| Taiken rahoittama työskentely alkaa vuoden 2020 alusta. Kausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Taiteilija-apurahan suuruus on ensi vuonna 2 000 euroa kuukaudessa, jos valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi toteutuu. Nykyisin kuukausittain maksettava veroton apuraha on 1 733 euroa, josta taiteilija maksaa eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.
”Taiteilija-apurahojen taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä”, sanoo Taiken johtaja Paula Tuovinen. ”Taiteilijoiden tulisi saada elantonsa ja normaali sosiaaliturva taiteellisesta työstä.” Taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain yli 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta. Tänä vuonna jaettiin kaksi taiteilijaprofessoriapurahaa. Valokuvataiteilija Ilkka Halso ja taiteilija Maija Tammi voivat käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä viisivuotisen apurahakauden ajan. Uudellemaalle jaettiin apurahoja aikaisempaa vähemmänEnsi vuoden alussa työskentelynsä aloittavista taiteilijoista noin kaksisataa asuu Uudellamaalla. Heidän osuutensa on 70 prosenttia, kun kahtena edellisenä vuotena uusmaalaisia on ollut 74 prosenttia vuosiapurahan saaneista. Myös uusmaalaisten hakijoiden osuus on ollut lievässä laskussa viimeiset kaksi vuotta. Tänä vuonna 62 prosenttia hakemuksista tuli Uudeltamaalta. Naiset työllistyvät tanssitaiteen ja muotoilun aloilla, miehet muusikkoinaTaiken rahoittamista taiteilijoista 57 prosenttia on naisia, täsmälleen sama osuus kuin hakijoista. Taiteenalojen välillä on kuitenkin eroja. Tanssitaiteessa, muotoilussa ja monitaiteessa vähintään kolme neljästä apurahan saajasta on naisia, mikä vastaa näiden alojen naishakijoiden määrää. Miehet puolestaan saivat suhteellisesti eniten apurahoja musiikissa, sirkustaiteessa ja taidejournalismissa. Musiikissa naishakijoita oli vähiten, vain 37 prosenttia. Joka kuudes työllistettävä taiteilija on nuoriEri taiteenaloilla työskentelee ensi vuonna yhteensä 49 nuorta, alle 35-vuotiasta taiteilijaa. Nuorten osuus on suurin arkkitehtuurissa ja tanssitaiteessa ja pienin kirjallisuudessa ja muotoilussa. Näyttämö-, valokuva-, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa joka neljäs apurahan saaja on nuori. Joka viides apurahalla työskentelevä on kuvataiteilijaVaikeinta apurahan saaminen oli kuva- ja valokuvataiteessa, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa sekä monitaiteessa, joissa rahoitusta riitti vain 8–9 prosentille hakijoista, vaikka esimerkiksi kuvataiteeseen jaettiin määrällisesti eniten apurahoja, 61 kappaletta. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes 40 prosenttia hakijoista sai apurahan. Työskentelyyn tarkoitetuilla apurahoilla Taike rahoittaa erityisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden ammattilaisia. Hakemuksia arvioi yli 70 taiteilijaa, tutkijaa tai kriitikkoaHakemuksia tuli yhteensä runsaat 2 600. Määrä laski muutamalla prosentilla edellisvuodesta. Hakemukset arvioitiin seitsemässä taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 74 vertaisarvioijaa. He ovat kuvataiteilijoita, kirjailijoita, muusikkoja, näyttelijöitä ja muita taiteilijoita sekä taiteen opettajia, tutkijoita ja kriitikoita. Hakemusten kokonaisarvioinnissa vaikuttavat lisäksi alueelliset ja kielelliset seikat sekä sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Eri puolilla Suomea asuvat asiantuntijat vaihtuvat kahden vuoden välein, mikä takaa näkökulmien moninaisuuden. Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman alansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin. Vuosittain taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan noin 11,5 miljoonalla eurolla. Lisätiedot: Ansa Aarnio, erityisasiantuntija, ansa.aarnio@taike.fi, p. 0295 330 701 Arkkitehtuuri kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Elokuvataide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kirjallisuus Kirjailijat kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kääntäjät
kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kuvataide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Mediataide kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Monitaide kolmivuotinen yksivuotinen Muotoilu viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Musiikki
viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen Näyttämötaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Sarjakuva- ja kuvitustaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Sirkustaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen Taidejournalismi kolmivuotinen yksivuotinen
Tanssitaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Valokuvataide viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha kolmivuotinen yksivuotinen |
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Sannaliisa ”Sansa” Ilkka ja Joona Pietikäinen Los Angelesiin LA Nordic -biisileirille
LA Nordic -edustajat ovat valinneet seuraavat lähtijät. Onnittelut!
