EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Yle-keskustelu Musiikki & Mediassa 5.10.2018

Julkaistu

Suomalaisessa ohjelmatuotannossa käytetään ulkomaista katalogimusiikkia, ja Ylen käyttämän musiikin kotimaisuusaste on liian alhainen. Niillä on suora vaikutus suomalaisen musiikkikulttuurin ja -bisneksen hyvinvointiin ja kehittymiseen.

Ylen strategiassa mainitaan kulttuuriperinnön vaaliminen, yhdenvertaisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Toteutuvatko nämä tehtävät?

Aihetta alustaa Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Alustuksen jälkeen aiheesta keskustelevat Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen, laulaja, musiikintekijä Vilma Alina, ja keskustelua moderoi Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja, sanoittaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen.

 

Tervetuloa!

Lisätiedot

Musiikintekijät voivat nyt tulouttaa tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen – seuraa livestriimi-infoa

Julkaistu

Tekijänoikeuskorvaukset mahdollista tulouttaa omalle yritykselle 1.10. alkaen

Musiikintekijät voivat lokakuun alusta alkaen tulouttaa Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen, jolloin tekijänoikeuskorvaukset verotetaan yhtiön elinkeinotulona. Uudistus mahdollistaa sen, että musiikintekijät voivat toimia yrittäjinä vastaavalla tavalla kuin muidenkin alojen toimijat.   

Uudistuksen keskiössä on musiikintekijöiden tarpeisiin räätälöity Verohallinnon ohje, joka on valmisteltu Teoston, valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteistyönä. Teoston ja Verohallinnon edustajat luovuttivat ohjeen tänään valtiovarainministeri Petteri Orpolle.  

Musiikintekijät voivat ottaa uuden toimintamallin käyttöön 1.10., ja ensimmäiset Teoston kautta maksettavat korvaukset on mahdollista tulouttaa omalle yhtiölleen joulukuun 2018 tilityksessä.

Teosto-tulojen verotus: musiikintekijällä useita vaihtoehtoja

Musiikin tekijäasiakkaanamme sinulla on erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten haluat meidän tilittävän sinulle Teostosta saamiasi korvauksia. Tällä on vaikutusta myös siihen, miten tekijänoikeuskorvauksia käsitellään verotuksessa.

Se, mikä vaihtoehdoista on sinulle sopivin, riippuu siitä, kuinka ammattimaisesti teet musiikkia, kuinka suuren osan kokonaistuloistasi tekijänoikeuskorvaukset muodostavat ja millainen valmius sinulla on pyörittää omaa yritystoimintaa.

Kukin musiikintekijä voi valita itselleen ja omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan vaihtoehdon – ja tarvittaessa vaihdella toimintamallia tilanteen muuttuessa.

Eri vaihtoehdot tekijänoikeuskorvausten tulouttamiseen ja verotukseen on esitelty alla. Voit tutustua niihin syvällisemmin ja arvioida vaihtoehtojen soveltuvuutta itsellesi Teoston verkkosivuilla.

Veroinfo maanantaina 1.10. klo 17-19: seuraa livestriimiä

Järjestämme maanantaina 1.10. uudesta yhtiömallista infon klo 17-19. Tilaisuus on suunnattu musiikintekijöille, joille ajattelemme uuden yhtiömallin ja yritysmuotoisen toiminnan sopivan erityisen hyvin. Tilaisuuden livestriimiä voi seurata täällä.

Voit tapahtumaa seuratessasi myös lähettää kysymyksiä ja kommentteja asiantuntijoillemme sivustolla olevan chatin kautta.

Suomen musiikkialan talous ja vienti jatkavat kasvua

Julkaistu

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Arvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suurin alan sektoreista oli elävä musiikki, joka muodosti puolet alan arvosta. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset olivat 94,5 miljoonaa euroa, ja äänitemyynnin arvo oli 73,3 miljoonaa euroa.

Kotimaisen musiikkialan sektoreista eniten kasvoi äänitemyynti, joka nousi edellisvuoteen verrattuna kahdeksan prosenttia. Äänitemyynnin jo kolme vuotta kestänyttä kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, jotka muodostavat jo 80 prosenttia äänitealan tulovirrasta. Kotimaisen musiikin osuus oli 38 prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista.

