Musiikintekijä Uutinen

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Okra Playground

Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 12.1.2024 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja kulttuuriperinnön tekijöille ja toimijoille.

Vuoden kansamusiikkitekijä -palkinnon raadin perustelut:

Okra Playgroundin ilmaisussa ja sävelkielessä on omaleimaista kypsyyttä joka on vain vahvistunut sen pitkän uran aikana. Intohimoa tihkuva Itku -albumi yhdistelee onnistuneesti kansanmusiikille ominaisia teemoja sortumatta kuitenkaan vanhan toistamiseen. Lopputulos on ihailtavan freesi ja mukaansatempaava. Yhtye käsittelee kiinnostavasti lyriikoissaan pohjoisen kansamme mystiikkaa ja albumi on poikkeuksellisen dynaaminen kokonaisuus. Instrumentaatiossa on vaihtelevuutta ja ilmaisussa on rohkeasti käytetty myös progressiivisen rockin ja melodisen popin elementtejä.

Katso kaikki gaalassa palkitut

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Salossa on tuotettu uutta lastenmusiikkia jo usean vuosikymmenen ajan. Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää tänä vuonna Lastenlaulufestivaalit jo 34. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 29. Salossa Soi -tallenne.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, tarpeen mukaan rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 29”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat, joita voi käyttää laulujen säestyksenä kaikenlaisissa esiintymistilaisuuksissa. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 8.6.2024, säestyksenä käytetään tallenteen taustoja. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Kuva: Kulttuuritalo Kivan lavalla on tonttuorkesteri MikäLie, jonka esittämä ”Mitälie metsän elämää” sai tuomaristolta kiitosta vuorovaikutteisuudesta, osallistamisesta ja tarttuvasta positiivisuudesta, jonka esiintyjät vielä moninkertaistivat. Kuva: Pertti Falkstedt

Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi. Kilpailun säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta

Harpa Nordic Film Music Days announces the program for Nordic Film Music Days 2024

Nordic Film Music Days ja Harpa-palkinnonjakotilaisuus lähestyvät!

Mikäli olet 16.-18.2.2024 Berliinissä tai suunnittelet matkaa sinne, kiinnostaisiko tavata Berlinaleen tulleita ohjaajia ja tuottajia speedmeeting-tapaamisissa? NFMD järjestää tämän puolestasi! Alla ohjeet miten sinun tulee toimia. Huom: nopeat syövät hitaat, eli paikkoja on vapaina noin 10 henkilölle per Pohjoismaa. Linkistä lisätietoa koko tapahtuman ohjelmasta.

*****

Almost 16000 international Industry people are attending the Berlinale. With the assistance of international film consultant, Sydney Levine we are selecting 50 of these and having them meet 50 Nordic film- and mediacomposers.

Are you interested? Send following info to composers@nordicfilmmusicdays.com

– name
– contact info
– profile on Nordicfilmmusicdays.com
– if you don’t have an NFMD profile, NFMD office will make one for you

Deadline for sign up will be February 8th
Speedmeetings

The rules for the HARPA speedmeeting are quite simple: As a composer you will be seated in front of a producer or director.

You have 9 minutes to talk, exchange ideas and visions and maybe also listen to some of your music. Aften the 9 minutes you change your seat and move on to the next composer.
It is fun, it is very fast, and it might be your chance to find your new and inspiring collaborator.

*****

Since 2010 Nordic Film Music Days has been the place where composers, musicians, producers and directors within the film and music industry communicate, start future collaborations, educate, and network. As a part of Nordic Film Music Days, the HARPA Nordic Film Composers Award is handed out to a Nordic composer who has shown excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

The nominees for HARPA 2024 are:

DENMARK Jonas Struck for Lea Glob’s Apolonia, Apolonia

FINLAND Pessi Levanto for Karoline Lyngbye’s Superposition

ICELAND Edvard Egilsson for Anna Hint’s Smoke Sauna Sisterhood

NORWAY Ola Fløttum for Ole Giæver’s Let the River Flow

SWEDEN Irya Gmeyner & Martin Hederos for Anders Hazelius & Sanna Lenken’s  Thin Blue Line

