EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Teoston Leif Sällströmistä Suomen Musiikintekijöiden kutsujäsen

Julkaistu

”Nimi ”Lefa” on vuosien saatossa muotoutunut synonyymiksi Teoston asiantuntevalle, paneutuvalle, selkokieliselle, kärsivälliselle ja aina ystävälliselle asiakaspalvelulle. ’Aina, kun tulee Teosto-asioihin liittyvä ongelma eteen, mieleen tulee ensimmäiseksi pyytää apua Lefalta’, on kuulunut useamman musiikintekijän suusta, ja se muistuttaa edelleen henkilökohtaisen palvelun tärkeydestä. Siispä kiitokseksi tästä arvokkaasta työpanoksesta Suomen Musiikintekijät ry:n jäsenten hyväksi kutsuimme Lefan kutsujäseneksemme”, Kaija Kärkinen, Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja sanoo.

Leif Sällströmille myönnettiin kutsujäsenyys hänen eläkkeelle siirtymisen juhlatilaisuudessa 30.11.2021. Leif on otettu saamastaan huomionosoituksesta.

”Tämä on suuri kunnia. Olen sanaton. Ilman muuta tulen osallistumaan Musiikintekijöiden tapahtumiin,” hän kommentoi.

”Eläkeajalle mulla ei ole suurempia suunnitelmia. Vapaus tuntuu hyvältä, kun on 38 vuotta mennyt kalenterin mukaan. Toivottavasti pääsee matkustelemaan entistä enemmän. Huomenna kalenterissa on muuttopäivä; aloitetaan nyt sitten uusi elämä kokonaan.”

Suomen Musiikintekijöiden hallitus voi kutsua yhdistyksen jäseneksi kutsujäseniä. Kutsujäsenellä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä, eli hän saa osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin ja hänellä on äänioikeus äänestystilanteissa. Kutsujäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Kutsujäsenyys on huomionosoitus, joka myönnetään harvoin. Suomen Musiikintekijöiden kutsujäseniä ovat yhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä toiminut Taimi Kyyrö, yhdistyksen sihteerinä ja talouspäällikkönä jo lähes 30 vuotta toiminut Sari Maunula sekä nyt kutsuttu Teoston eläköityvä palveluneuvoja Leif Sällström.

Teoston koronatukea lähes 1 300 musiikin tekijälle ja kustantajalle – ensi vuodelle esitetään vielä lisää tukea

Julkaistu

Koronapandemia ei osoita loppumisen merkkejä ja musiikin ammattilaiset kärsivät sen seurauksista vielä pitkään. Teosto-rahastosta maksettavalla erityistuella on tarkoitus lieventää taloudellisia menetyksiä, joita tekijänoikeuskorvausten lasku pandemia-aikana on aiheuttanut. Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn.

Teoston koronatuen kolmannella kierroksella (11.- 31.10.2021) haettavana oli kaikkiaan hieman yli miljoona euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 1 479 kappaletta, joista 1 297 hyväksyttiin. 200 hakijaa ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä.

Tuen kriteereinä olivat:

• Teoston asiakkuus

• Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä on yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä olivat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Haussa huomioitiin tilitysalueita, joihin koronapandemian on arvioitu vaikuttaneen negatiivisesti joko suoraan tai välillisesti.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Hakijalle myönnettävä tukisumma riippuu jaettavana olevasta kokonaisrahamäärästä sekä hakijan tilitysten määrästä. Hakijoiden tilitystiedot tarkistettiin Teoston järjestelmästä automaattisesti. Sen pohjalta tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, musiikkikustantajien ja Teoston toimiston edustus.

Alimmaksi tukisummaksi muodostui tällä kierroksella 270 euroa. Ylin mahdollinen tukisumma oli 5 000 euroa. Kaikkiaan tukea jaettiin 12 luokassa. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 10.12.2021. Tukisummat maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Musiikin tekijöille se on verovapaata tuloa lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Apurahojen yhteenlaskettu verovapaa enimmäismäärä on vuonna 2021 yhteensä 23.668,35 euroa. Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §). Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen käytöstä.

Keväälle esitetään neljättä koronatuen hakukierrosta

Teosto jakoi koronatukea ensimmäisen kerran syksyllä 2020 ja toisen kerran kesällä 2021. Kaikkiaan tukea on jaettu jo noin kolme ja puoli miljoonaa euroa. Koko musiikkialan menetysten koronasta arvioidaan nousevan vuonna 2021 jo lähelle 500 miljoonaa euroa.

