Musiikintekijä Ajankohtaista

Emma Gaalaan Vuoden Musiikintekijä -kategoria

Suomen Musiikintekijät on pitkään pyrkinyt edistämään alalla kaivattua Vuoden Musiikintekijä -kategoriaa Emma Gaalaan. Asia on nyt vihdoin edistynyt.

”Vuosien mittaan olemme käyneet keskustelua Emma Gaalaa järjestävän IFPI:n kanssa tämän kategorian ja palkinnon synnyttämisestä, ja viimein aika on tälle valmis. Olemme hyvin iloisia, että viimein musiikintekijyys huomioidaan gaalassa sille kuuluvalla arvostuksella”, kertoo Aku Toivonen, Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Emma-palkintoa ja ehdokkuuksia koskevien sääntöjen mukaisesti Suomen Musiikintekijät kokoaa Erikoisraadin, joka laatii viiden ehdokkaan short listin. Näistä ehdokkaista Päätuomaristo valitsee palkittavan suljettuna äänestyksenä.

”Vuoden Musiikintekijällä tarkoitetaan tässä kategoriassa nimenomaan tekijää, joka on tehnyt muille biisejä. Tekemisellä tarkoitetaan säveltämistä, sanoittamista ja sovittamista. Mittarina ja työkaluna Erikoisraati tulee käyttämään Emma-palkinnon sääntöjen mukaisesti kaupallista ja musiikillista menestystä osoittavia tietolähteitä”, Toivonen sanoo.

Ensimmäinen Vuoden Musiikintekijä -Erikoisraati on: Riku Mattila, Virpi Eroma, Marja Kortelainen ja Aku Toivonen (pj).

Vuoden Musiikintekijä -palkinto käsitellään gaalassa saman arvoisena muiden palkintojen kanssa, vaikka kyseistä palkinnonjakoa ei vielä televisioida tulevassa Emma Gaalan lähetyksessä.

Suomen Musiikintekijöiden koulutustutkimushanke käynnistyi

Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa tutkimushankkeen ”Suomesta musiikintekijäksi kansainväliselle kentälle – koulutuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet”. Sillä kartoitetaan musiikintekemisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Tavoite on tunnistaa kehityskohteita koulutuksen rakenteissa, sisällöissä ja saavutettavuudessa. Tarkastelussa ovat mukana yliopistot, ammattikorkeakoulut, keskiasteen oppilaitokset, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus.

Erityisesti tarkastellaan sitä, millaisia valmiuksia koulutus antaa työskentelyyn musiikintekijänä kansainvälisellä kentällä. Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision (2021) koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet, joiden omistajuus on Suomen Musiikintekijät ry:llä.

Music Finlandin tekemien selvitysten mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien, eikä kasvu ole laantunut pandemia-aikanakaan.

Osa musiikintekijöistä on päätynyt teosviennin pariin muodollisen koulutuksen kautta, osa itseoppineina. Painopiste populaarimusiikin koulutuksessa on ollut perinteisesti muusikkoudessa ja muiden tekemien kappaleiden tulkitsemisessa eikä niinkään musiikin tekemisessä. Tilanne on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana, ja populaarimusiikin säveltämistä, sanoittamista, tuottamista ja sovittamista voi nykyisin opiskella useissa koulutusohjelmissa.

Koulutusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Toisaalta musiikintekemistä on ulotettu hankepohjaisesti peruskouluun saakka, ja aktiiviseen musiikintekijyyteen liittyviä tavoitteita on sisällytetty nykyisiin opetussuunnitelmiin. Näiden tavoitteiden juurruttamisessa koulujen musiikinopetukseen on kuitenkin vielä haastetta.

”Koulutuksen kehityskohteiden tunnistaminen on tärkeä ruohonjuuritason askel suomalaisen kevyen musiikin teosvientipotentiaalin kasvattamiseen”, sanoo FT Riikka Hiltunen, joka toteuttaa tutkimuksen.

Jo olemassa olevan tiedon kokoamisen ja analysoimisen lisäksi tutkimuksen puitteissa kerätään haastattelu- ja kyselyaineistoa kentän eri toimijoilta, myös musiikintekijöiltä. Tulokset kootaan raportiksi ensi vuoden aikana.