Musiikkivienti on vahvassa nousujohteessa

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta 30 prosentilla. Musiikkiviennin huomattava nousujohde pohjaa erityisesti teknologiakentän vahvaan kasvuun.  Kasvu näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa), joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.

Viennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Elävästä musiikista saadut vientitulot kasvoivat 18 prosentilla, mikä kompensoi ulkomailta kerättyjen tekijänoikeuksien ja muun musiikkiviennin hienoista laskua. Suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa ovat kuitenkin laaja-alaisuus ja monenlaiset menestystarinat, jotka pitävät viennin melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena.

”Startup-yritysten kasvu heijastelee viennin yleisiä trendejä ja kertoo omalta osaltaan musiikin ja musiikkipalveluiden potentiaalista kansainvälisen liiketoiminnan kentällä. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia löytyy puolestaan esimerkiksi popmusiikin teosviennistä. Viennin kärki on näin ollen leveä ja menestystarinoita saadaan alan monilta sektoreilta”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Samassa yhteydessä julkaistiin tuoreimmat luvut popmusiikin teosviennistä.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen raportti täältä.

Taiteen edistämiskeskuksen apurahat

Julkaistu

Apurahat kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen

Apurahat on tarkoitettu taiteilijoille ja heidän muodostamilleen työryhmille kulttuurin moninaisuuden edistämiseen.

Kohdeapurahat

Kohdeapurahat on tarkoitettu eri alojen ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen.

Liikkuvuusapurahat

Apurahat on tarkoitettu Suomessa asuvien taiteilijoiden ja taiteen asiantuntijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja verkostoitumisen edistämiseen.

Ylimääräinen taiteilijaeläke

Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävä taiteilijana.

Taiteilija-apurahat

Taiteilija-apurahat on tarkoitettu eri alojen ammattitaiteilijoille työskentelyyn. Niiden pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen.

Alueiden kohdeapurahat

Kohdeapurahat on tarkoitettu alueella toimiville ammattitaiteilijoille tai työryhmille yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen.

Alueiden työskentelyapurahat

Työskentelyapurahat on tarkoitettu alueella toimiville eri alojen ammattitaiteilijoille ja taiteenalojen taidejournalisteille taiteelliseen työskentelyyn.

Lastenkulttuurin kohdeapurahat

Kohdeapurahat on tarkoitettu alueella toimiville ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille tai heidän muodostamilleen työryhmille lasten- ja nuortenkulttuurin hankkeisiin.

Katso tarkat hakuajat sekä hakuohjeet Taiken sivuilta: https://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset

Vuoden 2018 Biisijalostamon osallistujat valittu

Julkaistu

Ryhmät kirjoittavat etukäteen Biisijalostamossa työstettävät biisit. Ryhmäläisten tulee varata siten yhteistä cowriting-aikaa jo ennen varsinaista Biisijalostamoa. Biisijalostamossa keskitytään siten kyseistä uusien biisien jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. Ryhmien mentorit nimetään Biisijalostamossa alussa.

Vuoden 2019 Biisijalostamon haku avautuu ensi kesänä. Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta

BIISIJALOSTAMO 2018 VALITUT

  1. RYHMÄ
  • Jouko Lavonen
  • Tia Nylander
  • Jasmin Rantanen
  1. RYHMÄ
  • Erkki Koivisto
  • Kati Valjus
  • Lumi Ollila
  1. RYHMÄ
  • Jukka Hynynen       
  • Meri Savonen          
  • Otto Nyyssölä         

EU-parlamentti äänesti luovien alojen puolesta

Julkaistu

Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita. Enemmistö mepeistä puolsi tänään esittelijä mep Axel Vossintekemiä muutosehdotuksia. 366 kannatti Vossin ehdotusta, 297 vastusti ja 40 ääntä jäi antamatta.

