Musiikintekijä Ajankohtaista

Taideneuvosto vaatii valtiolta nopeita tukitoimia taide- ja kulttuurialalle

Koronavirusepidemia on heittänyt koko yhteiskunnan valtavien haasteiden eteen. Terveys on ensisijaista, mutta taloudelliset seuraukset globaalista epidemiasta ovat parhaassakin tapauksessa mittavat. Taide- ja kulttuuriala ottaa iskuja vastaan ensimmäisten joukossa ja murheellisen rajusti.

Vaikutukset ovat välittömiä. Koska esiintyminen ei taivu etätyöksi, yleisötapahtumien peruuntuminen ja näyttelyiden tyhjentyminen on aiheuttanut lukemattomille kulttuurialan toimijoille raskaita taloudellisia menetyksiä. Vaikeimmassa asemassa ovat kentän lukuisat vapaat taiteilijat, joista monilta on nyt peruttu ainoat toimeentulon lähteet kolmeksi kuukaudeksi, mahdollisesti pidempäänkin. Itsensä työllistäjiltä puuttuu myös palkansaajien kaltainen turvaverkko.

Luonnollisesti kärsijöitä ovat myös kulttuurialan yritykset ja organisaatiot. YT-neuvotteluja, irtisanomisia ja konkursseja on odotettavissa. Elintärkeät toimijat ja merkittävät kulttuuritapahtumat, niin suuret kuin pienetkin, ovat uhattuina. Edessä voi olla pahimmillaan ekosysteemiä ja alaa vakavasti horjuttava kriisi monella eri kulttuurin kentällä.

Taideneuvosto toivoo valtiolta ja kulttuuria tukevalta säätiökentältä nopeita ja poikkeuksellisia toimenpiteitä kulttuuri- ja taidealojen välittömän ahdingon lievittämiseksi. Ehdotamme, että mahdollisimman pian julistettaisiin haettavaksi 1-3 kuukauden työskentelytukia, jotka auttavat freelance-kenttää selviämään pahimman yli. Ehdotamme, että tukia voitaisiin myöntää nopeutetulla prosessilla

Taideneuvosto ehdottaa vakavasti harkittavaksi yleishyödyllisten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista yritysten lisäksi myös yksilöille. Tarkkaan mietittynä ja huolellisesti toteutettuna tämä niin sanottu sivistysvähennys palvelisi taiteen ja kulttuurin kenttää ja toisi alalle kipeästi kaivattua uutta rahoitusta.

Taiteen ja kulttuurin kuluttajilta taideneuvosto toivoo mahdollisimman suurta ymmärrystä tukalasta tilanteesta. Tilaisuuksien peruuntuminen on kulttuurialan yrityksille ja tapahtumille pahimmillaan koko olemassaoloa uhkaava isku. Kulut pysyvät, mutta tuotot jäävät saamatta. Jos siihen on mahdollisuus, on kaunis ja arvokas teko jättää pyytämättä rahoja takaisin peruuntuneesta tilaisuudesta.

Julkisessa keskustelussa törmää edelleen toisinaan näkemyksiin taiteilijoista yksinäistä ja pohjimmiltaan hyödytöntä työtä tekevinä yhteiskunnan elätteinä. Tämä kriisi on jo muutamassa päivässä osoittanut käsityksen täydellisen vääräksi. Taiteilijat ovat alkutuottajia ei ainoastaan henkisesti vaan myös taloudellisesti tärkeällä toimialalla. Heidän työpanoksensa luo yhteiskuntaan taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta verotuloja, jotka nyt jäävät saamatta. Taiteilijoiden ja taide- ja kulttuurialojen elinehtojen vaaliminen ei siis ole hyväntekeväisyyttä vaan koko yhteiskunnan kannalta elintärkeää tässäkin hankalassa tilanteessa. Ilman monipuolista taiteen ja kulttuurin kenttää Suomi ei ainoastaan voi huonommin, se myös köyhtyy.