“Uskon, että kentältä löytyy paljon hiljaista tietoa, jota yhteen keräämällä on mahdollista tunnistaa tärkeimmät kehityskohteet ja trendit sekä mahdolliset kuilut koulutuksen, Suomen ammattilaiskentän ja kansainvälisen musiikintekijyyden vaatimusten välillä”, Hiltunen toteaa.

Tutkimus rahoitetaan Teoston kansallisista varoista, jotka jäsenistön päättämin tavoin käytetään aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämiseen. ”Tämä hanke tähtää suomalaisen musiikintekemisen valmiuksien kehittämiseen niin, että kansainvälistyminen voisi olla tekijälle itsestään selvä vaihtoehto. Lopulta on kyse sekä työmahdollisuuksien lisääntymisestä että kasvavista tekijänoikeustuloista,” täydentää Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Musiikintekijöiden rahaston stipendit jaettu

Musiikintekijöiden rahastoon lähetettiin vuoden 2022 toisessa haussa yhteensä 921 stipendihakemusta, kun kevään haussa hakemuksia vastaanotettiin 1142 kappaletta.

Rahaston toimikunta jakoi stipendivaroja yhteensä 142 450 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 64 hakijalle, eli noin 7% hakijoista sai tukea.

Valtaosa stipendivaroista, eli 98 900 euroa jaettiin 37 hakijalle työskentelystipendinä eli luovaan työskentelyyn tarkoitettuna tukena. Kaluston hankintaan tai esim. työhuonevuokraan tarkoitettua Hankintastipendiä jaettiin  33650 eurolla yhteensä 21 hakijalle. Residenssi- ja työskentelymatkoihin tarkoitetun Reissustipendin sai kuusi hakijaa, ja pitkäkestoiseen työskentelyyn tai esimerkiksi erityislaatuisiin tukemiseen tarkoitettua Erityisstipendiä ei jaettu.

Myönnetyt summat vaihtelivat 550 eurosta 3000 euroon.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Minna Huuskonen toteaa pandemian rauhoittumisen näkyvän nyt hakemuksissa.

”Syksyn stipendihakemuksissa näkyi selvästi pandemian hellittäminen. Hakemuksia tuli selkeästi vähemmän verrattuna kevään kierrokseen ja varsinkin työskentelystipendihakemusten määrä laski selvästi. Reissustipendejä haettiin sen sijaan huomattavasti enemmän pitkän tauon jälkeen.”

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 37 kpl
  • Yhteensä 98 900 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 1500 eurosta 3000 euroon

Hankintastipendit

  • Jaettiin 21 kpl
  • Yhteensä 33 650 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 550 eurosta 3000 euroon

Reissustipendit

  • Jaettiin 6 kpl
  • Yhteensä 9 900 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 600 eurosta 3000 euroon

Erityisstipendejä ei jaettu

 

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2023.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

ECSA-AEC 2023 Mentoring programme – Hae nyt mukaan naisille suunnattuun kansainväliseen mentorointiohjelmaan

Ohjelman tavoitteena on lisätä sukupuolten yhdenvertaisuutta musiikkialalla ja jakaa osaamista. Voit hakea mukaan mentoroitavana tai mentorina. Osallistuminen on maksutonta. Hakijan tulee olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Hae mukaan viimeistään 14.11.2022.

