JA MUSIIKKIKUSTANTAJILLE

  • Milloin kannattaa harkita Teoston asiakkaaksi liittymistä?
  • Miten Teoston asiakassopimus joustaa?
  • Mitä hyötyä Teoston tekijä- tai kustantaja-asiakkuudesta on?
  • Mitä hyötyä on teos- ja esitysilmoituksen tekemisestä?
  • Miten teos ja tallenne eroavat toisistaan?
  • Mistä kaikesta Teoston keräämiä korvauksia voi saada?

PALVELUT MUSIIKIN KÄYTTÄJILLE

  • Millaisia oikeuksia musiikin tekijällä on omiin luoviin töihinsä?
  • Mihin tarvitsee musiikin käyttöluvan ja mihin ei?
  • Miten tekijänoikeuskorvaukset kulkevat musiikin käyttäjiltä musiikin tekijöille?
  • Mistä voit hankkia tarvittavat musiikinkäyttöluvat?

Vuoden raportoija -palkinto Antti Ahopellolle

Julkaistu

Teosto on myöntänyt vuoden 2023 Vuoden raportoija -tunnustuksen ja 2000 euron palkintosumman Antti Ahopellolle, joka on kerännyt suosiota Suomen tanssilavoilla jo lähes parikymmentä vuotta.  Tunnustus myönnettiin hänelle ammattimaisesta toiminnasta esiintyjänä: ahkerasti lavoja kiertävä Ahopelto tekee Etiketti-yhtyeensä keikoista tunnollisesti esitysilmoitukset ja varmistaa näin, että myös kappaleiden tekijät saavat heille kuuluvat korvaukset.

Vuodesta 2005 asti esiintynyt Antti Ahopelto keikkailee aktiivisesti oman Etiketti -orkesterinsa kanssa. Orkesteriin kuuluu hänen lisäkseen neljä soittajaa. Vuosittain keikkoja kertyy mittava määrä.

”Esiinnymme pääasiassa tanssilavoilla ja ravintoloissa, jonkin verran myös laivoilla. Tänä vuonna keikkojen määrä taitaa lähennellä parisadan keikan rajaa, kun syksylle on muutamia konserttejakin luvassa.”

Vuodesta 2019 Ahopelto on tehnyt päätyökseen musiikkia, vaikka aiempi sähköasentajan ammatti osoittautuikin korona-aikana hyödylliseksi. Keikoilla soivat omille levyille tehdyt kappaleet ja lisäksi ikivihreät klassikot. Itsekin tanssia harrastava Ahopelto haluaa pitää keikkasettinsä vaihtelevana.

”Kun käyn muiden keikoilla, arvostan sitä, ettei ohjelmisto ole ennalta arvattavaa. Aina kannattaa ottaa sopivasti musiikillista riskejä eikä mennä siitä mistä aita on matalin.”

 ”Ilmoituksen tekemättä jättäminen on kuin lainaisi kaverin autoa ja ajaisi tankin tyhjäksi täyttämättä sitä.”

Ahopelto pitää kunnia-asianaan tehdä aina Teoston esitysilmoitukset itse. Esiintyjien tekemien esitysilmoitusten avulla Teosto kohdentaa keräämänsä korvaukset kappaleiden alkuperäisille tekijöille, jotka eivät välttämättä esiinny lainkaan itse.

”Olen sellainen aika täsmällinen ihminen ja haluan hoitaa asiat kunnolla. Teoston korvausten maksupäivänä onkin ollut kiva lukea saapuneita viestejä, kun lauluntekijät ovat kiitelleet esitysilmoitusten tekemisestä. Olen heille yleensä vastannut ”Kiitos lauluista!”

Ahopelto pitää esitysilmoituksia tärkeänä siksikin, että ilman niitä hänen laulujensa tekijät eivät saa korvauksiaan.

”Ajatusmaailmani on aina ollut, että tehdystä työstä pitää saada korvaus. Siinä mielessä esitysilmoitus on ihan yhtä tärkeä kuin se keikka. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on kuin lainaisi kaverin autoa ja ajaisi tankin tyhjäksi täyttämättä sitä.”

Vuoden raportoija -palkinnon jakavat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Palkinnon luovutti Suomen Musiikkikustantajien 1.9.2023 järjestämässä palkintogaalassa Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Aiempina vuosina Vuoden raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Katri Ylander, Annika Nord, Club For Five, Sinitaivas, Saija Tuupanen, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Tuomas Lehto.