Teoston hallitus on päättänyt esittää joulukuun jäsenkokoukselle neljännen tukihaun avaamista keväällä 2022. Koronapandemia ei osoita loppumisen merkkejä ja heikentynyt tautitilanne pitää musiikkialaa edelleen epävarmuudessa. Tekijänoikeuskorvauksissa vaikutukset näkyvät viiveellä, ja vaikutusten ennakoidaan niiden osalta jatkuvan vähintään vuoden 2022 lopulle asti.

Lisätietoja

Anna Kokkonen ja Saija Tuupanen saivat Kullervo Linna -palkinnot

Julkaistu

Vuosittain Linnan syntymäpäivänä 24.11. julkistettavat palkinnot (2000€) myönnetään tunnustuksina ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa.

Palkintoperustelut

Anna Kokkosen musiikki virtaa sydämiin ja valloittaa kuulijoita. Kokkonen on laajentanut omaehtoisella työllään suomenkielisen iskelmän kuulijakuntaa. Hän on luonut tinkimätöntä musiikkia iskelmäperinteestä käsin rikastaen sitä keltti- ja rock- ja folkvaikuttein. Studiopöydän takanakin viihtyvä Kokkonen vastaa pitkälti itse levyjensä taiteellisesta tuotannosta ja pitää langat käsissään laulujen synnystä julkaisuun asti.

Saija Tuupanen on monipuolinen laulaja ja ahkera keikkailija, jonka korkea työmoraali ja ammattimainen ote muusikon työhön on poikinut Teoston merkittävän Vuoden Raportoija -palkinnon. Uupumattoman keikkailun lisäksi Tuupanen on ulottanut osaamisensa myös teatterilavoille. Hän on kantanut upeasti tangokuningattaren kruunua tullen valituksi myös Vuoden tanssittajaksi.

Anna Kokkonen: Riskejä on otettava

”Liikutuin kyyneliin uutisen kuultuani, se oli niin valtava yllätys”, sanoo Anna Kokkonen.

”Olen todella kiitollinen, että tekemääni musiikkia arvostetaan näin paljon. Tunnustus on minulle hyvin merkityksellinen, sillä valitsemani polku on vaatinut suurta rohkeutta ja kärsivällisyyttä. Kun paljastaa oman sydämensä ja pysyy aitona itsenään, se sisältää haavoittumisen riskin. Mutta se riski on otettava, jotta voi aidosti tavoittaa toisten sydämet.”

Saija Tuupanen: Ilman kuuntelijoitani en olisi tässä

”On upeaa, että on tahoja, jotka haluavat antaa nimenomaan iskelmä- ja tanssimusiikin eteen töitä tekeville tunnustuksia”, sanoo Saija Tuupanen.

”Olen todella otettu ja äärimmäisen kiitollinen tästä huomionosoituksesta. Olen sydämestäni tehnyt tätä työtä ja tuntuu todella ihanalle, että tekemäni vuosien työ tanssimusiikin eteen tällä tavalla huomioidaan ja palkitaan. Lämmin ja iso kiitos siis Georg Malmstén -säätiön hallitukselle ja tietenkin yleisölleni ja kuuntelijoille: ilman heitä en olisi tässä.”

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus.

Palkitut kautta aikain

1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen
1990 Reijo Taipale
1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
1992 Kaija Pohjola
1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
1994 Jori Sivonen, Finlanders
1995 Souvarit
1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
1998 Rauno Lehtinen & Savannah
1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
2002 Berit, Jorma Toiviainen
2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
2006 Katri Helena, Erik Lindström
2007 Marion Rung, Veikko Samuli
2008 Matti Esko, Mika Toivanen
2009 Lea Laven, Ossi Runne
2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
2011 Anneli Saaristo, Timo Kiiskinen
2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen

Lastenmusiikin tekijöitä ja esittäjiä palkittiin Jellonagaalassa

Julkaistu

Jellonagaalassa jaettiin tänä vuonna palkinnot kategorioissa Vuoden artisti/yhtye, Vuoden tulokas, Vuoden lastenlevy, Vuoden lastenlaulu ja Vuoden lastenmusiikintekijä. Gaalassa jaettiin myös elämäntyöpalkintoja sekä julkistettiin seuraava lastenmusiikkipääkaupunki.