You can meet all our nominees in the nomination videos at their individual pages at nordicfilmmusicdays.com

An international jury, from 3 continents and 4 time zones, will determine the winner. The chair of the jury is last year’s winner, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen. Besides him we have Canadian composer Erica Procunier, German composer and festival director Michael P. Aust. From Industry@Tallinn we have Music Meets Film project manager, Hanna-Greth Peetson; from Jecheon International Music and Film Festival, Lee Dongjune. Director of European Film Market, Dennis Ruh and American Sydney Levine, international film consultant are also part of this year’s jury.

The award, created by Icelandic Ragnar Kjartansson, crafted by ORR and sponsored by Orchestral Tools will be handed out at an award ceremony, Saturday February 17th at Nordische Botschaften.

 Nordic Film Days – Programme

Friday February 16th 2024.

14 – 15:30 | Friday afternoon, for the first time ever, Nordic Film Music Days is part of the Berlinale program. In a seminar during European Film Market, moderated by Norwegian composer and chair member in NOPA, Kate Havnevik, we are putting focus on the Value of the Score.
16 – 17 | Following that, we offer international producers and directors a speedmeeting program with Nordic and selected Baltic film and media composers. Our activities during European Film Market are carried out in collaboration with Los Angeles and Berlin-based international film consultant, Sydney Levine.

18:30 – 21 | Friday night, in collaboration with the Baltic Embassies in Germany and three major film festivals in the Baltic region: Industry@Tallinn & Music Meets Film, Estonia, Vilnius International Film Festival Kino Pavasaris, Lithuania, and Riga International Film Festival, Latvia, we present Baltic Nights, 4 short films with scores from Baltic composers.
ESTONIA Tanel Kadalipp with score for Eeva Magi’s 3rd Octave F
LITHUANIA Paulius Klibauskas & Vygintas Kisevicius with score for Etvydas Doskus’ Once Upon a Vilnius
LATVIA Artūrs Liepiņš with score for Zanete Skarule No Regrets and Fable

Saturday February 17th, 2024.  

Saturday afternoon, we are giving seminars and talks, focusing on different aspects of the work of the score composer and the impact of the music. All are open to the public and free of charge to attend.

12:00-12:45 | The seminar afternoon will start with a big dive into our most important asset when experiencing music as part of film and tv: the brain. Danish composer, musician and researcher Peter Vuust, the leading expert in the field of music and the brain – a research field he has single-handedly built up as leader of the group Music In the Brain, will give us an update on different neuroscientific mechanisms that are at stake.

13:05-13:50 | An ambition of Nordic Film Music Days is to support sustainable and lifelong careers within the field of music composition as well as raising awareness and implementation of composer rights on a Nordic and European level. The following seminar, Rights and international law, hosted by Danish composer and vice chair of ECSA, Jesper Hansen and featuring chair of ECSA, Helienne Lindvall will give us the necessary brush up on legal and contractual matters.

14:10-15:00 | As this year HARPA nominated scores are presenting two award winning and acclaimed documentaries, Apolonia, Apolonia and Smoke Sauna Sisterhood we are grasping the opportunity and focusing on the professional aspects at stake when scoring for documentaries. Finnish composer and HARPA winner 2022, Sanna Salmenkallio will moderate the talk with Danish composer  Jonas Struck, Icelandic composer Edvard Egilsson and the directors; Estonian Anna Hints and Danish Lea Glob.

15:30-16:45 | Focus on the scores, the scoring process and the work of the score composers, will be even more strengthened when HARPA winner 2023, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen in a conversation with the composers presents the nominated scores.

19:00 – 21:00 | Set in the exhibition area of the Nordische Botschaften we are honoring this year’s five nominated composers and their scores and selecting and celebrating the winner of the year: The Nordic composer who has shown the most excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

Sunday, February 18th 2024

The nominated scores will be screened free of charge at the Nordic Embassies’ auditorium, and you will be able to hear the scores through GENELEC’s state-of-the-art speaker system.
Each screening will either be introduced or concluded by the composer.