You are warmly invited to apply for the ECSA-AEC 2023 Mentoring programme that aims to serve as an introduction to the music industry for young female composers and songwriters that are beginning to approach their careers, with the help of female role models. The ultimate goal is to enhance gender equality within the sector.
ECSA members are invited to apply either as a mentor or a mentee.
Both composers and songwriters are invited to apply, from which six (6) mentors and six (6) mentees will be selected. Candidates might be interviewed regarding their availability to attend the six (6)-month mentoring session, composed of 3 individual online meetings (one every two months) as well as two in-person events, should condition permit (see below). It is highly recommended that mentees use notes during each session. After completing the three sessions, both mentors and mentees will submit their final evaluation form which will serve as a basis for a final report on the programme.
The programme has been initiated by AEC – European Association of Conservatoires under the “Supporting Female Artists initiative“, and has jointly been developed by ECSA – European Composer and Songwriter Alliance and EJN – Europe Jazz Network.
How to apply:
Applications must be submitted by using this form HERE and include the following requirements:
  1. Motivation statement (250 words max.)
  2. Special interests you have that might be helpful in matching mentors with mentees
  3. Biography and profile picture (for dissemination purposes)
  4. Links to music material (Spotify, SoundCloud, Vimeo, YouTube) and/or official website.
*The deadline for submissions is 14th November 2022.
You can find more information about the full Call here.
There are no expenses or fees.
Mentoring sessions will be composed of 3 individual online meetings, one every two months, starting from April 1st, 2023) as well as two in-person events, should condition permit:
  • Kick-off meeting in Brussels (21 March 2023)
  • Networking and dissemination event (November 2024 / location to be confirmed).
For these two in-person events, the programme will take care of costs such as accommodation, transportation, and per diem.
For any clarifications about the programme and/or the application process, please contact tatiana.papastoitsi@composeralliance.org.

Top 20 – Future Hitmakers -kurssin haku avoinna

Top 20 – Future Hitmakers -kurssin tavoitteena on auttaa musiikin tekijöitä etenemään urallaan, verkostoitumaan muiden biisintekijöiden ja musiikkialan ammattilaisten kanssa sekä inspiroida luomaan uutta musiikkia. Kurssille haetaan vuosittain syksyllä ja uusi kurssi alkaa aina tammikuussa.

Kenelle kurssi on tarkoitettu?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia musiikin tekijöitä, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä. Kurssi soveltuu myös tekijöille, jotka ovat jo osittain musiikkialalla tai menestyksen kynnyksellä.

Rohkaisemme hakemaan kaikkia sukupuoleen, kansalaistuuteen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Arvostamme kaikkia tasapuolisesti ja tuemme monimuotoisuutta myös kurssilaisia valitessa. Oleellista on hakijan halu tehdä musiikin tekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille.

Hakijan eduksi katsotaan co-write -kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä.

Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-30 -vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle, mutta myös muun ikäiset voivat hakea mukaan.

Kurssi järjestetään pääosin suomeksi ja useat luennoitsijat ovat suomenkielisiä, mutta tuemme mielellämme myös niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Olisi kuitenkin hyvä, jos ymmärrät suomea sen verran, että luentoja on mahdollista seurata.

Mitä kurssilla tehdään?

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa, niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write -kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät päivän aikana co-write -tiimissä biisin.

Kurssilla korostuu myös tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

Vuoden 2023 kurssin aikataulu, ohjelma ja puhujat

Future Hitmakers koostuu seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta.

  • Kurssi järjestetään 23.1.-30.5.2023 välisenä aikana
  • Hakuaika vuoden 2023 kurssille on 3.10.-1.11.2022 Kaikki hakemukset luetaan ja olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin.
  • Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla kevään aikana.
  • Kurssi on osallistujille maksuton. Mahdolliset matka- ja majoituskulut on kurssilaisten kustannettava itse.
  • Tutustu kurssin ohjelmaan ja puhujiin!

Sijainti

  • Kurssipäivät pidetään pääosin musiikkijärjestöjen toimitiloissa osoitteessa Musiikin Satama, Keilasatama 2 A, 02150 Espoo (Keilaniemen metroaseman vieressä).

Musiikintekijöiden tunnilla Music X Mediassa puhuttiin musiikintekijäpalkkiosta

#Paysongwriters on kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on avata keskustelu musiikintekijöille maksettavista palkkiosta esimerkiksi tilanteissa, joissa työstetty biisi ei etenekään. Vastaavasti kompensaatio alkuperäiselle tekijälle on paikallaan, kun biisistä hyödynnetäänkin toisaalla vain tiettyä osaa, tai kun kappaletta pidetään ”holdissa” – joskus niin kauan, että biisin ajankohtaisuus menetetään.