Palkitut 2021

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: MIKKO ALATALO

Tänä vuonna kulttuuriministeriön Suomi-palkinnollakin palkittu suomirockin ja iskelmän kansansuosikki Mikko Alatalo on monelle sukupolvelle myös merkittävä lastenmuusikko. Hänen mittavaan uraansa mahtuu koko kansan tuntemia lastenlauluja, joiden tyylilajit vaihtelevat humoristisesta iskelmästä pop- ja rockmusiikin tyyleihin. Alatalo ei kaihda vaikeitakaan aiheita ja puhuu lapsille usein ymmärrettävästi tunteista ja arkisista ihmetyksen aiheista.

Mikon ensimmäinen lastenlevy Eläimiä suomalaismetsissä julkaistiin 40 vuotta sitten, ja sillä levyllä esiintyi monelle tuttu noita. Puheterapeutti ja lastenkirjailija Annami Poivaaran 70-luvulla kehittämä Känkkäränkkä-noita on tullut kaikille tutuksi Alatalon laulujen kautta, ja uusille lapsille onkin juuri julkaistu vuoden 2021 versio noidan tarinasta, Känkkäräkkä 2.0.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: EEVA-LEENA POKELA

Lapsitähdestä Professoriksi!

Eeva-Leena Pokela on vuosikymmenien ajan ollut suuri lastenmusiikin vaikuttaja. Hänestä tuli lapsitähti ”Eveliina” esiintyessään vanhempiensa Marjatan ja Martin kanssa ahkerasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myöhemmin Eeva-Leena on tehnyt musiikkiohjelmia lapsille Pikku Kakkosessa ja esiintynyt useasti radiossa.

Lastenmusiikin lisäksi hän on laatinut koulun musiikinkirjoja, uudistanut musiikinteorian opetusta mm. hauskoilla Virtasesta Vivaldiksi -ohjelmilla ja soittanut kanteleita useilla äänitteillä isänsä Martti Pokelan ja muusikko Matti Kontion kanssa.

Sibelius-Akatemian lehtorin virassaan hän on opettanut ja innostanut huiman määrän nuoria muusikoita erityisesti lastenmusiikin ja kansanmusiikin pariin, mm. Mukaralla eli nykyinen Tutti Orkesteri, Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!, Pikku Papun Orkesteri ja Mutaveijarit sekä Kolme Blondia.

Onnittelut Professori Eeva-Leena Pokela!

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: JUSSI RAITTINEN

Jussi Raittinen tunnetaan parhaiten suomalaisen rockmusiikin pioneerina, jonka ura on kestänyt pian 60 vuotta. Rautalangan ja rockin ohella Jussilla on myös merkittävä rooli lastenmusiikin saralla. Hänen ensimmäinen lastenlevynsä ilmestyi 70-luvulla ja hän on paitsi laulanut lapsille useilla levyillä ja konserteissa, on hän ollut myös merkittävä taustavaikuttaja.

Yli 40 vuotta toiminut Musiikkia nuorille ry tuki lastenkulttuuria ja muusikoita ja paransi kotimaisen lastenmusiikin asemaa. Yhdistys, jota Jussi Raittinen oli perustamassa ja luotsasi koko sen toiminnan ajan oli myös vahva esikuva Lastenmusiikki ry:lle.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2021: PENTTI RASINKANGAS

Monta tuttua lastenlaulua kirjoittanut Pentti Rasinkangas on lastenmusiikin ikisuosikki sekä työmyyrä. Rasinkangas on yli 40 vuoden ajan kiertänyt kaikkialla Suomessa myös pienissä paikoissa; kyläkouluilla ja pienissä päiväkodeissa, kaukana konserttilavojen parrasvaloista. Ja paljon. Keikkoja on parhaimmillaan ollut yli 300 vuodessa. Ohilyönti- ja Loiskis-yhtyeiden lisäksi pienemmillä kokoonpanoilla ja trubaduurina esiintynyt Rasinkangas on levyttänyt valtavan määrän monelle rakkaita lauluja sekä esittänyt niitä myös ruotsiksi. Pentti Rasinkangas vaikuttaa myös Lastenmusiikki ry:n hallituksessa.

VUODEN TULOKAS 2021: SUVI ISOTALO
Raati oli erittäin vaikuttunut tästä lauluntekijästä, joka ensi kertaa on nyt julkaissut levyllisen säveltämäänsä lastenmusiikkia, ja toivoo lämpimästi, että Tulokaspysti kannustaa sukeltamaan yhä syvemmällle lastenmusiikin maailmaan ja pysymään täällä, sillä haluamme kuulla lisää!