10:00-12:00 | DK Jonas Struck | Apolonia, Apolonia

12:30-14:15 | Fin Pessi Levanto | Superposition

15:45-17:15 | IS Edvard Egilsson | Smoke Sauna Sisterhood

17:45-19:45 | NO Ola Flyttøm | Let the River Flow

20:15-21:30 | SE Irya Gmeyner | Thin Blue Line

Monday February 19th you can also meet the Nordic composers, as a part of Nordic commissions event, Nordic Monday at Nordische Botschaften.

Please note that due to necessary security concerns, we ask all our attendees to sign up to the event and to be at the embassies 30 minutes before the start of the event.

About HARPA Nordic Film Composers Award and Nordic Film Music Days

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award
2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”

2022 Hybrid | Sanna Salmenkallio | Finland | “Aalto”

2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”

2020 Berlin | Gaute Storaas | Norway | “Bröllop, begravning & dop”
2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson | Iceland | “Woman at war”
2018 Berlin| Daníel Bjarnason | Iceland | “Under the Tree”
2017 Berlin and Cannes | Honor award | Bent Fabricius-Bjerre | Denmark
2017 Berlin and Cannes | Sune Martin | Denmark | “Land of Mine”
2016 Berlin | Honor award | Johann Johannsson | Iceland
2016 Berlin | Atli Örvarsson | Iceland | “Rams”
2014 Espoo | Matti Bye | Sweden | “Faro”
2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen | Finland | “Puhdistus”
2012 Reykjavik |Fredrik Emilson | Sweden | “Kronjuvelarna”
2011 Copenhagen | Gaute Storaas | Norway | “Elias og jakten på havets gull”
2010 Gothenburg | Dani Strömbäck | Finland | “Letters to Father Jacob”

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2024

  • SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
  • FST (Föreningen af Svenske Tonsättere)
  • Music Finland
  • Finnish Music Creators FMC
  • STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
  • NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
  • BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)

Collaborators of HARPA Nordic Film Music Days 2024

  • Sound Track Cologne
  • EFM (European Film Market)
  • Jecheon International Film & Music Festival
  • Industry@Tallinn
  • Riga International Film Festival
  • Vilnius Film Festival & Kino Pavasaris Distribution
  • Nordic Music Days & Glasgow Film Festival
  • IMMSANE, The International Media Music and Sound Arts Network in Education
  • Orchestral Tools
  • GENELEC

Supported by

  • Nordische Botschaften
  • The Danish Music Publishers Association & Koda Kultur
  • The European Commission: Culture Moves Europe
  • Nordisk Film og TV fond
  • Orchestral Tools
  • Botschaft von Estland
  • Botschaft der Republik Lettland in der Bundesrepublik Deutschland
  • Botschaft der Republik Litauen
  • Lithuanian Cultural Institute

For more information, contact:
Project coordinator | Lone Nyhuus | lony@filmkomponister.dk | +45 23 84 24 56
PR and Marketing |  Andrea Mellerup | composers@nordicfilmmusicdays.com | +45 81 71 62 09

Coordinator of the value of the score and speedmeetings | Sydney Levine| sydneyjlevine@icloud.com

International press | manlin sterner | manlin@manlin.se

Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja ”mietinnön kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla” selvällä ääntenenemmistöllä. Kulttuurivaliokunnan kokoama mietintö käsittelee laajasti musiikin tekijöiden kohtaamia haasteita musiikkimarkkinan muutoksessa ja ehdottaa unionin tasoista sääntelyä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän musiikkiekosysteemin saavuttamiseksi.

Musiikki ei tuota riittävää tuloa säveltäjille ja sanoittajille

Musiikin määrä suoratoisto- ja sosiaalisen median alustoilla on kasvanut räjähdysmäisesti: tällä hetkellä saatavilla on yli 100 miljoonaa kappaletta ja määrä kasvaa. Samaan aikaan alustojen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu. Huolimatta kasvavasta kulutuksesta, suoratoistomarkkina ei tuota suurimmalle osalle musiikin säveltäjistä ja tekijöistä kohtuullisia korvauksia tai mahdollisuuksia ammattimaiseen uraan musiikin luovan tekemisen parissa.