Sävellystilaustoimikunta – partituurimusiikki

Kotimaisella luovalla säveltaiteella tarkoitetaan suomalaisten säveltäjien ja sovittajien teoksia. Suomalaisiksi tekijöiksi katsotaan paitsi Suomen kansalaiset myös vakituisesti Suomessa asuvat.

Avustukset myönnetään hakemusten perusteella. Niitä käsittelee alan asiantuntijoista koostuva taiteellinen toimikunta. Asiantuntijat nimeää aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan Teoston hallitus Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n ja Suomen Musiikintekijät ry:n suositusten pohjalta. Sävellystilaustoimikunnan jäsenet ovat Reijo KekkonenVirpi EromaRiikka TalvitiePessi Levanto ja Lauri Mäntysaari. Sihteerinä toimii Jennah Vainio.

Avustusten hakeminen

Sävellystilaustukea voi hakea vain Teoston sävellystilaustoimikunnan omilla hakulomakkeilla. Tuen haussa tulee huomioida säveltäjäkohtainen yhden vuoden karenssi. Avustusta ei voi saada kahtena peräkkäisenä vuotena säveltäjä, jolle on myönnetty toiseen tilaukseen tukea edellisenä vuonna.

Ohjeita hakijalle

Tarkoituksena on tukea sävellystilaustoimintaa ja sen kautta uuden partituurimusiikin syntymistä.

Avustusta anoo tilaaja, ei säveltäjä. Tilaaja voi olla yhteisö tai yksittäinen henkilö, joka sitoutuu tilaamaan teoksen sekä vastaamaan esitysmateriaalin valmistamisesta ja teoksen esittämisestä/esityttämisestä sekä sitoutuu maksamaan palkkioon liittyvät henkilösivukulut.

Säveltäjän tulee olla suomalainen tai Suomessa toimiva.

Avustusta myönnetään ensisijaisesti yksittäisille muusikoille sekä sellaisille yhtyeille, kuoroille, orkestereille tai muille yhteisöille, jotka eivät nauti huomattavaa julkista tukea. Myös vakavaraisemmat yhteisöt voivat tulla avustuksen saajina kysymykseen, mikäli ne sitoutuvat rahoittamaan sävellyspalkkion kustannuksista vähintään 50 % muilla varoilla kuin sävellystilausrahastolta anottavalla avustuksella. Muilta osin sävellystilausrahasto pyrkii maksamaan avustukset täysimääräisinä, todellista sävellyspalkkiota vastaavina summina. Yksittäisen avustuksen ei tule ilman erityisiä syitä olla suurempi kuin 5 000 euroa.

Avustusta ei myönnetä hankkeelle, joka hakuajan päättyessä on suurelta osin jo toteutunut. Avustus myönnetään vain sävellyspalkkion kattamiseksi eikä esimerkiksi esitysmateriaalin kirjoituskuluihin.

Tilaajan tulee liittää anomukseensa säveltäjän kanssa tekemänsä sävellystilaussopimus tai aiesopimus, josta ilmenee teoksen kokoonpano ja kesto, tilauspalkkion suuruus sekä päivämäärä, johon mennessä sävellyksen tulee olla valmis ja päivämäärä, johon mennessä tilaaja sitoutuu kantaesittämään teoksen.

Aiesopimuksessa tulee olla maininta, että sopimus astuu voimaan, mikäli Teoston sävellystilaustoimikunta myöntää anotun avustuksen.

Tilaaja voi halutessaan liittää anomukseen työnäytteeksi yhden partituurin sekä lyhyet ammatilliset elämäkertatiedot säveltäjästä, jolta tilaus on tarkoitus tehdä. Tämä kannattaa tehdä aina, kun on syytä olettaa, että ao. säveltäjä ei ole sävellystilaustoimikunnalle entuudestaan tuttu.