Johannes Brotherus on vuoden kevyen musiikin tekijä ja Cha cha cha vuoden biisi

Julkaistu

Suomen Musiikkikustantajat järjesti palkintogaalan 1.9. kymmenettä kertaa ja palkitsi teoksia ja tekijöitä kuudessa kategoriassa.

Vuoden kevyen musiikin tekijä: Johannes Brotherus
Vuoden läpimurto: Johannes Brotherus

Vuoden läpimurto ja Vuoden kevyen musiikin tekijä -palkinnoilla palkittiin KUUMAA-yhtyeestäkin tuttu laulaja-lauluntekijä Johannes Brotherus. Hän on kirjoittanut biisejä muun muassa Tuure Kilpeläiselle, Antti Ketoselle, Ville Veikalle ja Einille. Johannes on myös tuottaja ja freelancemuusikko, sekä tehnyt jousisovituksia ja -äänityksiä mm. Etalle, Maija Vilkkumaalle ja Ellinooralle.

Johannes Brotherus tekee musiikkia artistien lisäksi eri äänitteisiin, tanssiteoksiin sekä TV- ja elokuvatuotantoihin. Kustantajana toimii Elements Music.

”KUUMAAn tunnistettava sävelkieli ja kuulijoita koskettavat sanoitukset muuttavat suomalaisen popin maisemaa. Yhtyeen menestys on myös esimerkki siitä, että joskus biisileirit eivät auta, vaan tarvitaan artistin omaa tekijyyttä”, raati kommentoi.

Vuoden vientiteko: Käärjiä
Vuoden biisi: Cha cha cha

  • säv. ja san. Jere Pöyhönen, Johannes Naukkarinen, Aleksi Nurmi, Jukka Sorsa
  • es. Käärjiä
  • kustantajat: HMC Publishing, Warner Chappell Music Finland

Cha Cha Cha on ollut Spotifyn ykkönen kuudessa eri maassa, mennyt viiden kärkeen 18 eri maassa ja Top 50 -listalle 28 eri maassa. Se teki historiaa myös lyömällä Suomen päiväkohtaisen striimiennätyksen Spotifyssa yli 469 600 striimillä. Cha Cha Cha:lla on tällä hetkellä yli 100 miljoonaa maailmanlaajuista striimiä Spotifyssa, 140 miljoonaa YouTubessa ja 928 miljoonaa TikTokissa.

”Kappale on tehnyt suomalaisen musiikin historiaa maailmanlaajuisesti ollen eniten striimattu suomenkielinen kappale. Käärijä-ilmiö on yksi vuoden 2023 isoimmista ilmiöistä Suomessa, ja kaiken keskiössä on Cha cha cha -biisi, joka sellaisenaan on oivaltava, hauska ja aikaa kestävä kappale”, raati perustelee.

Genrevapaa/avoin kategoria: Kaiken takana on Bämä -liike

Vuoden genrevapaa -kategoriassa voiton vei Kaiken takana on Bämä -liike kustantajanaan Elements Music. Liikkeen takana on 11 naisartistia, joiden yhteistyön tuloksena syntyi Kaiken takana on Bämä -kappale. Kappaleen kaikki tulot ohjataan Särö-organisaatiolle, joka tarjoaa tytöille ja naisille sekä trans- ja muunsukupuolisille ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään musiikin keinoin.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä

Suurimuotoiset teokset -kategoria: Outi Tarkiainen teoksesta Milky Ways – Concerto for English Horn and Orchestra. Kappaleen on kustantanut Edition Wilhelm Hansen.

Pienimuotoiset teokset -kategoria: Tiina Myllärinen teoksesta (Bad) Dreams come true jousikvartetille (2022). Kustantajana on toiminut Fennica Gehrman.

Vuoden raportoija: Antti Ahopelto

Lue uutinen täältä

Lisäksi

Nuoren tekijän stipendi  tuottaja ja lauluntekijä Wille Mannilalle

Mannila HMC Publishingille vain 18-vuotiaana. Mannilasta on kasvanut muutaman vuoden sisään haluttu tuottaja ja biisintekijä, jonka biisejä ovat esittäneet mm. Antti Tuisku, Isac Elliot, Ahti, Costi, Överi, DAVI ja LEWI & Tippa.

Kunniapalkinto laulaja-lauluntekijä ja tuottaja Teemu Brunilalle

Alunperin The Crash -yhtyeen perustajana ja johtohahmona tunnettu Brunila on tehnyt pitkäjänteistä työtä matkalla Suomen kansainvälisesti menestyneimmäksi pop-musiikin tekijäksi. Hänen kirjoittamiaan kappaleita on kuunneltu yli 5 miljardia kertaa eri streaming-palveluissa. Hän on kirjoittanut kappaleita mm. Tiestolle, Jason Derulolle, JP Cooperille ja monille muille globaalin tason sekä eturivin kotimaisille artisteille. Brunila on hyvin arvostettu musiikintekijä niin Suomessa kuin maailmalla.