Päätöslauselma kehottaa selvittämään tulevaisuudessa oikeudenmukaisempia malleja jakaa suoratoiston tuloja musiikin tekijöille siten, että heidän työpanoksensa todellinen arvo tulisi paremmin huomioiduksi. Lisäksi se painottaa järjestöjen ja tekijänoikeuksien yhteishallinnon merkitystä, jotta neuvotteluilla voidaan saavuttaa luovien tekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisempia sopimusehtoja.

Avoimuutta ja monimuotoisuutta lisättävä

Toinen mietinnön käsittelemä ongelma ovat suoratoistoalustojen käyttämät algoritmit, jotka vaikuttavat merkittävästi sisällön löydettävyyteen, esillepääsyyn ja heikentävät siten kulttuurista monimuotoisuutta. Parlamentin mukaan alustojen käyttämien algoritmien ja sisältösuositusjärjestelmien avoimuutta tulisi merkittävästi lisätä. Samaan aikaan tulisi varmistaa eurooppalaisen sisällön riittävä näkyvyys ja löydettävyys alustoilla.

Parlamentti kehottaa kehittämään erityisiä monimuotoisuutta koskevia indikaattoreita, joiden avulla eurooppalaisen musiikin käyttöä ja näkyvyyttä sekä muun muassa tyylilajien ja kielten moninaisuutta voidaan seurata. Samalla se kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaampia toimia oikeudenhaltijoiden asianmukaiseksi tunnistamiseksi sekä erilaisten suoratoistoalustoilla esiintyvien huijausten estämiseksi.

Mietintö kiinnittää huomiota myös tekoälyn lisääntyvään käyttöön alustoilla ja toteaa, että musiikin säveltäjien ja sanoittajien olisi voitava lisensoida teostensa käyttö myös tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Myös tässä yhteydessä päätöslauselma painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn pohjana käytetyn aineiston julkistamisessa.

Komissiolta odotetaan jatkotoimia

Mietintö on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisissa taiteilijajärjestöissä. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestö GESACin toimitusjohtaja Véronique Desbrosses kiitti lämpimästi kaikkia sen puolesta äänestäneitä parlamentin jäseniä.

”Euroopan parlamentti osoitti selvän tukensa musiikin tekijöiden vaatimuksille oikeudenmukaisista korvauksista. Musiikin suoratoistomarkkinan on palkittava myös heitä, jotka ovat sen menestyksen ytimessä. Luotamme siihen, että Euroopan komissio ottaa seuraavat askeleet tarvittavan sääntelyn aikaansaamiseksi.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistuttaa monimuotoisuuden merkityksestä eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla.

”Musiikki saavuttaa kaikista luovista aloista laajimman yleisön ja on eurooppalaisen kulttuurin keskeinen tukipilari. Suosittelualgoritmien läpinäkyvyys ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisuus ovat keskeisiä tavoitteita musiikin monimuotoisen esillepääsyn ja musiikin luovan tekemisen edellytysten varmistamiseksi.”

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, biisintekijä Kyösti Salokorpi on tyytyväinen, että vuosia tiedossa olleisiin haasteisiin on vihdoin olemassa poliittinen tuki.

”Musiikin suoratoiston tuloista päätyy tällä hetkellä vain murto-osa säveltäjille ja sanoittajille, eikä meillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka suosittelualgoritmit toimivat. Nyt kun Euroopan parlamentti antoi meille tukensa, tekijöitä edustavilla järjestöillä on todellinen mahdollisuus neuvotella striimauspalveluiden kanssa reilummista ehdoista.”

Lue parlamentin mietintö kokonaisuudessaan täältä

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia – Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla

Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä.

Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa (esim. torjumista tai pätevyyden aliarviointia ilmoitti kokeneensa 82 % vastaajista), mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

➡️ Musiikkikoulutuksen saavutettavuus
➡️ Urakehityksen esteiden selvittäminen ja toimenpiteet niiden poistamiseksi
➡️ Aktiiviset toimet monimuotoisuuden ja representaation lisäämiseksi
➡️ Tukiresurssit rodullistetuille musiikintekijöille
➡️ Vastuun vaatimisen ja vastuunoton mekanismien institutionalisointi
➡️ Jatkuva osaamisen kehittäminen
➡️ Säännöllinen tiedonhankinta

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia –julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta. Suoni on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimusyhdistys. Se on perustettu vuonna 2017 tuottamaan tietoa ja edistämään sosiaalista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta musiikkikultuurissa.

 

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia: Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkalalla

Acta Musicologica Militantia VI

Jasmine Kelekay
Suomentanut: Carmen Baltzar

Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry

Ilmestynyt 18.12.2023
ILLUSTRATION: KARIN Z. SUNVISSON

72 sivua

Vuosi vaihtui – ja YEL-tarkistukset tulevat

Yhteistyökumppanimme MYRY (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) on laatinut selkeät toimintaohjeet erityisesti pien- ja yksinyrittäjien näkökulmasta.

Ensiapuneuvo: Älä hätäile!

  • Odota eläkelaitoksen yhteydenottoa. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi.
  • Tarkkaile tilannetta ja voit myös käydä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

Liity nyt MYRYn jäseneksi Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuhintaan! Saat jäsenmaksun puoleen hintaan kun kerrot hakemuslomakkeessa olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen. MYRYn vuosimaksu on 35 euroa.

Lue selkeät YEL-ohjeet pien- ja yksinyrittäjille

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2024 kurssilaiset valittu

Vuoden 2024 kurssille haki 197 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Kaiku Entertainmentin Publishing Manager Jonnaemilia Karrus.

”Hakemuksia läpi käydessä on aina ilo huomata, että meiltä löytyy rutkasti musiikintekemiseen intohimolla suhtautuvia hakijoita. Kurssille valikoitui joukko lupaavia uusia nimiä, joiden uskon toimivan hyvin yhteen myös cowrite-tiimeinä.”

”Toivon, että kurssi kannustaa valittuja hakijoita kehittämään omaa tekijyyttään monipuolisesti. Kannustan tekemään tuttavuutta myös itselle vieraampien genrejen sekä esimerkiksi itselle vieraamman kielen kanssa. Mitä enemmän uskaltaa kokeilla, sitä laajemmaksi kasvaa oma keinovalikoima. Biiseissä on aina lopulta kyse musiikillisesta tarinankerronnasta, ja omaa ääntään tekijänä voi löytää ja syventää vain kokeilemalla rohkeasti myös uutta”, Emmi Hakala välittää raadin terveiset valituille hakijoille.

Vuoden 2024 kurssilaiset

Vuoden 2024 Top 20 – Future Hitmakers -kurssille valittiin seuraavat hakijat:

Samuel DaayataEmmi HarjuDaniel HilanderJanieMatias JurmuEmma KarhuAku KeinonenKaisu KoittolaHeikki KoivistoKRSNASami LaineKasper LindellLilja LundénIida NättinenSanteri PirttisaloHelmi PitkänenIiris RyhänenAaron SalovaaraVeera VentoEmilia VirlanderOpri Vuori.

Vuoden 2024 ohjelma ja puhujat

Top 20 – Future Hitmakers -kurssi koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2024 puhujina ovat mm. artisti, lauluntekijä Ellinoora; tuottaja, säveltäjä Samuli Sirviö; Nordic Music Partnersin toimitusjohtaja Riku Salomaa; HMC Publishingin luova johtaja Patric Sarin; artisti, tuottaja, biisintekijä Noora Tuuri; laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula sekä artisti, biisintekijä Ani Nnebedum.

Iiris Suomela aloittaa työt musiikin luovan alkutuotannon edunvalvojana

Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat koko vuoden 2023 edistäneet tavoitteitaan yhdessä niin eduskuntavaaleissa kuin EU-tason edunvalvonnassakin. Myönteisten kokemusten pohjalta yhteistyötä on päätetty jatkaa tulevaisuudessakin.