Euroopan musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö European Composers and Songwriters Alliance ECSAn vuoden 2021 lopulla lanseeraamassa Songwriters’ Fee & Master Point Guidelines -oppaassa kerrotaan, miten jo muutamissa Euroopan maissa käytössä oleva musiikintekemisen työskentelypalkkio toimii käytännössä ja miten se on otettu vastaan. Palkkiomallissa on erilaisia vaihtoehtoja korvauskäytännöille. Näitä ovat musiikintekijäpalkkio (Development fee), rojaltiosuus masterista (Master Points), varauskorvaus (Hold Fee) ja raitakorvaus (Tracks / Stems Fee).

Paneelissa olivat keskustelemassa musiikintekijä, artisti Maiju Lindell aka Bambi L, musiikintekijä Kaisa Korhonen, tuottaja, musiikintekijä ja kustantaja Jonas Olsson, Kaiku Songsin johtaja Pekka Ruuska sekä musiikintekijä Kyösti Salokorpi. Keskustelua moderoi musiikintekijä, artisti Iisa Pajula.

”Ilman biisintekijöitä ei olisi koko musiikkialaa” 

Lindell totesi keskustelun alussa olevan ”naurettavaa edes perustella sitä, että pitää saada palkkaa työstään”.  Hän totesi, että ”ilman biisintekijöitä ei olisi koko musiikkialaa”.

Myös Kaisa Korhonen totesi, että musiikintekijöiden arvostus ja sitä heijasteleva korvauksien määrä Spotifysta oli yllätys.

”Jos saa tiedon, että ”tilitystä ei suoriteta koska korvaus on niin pieni” niin mä mietin, että tämäkö on biisintekijän asema ja arvostus”, Korhonen sanoi ja lisäsi oppineensa, että ”vain radiohiteillä tienaa”. Lisäksi hän kertoi, kuinka etenkin hänen uransa alkuvaiheessa ”vaikkapa parin sadan cut feen” saaminen olisi tarkoittanut sitä, että hän olisi voinut ottaa päivätöistä vapaata ja mennä mukaan kirjoitussessioihin. Tällä olisi ollut merkitystä.  “Tällainen toiminta tuo musiikintekijälle luottamusta ja sitoutumista ja kannustaa tekemään palkkiota maksavien kanssa jatkossakin yhteistyötä. Siitä rakentuu suoranaista kilpailuetua maksaville tahoille”.

Korhonen kertoi, että kannattaa musiikintekijäpalkkiota ja erityisesti siitä ns. walk-in-feetä.

”Walk-in-fee tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön biisileireillä, joilla levy-yhtiöt hakee artistilleen uutta sinkkua ja useat työryhmät kirjoittavat samaan liidiin, ja sitten kuitenkin vain yksi biisi valitaan. Itse otin tällaisia leirejä varten usein töistä vapaata.”

Jonas Olsson totesi, että moni malli toteutuu jo ainakin jollain tasolla. Hän toi myös esiin riskin erityisesti sessiopalkkaukseen eli walk-in-feehin liittyen. Hänen mukaansa vaarana on, että sessiopalkkioedellytyksellä mukaan biisinkirjoitussessioihin pääsisivät vain ne tekijät, jotka taatusti saavat hittejä aikaan. Tärkeää hänen mukaansa kuitenkin on tiedon jakaminen erilaisista korvausmalleista.

Myös Pekka Ruuska oli samaa mieltä:

”Bisneksen kannalta walk-in-fee on vaikein. Jos pitää maksaa, niin järjestäjä totta kai odottaa saavansa rahalleen varman vastineen. Sessioihin pyydettäisiin silloin vain vakiintuneita tyyppejä ja uusien olisi vaikea päästä sessioihin.” Ruuska kuitenkin kokee aiheen tärkeäksi ja hyväksi ja on valmis olemaan mukana asian keskustelussa, ja kokee hold feen erityisen kannatettavaksi. ”Se olisi nopea ja helppo ottaa käyttöön. Tarkoittaisi käytännössä vain sitä, että kustantaja rupeaa vaatimaan sitä, tyyliin ”tässä on biisi, jos herättää kiinnostusta, niin kiva, teillä on kaksi kuukautta aikaa miettiä ja sitten sen pito maksaa.”