FINLAND
Joona Pietikäinen
Sannaliisa ”Sansa” Ilkka
Esa-Pekka Salonen lokakuussa avautuvan musiikkimuseo Famen kunniagalleriaan
Maailman tämän hetken tunnetuimpiin kapellimestareihin lukeutuvan Grammy-palkitun Esa-Pekka Salosen, 61, valinta Suomen musiikin kunniagalleriaan julkistettiin 20.8. Suomen kansallisoopperan ja -baletin medialle järjestämän kauden 2019-2020 avajaistilaisuuden yhteydessä Helsingissä.
Vuonna 1983 kansainvälisen läpimurtonsa kapellimestarina tehnyt helsinkiläissyntyinen musiikkivirtuoosi on sittemmin toiminut muun muassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin sekä Los Angelesin ja Lontoon filharmonikkojen ylikapellimestarina. Myös säveltäjänä ansioituneen Salosen tuorein kiinnitys on ensi vuonna alkava viiden vuoden pesti San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana.
Esa-Pekka Salosen poikkeuksellisena vahvuutena 40 vuotta jatkuneessa musiikin johtamisessa pidetään hänen kykyään lukea partituureja säveltäjän silmin ja löytää tulkintoihin kerta toisensa jälkeen yhä uusia nyansseja, jotka sopivat juuri siihen hetkeen ja tunnelmaan.
Suomalaiset oopperan ystävät pääsevät nauttimaan Salosen ainutlaatuisesta kyvystä loihtia musiikista ennen kokemattomia elämyksiä, kun Richard Wagnerin neliosaisen Ring-teossarjan ensimmäinen osa Reininkulta saa ensi-iltansa 30. elokuuta Kansallisoopperassa. Oopperamaailman merkkipaaluksi kutsutun Niebelungin sormuksen eli Ringin uudesta suomalaisesta tulkinnasta vastaavat kapellimestari Salosen ohella ohjaaja Anna Kelo, lavastuksesta, valaistuksesta ja videosuunnittelusta Mikki Kunttu sekä pukusuunnittelija Erika Turunen.
SALOSEN RINNALLA SIBELIUSTA VIRTUAALISESTI
Lokakuussa kauppa- ja elämyskeskus Triplassa Helsingin Pasilassa ovensa avaava Musiikkimuseo Fame tarjoaa tilaisuuden seurata Salosen työskentelyä hänen tämän hetken päätyönantajansa Lontoon filharmonisen orkesterin pääkapellimestarina virtuaalitodellisuuden keinoin. VR-toteutus vie museovieraat 360-kameran välityksellä kapellimestarin korokkeen eteen Salosen ja orkesterin väliin nauttimaan toisen kunniagalleristin Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian loppuhuipennuksesta.