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2021: TERO PAJUNEN
Turkulaissyntyinen laulaja-lauluntekijä, kansanmuusikko ja musiikkikasvattaja on tehnyt lauluja yli
kymmenen vuoden ajan kaikille vauvasta vaariin. Lapsiyleisölle Tero on tuttu Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun muusikkona
sekä monien Ammuu-laulujen säveltäjänä ja sovittajana. Hän tekee myös soolokeikkoja sekä kuuluu mm. Aito Collective- ja folk-trio Poja
-yhtyeisiin. Pajunen on perustellut lastenmusiikin tekemistä mm. näin:”varhaisilla musiikkimuistoilla ja myönteisillä musisointikokemuksilla on tutkitusti kauaskantoisia
vaikutuksia hyvinvointiin.”

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2021: HERRA HEINÄMÄEN LATO-ORKESTERI
Yhtyeen musiikki on kaikin puolin isolla sydämellä tehtyä: hauskoja sovituksia, verbaalisesti kekseliäitä ja oivaltavia tekstejä, laadultaan korkeatasoista ja huolellisesti tehtyä. Yhtye uskaltaa heittäytyä välillä leikkiväksi lapseksi eikä vierasta yhteiskunnallista kommentointia musiikin ja tarinoiden keinoin.

Herra Heinämäen Lato-orkesteri on ilahduttanut ihmisiä vauvasta vaariin myös korona-aikana. TV-sarjan viides tuotantokausi käynnistyi viime kesänä Ylellä. 2000-luvun alusta asti keikkaillut yhtye on pikkuhiljaa noussut koko Suomen suosikiksi. Laulujen tarinat auttavat arjessa, vaikka eivät opeta eivätkä osoittele. Lato-orkesteri on enemmän kuin osiensa summa; se on kokonainen konsepti, se on tapa elää! Näitä biisejä laulavat mielellään lapset ja aikuiset.

VUODEN LASTENLEVY 2021: VOIHAN NAATTI!

Varhaisiän musiikinopettajat ry valitsee vuosittain vuoden lastenlevyn. Yhdennentoista kerran jaettavan palkinnon tarkoituksena on tuoda esille laadukasta suomalaista lastenmusiikkia. Valinnassa painotetaan musiikin monipuolisuutta, laadukkaita sovituksia, esityksiä sekä tuotantokokonaisuutta.

Raati kehui voittajien ammattitaitoa ja laatua niin sovituksissa ja esityksissä kuin musiikin taltioinnissa.

Naattiorkesterin taitava musisointi tempaisee kaikenikäiset kuulijat mukaansa. Levyn sanoitukset suoraan lapsiperheen kokemusmaailmasta, ja tunnelmat vaihtelevat reippaasta tanssittavasta musiikista rauhallisempaan.

Vuoden lastenlevy 2021 on loistava kokonaisuus erittäin laadukasta lastenmusiikkia kaiken ikäisille kuulijoille, stemmalaulantaa ja raikkaita sovituksia, ja kappaleiden teemat, genret, tempot ja instrumentit muodostavat ihanan vaihtelevan ja monipuolisen kokonaisuuden, joka kantaa.

VUODEN LASTENLAULU 2021: CHIHUAHUA
Laulu tuli toiseksi kesällä Salon uusien lastenlaulujen sävellyskilpailussa. Syksyllä tarttuva laulu sijoittui Lasten oman radion äänestyksessä kärkinelikkoon, josta lapsiraati arvioi sen parhaaksi.

LASTENMUSIIKKIPÄÄKAUPUNKI 2022: TAMPERE

Tampereella on vahvat perinteet lastenmusiikin ja lastenkulttuurin saralla.
Pikku Kakkosen kotikaupungissa on aktiivinen muskari- ja opistotoiminta, ja lastenkulttuurilla on usein paikkansa kaupungin omissa tapahtumissa.

Tekijänoikeusbarometri 2021: Sisältöjen laillinen kulutus kasvussa, nuorilla myös piratismi

Julkaistu

Tekijänoikeudet koetaan helppotajuisemmiksi kuin aiemmin

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää tekijänoikeuksia ennen kaikkea tärkeänä asiana (90 %). Vain kaksi prosenttia pitää tekijänoikeuksia erittäin tai melko turhana. Ne koetaan myös selvästi ennemmin mahdollistavina (49 %) kuin rajoittavina (12 %).