Kyösti Salokorpi totesi, että tilanne tällaisenaan on kestämätön.

”Ongelma on, että on todella pieni määrä ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä biisinteolla. Kaiken pitäisi tähdätä siihen, että lupaavat, alalle tulevat tekijät pystyvät siirtymään varsinaisesti biisintekijöiksi eli esimerkiksi luopumaan päivätöistään. Tarvitaan lisää palkkioita, koska streamaustulot on mitättömiä ja vain radiosoitosta saa korvauksia.”

Kuka musiikintekijäpalkkion maksaisi? 

Keskeinen kysymys on, mikä taho maksaisi musiikintekijäpalkkiosta syntyvän uuden kustannuserän.

Kyösti Salokorpi kääntyisi levy-yhtiön puoleen.

”Julkaisujen tuotantobudjettehin biisintekopalkkiot ja rojalteista siivu toplinereille, jotka ovat tuotantoprosessin ainoina vain tekijänoikeuskorvausten varassa. Sen pitäisi olla myös skaalautuva, että on houkutteleva kaikille osapuolille.” Salokorven mukaan, tällöin on mahdollista sitouttaa hyvä tekijä tekemään esimerkiksi albumia, jolloin ”kaikki hyötyvät”.

” Tekijän voisi sitouttaa vaikka lupaamalla kirjoittajalle kaksi prosenttia rojaltia tulevasta levystä ja kaikista biiseistä, tai vaikka cut-korvauksen. Spotify-tulot ovat niin mitättömiä, ettei edes leipää saa kaupasta.”

”Jos rojalteista annettaisiin kaksi pinnaa per tekijä niin se on ”aika paljon”, ” totesi puolestaan Pekka Ruuska.

Tähän Maiju Lindell kommentoi kahden prosentin olevan “täysin kohtuullista”.

Jonas Olsson pohti, että ainoa järkevä olisi kiinteä palkkio, joka jaetaan kirjoittajien kesken. ”Biisintekijän duuni on kaksijakoinen, eli on tekijänoikeuskorvaukset: jos saat hitin, se jää jauhamaan Teosto-tuloja. Ja sitten suorittava tuotanto, eli tuotantobudjetti, jossa puljataan tuottajan, tekijän ja artistin kesken. Nämä molemmat on ihan hyvä olla eikä ne sulje toisiaan pois. Tuotantobudjetista jakaminen on ihan hyvä ajatus.”

Kyösti Salokorpi kaipaisi alalle jotain suositustaksoja, joilla tekijä saisi neuvottelutukea hinnoittelemaan esim. walk-in-fee-palkkion määrää.

Keskusteluissa todettiin, että biisintekijä on usein myös luovan tuottajan roolissa, joten tuotantobudjetista pitäisi pystyä maksamaan myös biisintekijöille. Eniten kannatusta tuntuikin saavan ajatus siitä, että palkkion pitäisi olla tuottajabudjetissa, jolloin tuottaja neuvottelisi palkkion labelin kanssa, ei tekijä.

Toivottuja muutoksia musiikkibisneksen lähitulevaisuuteen musantekijöiden korvauskäytäntöjen osalta  

Maiju Lindell kertoi toivovansa, että kaikki esitellyt palkkiomallit otetaan käytäntöön.

”Vaikka biisejä ei julkaistaisi, niin toivoisin, että uudet tekijät saisivat vaikka satasen korvauksen siitä, että yrittävät tehdä levy-yhtiön speksien mukaisen biisin.”

Kaisa Korhonen toivoisi palkkiomallien mahdollistavan sen, että voisi sitoutua esimerkiksi albumiprojekteihin, eikä vain yrittää ”kirjoittaa hittejä sinne tänne”.

Pekka Ruuska totesi kannattavansa kaikkien mallien kokeilemista ja niistä keskustelemista. Hän myös lisäsi toivovansa, että palkkiomallit johtavat käytäntöihin, jotka eivät heikennä uusien tekijöiden markkinoille tuloa. Hän kannattaa erityisesti hold feen käyttöönottoa.

Myös Jonas Olsson toivoisi keskustelua korvausmalleista ja sitä, että tekijä tai heidän edustajansa uskaltaisivat ottaa näitä esiin.