”Teemu Brunila on luonut poikkeuksellisen menestyksekkään musiikkiuran. Hän on esikuva paitsi musiikintekijänä myös bisnestoimijana. Yhdessä tuottaja Jukka Immosen kanssa hän on perustanut kustannusyhtiö Nordic Music Partnersin, joka toimii nykyään Suomen lisäks myös Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa”, kertovat palkintoperusteluissaan Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallituksen jäsenet Tommi Tuomainen Elements Music Oy:stä ja Tom Frisk Kaiku Songs -yhtiöstä.

Taustaa

Suomen Musiikkikustantajien palkintojen tavoitteena on nostaa esiin yksittäisiä kustannettuja teoksia ja tekijöitä, sekä edistää musiikkikustantamisen tunnettuutta ja arvostusta. Palkintogaala on järjestetty vuodesta 2014 alkaen.

Ehdokkaat valitsivat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättivät kutsuraadit. Poikkeuksena olivat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päätti yhdistyksen hallitus.

Katso ehdolla olleet

We Make Music – Open Call – Kirjoitusleiri Tanskassa naisille ja muunsukupuolisille

Julkaistu

Tanskaan biisinkirjoitusleirille!? Mukana leirillä on yhteensä 14 ammattimaista musiikintekijää Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta. Leirillä kirjoitetaan biisejä tiimeissä eri artisteille. Leiri on tarkoitettu naisille ja muunsukupuolisille. Leirin työskentelykieli on englanti.

Leirin järjestää tanskalainen musiikintekijäjärjestö Autor.

Aika: 9.10.–13.10.2023
Paikka: Kööpenhamina
Tiedustelut: astridicordes(at)gmail.com

Hakeminen

  • Autorin edustajaryhmä valitsee osallistujat hakemusten perusteella.
  • Hakijan tulee olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
  • Haku on päättynyt 28.8.2023.
  • Autor ilmoittaa valinnoista 1. syyskuuta mennessä

Karenssisääntö

  • Vuoden karenssi. Jos osallistuit leirille vuonna 2022, voit hakea mukaan vasta vuonna 2024.

Kustannukset

  • Suomen Musiikintekijät maksaa valittujen jäsentensä osallistumismaksun sekä majoituksen Autorin valitsemassa hotellimajoituksessa.
  • Valitun jäsenen tulee itse kustantaa matkakulunsa Tanskaan.
  • Liikkuminen Tanskassa omakustanteista.
  • Suomen Musiikintekijät kannustaa valitsemaan aina mahdollisimman ilmastoystävällisen vaihtoehdon matkustamiseen. Matkasuunnitelmat kannattaa myös pyrkiä laatimaan siten, että kohteessa voi viipyä pidempään ja hoitaa samalla esim. useampia tapaamisia.
  • Ruokailut omakustanteisia, ellei leirillä toisin ilmoiteta (esim. hotelliaamiaiset).

Autorin tiedote leiristä:

We Make Music – Open Call

This October the Danish songwriter and composer association ’Autor’ is hosting a writing camp called ’We Make Music’ for women and gender minorities who write and produce music professionally for other artists. There are 14 spots on this year’s camp divided between Denmark, Sweden, Norway, Finland and Iceland.

Joining us on the camp is a select handful of artists who are all in need of new material. This year we have already confirmed Danish/Faroese/Tanzanian artist Tamara and Danish artist KAJA. This means that there is great potential to cut a song with and form a relation to some very exciting artists.

The writing teams will be put together with at least two nationalities represented on each team. This camp is truly a unique opportunity to strengthen your international network. Every morning we redo the teams to give people a chance to work with as many new faces as possible. Project manager, songwriter Astrid Cordes will be in charge of putting teams together and will be present the entire week.

We Make Music is for people who

  • are women or belong to a gender minority.
  • produce, write or topline for other artists.
  • want to expand their network with other professional music creators from Scandinavia.

When: October 9th-13th 2023
Where: ”Akademiet”, Stefansgade 9, 2200 København
Deadline for applications: August 28th 11:59 PM
Answer for all applicants: September 1st.

You will need to bring your own laptop, headphones and a pop-filter plus additional things you might need for writing. There are a wide range of instruments at the studio. When we are closer to beginning of the camp, we’ll have an online intro meeting, you will be required to participate in.