Äänestyksen merkitys on luoville aloille ja etenkin musiikkialalle suuri: kaupalliset ja suuret alustapalvelut eivät voi jatkossa käyttää muiden tekemiä sisältöjä oman liiketoimintansa edistämiseen ilman että ne neuvottelevat sisältöjenkäytön ehdoista ja korvauksista tekijöiden kanssa.

Tähän saakka suuret alustapalvelut ovat kilpailleet asianmukaisesti tekijänoikeuskorvauksia maksavien palvelujen, kuten Spotifyn ja Netflixin, kanssa. Asetelma on vääristänyt kilpailua.

FOKUKSESSA SUURET YRITYKSET, EIVÄT KULUTTAJAT

Musiikintekijöiden kannalta keskeisen artiklan 13 muotoilua ehdittiin muuttaa kuluneen vuoden aikana sellaiseksi, että se koskee enää vain suuria voittoa tavoittelevia, kaupallisia palveluja, jotka aktiivisesti optimoivat ja promotoivat sisältöä esimerkiksi ehdottelemalla käyttäjälle sopivia biisejä.

Digitaalista sisämarkkinaa koskevan direktiivin yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda reilu kilpailuympäristö, jossa pienilläkin yrittäjillä on mahdollisuudet menestyä ja kilpailla isompien yritysten, kuten alustapalveluiden kanssa.

Äänestys ei liittynyt kuluttajien tapaan käyttää internetiä, vaan fokuksessa on ollut keskustelu yritysten toiminnasta, ansaintalogiikoista ja miten alustapalveluiden rooli määritellään lainsäädännössä. Meemejä voi siis julkaista myös jatkossa ja ei-kaupalliset palvelut, kuten verkossa toimivat tietosanakirjat (vrt. Wikipedia) jatkavat toimintaansa.

MIKSI EHDOTETTU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOS ON TÄRKEÄ?

Ehdotetulla lainsäädännöllä on vaikutusta siihen,
• millaisesta musiikin käytöstä maksetaan tekijänoikeuskorvauksia musiikintekijöille
• millä perusteilla Teosto neuvottelee jatkossa alustapalveluiden kanssa oikeudenhaltijoiden puolesta.

MITEN VALMISTELU ETENEE EU:SSA?

Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (Digital Single Market, DSM-direktiivi).

Seuraavaksi alkavat ns. trilogineuvottelut yhteisestä ja lopullisesta direktiivitekstistä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Onnistuneiden trilogikeskustelujen jälkeen, lopullinen sisältö vahvistettaneen alkuvuonna 2019. Tämän jälkeen on vuorossa direktiivistä aiheutuvien muutosten tekeminen Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivi astuu voimaan EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2021.

Uutinen: Teosto

Residenssi ja äänitysstudio muusikoille Hailuodossa

Julkaistu

Kulttuuritalo Päiväkodin residenssi kutsuu muusikoita työskentelemään saaren rauhaan. Residenssimme on uniikki yhdistelmä avoimia työ- ja residenssitiloja. Tunnelmallisiin ja tilaviin residenssihuoneisiin Novelliin ja Nokturniin on käynnissä syyskauden avoin haku.

Muusikoilla on mahdollisuus käyttää laadukkaasti varusteltua ”Maailman pienintä studiota” residenssioleskelun yhteydessä ilman erillistä korvausta. Studion Käyttö tapahtuu omatoimisesti. Studion varusteluun kuuluvat: iMac 27″ 5K 3/ Pro Tools / Universal Audio Apollo 8 audio interface / Kajaani UT MIX 12 channel / AKG c414 XLII microphones / Genelec 8030A speakers. Studio soveltuu parhaiten yhdelle.

Residenssin viikkovuokra 220€, kaksi viikkoa 350€, kuukausi 500€ (sis. studion käytön).

Idyllinen Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka kuuluu
kokonaisuudessaan Suomen kansallismaisemaan.