”Toivoisin myös tekijöiden työpanoksen arvostusta ja sitä, että ei tilailtaisi oikealle ja vasemmalle mitä sattuu biisejä vaan että laulunkirjoittajia kunnioitettaisiin”, hän lisäsi.

Kyösti Salokorpi toivoisi, että ilmainen työ alalla vähenisi ja että ajatus siitä, että biisintekijöille voi maksaa palkkioita, normalisoituisi.

”Toivon, että se mahdollistaisi meille kasvavan lahjakkaan ja ammattitaitoisen biisintekijäsukupolven.”

Salokorpi korosti vielä kustantajan roolin ymmärtämistä oikein: “kustantaja on töissä biisintekijällä, ei päinvastoin”. Tätä tuki myös Pekka Ruuska toteamalla, että “kustantajan pitää pystyä antamaan tekijälle palvelulupaus”.

Maiju Lindellin mielestä kustannussopimus ei tunnu velvoittavan kustantajaa oikein mihinkään: “En edes tiedä mitä kustantaja tekee, minulle ei kerrota mitä tekemääni biisiä on esitelty ja mihin tai kenelle. Miten tiedän mitä kustantaja tekee, vai tekeekö mitään?”.

Keskustelu oli avointa ja hedelmällistä. Palkkioasioista avautuminen ja vastuualueiden haastaminen julkisesti on alalla harvinaista. Tälle annettiin tässä keskustelussa nyt mallia, ja tähän kannusti myös Kyösti Salokorpi keskustelun loppupuolella todessaan “Tällä alalla tarvitaan avoimuutta kaikessa lisää.”

#musiikintekijäpalkkio 
#paysongwriters
Katso lisää

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku avoinna 31.10.2022 saakka

Apurahan haku 

Apurahahaun aika on 1.-31.10. vuosittain. Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on haettava 31.10. mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön.

Työskentelyapurahan myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.

Apurahaa haetaan osoitteessa www.klaavi.fi.
Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Suomen Musiikintekijät (Kopioston kopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.

Elävän musiikin alalle oma kestävän kehityksen työkalu

Syyskuun 29. päivänä Music x Media -tapahtumassa julkaistiin elävän musiikin alan digitaalinen kestävän kehityksen alusta ELMA.live. Kyseessä on selainpohjainen suunnittelutyökalu, tietopankki ja yhteisöalusta, joka tarjoaa alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämisessä. Elman tavoitteena on saada ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys osaksi jokaisen elävän musiikin toimijan – artistin, yhtyeen, orkesterin, tapahtumajärjestäjän ja tapahtumapaikan – jokapäiväistä toimintaa.

Elman sisältö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja alustan kolme pääominaisuutta ovat:

1. VASTUULLISUUSOHJELMA
– Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä tiekarttatyökalu oman vastuullisuusohjelman rakentamiseen, seurantaan ja raportointiin.

2.OPPIMATERIAALIT
– Digitaalinen tieto- ja koulutuspaketti kestävästä kehityksestä elävän musiikin alalla.

3. FOORUMI
– Keskustelufoorumi verkostoitumiseen, vuorovaikutukseen ja tiedonjakoon Elman käyttäjien kesken.

Ensimmäiseksi käyttäjät pääsevät tutustumaan vastuullisuusohjelmaan. Oppimateriaalit julkaistaan YK:n päivänä 24.10.2022 ja keskustelufoorumi tämän vuoden lopulla.

ELMA.live sisältää sekä kaikille avoimia sivuja että rekisteröityneille käyttäjille tarkoitettuja sisältöjä.

Palvelu on kehitetty käyttäjäystävällisesti vastaamaan tämän päivän vaatimuksia, sen toteutus on responsiivinen sekä saavutettava erilaisille käyttäjille ja laitteille. Ensimmäisessä vaiheessa sisältö julkaistaan suomeksi, ja myöhemmin alustasta on tarkoitus julkaista myös englanninkielinen versio.

Tekijät, tukijat ja kumppanit

ELMA.live -hanketta hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja alustan teknisestä toteutuksesta vastaa Positive Impact Finland Oy. Rahoitusta hankkeelle on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, Musiikin edistämissäätiöltä (MES), Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES) sekä kumppaneilta.