Edunvalvontapäälliköksi valittu Iiris Suomela tulee edistämään kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä musiikkialan sekä laajemmin luovien alojen ja kulttuurikentän keskeisenä toimijana. Aiemmin hän on toiminut kansanedustajana vaalikaudella 2019–2023 ja vuosina 2021–2022 myös vihreän puolueen puheenjohtajana Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Suomela on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sekä Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Suomela aloittaa neljän musiikkialan järjestön yhteisenä edunvalvontapäällikkönä 22. tammikuuta 2024. Hänen tehtävänään on järjestöjen edunvalvonnan johtaminen, poliittisen tilannekuvan luominen ja kannanmuodostuksen koordinointi. Lisäksi hän pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja viestii järjestöjen yhteisistä kannoista.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salmisen mukaan yhteisen edunvalvonnan tärkeä missio on parantaa musiikkialan asemaa yhteiskunnassa toimintaympäristön muuttuessa yhä nopeammin. Valtakunnanpolitiikan lisäksi vaikuttamista on lisättävä myös EU- ja kuntatasolla.

”Iiriksellä on vahva kokemus yhteiskunnallisen päätöksenteon prosesseista ja vaikuttamisesta eri tasoilla sekä valmiita kontakteja keskeisiin sidosryhmiin. Musiikin luova alkutuotanto, säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat ovat osa musiikin ja taiteen laajaa ekosysteemiä ja koko sen arvoketjun ytimessä. Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa kotimaisella säveltaiteella on edellytykset monimuotoisen ja kansainvälisesti yhä laajemmin menestyvän musiikin luomiseen”

Tämän hallituskauden keskeisiä teemoja tulevat olemaan paitsi hallitusohjelmaan kirjattujen hyvien tavoitteiden toteutuminen, myös luovan alan asemasta huolehtiminen yleisemmin. Kulttuurin rahoitusasema leikkauspolitiikan aikakaudella on koko kulttuurialaa yhdistävä huolenaihe. Lisäksi luovan tekijän turvaverkon puutteet, kasvun rakenteiden alasajo ja sääntelyn ajantasaisuus edellyttävät aktiivista oman äänen esiin tuomista.

Iiris Suomela lähtee uuteen tehtäväänsä innostuneena.

”On iso ilo ja kunnia päästä aloittamaan työt musiikkialan alkutuotannon edunvalvojana. Alalla on valtava kasvupotentiaali maailmalla, mikä politiikan on korkea aika tunnistaa. Ennen kaikkea elämä ilman musiikkia olisi paljon tyhjempää ja köyhempää. Siksi on erittäin innostavaa päästä mukaan edistämään musiikkialan kukoistusta!”

Eduskunnan Arkadia-seura: Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän toteutumista

Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran mielestä Yleisradio on hukkaamassa oman ydintehtävänsä kilpaillessaan kaupallisen median kanssa kuulijoista ja katselijoista. Tämä johtaa vääjäämättä ohjelmatarjonnan ja -tuotannon kaventumiseen ja yksipuolistumiseen. Yleisradion tulisi päin vastoin keskittyä siihen, mitä kaupallinen media ei tee: nostaa esiin suomalainen laaja-alainen ja moniääninen kulttuurikenttä musiikista kirjallisuuteen, teatterista kuvataiteeseen tai rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Sen tulisi aktiivisesti seurata myös vähemmistöjen keskuudessa ja marginaaleissa tapahtuvia ilmiöitä sekä tarjota niille foorumi jo ennen kuin ne mahdollisesti nousevat valtavirraksi. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole. Yleisradion musiikkitarjonnan profiili on kaventunut pitkään erityisesti kevyen musiikin ohjelmistossa. Vuoden 2023 aikana on lopetettu useita musiikin erityisohjelmia, ja vielä suuremmat leikkaukset tapahtuvat vuoden 2024 alussa. Jo vuosia sitten Yleisradio teki korvaamatonta vahinkoa lopettamalla lastenmusiikkiohjelmiensa tarjonnan. Myöskään alueellista musiikkitarjontaa ei enää ole alueradioiden ohjelmatoiminnassa, koska sama keskitetty koneisto tuottaa musiikkisisällöt myös alueille.