How to apply

If you want to be a part of We Make Music 2022, please fill out the form.

We recommend you to apply well in advance of the deadline, so you have time for technical assistance, should you need it. You can start the application, close it and come back to it later without deleting your answers.

We encourage everyone interested in We Make Music to apply regardless of age, cultural background, sexuality and any other identity markers. There is an elevator at the studio and an easy access bathroom. 

We will evaluate and choose the participants based on the quality of the songs they include and how well we feel they match with the artists joining us.

Questions?
If you have any questions regarding the camp or the application, please reach out to project manager: Astrid Cordes at astridicordes(at)gmail.com

We Make Music 2023 artists

Danish shooting soul pop star Ameli Dot had a flying start with the release of her debut single ‘Hanging With Myself’ in 2022 when it went #1 on the Danish Airplay Chart. Her following singles have all entered the top 10 as well and there is seemingly no stopping this cheeky talent.

Ameli Dot Spotify
Ameli Dot Instagram

Releases
2023 – EP, Monday of My Life
2023 – single, Machete
2022 – single, Drunk
2022 – single, Hanging With Myself

 

Tamara is a young singer/songwriter from The Faroe Islands with roots in Tanzania andDenmark. Since she was little, Tamara has written and made music in her room in the small village Fuglafjørður. Her music revolves around her upbringing, personal stories and heartbreaks. With her unique sound and distinctive voice, Tamara’s sound moves between the genre’s soul, RnB, and hip-hop. Since releasing her first music at the end of last year, Tamara has been gathering momentum and has already caught the attention of many. Her singles can already be heard on prominent radio stations and streaming playlists across Denmark, including plays on P3 Radio and in New Music Fridays playlist in all of Scandinavia. 

Tamara is currently working on her debut EP, which is set to release in the fall of 2023.

Tamara Spotify
Tamara Instagram

Tamara Releases
Sep 2022, debut single ’Solo Crowd’.
November 2022, second single ‘I Should HaveKnown Better’
January 2023, Tamara played her first show at Ideal Bar
February 2023, third single ’Mad World’.
May 2023, live session of ’Mad World’ + full video and streaming version.
May 2023, Tamara played two concerts at Spot Festival
June 2023, Tamara headlined Byhaven
July 2023, Tamara played at G! Festival on the Faroe Islands 

KAJA is upcoming Danish artist making quirky pop music about being an outsider. Selected for the national talent competition “Karrierekanonen” 2023 on Danish national radio DR.

KAJA Spotify
KAJA Instagram

Kaja Releases
2023 – single *Masterpiece’
2022 – single ‘Sad and Lonely’
2022 – single ‘Fucking Broken’
2021 – single ‘Luggage Carrier’
2021 – single ‘What I Did’

BBYBITES

Spotify
Instagram

We Make Music 2023 Timeline

August 7th – Roll out! Applications are open.
August 28th – Deadline for applying.
August 29th – Pre approval. I will send you all a list of who has applied from your country for you to pre approve.
August 30th – Deadline for returning the list with the pre approved names to me.
August 31st – I will select the participants with an impartial person from the music industry and notify you.
September 1st – I will notify all applicants on whether they have been chosen or not.
September 8th – Deadline for the participants to confirm that they will attend.
September 26th – Online pre-meeting at 8PM for all applicants. You are welcome to join, if you like.
October 9th – 13th – CAMP!
October 16th – I will send out a feedback survey to all the applicants and to you.
November 6th – Deadline for filling out the feedback survey.

Juha Vainio -sanoittajapalkinto M. A. Nummiselle

Julkaistu

Juha Vainio -palkinto myönnettiin vuonna 2023 M. A. Nummiselle, 83.

Mauri Antero Numminen on ehtinyt luoda 60 vuodessa kulttuuriperinnön, jonka keskeinen osa koostuu lauluista ja laululyriikasta. Tunnistettavan lauluäänen lisäksi M. A. Numminen on luonut omaleimaisen tavan käyttää suomen kieltä kekseliäästi, humoristisesti, vapaasti ja svengaavasti.

Kun puhutaan Suomi-rockin varhaisista vaikuttajista, M. A. Nummisen sanoituspanosta Suomen talvisota 1939–1940 -yhtyeessä ei voi ohittaa. Jo ennen sitä Numminen oli ehtinyt tuulettaa käsitystä laulujen sanoittamisesta tieteellisiksi kutsumillaan lauluilla, joiden tekstit nuori lauluntekijä oli kopioinut muun muassa lakikirjasta ja sukupuolioppaista. Jenkka ulkosynnyttimistä ja Mitä nuoren aviomiehen on syytä muistaa menivät skandaalin saattelemina saman tien soittokieltoon. Saman kohtalon koki myös viaton, Nummisen sanoittama tango Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, jota Yleisradion ohjelmaneuvosto piti eduskunnan vastaisena.