Tekijänoikeudet koetaan aiempaa enemmän helppotajuisina (44 %) kuin vaikeatajuisina (22 %). Tämän kysymyksen osalta tulos erosi positiivisella tavalla viime vuodesta, jolloin helppotajuisina tekijänoikeuksia piti pienempi osuus vastaajista (38 %) ja vaikeatajuisina hieman suurempi osuus (26 %).

Sisältöjen laillinen kulutus kasvussa, nuorilla myös piratismi

Sisältöjen kulutus laillisesti on jatkanut kasvuaan. Reilusti yli puolet (62 %) vastaajista kertoo, että heidän taloudessaan käytetään internetin laillista viihdepalvelua. Vuonna 2020 vastaava luku oli 53 prosenttia. Lisäksi puolet (50 %) vastaajista kertoo, että joku heidän taloudestaan on ostanut sisältöjä laillisesta internetkaupasta; viime vuonna näin kertoi 42 % vastaajista.

Piratismiin liittyvät asenteet ja teot ovat pysyneet pääosin ennallaan. Internetiin luvatta laitettujen sisältöjen omaan käyttöön lataamisen hyväksyy 11 prosenttia vastaajista ja luvattoman jakamisen viisi prosenttia. Suuri osa vastaajista (59 %) ei hyväksy mitään kysytyistä luvattomista teoista. Luvattomien tekojen osalta yleisintä (9 %) on laittomissa palveluissa luvatta tarjolla olevan sisällön katsominen, kuunteleminen tai pelaaminen. Sisältöjen luvattoman lataamisen myöntää kuusi prosenttia, laulujen sanoitusten osalta kolme prosenttia vastaajista.

Vuonna 2021 korona-aika ei ole tutkimuksen mukaan vaikuttanut laittomien palvelujen käytön lisääntymiseen. Suurin osa vastaajista (72 %) arvioi laittomien piraattipalveluiden käytön pysyneen samana kuin ennen korona-aikaa. Hyvin pieni osa (2 %) arvioi käytön lisääntyneen, samoin kuin vähentyneen (2 %).

Viime vuoteen verrattuna 15–24-vuotiaiden vastaajien ryhmässä piratismi on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti. Luvatta tarjolla olevan sisällön suoratoistamisen myöntää 25 prosenttia vastaajista, kun se viime vuonna oli 17 %. Luvattoman lataamisen myöntää 16 % vastaajista, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna (9 %).

YouTuben halutaan poistavan tehokkaammin luvatonta sisältöä

Suomalaisista runsas neljäsosa (26 %) pitää hyväksyttävänä lailliseen suoratoistopalveluun, kuten YouTubeen, luvatta laitetun musiikin tai ohjelman katselua. Lähteellä vaikuttaa olevan merkitystä: tutkimuksen mukaan vain 9 % vastaajista hyväksyy luvatta tarjolla olevan elokuvan tai TV-sarjan katsomisen laittomista internetin suoratoistopalveluista.

Samaan aikaan yli kaksi kolmasosaa vastaajista (70 %) on sitä mieltä, että internetin verkkosisällönjakopalveluiden, kuten YouTuben, tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki ja AV-sisältö. Väittämän kanssa eri mieltä on pieni osa (9 %) vastaajista. Keskimääräistä useammin eri mieltä ovat alle 25-vuotiaat sekä piraattipalveluja käyttäneet ja internetistä luvatonta aineistoa ladanneet. Kolme neljästä vastaajasta (76 %) on sitä mieltä, että YouTuben tulee maksaa musiikin sekä videoiden tekijöille ja tuottajille korvauksia samojen periaatteiden mukaisesti kuin muidenkin sisältöpalveluiden, kuten Spotifyn.

Lisäksi 77 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita. Asiasta eri mieltä oli vain kuusi prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt viidettätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2021 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1144 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2021: Tekijänoikeudet

Tekijänoikeusbarometri 2021: Piratismitilanne

Suomen Musiikintekijät: Hallituksen esityksen luonnos uudeksi tekijänoikeuslaiksi ei vastaa direktiivin tavoitetta parantaa luovan työn tekijöiden asemaa, vaan paikoin jopa heikentää sitä – esitys on valmisteltava uudelleen

Julkaistu

 

Arvoisa vastaanottaja,

Olen Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen esitys tekijänoikeuslain uudistamiseksi on juuri ollut lausuntokierroksella. Kyseessä on siis EU:n tekijänoikeusdirektiivin, ns. DSM-direktiivin, implementointi Suomen lainsäädäntöön.