Mikäli tilaajana on ennakkoperintärekisteriin merkitty yhteisö, Teosto maksaa avustuksen tilaajalle, joka sävellyspalkkiota maksaessaan tekee myös ennakonpidätyksen tilityksen verottajalle.

Mikäli tilaajana on yksittäinen henkilö tai ennakkoperintärekisteriin merkitsemätön yhteisö tai ulkomainen taho, Teosto maksaa avustuksen mukaisen palkkion suoraan säveltäjälle ja huolehtii ennakonpidätyksen tilityksen verottajalle.

Teosto maksaa avustuksen tilaajalle tai sävellyspalkkion suoraan säveltäjälle sen jälkeen, kun sävellystilaustoimikunnan sihteeri on voinut todeta teoksen valmistuneen ja vastaavan anomusta. Jos teos poikkeaa kohtuuttomasti anomuksessa annetuista tiedoista, on Teostolla oikeus jättää avustus maksamatta.

Tilaajan ja säveltäjän välillä syntyneet riitatilanteet voivat vaikuttaa avustuksen maksamiseen.

Teosto voi myös jättää avustuksen maksamatta, jos anomuksen/sopimuksen mukaiset päivämäärät, jotka koskevat sävellyksen valmistumista, ylittyvät kohtuuttomasti. Takaraja on 3 vuotta myöntämispäätöksestä. Tilaaja on velvollinen ilmoittamaan sävellystilaustoimikunnan sihteerille mahdollisista sävellyksen valmistumisen ajankohdan tai kantaesityksen muutoksista. Mikäli säveltäjällä/tilaajalla ei ole esittää riittävää syytä viivästymiselle, myönnetty sävellystilausavustus palaa aikataulun umpeutuessa uusjakoon.

Sävellystilaustoimikunnan päätöksistä ei voi valittaa.

Haku ja lisäohjeet TÄÄLTÄ

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Yhdistyksen järjestämään juhlavuoden avoimeen sävellyskilpailuun tuli määräaikaan mennessä 48 uutta lastenlaulua. Salossa 6.6.2020, osana perinteisiä Lastenlaulufestivaaleja, toteutetaan sävellyskilpailun finaali, jossa kuullaan seuraavat laulut:

laulun nimi / tekijät

  • Vaikka ei aina voita / Juha Mäki
  • Lintukoto / Minna Miettinen ja Miri Miettinen
  • Kettu ressu / Sarianna Tammilehto
  • Ruusa / Tuija Rantalainen ja Kati Valjus
  • Sammakko ja myyrä / Kirsi Maria Jalasti ja Arto Juurakko
  • Kaikenlaisii taravoita / Elina Hautamäki ja Veera Isotalo
  • Osaatko sinä? / Severi Laakso
  • Hiiren laulu / Heidi Saarikoski
  • Kaarnalaiva / Sauli Alipirjelä
  • Kun tuutulaulu lauletaan / Maco Oey ja Jaakko Löytty
  • Nab-shuda Naggeja / Wellu Rowaltz ja Random Lee
  • Eessuntaassun / Juha Kraapo

Esiraadissa olivat mukana musiikin tuottaja Timo Haanpää, musiikkileikkikoulunopettaja, soitonopettaja, musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, MuM, musiikinopettaja Annika Viitanen, pianon ja harmonikansoittoa sekä kuorolaulua harrastava koululainen Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Esiraati kuunteli laulut ”vain biisi ratkaisee” –periaatteella eli tietämättä tekijöitä. Raadin mielestä laulujen kokonaistaso oli tänä vuonna korkea ja poikkeuksellisen tasainen. Loistavia lastenlauluja, raikkaita toteutuksia ja hyviä teemoja! Eläimet inspiroivat sekä lauluntekijöitä että tulevaa kohderyhmää ja mikäli tohtii jo tässä vaiheessa arvata, niin kesäkuussa tullaan finaalikonsertissa näkemään lavalla kokonainen eläintarha. Muista teemoista voi mainita luonnon ja vuodenajat, ystävyyden, reilun meiningin, tsemppaamisen ja toisten auttamisen sekä tietysti tuutulaulut.

Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 25”.

Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnot Sinikka Svärdille ja Juha Tapiolle

Sinikka Svärdin tekemiä tekstejä ovat mm. Vie minut (säv. Esa Nieminen, esittäjä Katri Helena), Kun katsoit minuun ja Kaikista kasvoista (säv. Esa Nieminen, esittäjä Anna Eriksson), Sitä saa mitä tilaa (säv. Esa Nieminen, esittäjä Yölintu), Marmoritaivas (säv. Tomi Aholainen, esittäjä Johanna Kurkela), Oikeesti (säv. Kaisa Ranta, esittäjä Finlanders), Olisitpa sylissäni (säv. Lauri Tähkä, Matti Mikkola, esittäjä Antti Ketonen) sekä Polte ja Mustaherukan tuoksuinen tyttö (säv. Lauri Tähkä, esittäjä Lauri Tähkä).

Sinikka Svärd on palkittu aiemmin Pro Iskelmä -palkinnolla vuonna 2006, Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2008 ja Kullervo Linnan Säätiön palkinnolla vuonna 2017.

Esittämänsä kappaleet itse säveltävän ja sanoittavan Juha Tapion tunnetuimpia lauluja ovat mm. Kaksi puuta, En mitään en ketään, Tykkään susta niin että halkeen, Meillä on aikaa, Sinun vuorosi loistaa, Jotain niin oikeaa, Älä lähde vielä pois ja Kuka näkee sut.

Juha Tapio on palkittu aiemmin kolmella Emma-palkinnolla (Vuoden miessolisti 2009, Vuoden iskelmäalbumi 2014 ja 2019) ja hän on Iskelmä Gaalan kautta aikojen palkituin musiikintekijä ja artisti. Juha Vainio -palkinnon Juha Tapio sai vuonna 2017.

”Haluamme huomioida Iskelmä Gaalassa jaettavalla Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla monipuolisia säveltäjiä ja sanoittajia, jotka ovat ansioituneita erityisesti iskelmämusiikin tekijöinä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. ”Iskelmän 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päätimme tänä vuonna nostaa esiin kaksi erityisen rakastettua musiikintekijää, joiden tekemiä lauluja on vuosien varrella ollut eniten Iskelmän Top 3 -soitetuimmat listoilla: Juha Tapiolla niitä on ollut kahdeksan ja Sinikka Svärdillä viisi,” Salminen jatkaa.

Iskelmä Gaalassa jaettavalla Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla huomioidaan ansioituneita musiikintekijöitä. Palkinnon saajista päättää Teoston johtoryhmä.

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailu 2020

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailu 2020

  1. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry (myöhemmin järjestäjä) järjestävät avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun tangomusiikin edistämiseksi.
  2. Tangon, jonka aihe on vapaa, tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi.
  3. Kilpailu on avoin kaikille. Järjestäjän nimeämän tuomariston jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  4. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia eikä niitä saa julkistaa eikä julkisesti esittää ennen 12.7.2020 ilman järjestäjän lupaa.
  5. Säveltäjä ja sanoittaja voivat osallistua kilpailuun useammallakin kappaleella.
  6. Tangon enimmäiskesto on neljä (4) minuuttia.
  7. Järjestäjän nimeämä tuomaristo valitsee voittajasävelmän, joka esitetään Seinäjoen Tangomarkkinoilla 2020 erikseen nimettävän artistin ja orkesterin säestämänä. Järjestäjä pyrkii löytämään parhaan mahdollisen laulusolistin tangolle. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa voittajasävelmä valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kilpailun järjestäjä sopii Seinäjoella tapahtuvan tangon esitykseen liittyvät järjestelyt.
  8. Järjestäjä varaa itselleen tai nimeämälleen kolmannelle osapuolelle oikeuden neuvotella kilpailussa kymmenen kärkeen sijoittuneiden sävellysten ja sanoitusten kustannusoikeuksista 31.12.2020 mennessä.
  9. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3000 euron palkinnon.
  10. Kilpailuun osallistuvista tangoista on vaihtoehtoisesti lähetettävä:

1. Postitse

Nuotti kolmena (3) kappaleena sointu- ja tekstimerkintöineen sekä sanat kolmena (3) kappaleena erillisellä paperilla. Nuotit sekä sanat tulee olla irrallisilla, yksipuolisilla A4-kokoisilla papereilla (ei niitattuina eikä teipattuina yhteen).
Mukaan on liitettävä MP3-tallenne, jossa tango on esitetty (vain yksi kappale/tallenne).
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä myös suljettu, kappaleen nimellä varustettu kirjekuori, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet.
Materiaali on postitettava suljetussa kirjekuoressa viimeistään 22.4.2020 (yksi tango/kirjekuori) osoitteella:

Seinäjoen Tangomarkkinat / Tangosävellyskilpailu
Kauppatori 1-3. 2krs.
60100 Seinäjoki

tai

2. Sähköisesti

Nuotti sointu- ja tekstimerkintöineen pdf-tiedostona sekä sanat erillisenä doc-tiedostona. Mukaan liitettävä MP3-muotoinen tallenne, jossa tango on esitetty.
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä erillinen tekijat.doc-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.
Materiaalit on toimitettava 25.4.2020 mennessä sähköpostiosoitteella: tangoteos@tangomarkkinat.fi.

 

Lisätiedot

Kristiina Heikkilä, 044 7843 224, kristiina.heikkila@tangomarkkinat.fi

 

Muutokset mahdollisia, lisäykset varmoja.

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta, Projekti- ja kehittämisavustukset

Lähikulttuuriavustukset
Kenelle: Avustus on tarkoitettu kulttuuritoimijoille, yhteisöille, työryhmille ja yksityishenkilöille.
Mihin tarkoitukseen: Kulttuuritapahtumien ja muiden kulttuuriprojektien toteuttamiseen sekä kuntalaisten osallisuutta lisäävien kulttuuritapahtumien toteuttamiseen ja alueellisen osallistavan kulttuurityön hankkeisiin.

Kehittämisavustukset
Kenelle: Avustus on tarkoitettu espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille.
Mihin tarkoitukseen: Uusien toimintamallien kehittämiseen taide- ja kulttuuriorganisaation sisällä tai alan toimijoiden yhteistyönä, voidaan käyttää myös hankerahoituksena monivuotisia EU-tukia haettaessa. Mikäli kehittämisavustusta haetaan EU-hankkeen hankerahoituksen osaksi, mukaan tulee liittää myös selvitys haettavasta EU-tuesta ja projektin hankemallista.

Avustukset taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen
Kenelle: Avustus on tarkoitettu kulttuuritoimijoille, yhteisöille, työryhmille ja yksityishenkilöille.
Toiminnassa tulee huomioida harrastuksen taloudellinen ja maantieteellinen saavutettavuus, perheiden arki ja erilaiset taustat sekä monenlaiset oppimistavat. Taidesisältöjen tulee olla harrastuksen ytimessä ja harrastuksen ohjaajalla tulee olla asiantuntemus ao. taiteenlajiin. Avustuksia myönnettäessä huomioidaan ensisijaisesti hankkeet, jotka kohdentuvat niille suuralueille, joilla taideharrastamisen tarjontaa on niukasti. Avustusta voidaan myöntää myös koulujen loma-aikoina tapahtuvaan toimintaan.

Lisäohjeet ja haku. 

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta, taideapuraha

Espoon kulttuurilautakunta myöntää vuosiavustuksia ja projekti- ja kehittämisavustuksia pääsääntöisesti espoolaisille kulttuuritoimijoille ja Espoossa tapahtuvaan kulttuuritoimintaan. Lisäksi kulttuurilautakunta myöntää vuosittain useampia yhden kuukauden ja kolmen kuukauden taideapurahoja sekä yhden kalenterivuoden mittaisen työskentelyapurahan yhdelle espoolaiselle taiteilijalle.