Salosen lisäksi Suomen musiikin kunniagalleriaan on nimetty tähän mennessä kaksitoista suomalaisen musiikin legendaa. Myös oopperalaulaja Aino Ackté, viihdeorkesteri Dallapé, sanoittaja Reino Helismaa, pelimanni Konsta Jylhä, iskelmälaulaja Katri Helena, säveltäjä Toivo Kärki, kansantaiteilija Juice Leskinen, iskelmälaulaja Georg Malmstén, metallimusiikkiyhtye Nightwish, säveltäjät Kaija Saariaho ja Sibelius sekä iskelmälaulaja Olavi Virta esitellään Salosen ohella arvokkaasti Musiikkimuseo Famessa.
Kulttuurihistorialliselle museohankkeelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. Myös Helsingin kaupunki tukee museoprojektia kolmivuotisella kehitysavustuksella.
Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon suuri rooli hankkeessa takaavat puolestaan museoalan erityisosaamisen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa samoin kuin lukuisa joukko kaupallisia kumppaneita.
Suomalaista nykyteknologiaa ainutlaatuisesti hyödyntävän museokonseptin kohderyhmänä ovat koko kansan ohella kaikki ulkomaalaiset musiikin ystävät. Famen keskeisenä tavoitteena on markkinoida modernia innovaatiokokonaisuutta suomalaisena vientituotteena.
LUKUISA JOUKKO KUMPPANEITA TÄYDENTÄÄ KOKONAISUUDEN
Musiikkimuseo Famen kaupalliset kumppanit tarjoavat monimuotoisesti oman osaamisensa hankkeen käyttöön. Tuoreimpina mukaan ovat lähteneet medioina Clear Channel ja Ilta-Sanomat sekä Henkilöstöpartneri Vertico, joka tuottaa pääosan museon henkilöstöpalveluista.
Aiemmin projektiin ovat jo sitoutuneet L-Fashion Group pääyhteistyökumppanina sekä muina yhteistyökumppaneina Ravintola Fame / Kanresta, Bauer Media, Cardu-mobiiliklubikortti, Geniem, Grano & Grano Diesel, Lexia, Lippupiste, Made by Choise, Original Sokos Hotel Tripla, Securitas, Singa, Sponsor Insight ja TMG Events.
Teknologiakumppaneina uudenaikaista museosisältöä ovat tuottamassa Aalto-yliopisto, Bright Group, Genelec, Media Tailor, Myinfomonitor, OiOi, Samsung, Taction Enterprises ja Teatime Research.
Live-tuki Music Finland
Kenelle tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu artisteja tai yhtyeitä edustaville, Suomeen rekisteröidyille yrityksille tai yhteisöille, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä eikä niillä ole verovelkaa. Tuen saajilta edellytetään investointikykyä ja pitkäjänteistä kansainvälistymisstrategiaa. Tuki kohdistuu suomalaisiin artisteihin ja yhtyeisiin, joilla on näyttöjä kansainvälisestä kysynnästä.
Live-tukea ei voida myöntää yksityishenkilöille.
Mihin tarkoituksiin tukea voi käyttää?
Live-tuki on alkuvaiheen vientituki. Sillä tuetaan artistin tai yhtyeen kansainvälistymistä uusilla markkina-alueilla. Live-tuella voidaan tukea myös uuden julkaisun tai laajemman markkinointikokonaisuuden yhteydessä toteutettavia kiertueita tai esiintymisiä.
Tukea voi hakea seuraavan kaltaisiin hankkeisiin:
- Ulkomailla tapahtuvat kiertueet artistille/yhtyeelle uusilla markkina-alueilla tai osana uuden julkaisun markkinointia
- Ulkomailla tapahtuvat merkittävät yksittäiset esiintymiset (esim. merkittävä festivaali, showcase-tapahtuma tms), jotka voivat kasvattaa artistin/yhtyeen näkyvyyttä tai muilla tavoin edistää kansainvälistymistä
- Ulkomaisten ammattilaisvieraiden kutsuminen Suomessa tapahtuvaan esiintymiseen
Haku ja lisätiedot tästä.