Kohujen laannuttua M. A. Numminen sanoitti tiensä suuren yleisön suosioon uusrahvaanomaisella jatsillaan, jossa swingin ja schlagerin klassikot kääntyivät suomeksi hurmaavan notkeasti kuten Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä (Ich hab’ das Fräulein Helen baden seh’n), Kuinka saisin rikki kookospähkinän (I’ve Got A Lovely Bunch Of Coconuts) ja Tunnelmassa (In The Mood). Nummisen käännöskynästä on myös yksi rakastetuimmista syntymäpäivälauluistamme Minä soitan harmonikkaa. Numminen on kääntänyt lisäksi tuoreempia hittejä suorasukaisella tyylillään – Yes sir, olen boogie.

Lastenlaulujen sanoittajana Numminen aloitti niin ikään varhain vuonna 1970 levyllä Isomies ja keijukainen, Nummisen Gommi ja Pommi -duolle sanoittamat lastenlaulut ovat puolestaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varttuneiden varhaista äänimaisemaa ja äidinkielen kylvetystä.

Nummisen kaikessa tekemisessä taidemusiikista lastenlauluihin ja jazziskelmistä undergroundiin kuuluu hänen rakkautensa suomen kielen monimuotoisuuteen. Nummisen 1960-luvun kielisosiologian opinnot ja tutkimukset stadin slangista sekä Somerniemen murteesta ovat saaneet luontevaa jatkoa elämänurasta, jossa suomen kielen vivahteet ovat olleet avainasemassa.

Nummisen ura sanoittajana muistuttaa myös sivistyksen merkityksestä. Nummisen lauluihin mahtuu sekä arkinen että filosofinen. ”Parhaimmillaan sivistyksen oppii, kun opettelee hallitsemaan oman kielensä, oman maantieteensä ja oman historiansa”, Numminen on todennut. Lauluissaan hän on todistanut, että nämä työkalut ovat esimerkillisesti hallussa.

Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutettiin M. A. Nummiselle Kotkassa 27. heinäkuuta 2023. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

Vastuuhenkilö Kotkassa: Kari Makkonen, puh. 0400 755535, kari.makkonen@kotka.fi

Hae Riimimyllyyn 19.5. mennessä

Julkaistu

Riimimylly 18.-22.6.2023

Järjestäjä: Tampereen kesäyliopisto

Hakuaikaa on 19.5. asti.
Lisätiedot ja hakulomake Tampereen kesäyliopiston sivulla

Opiskelijavalinnoista ilmoitetaan hakijoille viikolla 21.

Koulutuspaikka
Kauppilan matkailutila, Ikaalinen
Kauppilanranta 2, 39500 Ikaalinen

Kouluttajat
Heikki Salo, muusikko, lauluntekijä
Eija Hinkkala, sanoittaja ja tiimivalmentaja

Kohderyhmä
Elämyksellinen laululyriikan intensiivikoulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittyä laululyriikan kirjoittajina.

Hinta 790€
Hinta sisältää majoituksen Kauppilan matkailutilalla sekä ohjelmanmukaiset ruokailut.

Riimimyllyn tavoitteena on

  • kehittyminen laululyriikan kirjoittajana
  • laululyriikan kirjoittaminen teksti edellä (tekstin ehdoilla)
  • kimppakirjoittamisen treenaaminen (cowriting)
  • asiakaslähtöinen kirjoittaminen
  • kahden uuden sanoituksen kirjoittaminen viilausta vaille valmiiksi (parityönä)
  • palautteen ja parannusehdotusten saaminen kahteen kotona kirjoitettuun tekstiin
  • uusien lajitovereiden ja cowrite-kumppaneiden löytäminen.

Työskentelystä

  • Eijan lyriikkatreeneissä synnytetään 2 uutta sanoitusta / leiriläinen. Toinen näistä kirjoitetaan asiakaslähtöisesti. Tekstit kirjoitetaan ja klinikoidaan kimpassa. Samalla kirkastetaan laululyriikan olennaisuuksia..
  • Heikin kanssa klinikoidaan osallistavasti ennakkoon kirjoitetut (genrevapaat) sanoitukset. Ohessa käsitellään laululyriikan olennaisuuksia.

Valmennus perustuu tiimi- ja tekemällä oppimiseen. Tehdään tosissaan, mutta ilon kautta.