Taideapurahoja ja ammattitaiteilijan työskentelyapurahaa voivat hakea espoolaiset ammattitaiteilijat taiteenalasta riippumatta.

Lisätiedot ja haku TÄÄLTÄ.

Creative Business Finland on tärkeä mahdollistaja luovien alojen kasvulle

Suomen Musiikintekijät on samaa mieltä Lyhty – Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien kanssa: Creative Business Finland voi toimia luovien alojen kasvun mahdollistajana, mikäli se toteutetaan laaja-alaisena yhteistyömallina, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle.

Lue alta koko Lyhtyn kirjoitus.

Lyhty visioi: Millainen olisi Creative Business Finland?

Nykyisen hallituksen tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja ja osuutta bruttokansantuotteesta. Jo ennen vaaleja Lyhdyn tavoitteena ollut Creative Business Finland-instrumentin perustaminen kirjattiin myös hallitusohjelmaan. Mutta millainen kokonaisuus palvelee luovan alan elinvoimaisuutta parhaiten?

Luovien alojen osuus Suomen BKT:sta on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, paperi- teollisuuden tai ravintola- ja majoitustoiminnan. Ala on kasvanut myös vastoin kaikkia ennakkoluuloja myös työllisyydessä: kulttuurialat työllistävät jo nyt enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.

Suomella on vielä paljon saatavaa paitsi luovien alojen kotimaisen osuuden kasvussa myös luovien tavaroiden ja palvelujen viennissä. Esimerkiksi luovan alan eurooppalaisessa huippumaassa Iso-Britannissa luovan alan osuus palveluviennistä on jopa 84 %. Suomen vastaava luku on vielä vaatimattomat 9,5 % (2018).*

Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan luovan alan ekosysteemiin on investoitava sekä inhimillistä että rahallista pääomaa. Nyt TEM:ssä työn alla oleva Creative Business Finland -palvelukokonaisuus on kasvun kiihdyttäjänä erinomainen työkalu – kunhan se rakennetaan riittävän kokonaisvaltaiseksi ekosysteemipalveluksi. Pelkkä Business Finlandin vientituki-instrumentti olisi monimuotoiselle luovalle alalle liian kapea, vaikka toki itsessään tuiki tarpeellinen.

Parhaimmillaan Creative Business Finland olisi yhdistelmä paikallista ja kansallista luovan alan yritystoimintaa, alalle erityissuunnattuja vientitukia, ELY-keskusten että yrittäjäjärjestöjen toimintamalleja, eri toimialat ylittäviä yrityskeskuksia, monimuotoista korkeakouluyhteistyötä sekä saumatonta yhteistyötä maakuntien taidelaitosten ja median kanssa (ks. kuva).

Lyhty peräänkuuluttaa nyt Creative Business Finlandista laaja-alaista yhteistyömallia, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle. Luova ala kukoistaa ja ruokkii koko kansantaloutta, kun siihen investoidaan ja se tuodaan yhteen luontevasti muiden alan kasvuyritysten kanssa.

*Lyhdyn selvitys, Tilastokeskus, Anssi Heinonen 2019
Ilmo Laevuo
Lyhtyn puheenjohtaja

Teosto-palkinto-ehdokkaina seitsemän teosta

Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2019 aikana.

”Seikkailu suomalaisten musiikillisen luomisvoiman parissa on aina yhtä jännittävä”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Ja jokainen vuosi on ainutlaatuinen. Tänä vuonna raatiin tekivät vaikutuksen vahvojen jazz-julkaisujen määrä sekä tapa, jolla vanhoja perinteitä päivitetään ja sovelletaan aina uuteen aikaan ja uusiin yhteyksiin. Kaikki esiraatilaiset nauttivat urakasta tänäkin vuonna ja uskon myös voittajan valitsevan varsinaisen raadin nauttivan äärimmäisen vaikeasta tehtävästään. Kaikki seitsemän teosta ovat palkinnon arvoisia.”

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen (aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan:

Folk – Jesse Markin
Totte Rautiaisen ja Jesse Markinin sävellykset ja sanoitukset levyllä Folk.

FOLK on sulatusuuni, jossa hiphop, 2000-luvun indie rock sekä pop, soul, elektroninen musiikki ja jazz muuttuvat joksikin uudeksi. Totte Rautiaisen sävellykset ja Jesse Markinin sanoitukset ovat aikamme universaalia musiikkia.

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Sur-rurin Hattarahiukset-levyllä koruton ja ajoittain jopa naivistinen musiikki yhdistyy suorastaan vallattomiin, surrealismin kanssa flirttaileviin sanoituksiin. Levyllä seikkailevat Fleetwood Macin ja neiti Marplen tapaiset popkulttuurijyrät, tappamiaan lohikäärmeitä kyseenalaistava ritari, keittiön pöydän vallankumouksellinen leivänmuru, 50-luvulle juuttunut robotti ja monet muut. Yllättävien aiheidenkin yhteydessä bändi onnistuu yllättämään herkullisilla yksityiskohdilla.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Lehtojärven Hirvenpää löytää uusia kulmia tangoon. Vuonna 2019 se on jonkin sortin uroteko. Harri Kuusijärven sävellykset hakevat musiikilliset vaikutteensa jostain tango nuevon ja tanssilavan väliltä. Jaakko Laitisen lyriikat käsittelevät aiheita, joihin ei genressä ole kajottu ja tekee sen juuri sopiva pilke silmäkulmassa, suomalaista veijariperinnettä päivittäen. Hikiläikät paidan kainaloissa kuuluvat osana kokonaisuutta.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset ovat kaunista pop-musiikkia, jossa arkisia asioita tarkastellaan persoonallisen koskettavasti. Sävellysten voimasta kertoo se, miten ne upealta ne kuulostavat levyn ajoittain hyvinkin paljaissa raameissa.

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Klemolan kolmen teoksen sarja on syvästi paradoksaalinen. Se tekee minimalismista maksimalistista, ambientista aggressiivista ja metelistä kaunista. Ennen kaikkea se on kuitenkin energinen ja elämäniloinen.

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

Viime vuosien hienojen kotimaisten jazz-levyjen joukossa Syrtti erottuu suomalaisuudellaan. OK:KO on onnistunut tuomaan modaalisen jazzin yli puolivuosisataiseen perinteeseen nojaavaan musiikkiinsa kansanmusiikkivaikutteita hienovireisellä ja herkällä tavalla, joka ei tee asiasta numeroa. Vaikutus on piristävä ja raikas.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

To Sappho laajentaa kuvaamme siitä mihin moderni lauluyhtye pystyy. Jazzista, kokeellisesta sekä valtavirtapopista ja nykymusiikista ammentavat sävellykset sisältävät ajoittain hyvinkin pelottomia harmonisia ratkaisuja. Riisuttu toteutus korostaa sekä melodioiden rikkautta että teatraalisuutta.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla Teoston asiakkaina olevat säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Sebastian Hilli, Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet luova johtaja Ville Vilén (Yle) ja kapellimestari Dalia Stasevska. Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 23. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Musiikin isyysoikeus toteutuu yhä huonosti – kampanja kiinnittää huomion tekijä- ja esittäjätietoihin

Musiikin isyysoikeus tarkoittaa, että tekijöiden ja soittajien nimet on mainittava kappaleen käyttämisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Tänä päivänä musiikkia kuunnellaan yhä enemmän online-alustoilla ja suoratoistopalveluissa. Näissä kerrotaan usein vain kappaleen artisti ja vain harvoin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, soittajien ja kustantajien tiedot.

”Kun musiikkia kuunneltiin vielä fyysisinä äänitteinä, nämä tiedot oli itsestään selvästi painettu levyn kansitietoihin ja kerrottiin myös tv- ja radiokanavilla. Musiikin siirtyessä verkkoon, isyysoikeuden noudattaminen on päässyt pahasti rapistumaan”, kertoo kampanjan kasvona toimiva iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja Veepee Lehto.

Tuoreessa kampanjassa ”Ketkä lempimusiikkisi tekevät?” musiikkialan järjestöt pyrkivät kiinnittämään kuuntelijoiden huomion siihen, kuinka monen ihmisen panos on tarvittu heidän lempikappaleensa syntymiseen. Sen takana on niin säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia kuin monen eri instrumentin taitajia. Näiden kaikkien toimijoiden taiteellinen panos kuuluu lopullisella kappaleella ja heillä on oikeus myös tulla niiden yhteydessä mainituksi.

Tieto musiikista parantaa kuuntelukokemusta

Musiikkialan järjestöt Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Muusikkojen liitto käynnistivät vuonna 2018 hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa isyysoikeuden toteutumista musiikin kuuntelun alustoilla. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen ja siinä selvitettiin muun muassa kuluttajien toiveita.

”Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat arvostaisivat kattavia tietoja kuuntelemastaan musiikista nimenomaan musiikkikokemuksen syventäjinä. Tietojen avulla kuulijat voisivat hakea lisää kuunneltavaa esimerkiksi lempikitaristiltaan tai säveltäjältään”, sanoo hankkeessa mukana ollut Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Syynä isyysoikeuden huonoon noudattamiseen on paitsi alustojen moninaisuus, myös musiikkibisneksen pitkä ketju toimijoita ja vaihtelevat käytännöt. Online-alustoille musiikkikappaleet kulkevat tekijöiden, levy-yhtiöiden, kustantajien sekä erilaisten jakelijoiden eli aggregaattoreiden kautta. Monet alustat kuten esimerkiksi Spotify vastaanottavat tekijätietoja kuitenkin ainoastaan levy-yhtiöiden kautta. Musiikkitiedoille eli ns. musiikin metadatalle ei ole sovittu yhteisiä menettelytapoja, mikä aiheuttaa tietoihin virheitä tai ristiriitoja.

”Mitä enemmän musiikin kuuntelijat eli alustojen käyttäjät kiinnostuvat näistä asioista, sen suurempi paine koko toimialalle syntyy tehdä tälle asialle jotain. Datan avoimuus ja yhtenäisyys on yksi musiikkibisneksen tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä”, sanoo Toivonen.

Kampanja kannustaa jakamaan tekijä- ja soittajatietoja

Kampanjassa kannustetaan suomalaisia jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoja lempikappaleistaan ja niiden tekijöistä tunnisteella #musiikkitiedot. Tällä tavalla tietoisuus suomalaisten musiikin tekijöistä ja esittäjistä leviää laajempaan tietoisuuteen.

”Näin kuulijat saavat musiikista oikean kuvan. Mitä enemmän tekijöistä puhutaan, sitä enemmän heillä on töitä. Ja sitä enemmän suomalainen musiikki kehittyy ja menee eteenpäin”, sanoo Lehto.

Kampanjan sivustolla musiikkitiedot.fi annetaan isyysoikeudesta lisätietoa sekä kerätään viime aikojen suosituimpien kappaleiden tekijä- ja esittäjätietoja. Kampanjan kautta kuulijat voivat myös tarkistaa lempikappaleidensa tiedot.

”Koska tiedot ovat tällä hetkellä hajallaan ja eri lähteissä, haluamme auttaa kuuntelijoita tarjoamalla varmasti oikeaa ja kattavaa tietoa. Toiveen tai kyselyn biisin tiedoista voi esittää sekä somessa että lähettämällä meille sähköpostia. Me kaivamme oikeat tiedot esiin”, Toivonen lupaa.