Kuten varmasti arvaat, me luovien alojen tekijät olemme tarkasti ja huolestuneina seuranneet implementoinnin edistymistä.

Huolemme on osoittautunut aiheelliseksi: luonnos on monin paikoin jopa tekijöiden oikeuksia heikentävä ja alkuperäisen direktiivin hengen vastainen. Direktiivin tarkoitushan on  suojata luovan alan tekijöitä ja oikeudenhaltijoita mm. sopimusneuvotteluissa, kohtuullisen korvauksen saamiseksi ja tekijänoikeudellisen suojan vahvistamiseksi digimarkkinoilla, sekä yhdenmukaistaa lainsäädäntöä Euroopan sisämarkkinoilla. Hallituksen esityksen luonnos ei näitä tarkoituksia toteuta.

Artikla 17:n kohdalla Suomen esitys poikkeaa hengeltään alkuperäisestä ja siitä, miten suurin osa EU-maista (mm. Tanska, Ranska, Hollanti) on sen implementoinut.

Alkuperäisen direktiivin mukaan alustoilla on tekijänoikeudellinen vastuu siitä sisällöstä, jota ne välittävät. Tarkoituksena on siis vahvistaa oikeudenhaltijoiden suojaa ja yhdenmukaistaa lainsäädäntöä sisämarkkinoilla. Suomen esitys ei vastaa sisällöltään alkuperäistä tavoitetta.

Suomen esitys vierittää direktiivin vastaisesti vastuuta tekijöille: laiton sisältö voisi olla tarjolla niin kauan, kunnes oikeudenhaltija huomaa ja vaatii sen poistamista!

Myös opetuskäytön sopimuslisenssikäytäntöä ollaan heikentämässä, toisin kuin esim. Ruotsin esityksessä. Alkuperäinen direktiivi sallisi lisenssien asettamisen etusijalle. Suomen esityksessä vastuuta siirrettäisiin käyttäjille, mikä kasvattaisi yksittäisen opettajan jo ennestään raskasta työtaakkaa hänen joutuessaan neuvottelemaan sisällöistä opetuskäytössä. Tämä saattaisi lisätä oikeusriitoja ja heikentäisi oikeudenomistajien mahdollisuutta saada työstään kohtuullinen korvaus.

Suomi ei saa säätää lakia, joka on sisällöltään toinen kuin alkuperäinen direktiivi! Hallituksen esitys tulee valmistella kokonaan uudelleen, ja siihen tulee tehdä laajoja muutoksia.

Toivon, että ymmärrät oikeudenomistajien ja luovan alan huolen. Vastaan mielelläni kysymyksiin, joita viestini herättää.

Kiitos!

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Lisätietoa direktiivistä ja luovien alojen lausuntoja

Suomen Musiikintekijöiden lausunto
Tekijäfoorumin kannanotto
Teoston lausunto
Luovien alojen tekijät ja yrittäjät lausunto
Kopioston lausunto

Musiikintekijöiden rahastosta haettiin jälleen ennätysmäärä tukea

Julkaistu

Rahastolla oli jaettavanaan stipendivaroja yhteensä 140 000 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 68 hakijalle.

”Selkeää on, että poikkeusajasta johtuva kaikkinaisen tuen tarve musiikintekijöille on edelleen jatkuvaa ja puute on merkittävää”, sanoo Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen. Valtaosa stipendivaroista, eli reilut 100 000 euroa jaettiin työskentelystipendeinä, mikä Huuskosen mukaan noudatteli hakemusten jakoa eri stipendityypien välillä.

”Reissustipendejä jaettiin jälleen yhden kierroksen tauon jälkeen, sen sijaan erityisstipendejä ei tässäkään haussa jaettu. Hankintastipendihakemuksissa näkyi monipuolinen työkalujen ja -tilojen tarve”, Huuskonen kertoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 39 kpl
  • Yhteensä 100 100 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 1500 eurosta 3000 euroon

Hankintastipendit

  • Jaettiin 23 kpl
  • Yhteensä 34 800 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 600 eurosta 2500 euroon

Reissustipendit

  • Jaettiin 6 kpl
  • Yhteensä 5100 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 500 eurosta 1500 euroon

Erityisstipendejä ei jaettu.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2022. Tässä vuoden 2021 toisessa jaossa stipendin saaneet eivät voi saada stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta seuraavan kahden hakukierroksen aikana, eli vuoden 2022 hauissa.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista. Tämän hakukierroksen varoihin lisättiin Teoston Suomen Musiikintekijöille osoittamasta 20 000 eurosta puolet. Toisen puolen jakaa apurahoina Malmstén-säätiö. Tämä summa on peräisin vuonna 2021 jakamatta jäävästä Teosto-palkinnosta säästyneistä varoista.

klaavi.fi
musiikintekijat.fi

Musiikkiala: kulttuurin leikkaukset peruttava

Julkaistu

Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.

Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.

Music Finland ry
Gramex ry
Teosto ry
Suomen Muusikkojen liitto ry
Suomen Musiikintekijät ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen Säveltäjät ry
Musiikkituottajat – IFPI Finland ry
IndieCo ry – Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys
Musiikin edistämissäätiö sr
LiveFIN ry
Music Manager’s Forum Finland ry
SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
Suomen Musiikkineuvosto

Tekijäfoorumi vaatii: tekijänoikeuslaki valmisteltava uudelleen direktiivin tavoitteiden mukaiseksi

Julkaistu
  • Suomessa valmistellaan parhaillaan merkittävintä tekijänoikeuslain uudistusta vuosikymmeniin. 
  • Tekijäfoorumin toimijat ovat järkyttyneitä siitä, että hallituksen esityksen luonnos ei vastaa direktiivin tavoitetta parantaa tekijöiden asemaa ja paikoin jopa heikentää sitä. 
  • Koronapandemiasta kärsineet kulttuurialan tekijät tarvitsevat tuekseen direktiivin mahdollistaman oikeuden kollektiiviseen sopimiseen.
  • Luovien alojen järjestöt vaativat esityksen uudelleen valmistelua. 

Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen.

Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä. EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia.

Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.

”Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen

Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.

Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.

”Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset, jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistä hänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.

Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa.

”Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa”, Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.

Tekijäfoorumi on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Tekijäfoorumiin kuuluu yhteensä 29 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä yli 50 000 luovan alan tekijää.

*******

Tekijäfoorumin yhteiset tavoitteet – näiden asioiden korjaamiseksi vaadimme, että luonnos tekijänoikeuslaiksi palautetaan valmisteluun:

  • Direktiivin edellyttämä asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla.
  • Ilman tietoa ei voi neuvotella. Jotta taiteilija voi arvioida saamansa palkkion kohtuullisuuden, tulee hänen saada selkeitä tietoja teostensa käytöstä ja kertyneestä tulosta. Tiedot ovat kattavia, jos ne ovat vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukaisia.
  • Tekijällä on harvoin taloudelliset mahdollisuudet viedä korvausta koskeva asia tuomioistuimeen. Tekijät tarvitsevat matalan kynnyksen menettelyn tuekseen. Uuden ehdotetun tekijänoikeusriitalautakunnan tehtäväkenttää tulee laajentaa koskemaan myös tekijöiden korvauskysymykset.
  • Sähköisessä muodossa teosta on helppo pitää saatavilla ja ”hyödyntää” näennäisesti. Oikeuksia myös ostetaan tekijöiltä varmuuden vuoksi, mikä estää teoksen käytön muualla hidastaen myös luovan talouden kasvua. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan joko kokonaan tai osittain.

Suomen Musiikintekijät: kulttuuriin kohdistuva 18,4 miljoonan euron leikkaus on peruttava

Julkaistu

Hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenisi noin 15 prosentilla.

Suomen Musiikintekijät vaatii, että kulttuuriin kohdistuva 18,4 miljoonan euron leikkaus on peruttava. Asiaan on vielä mahdollista vaikuttaa.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen:

”Kylmää kyytiä on tarjolla taiteelle ja kulttuurille, mm. alan yhteisöille ja freelancereille, kun rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen näkyy ensi vuonna 18,4 miljoonan euron leikkauksena. Ja jatkoa seuraa. Mitä kaikkea tästä seuraa kotimaiselle kulttuurille, taloudelle, työllisyydelle ja kansan henkiselle hyvinvoinnille, se selviää lähivuosina. Arvoisa hallitus, teillä on valta pitää tämä maa vielä sivistysvaltioiden joukossa, tehkää se!”

OKM:n tiedote asiasta