Hankkeen kumppaneita ovat KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkoston jäsenet, joihin Suomen Jazzliiton lisäksi kuuluvat Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Lisätietoja:

Hankevastaava Anu Ahola / anu.ahola@jazzfinland.fi / puh. 050 569 0505
Hanketuottaja Peppi Arrimo / peppi.arrimo@jazzfinland.fi / puh. 0400 366 967
Asiantuntija Elina Levula / elina.levula@positiveimpact.fi / puh. 044 024 0390 Toiminnanjohtaja (Suomen Jazzliitto) Maria Silvennoinen / maria.silvennoinen@jazzfinland.fi / puh. 050 536 7491

Eurooppalainen tutkimus suoratoistomarkkinoista nostaa esiin musiikin tekijöiden aseman

Tutkimuksen on tilannut eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC ja sen on toteuttanut tunnettu musiikkialan asiantuntija Emmanuel Legrand. Laaja analyysi perustuu olemassa oleviin taloudellisiin tutkimuksiin, markkinatutkimuksiin sekä musiikkialan ammattilaisten, musiikkipalveluiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkiteknologiayritysten haastatteluihin.

Musiikin kulutuksen ja tekijöiden ansainnan välillä on epäsuhta

Musiikin suoratoistosta on kasvanut selvästi suosituin musiikin kuuntelemisen muoto kuluttajien keskuudessa. Palveluiden valtava musiikkivalikoima käytettävissä milloin ja missä tahansa, kaikilla mahdollisilla laitteilla. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut musiikin siirtymistä digitaalisille alustoille, jossa tapahtuu tällä hetkellä 68 % kaikesta musiikin kulutuksesta. Suomessa jopa yhdeksän kymmenestä käyttää suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun. Eri palveluilla oli vuonna 2021 globaalisti jo 524 miljoonaa tilaajaa ja tarjontaa yli 70 miljoonan musiikkikappaleen verran.

Tutkimuksessa käsitellään syitä siihen, miksi kasvava markkina ei ole pystynyt tuottamaan riittäviä tuloja musiikin tekijöille. Tutkimus kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että striimauspalvelujen hinnat eivät ole 15 vuoden aikana juuri nousseet ja erilaisten alennusten ja perhepakettien tarjonta on samalla kasvanut. Suomessakin valtaosa käyttää palveluiden ilmaisversioita. Tämän kehityksen seurauksena tekijöiden ansiot ovat jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä, musiikin arvo on laskenut, ja tekijöiden on vaikea ansaita elantoaan musiikilla.

Tutkimuksen mukaan musiikin tekijöille ja säveltäjille tulisi luoda paremmat mahdollisuudet hyötyä kasvavasta musiikin kulutuksesta suoratoistoalustoilla.

”Emme voi enää hyväksyä kehitystä, jossa käyttäjämäärien ja sisältötarjonnan eksponentiaalinen kasvu ei palkitse musiikin tekijöitä asianmukaisesti. Meidän on pystyttävä kasvattamaan kokonaistuloja ja puututtava samalla suoratoistopalveluiden tulonjaon epätasapainoon, jotta myös musiikin tekijät ja säveltäjät voisivat hyötyä kasvusta”, sanoo GESACin hallituksen puheenjohtaja, Itävaltalaisen tekijänoikeusjärjestö AKM:n toimitusjohtaja Gernot Graninger.

Kestävämpi tulevaisuus musiikin suoratoistomarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia tarpeita ja odotuksia musiikin tekijöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on suoratoistomarkkinaa kohtaan. Keskeisimpiä niistä on tulojen parantaminen. Tutkimus esittää, että striimauspalveluiden maksupohjaa on pyrittävä kasvattamaan, mm. lisäarvopalveluilla ja uudenlaisella hinnoittelulla. Näin muodostuvat lisätulot on voitava jakaa entistä oikeudenmukaisemmin.

Samoin esitetään, että palveluiden sisältöjen monimuotoisuutta on parannettava ja niiden käyttämien algoritmien läpinäkyvyyttä kehitettävä.