Lisätietoja residenssistä ja hakuohjeet:

https://www.kulttuuritalopaivakoti.fi/residenssi/

Sosiaalinen media:

www.instagram.com/kulttuuritalopaivakoti/

www.facebook.com/kulttuuritalopaivakoti/

Taike jakoi 304 taiteilija-apurahaa

Julkaistu

Musiikki

viisivuotinen
Auvinen Antti, Helsinki
Hassinen Mikko, Espoo
Häkkinen Aapo, Helsinki
Pohjola Verneri, Helsinki
Pohjonen Kimmo, Helsinki

kolmivuotinen
Fredriksson Linda, Helsinki
Haapamäki Sampo, Helsinki
Kauhanen Maija, Helsinki
Kumela Petri, Helsinki
Pyysalo Severi, Turku
Tervomaa Jonna, Helsinki

yksivuotinen
Heininen Matti, Turku
Huhtala Jori, Helsinki
Hänninen Maria, Helsinki
Järvelä Aili, Helsinki
Kallio Matti, Helsinki
Karjalainen Mikko Gunu, Helsinki
Kauranne Amanda, Helsinki
Klami Markku, Helsinki
Koskinen Kerkko, Helsinki
Kujala Susanne, Vantaa
Lampela Jussi, Kokkola
Luoma Jaakko, Vihti
Luoto Meriheini, Helsinki
Maans Marianne, Turku
Paldanius Terhi, Espoo
Prättälä Tuomo, Helsinki
Ruuskanen Maija, Helsinki
Sallinen Lauri, Rovaniemi
Salokoski Emma, Vantaa
Simanainen Mia, Helsinki
Sippola Laura, Helsinki
Viljamaa Milla, Helsinki
Zinovjev Sauli, Helsinki
Åström Annemarie, Kirkkonummi

puolivuotinen
Eroma Virpi, Helsinki
Heikinheimo Siljamari, Helsinki
Nora Anna, Helsinki
Vainio Kalle, Helsinki

 

Taiteilija-apurahojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Apurahat alkavat vuoden 2019 alusta.

Taiteilija-apurahan saajista yli puolet on naisia, kuten myös hakijoista. Naisten osuus on suurin muotoilun alalla, lähes 90 prosenttia. Tanssitaiteessa, esitys- ja performanssitaiteessa sekä taidejournalismissa noin kaksi kolmasosaa apurahan saajista on naisia.

Musiikin kaikista taiteilija-apurahoista lähes puolet jaettiin naisille. Heidän osuutensa hakijoista oli runsas kolmannes. Naismuusikot ja -säveltäjät hakivat enimmäkseen lyhempiä apurahoja. Vain viidennes viisivuotisten hakemuksista tuli naisilta, ja näiden apurahojen saajista kaikki ovat miehiä.

Joka kuudes apurahan saaja on nuori

Taiteilija-apurahoista tulee vähintään 30 apurahavuotta myöntää nuorille tai uransa alussa oleville taiteilijoille. Tänä vuonna nuoria, alle 35-vuotiaita apurahan saajia on 49.

Nuorten osuus vaihtelee taiteenaloittain. Sarjakuva- ja kuvitustaiteessa puolet apurahan saajista on nuoria. Vähintään neljännes saajista on nuoria myös musiikissa, tanssi- ja sirkustaiteessa sekä performanssi- ja esitystaiteessa. Esittävistä taiteista ainoastaan näyttämötaiteessa nuorten osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Apurahan saaneiden mediataiteilijoiden joukossa ei ole yhtään nuorta. Kääntäjissä ei ollut nuoria liioin hakijoina.

Suurin osa hakijoista asuu Uudellamaalla

Kolme neljäsosaa apurahoista jaettiin Uudellemaalle, jossa myös suurin osa hakijoista asuu. Apurahat keskittyvät Uudellemaalle etenkin media-, elokuva-, valokuva- ja näyttämötaiteessa sekä musiikissa. Näillä taiteenaloilla myös hakijoista valtaosa – vähintään kaksi kolmasosaa – oli Uudeltamaalta. Kaikista taiteilija-apurahan hakijoista runsas 60 prosenttia on uusmaalaisia.