Näkyvyystuki Music Finland
Kenelle tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu artisteille, säveltäjille sekä heitä edustaville yrityksille. Tuen saajilta edellytetään investointikykyä ja pitkäjänteistä kansainvälistymisstrategiaa. Tuen saajilla on jo entuudestaan näyttöjä kansainvälisestä kysynnästä.
Tukea voivat hakea
- Suomeen rekisteröidyt yritykset, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä ja joilla ei ole verovelkaa
- Yksityishenkilöt (Suomen kansalaiset tai pysyvästi Suomessa asuvat henkilöt)
Hakijat ovat itse tai edustavat
- vientiartisteja
- säveltäjiä
Tukea hakevan yksityishenkilön tulee olla tekijänoikeusjärjestön asiakas ja verovelvollinen Suomeen.
Katso hakuohjeet ja lisäinfot Music Finlandin sivuilta tästä.
Juha Vainio -palkinto Pyhimykselle
Mikko Kuoppala on suomiräpin keskeinen kehittäjä, joka aloitti uransa vuosituhannen alussa julkaisemalla ensin neljä omakustannetta. Ensimmäinen levy-yhtiöjakeluun päätynyt julkaisu ilmestyi vuonna 2006 nimellä Ai, tähän väliin? ja sitä on seurannut puolen tusinaa julkaisua, joista viimeisin Tapa poika oli viime vuoden palkituin levy. Kuoppala sanoitti vuonna 2006 kappaleessa Kaunis mieli tulevaa artistinpolkuaan ja -minuuttaan: ”Kato, mä leikkaan pintaani höylällä / tökätkää haarukall, mä oon vereslihall pöydällä”. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin suuri yleisö sai haarukkapalansa Kuoppalan tilityksistä – ja rakastui niihin.
Murheellisten laulujen ja hukattujen valttikorttien maassa on tilaa myös räppärille, joka päivittää suomalaisen kaihon ja murheen 2000-luvun runomittoihin. Kuoppalan kappaleet ovat nykyajan laulaja-lauluntekijyyttä, jossa kertoja havainnoi todellisuutta ympärillään omin sanoin ja omalla äänellään. Pyhimyksen teksteissä kuuluvat yhtä lailla sykkiläinen sivistys kuin Maltsulainen meininki eli Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa vietetyt oppivuodet ja Helsingin Malminkartanossa tepasteltu teini-ikä.
Kuoppalan räpit haastavat kuulijansa sakeilla viittauksilla. Jotta tekstit aukeavat, kuulijan pitää tuntea muiden muassa mennyt populaarikulttuuri – ”nyt on jo syksy / en Tavaramarkkinoiden salmiakkiin pysty” – ja keskiajan fransiskaanifilosofi Vilhelm Occam – ”heiteltiin toisiamme Occamin kirveillä”. Kuoppalan suurin hitti Jättiläinen saattaa sisältää viittauksen palkinnolle nimensä antaneen Juha Vainion vanhaan hittiin: ”Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo / siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallo”.
Pyhimyksen suosio on kyseenalaistanut käsityksen, että hitissä tekstin pitää olla helppo ja aueta ensikuulemalta. Kuoppala tekee monitulkintaisia lyriikoita, joita kuulija joutuu miettimään ja analysoimaan. Samalla tekstit ovat samastuttavia ja menevät tunteisiin. Kuoppala osaa olla Pyhimyksenä sivistynyt, nokkela ja syvällinen, mutta hänellä on myös muita taiteilijaminuuksia ja sanoittajaidentiteettejä. Teflon Brothersissa pääsee irti bailukkaampi ja iskelmällisempi riimittelijä.
Kuoppala on vaikuttanut myös Ruger Hauer -yhtyeessä ja tekee ahkerasti yhteistyötä muiden artistien kanssa.