”Tarvitsemme tasapainoisemmat ja kestävämmät markkinat, jotka tuovat esiin myös musiikin tekijöitä – heitä, joiden työn ruokkii koko kukoistavaa suoratoistotaloutta”, painottaa GESACin johtaja Véronique Desbrosses. ”Tutkimus tarjoaa eurooppalaisille päättäjille kattavan käsityksen markkinan toiminnasta sekä rakentavan lähestymistavan kohti tekijäystävällisempää ja kulttuurisesti monipuolisempaa musiikin suoratoistoekosysteemiä.”

Tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa Teoston verkkosivuilta ja tutkimus kokonaisuudessaan GESACin verkkosivuilta.

Tutkimuksen tuloksia esitellään keskiviikkona 28.9. klo 15:30 Music X Media -tapahtumassa Tampereella otsikolla ” The place and role of authors and composers in the European music streaming market”. Ks. ohjelma: https://musicmedia.fi/ohjelma/

 

Aku Toivonen, 10 vuotta Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtajana: Juuri nyt tapahtuu paljon musiikintekijöiden toimintaedellytysten kehittämisessä

”Reilut viisi vuotta sitten loimme laajat mentorointipalvelumme kehittämään jäsentemme ammattitaitoa ja luomaan mahdollisuuksia verkostoitua alalla. Nyt on jälleen aika tarkastella toimintaamme uusin silmin ja päivittää jälleen toimintojamme tyydyttämään nykyisiä tarpeita tarkoituksenmukaisesti.”

Toiminnan kehittämisen lisäksi Toivosen työpöydällä ovat edunvalvontaan liittyvät tehtävät.

”Koen edunvalvonnaksi myös musiikintekijöille antamamme neuvonnan. Se on tosi tärkeää matalan kynnyksen tukea musiikintekijöille. Neuvontakysymysten määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Viime aikoina kansainvälisiin av-tuotantoihin säveltäminen on selvästi lisääntynyt, ja tämän myötä näiden sopimusten käsitteleminen. Oikeuksien luovuttamiseen liittyvät kysymykset eivät tunnu olevan kovin selviä myöskään av-tuottajilla pöydän toisella puolen. Tietoa ja tukea tarvitaan.”

Hän kertoo, kuinka yhteisessä edunvalvonnassa on viime aikoina tapahtunut paljon. Olennaisimpia edunvalvonta-asioita ovat viime aikoina olleet tekijänoikeuslain uudistaminen sekä alan herättely musiikintekijäpalkkioon. Kyseessä on korvausmallivalikoima, jossa on mukana muun muassa korvaus musiikintekijälle masterin tuotosta ja ns. hold-fee.

”Musiikintekijälle on turhauttavaa luoda musiikkia kiireisissä tunnelmissa ja sen jälkeen odotella tietoa julkaisun mahdollisesta etenemisestä”, Toivonen toteaa. Musiikintekijä saa useimmiten korvauksia vasta sen jälkeen, kun teos on julkaistu ja saanut myös kuuntelua tai esityksiä.

”Turhauttavinta on, jos korvauksettomasti tehdyn työn ja pitkän odottelun jälkeen käykin ilmi, ettei biisiä julkaistakaan. Työ tuli tehtyä turhaan, ilman palkkiota. Julkaiseminen on harvoin musiikintekijän omissa käsissä, päätöksen tekee joku muu.”

Aika on Toivosen mukaan nyt kypsä uudenlaisille ratkaisuille.

”Keskustelu musiikintekijäpalkkiosta lähti liikkeelle kansainvälisiltä sisarjärjestöiltämme, ja me teemme omaa vaikuttamistyötämme kotimaassa. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta aktiivisesti. Lisäksi musiikintekijät itse ovat tehneet henkilökohtaisia ulostuloja. Aihe on tärkeä. Jos musiikkiala ei ymmärrä tätä pyrkimystä oikein, vaarana on se, ettei tekijänä voi enää toimia ammattimaisesti. Kyse on alan houkuttavuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta. Suomalainen käytäntö ei voi jäädä kehityksen jalkoihin.”

Lue lisää musiikintekijäpalkkiosta