Suhteessa eniten muualla Suomessa asuvia apurahansaajia on kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden, kääntäjien ja kriitikoiden joukossa. Apurahan saaneista kirjailijoista lähes 40 prosenttia asuu Uudenmaan ulkopuolella, hakijoista 44 prosenttia. Apurahan saaneista kuvataiteilijoista kolmasosa asuu muualla kuin Uudellamaalla.

Kahdeksan prosenttia kaikista taiteilija-apurahoista jaettiin Varsinais-Suomeen ja viisi prosenttia Pirkanmaalle. Lappiin sekä Pohjanmaalle meni molempiin seitsemän apurahaa (kaksi prosenttia), Hämeeseen viisi apurahaa ja Pohjois-Savoon kolme. Muihin maakuntiin jaettiin yksittäisiä apurahoja.

Joka yhdeksäs hakija sai apurahan

Keskimäärin joka yhdeksäs hakija sai apurahan. Vaikeinta apurahan saaminen oli visuaalisissa taiteissa ja monitaiteessa, joissa apurahoja riitti alle 10 prosentille hakijoista. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes joka toinen hakija sai apurahan.

Hakemuksia tuli yhteensä lähes 2 700. Määrä kasvoi edellisvuodesta viidellä prosentilla.

Vertaisarviointiin osallistui noin 70 asiantuntijaa

Taike päättää siitä, miten apurahat jakautuvat eri taiteenalojen kesken, mutta jokainen valtion taidetoimikunta jakaa oman taiteenalansa apurahat.

Seitsemässä taidetoimikunnassa on laaja taidekentän asiantuntemus. Toimikuntien jäsenet ovat taiteenalansa ammattilaisia tai muita asiantuntijoita. Tänä vuonna vertaisarviointiin osallistui kaikkiaan noin 70 asiantuntijaa. Jäsenet vaihtuvat kahden vuoden välein.

Toimikunnat arvioivat hakijoiden taiteellisia ansioita, kuten aikaisempaa taiteellista toimintaa sekä työsuunnitelmaa, mutta myös ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja kieli huomioidaan.

Valtion taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain runsaat 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta. Veroton apuraha on 1 709 euroa kuukaudessa, josta apurahan saaja maksaa pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun. Vuositasolla taiteilija-apurahoja maksetaan kaikkiaan noin 11,5 miljoonaa euroa. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin.

Pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen vetoomus EU-päättäjille

Julkaistu

JOINT NORDIC STATEMENT ON VALUE GAP

Composers and songwriters from the Nordic countries, here represented by the Nordic Popular Music Authors’ Union (NPU), call upon the European Parliament to adopt the Copyright Directive, including the value gap provision, on 12 September 2018.

A strong value gap provision is crucial for the livelihood of today’s authors and for future generations of authors. We need a provision that ensures fair remuneration for the content uploaded on online platforms such as YouTube and Facebook. This is the opportunity to improve the financial situation of authors and as such strengthening the European creative community.

In addition to being crucial for authors, a strong value gap provision will also benefit consumers, which will experience increased legal certainty and qualitative cultural content as a result of a fairer online market. Finally, a value gap provision will create a level playing field for digital service providers and as a result fair competition in the Digital Single Market.

NPU therefore calls on all Members of European Parliament to not miss the opportunity to strengthen the creative community in Europe and ensure the adoption of the Copyright Directive.

 

Sincerely, NPU

Ingrid Kindem, Chair of NOPA     Niels Mosumgaard, Chair of DPA     Susi Hyldgaard, Chairman of DJBFA     Kaija Kärkinen, Chair of FMC     Alfons Karabuda, Chair of SKAP     Bragi Valdimar Skúlason, Chair of FTT/ISAC

About NPU:

NPU consists of the following organizations: the Norwegian Society of Composers and Lyricists (NOPA), the Finnish Music Creators (FMC), the Danish Songwriters Guild (DPA), DJBFA / Composers and Songwriters, the Swedish Association of Composers, Songwriters and Lyricists (SKAP) and the Icelandic Society of Authors and Composers (FTT). Together the organizations represent almost 10 000 composers, songwriters and lyricists. The organizations are members of the European Composer and Songwriter Alliance (ECSA).

Vetoomus sähköisenä versiona