Juha Vainio Rahaston hallitus palkitsee Mikko Kuoppalan kyvystä pukea ikuisuusaiheet ajankohtaiskuosiin ja ajankohtaisaiheet tarinoiksi, jotka tekevät yleisestä yksityistä ja päinvastoin. Kuoppala tekee tekstejä, jotka jättävät kuulijalle ajattelun ja löytämisen vaivan ja vapauden. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Kuoppalalle Kotkan Meripäivillä torstaina 25.7. kello 20 alkavassa Yleisessä Saunassa -viihdekonsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.
Juha Vainion Rahasto on jakanut aikaisemmin 28 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille. Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio ja Jukka Kuoppamäki.
Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Suomen Musiikintekijöiden yhdistys. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.
Tekijänoikeusbarometri 2019: kolmasosalla vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta
Valtaosa ei hyväksy mitään piratismin muotoa
Suomalaisten asenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Enemmistö (58%) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. Asenteet ovat tiukentuneet kaikkien tekojen osalta: enää kolme prosenttia vastaajista hyväksyy luvattoman jakamisen ja 11% hyväksyy internetiin luvatta laitetun aineiston lataamisen omaan käyttöön. Laittomissa suoratoistopalveluissa luvatta tarjolla olevan elokuvan tai TV-sarjan katsomisen hyväksyy vain kuusi prosenttia vastaajista (v. 2018/ 7%).
Tiukentuneiden asenteiden lisäksi myös konkreettiset teot ovat vähentyneet vuosi vuodelta kaikkien ikäluokkien osalta. Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi yhdeksän prosenttia kaikista vastaajista (v. 2018/ 12%).
Nuoret kuluttavat mediasisältöjä eniten laillisten palvelujen lisäksi myös laittomista lähteistä. Viidennes (20%) 15–24 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli vielä vuosi sitten 27%. Yleisesti ottaen nuoret ja nuoret aikuiset eli 15–35 vuotiaat pitävät tutkittuja piratismiin liittyviä tekoja myös hyväksyttävämpänä kuin sitä vanhemmat vastaajat.
Vaikka laiton lataaminen on edelleen yleisintä nuorimman ikäluokan keskuudessa, on lataaminen silti vähentynyt merkittävästi. Kyselyn mukaan 13% alle 25-vuotiaista hyväksyy luvatta internetiin laitetun aineiston lataamisen omaan käyttöön, mutta vain yhdeksän prosenttia ikäryhmästä kertoo itse tai perheenjäsenen syyllistyneen tähän. Vielä vuonna 2015 vastaava osuus oli 29%, joten suomalaisten viihteen kulutus vaikuttaa siirtyneen yhä enemmän laillisiin kanaviin suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä.
Kolmasosalla vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta
Yli puolet vastaajista (57%) kokee osaavansa erottaa riittävän hyvin kulttuurin ja viihteen laillisen digipalvelun ja laittoman palvelun toisistaan. Silti kolmasosalla on vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta, eikä kymmenen prosenttia osaa ottaa kantaa asiaan. Alle 50-vuotiaat kokevat erottavansa lailliset ja laittomat palvelut selvästi vanhempia ikäluokkia paremmin.
Vaikka suomalaiset suhtautuvat kielteisesti piraattipalveluihin, on laillisten vaihtoehtojen tunnetuksi tekemisessä vielä töitä. Piraattipalveluiden tunnistamisen tekee haastavaksi ammattimaisen näköiset nettisivut sekä suomenkielinen sisältö. Sivusto saattaa muistuttaa laillista suoratoistopalvelua, eikä kuluttaja välttämättä miellä kyseessä olevan piraattipalvelu. TTVK pyrkii aktiivisesti lisäämään tietoisuutta piraattipalveluista ja niiden haitoista, sekä neuvomaan laittomien palveluiden tunnistamisessa. Apua piraattisivuston tunnistamiseen on saatavilla myös TTVK:n ylläpitämältä Laillisetpalvelut.fi- sivustolta, jolla listataan musiikin, AV-sisällön, kirjojen ja pelien laillisia nettipalveluja. Sivuston tunnettavuus on toistaiseksi vielä heikko, ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista oli kuullut sivustosta.