Tuorein esimerkki jatkuvasta ohjelmatarjonnan kaventumisesta on kansanmusiikkiohjelman Sydänjuurilla lakkauttaminen Yle Radio 1:stä. Näin häipyy ohjelmatarjonnasta se ainoa tunti viikossa, joka on omistettu suomalaiselle kansainvälisesti menestyvälle kansanmusiikille, ja maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien, karjalaisyhteisöjen ja saamen eri kielillä tehdyn saamelaismusiikin esittelylle.

Ylen vuonna 2022 julkaistussa musiikkistrategiassa todetaan, että ”Yle on Suomen moniäänisin musiikkitalo. Olemme kotimaisen musiikin muisti sekä korva kansainväliselle tarjonnalle. Tuotteemme ja tekijämme tunnistetaan, niistä puhutaan ja niitä palkitaan. Teemme merkityksellisiä sisältöjä, joita kaupallinen media ei tekisi ja joiden avulla Suomen ja suomalaisten musiikkimaailma on rikkaampi.” Herää kysymys, että miten strategiassa mainittu moniäänisyys lisääntyy musiikkiohjelmia lopettamalla?

Yleisradion lähetysvirran musiikkiprofiili on siirtynyt yhä määrätietoisemmin vaihtoehtojen tarjoamisesta kohti kilpailua tehokkaasti osansa hoitavan kaupallisen ohjelmatoiminnan kanssa. Tarjonta on yksipuolistunut myös siten, että esimerkiksi Radio Suomen musiikkiohjelmavirrasta kolmen monikansallisen yhtiön tuotanto on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on ollut merkittävä tulovirtojen menetys suomalaisomisteiselle kustannus- ja tuotantotoiminnalle. Yle on ilmoittanut pyrkivänsä lähetysvirrassa tarjoamaan ”aiempaa enemmän suoraa lähetystä”, ”vahvasti vuorovaikutuksessa” kuuntelijoiden kanssa ja ”yhä enemmän toivemusiikkia”. Myös tämä on juuri sitä, minkä kaupallinen toiminta pääosin jo hyvin kattaa.

Yleisradion perustehtävä on suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen (Yleisradiolaki 7§). Koska Yle on suomalaisten lakisääteisesti omistama ja sen verokertyminä mahdollistama, sen ohjelmatarjonnan tulisi antaa rikkaasta ja moninaisesta kansallisesta kulttuurikentästämme mahdollisimman kattava kuva.

Yleisradion strategioiden lähtökohtana tulee olla, että tarjoamalla lisää vaihtoehtoja luodaan myös uutta kysyntää. Maksetuilla ohjelmistokorvauksilla tuettaisiin tärkeällä tavalla myös kotimaista tuotantoa.

Kuinka hyvin ja missä määrin suomalaisen kulttuurin osa-alueet ovat esillä Yleisradiossa marginaali-ilmiöitä ja vähemmistökulttuureja myöten? Miten tekijänoikeuskorvaukset jakautuvat monikansallisille ja suomalaisomisteisille kustannus- ja tuotantoyhtiöille? Tulisiko Yleisradiolain hengen toteutuminen määritellä tarkemmin erilaisin suosituksin, esimerkiksi kielen tai marginaalikulttuurien ohjelmaosuuksien määrällisin ohjeistuksin?

Eduskunnan Arkadia-seuran mukaan tarvitaan Yleisradion ulkopuolisen selvityshenkilön tekemä tutkimustietoon perustuva kartoitus toteutuneesta ohjelmapolitiikasta ja sen muutoksista.

Marko Kilpi
kansanedustaja, kirjailija, Arkadiaseuran puheenjohtaja

Hannu Saha
FT, dosentti, muusikko
Arkadia-seuran jäsen