Tekijöitä ja tekijänoikeuksia arvostetaan
Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin on aiempien vuosien tapaan huomattavan positiivista. Selvästi suurin osa suomalaisista pitää tekijänoikeuksia ennen kaikkea tärkeänä asiana (84%). Vain kolme prosenttia pitää tekijänoikeuksia turhana. Erityisesti yli 50-vuotiaat vastaajat arvioivat tekijänoikeudet erittäin tärkeiksi (66%). Lisäksi 42% vastaajista pitää viime vuoden tavoin tekijänoikeuksia helppotajuisena.
Selvä enemmistö vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina (83%). Valtaosa koki myös, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (79%). Lisäksi suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on jopa 91% vastaajista ja ainoastaan kolme prosenttia oli täysin (1%) tai osittain (2%) eri mieltä.
Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kolmattatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 19.4-16.5.2019 ja sen kohderyhmänä oli 15-79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimukseen haastateltiin 998 henkilöä.
Vuoden Uusi Lastenlaulu valittu Lastenlaulufestivaaleilla Salossa
Finaalikonsertissa kulttuuritalo Kivassa lauantaina 8.6. valittiin vuoden lastenlauluksi Sarianna Tammilehdon säveltämä ja sanoittama ”Jäärälaulu”. Laulun sovitus on Tuomas Kesälän käsialaa. Laulun esittivät Karoliina Vanne ja Jukka Hänninen. Laulu kertoo vanhasta sarvijäärästä, joka ei kuuntele ystävien varoituksia – ja huonostihan siinä sitten käy.
Toiseksi kilpailussa tuli Jussi Rasinkankaan laulu ”Voin syödä nakin”. Sanoitus on Jukka Itkosen ja sovitus Roope Halosen. Kilpailussa laulun esitti veikeä Annika Tertsunen. Laulun juju oli nakin syömiseen liittyvä tarttuva sanaleikki.
Kolmannelle sijalle valittiin poikkeuksellisesti ja sääntöjä joustavasti soveltaen kaksi laulua. Tällainen tilanne syntyi, kun tuomaristolla oli kolmanneksi palkittavaksi kaksi niin tasavahvaa ehdokasta, että kummankaan tiputtaminen ei tuntunut oikealta. Kolmansiksi tulivat Jiri Kurosen, Mirkka Paajasen ja Kati Valjuksen laulu ”Kuraa, kuraa, kuraa!!!” ja Marco Oeyn ja Jaakko Löytyn laulu ”Minä, sinä, hän”.
Tuomariston puheenjohtajana oli musiikkipedagogi YAmk Anna Schukov, luokanopettaja ja lauluntekijä Mikko Olkinuora sekä dir.mus. ja musiikkileikkikoulun opettaja Helinä Rinne.
Suomen Musiikintekijät mukana tekijänoikeusdirektiivin lainvalmistelussa
Suomen Musiikintekijät oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä työpajatyöskentelyn aloitustilaisuudessa. Kävi selväksi, että asia kiinnostaa laajalti koko tekijänoikeusalaa, sillä läsnä oli noin 100 henkilöä.
”Koska työpajoista on tulossa näin laajoja, on tärkeää saada selkeät ja oikeat kirjaukset tuloksista virkamiestyön helpottamiseksi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen. Suomen Musiikintekijät tarjoaakin apuaan kirjaustyöhön, johon opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ollut tarjota resursseja.
Suomen Musiikintekijät osallistuvat aktiivisesti ainakin kahteen työpajaan: Alustojen vastuu, artikla 17 (entinen artikla 13, eli ns. arvokuilu-artikla) ja Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaksi asetetut säännökset (artiklat 18-23).
Muut työpajat ovat: Opetuskäyttö (artikla 5), Tiedonlouhinta (artiklat 3-4), Lehtijulkaisujen lähioikeus (artikla 15) ja Kulttuuriperinnön saataville saattaminen ja sopimuslisenssijärjestelmä, (artiklat 8-12).
Työryhmätyöskentelyvaiheen jälkeen direktiivin implementointi jatkuu tarkoitusta varten asetetussa virkamiestyöryhmässä. Direktiivi tulee saattaa osaksi Suomen tekijänoikeutta keväällä 2021.
Biisileirejä lapsille ja nuorille sekä ikinuorille
BIISIPÄIVÄLEIRI & BEATBOXAUKSEN PERUSTEET LAPSILLE JA NUORILLE
Aika: ma 10.6 – pe 14.6.2019 klo 9-16 Kuusiston Linnanraunioilla
Ryhmät: 10-13 & 14-17 vuotiaille
Tällä leirillä tehdään biisejä! Täältä saa Kokemusta – Tieto-taitoa biisinteosta – Ystäviä. Kouluttajina toimivat lauluntekijä Neiti Ö Nina Erjossaari & co.
Täältä näet biisintekijän esittelyn: https://musiikintekijat.fi/jasenet/982/
Täältä näet biisintekijän esittelyn: https://musiikintekijat.fi/jasenet/982/
Leiriohjelmaan kuuluu myös beatboxauksen perusteet. Biisileirillä tehdään biisejä omista aiheista – kimpassa ja yksin. Hyvässä porukassa syntyy tärkeitä lauluja!
Aiheet: Omista tärkeistä ajatuksista, tunteista, havainnoista, muistoista, mielikuvista ja kokemuksista. Omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen kehittyy.
Biisinteko kimpassa on kivaa. Tervetuloa kaikki biisinteosta kiinnostuneet. Mukaan vaan, vaikkei olisi koskaan ennen tehnyt biisejä!
Hinta: 240 €
Ilmoittaudu ja varaa heti: https://holvi.com/shop/1kauppa/ tai ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com tai 040 771 7715 1R.
Lisätiedot neitio@laulusaari.fi tai 0405592216
Leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikki oikeudet pidätetään KUUSISTON LINNANRAUNIOT LIVE 2019
Ilolla ja ammattitaidolla – yhteistyössä: www.ykkosryhma.fi & www.laulusaari.fi
BIISIKURSSI – BIISIN DEMOTUS & BEATBOXAUKSEN PERUSTEET LAPSILLE JA NUORILLE & 18+ IKINUORILLE!
Aika: ma 17.6 – ke 19.6.2019 klo 9-16 Kuusiston Linnanraunioilla Kaarinassa
Kenelle: 12-17-vuotiaille & 18+ ikinuorille & Kaikille biisinteosta kiinnostuneille!
Paikka: Kuusiston Linnanraunioilla Kaarinassa
Tällä biisileirillä demotetaan biisejä. Millainen on hyvä biisidemo? Miten viet biisisi maaliin? Jaettavaksi? Pois pöytälaatikosta – Laulut tehdään ihmisille!
Ohjaajina toimivat biisintekijät Valtteri Lipasti ja Neiti Ö Nina Erjossaari.
Ohjaajina toimivat biisintekijät Valtteri Lipasti ja Neiti Ö Nina Erjossaari.
Täältä näet lauluntekijän esittelyn: https://musiikintekijat.fi/jasenet/982/
Kurssiohjelmaan kuuluu myös beatboxauksen perusteet.
Hinta: 195 €
Ilmoittaudu ja varaa heti: https://holvi.com/shop/1kauppa/
tai ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com tai 040 771 7715 1R
Lisätiedot neitio@laulusaari.fi tai 0405592216
Leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikki oikeudet pidätetään
KUUSISTON LINNANRAUNIOT LIVE 2019
Ilolla ja ammattitaidolla – yhteistyössä: