EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Elvisin jäsen on tyytyväinen yhdistyksen toimintaan

Julkaistu

 

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry toteutti kesällä 2013 jäsentyytyväisyyskyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää miten yhdistyksen toiminta palvelee musiikintekijäjäsentensä tarpeita. Lisäksi samalla pyrittiin muun muassa kartoittamaan jäsenistön maantieteellistä ja koulutuksellista jakautumaa. Kysely lähetettiin kaikille Elvisin jäsenille, ja vastauksia kerrytettiin 210 kappaletta. 
 
Tuloksista selviää, että Elvisin jäsen on tyytyväinen yhdistyksen palveluihin ja toimintaan sekä yhteyshenkilöiden ystävällisyyteen, asiantuntevuuteen ja aktiivisuuteen. Kyselyn mukaan Elvis on onnistunut erityisesti neuvontapalveluissaan ja toiminnan koetaan yleisesti kehittyneen positiiviseen suuntaan viimeisen kahden vuoden aikana.
 
Elvisin toiminnassa koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi erityisesti tekijänoikeuden parantamisen. Tärkeää jäsenille on myös musiikintekijän taloudellisten ja ammatillisen etujen edistäminen sekä tekijyyden arvostuksen kohottaminen. 
Elvisin konkreettisista palveluista tärkeitä jäsenille ovat sopimus- ja lakineuvonta, tiedottaminen alan ajankohtaisista asioista sekä sopimuksien ja tariffien sopiminen. Elvisin toivottiin panostavan jatkossa erityisesti vaikuttamistyöhön ja sitä kautta tekijänoikeuden edistämiseen. 
Elvisin haasteiksi puolestaan koettiin yhdistyksen pienet resurssit, toiminnan painottuneisuuden pääkaupunkiseudulle sekä edunvalvonnan toimenpiteistä kertomisen. 
 
Jäsenten demografisen tiedon kartoittaminen puolestaan kertoo Elvisin jäsenten asuvan useimmiten Uudellamaalla. Naisia vastanneista oli 21 prosenttia, ja vastanneita oli eniten ikäryhmästä 51-60 vuotta. Kyselyn mukaan Elvisin jäsen on pääosin itseoppinut musiikilliset taitonsa, mutta hankkinut usein lisäksi myös muun alan koulutuksen. 85 prosenttia vastanneista ilmoittaa musiikillisen erikoisosaamisensa koostuvan pääosin säveltämisestä, ja jopa 70 prosenttia myös musiikin esittämisestä.  Elvisin jäsen työskentelee musiikkialalla pääosin freelancerina. 
 
 
Kyselyllä saatiin kerättyä arvokasta tietoa Elvisin toiminnan kehittämiseen. Lämpimät kiitokset kaikille vastanneille!
 
 
 
Lisätietoja: 
Viestintäpäällikkö Nina Lith
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
p. 041 517 8998
 

Vuoden Merilaulu 2013 -kilpailun voittajat

Julkaistu

 


Kuva: Ulla-Maija von Hertzen

Vuoden Merilaulu 2013 -kilpailun finaali käytiin Kotkan Konserttitalolla keskiviikkona 24.7. Voittajakappaleeksi tuomaristo valitsi Alavudelta kotoisin olevan Lasse Mikkosen sanoittaman ja säveltämän kappaleen Mitä meri ajattelee? Kappaleen esittivät konsertissa Inka Nuorgam ja Jonna Suomela. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 2000 euroa.

 
Toisen palkinnon (1200 euroa) saivat säveltäjä Juna Lanu ja sanoittaja Kimmo Ojala kappaleella Tuule tuuli. Molemmat kappaleen tekijöistä ovat helsinkiläisiä. Laulun esitti finaalissa Antti Koivula. 
 
Kolmas sija (700 euroa) meni pietarsaarelaisen Heidi Takanevan säveltämälle kappaleelle Aava. Sanoitukset kappaleeseen on tehnyt hänen seinäjokinen siskonsa Suvi Kiili. Heidi Takaneva voitti myös Kotkan ruusun eli parhaan esityksen palkinnon (1000 euroa). 
 
Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi säveltäjä-muusikko Esa Nieminen. Muut tuomarit olivat Elvis ry:n puheenjohtaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen, säveltäjä-muusikko Leri Leskinen, sanoittaja, laululyriikan valmentaja Eija Hinkkala, Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen sekä Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen. Tuomarit olivat tyytyväisiä siitä, että kilpailu on löytänyt hyvin erityisesti nuoremman polven säveltäjät ja sanoittajat.
 
Vuoden Merilaulu -kilpailu järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Kisassa etsitään uusia meri-, saaristo- tai vesistöaiheisia sävellyksiä ja sanoituksia. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Kotkan Kulttuuriasiainkeskus sekä Työ- ja elinkeinoministeriön saaristoasiain neuvottelukunta. Tänä vuonna kisaan osallistui ennätykselliset 211 sävellystä ja sanoitusta, joista finaalin oli valittu kymmenen parasta.
 
 
 
Lisätietoja:
 
Elvis ry:n viestintäpäällikkö Nina Lith, p. 041 517 8998
Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, p. 040 581 0852 

 

Musiikintekijöiden verokohtelu saatava tasa-arvoiseksi sekä kasvua ja yrittäjyyttä tukevaksi

Julkaistu

 

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry – esittävät musiikintekijöiden verotuksen uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi.

 
Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa investointeihin ohjaamalla tekijöiden yrityksiin tuottoja, joita voidaan käyttää yritystoiminnan kasvattamiseen ja monipuolistamiseen. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista. Teosto toivookin, että luovan alan työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä kansainvälistä kilpailukykyä edistävä aloite otettaisiin huomioon tulevissa hallituksen päätöksissä.
 
”Suomalaisen musiikin elinvoimaisuus ja kilpailukyky ei ole itsestäänselvyys. Verokäytäntöä muuttamalla voitaisiin lisätä musiikin toimialan kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointivaikutuksia panostamalla luovan työn kannustavuuteen”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.
 
Teoston kantaa tukee myös työ- ja elinkeinoministeriön tuore ”Tekijänoikeustulon kohtelu eri oikeussubjektien kannalta” -selvitys, jossa käsitellään ansiokkaasti tekijänoikeustulojen verotuskäytännön mahdollisuuksia varautua tulevaisuuden muutostarpeisiin. Selvityksessä mm. tekijänoikeusjärjestöiltä saatujen korvausten tulouttaminen tukee Teoston näkemyksiä.
 
”Tekijänoikeusjärjestön tilittämien tekijänoikeuskorvausten nykyinen verokohtelu muodostaa kasvavan kilpailukykyongelman, joka ehdotuksen avulla voidaan pitkälti ratkaista. Kilpailukykyinen verotus mahdollistaa menestyneimpien tekijöiden pysymisen suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina ja heidän teostensa tekijänoikeustuottojen kotiuttamisen Suomeen. Valittu malli muistuttaisi Ruotsissa käytössä olevaa mallia”, Sipilä toteaa.
 
Ammattimaiset musiikintekijät ovat aktiivisia yrittäjiä
 
Verokäytännön pikaisen uudistamisen puolesta puhuu myös Teoston toteuttama yritys- ja verokysely, jonka perusteella suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä (58 %:lla kyselyyn vastanneesta 322 musiikintekijästä) on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa.
 
Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista 70 prosenttia harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.
 
Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yrityksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennukseen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää toimintaa tai toimii levy-yhtiönä.
Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikintekijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätösvaltaa yrityksessä.
 
Yrittäjistä 96 prosenttia ilmoitti saavuttaneensa yritystoiminnan kautta niitä hyötyjä, joita oli yritystä perustettaessa tavoitellut. Tärkeimmät musiikintekijöiden ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimiskulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttäminen.
 
Lisätietoja:
Katri Sipilä, Teoston toimitusjohtaja 040 580 3430
Tomi Korhonen, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja 050 4499575

Tekijäfoorumi vaatii toimia hallitukselta – kohtuutta alan sopimuksiin!

Julkaistu

 

Pääministeri Kataisen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, että tekijänoikeuslailla säädetään tarkemmin kohtuullisista sopimusehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta tekijöille. Tekijäjärjestöjen toistuvista vaatimuksista huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt toimiin kirjauksen toteuttamiseksi.

 
Yksittäinen tekijä on erittäin heikossa asemassa erityisesti neuvotellessaan teoksensa julkaisusta suuren monikansallisen yhtiön kanssa. Käytännössä yhtiöiden tarjoamista ehdoista ei voi neuvotella. Ongelma koskee ammattilaisten ohella myös harrastajia. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä ovat television lastenlaulukilpailut.
 
Ministeri Arhinmäki on julkisissa puheenvuoroissaan todennut, että vääristyneelle sopimuspolitiikalle on tehtävä jotain. Ministerin mukaan: “Heikomman osapuolen asemaa ei saa käyttää hyväksi. Heikomman osapuolen suojaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat yhteiskuntamme tärkeitä tehtäviä”.
 
Tekijänoikeuslakia on muutettava niin, että se takaa luovan työn tekijöille kohtuulliset sopimusehdot ja korvauksen, jolla ammattimainen taiteen tekeminen on mahdollista. Parhaiten tämä toteutuu lisäämällä lakiin työehtosopimustyyppinen järjestelmä, jossa tekijöitä ja käyttäjiä edustavat järjestöt neuvottelevat alalleen minimiehdot. Lisäksi lain on nykyistä paremmin otettava huomioon tilanne, jossa teoksesta tulee nk. bestseller.
 
Tekijäfoorumi tuomitsee ne tekijöiden oikeuksien heikennyspyrkimykset, joita sisältyy ”Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloitteeseen. On kuitenkin hienoa, että kohtuulliset korvaukset on nostettu esiin myös kansalaisaloitteessa. Tekijäfoorumi vaatii kohtuullisen korvauksen käsittelemistä omana kokonaisuutenaan. Tekijänoikeuslakia on muutettava niin, että luovalla työllä voi elää.
 
 
 
Tekijäfoorumi on 28 suoraan tekijää ja taiteilijaa edustavan ammatti- ja muun järjestön yhteenliittymä. Järjestöissä on jäseninä yhteensä noin 50 000 henkilöä.
 
 
 
Lisätietoja:
 
Suomen Muusikkojen Liitto ry/Lottaliina Lehtinen p. 040-861 3231
 
Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry/Tiia-Lotta Lehterä p. 044-207 3171
 
Suomen Journalistiliitto ry/ Marianne Leskinen p. 040-828 6580
 
Kuvittajat ry/Jyrki Vainio p. 040-520 1921
 
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry/Mirkka Kivilehto p. 09-2511 2148
 
  
 
Tekijäfoorumin jäsenjärjestöt:
 
 
Animaatioklinikka – Suomen Animaationtekijät ry
 
Finlands svenska författareförening rf
 
Finlands Svenska Skådespelarförbund rf
 
Freelance Ohjelmatyöntekijät FOT ry
 
Grafia ry
 
Kuvittajat ry
 
Radio- ja televisiotoimittajien liitto – Radio- och televisionsredaktörernas förbund ry
 
Sarjakuvantekijät ry
 
Suomen arvostelijain liitto ry
 
Suomen Elokuvaajien Yhdistys F.S.C. ry
 
Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry
 
Suomen Kirjailijaliitto ry
 
Suomen Kääntäjien ja Tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund ry
 
Suomen Lavastustaiteilijain Liitto ry
 
Suomen Muusikkojen Liitto ry
 
Suomen Nuorisokirjailijat ry
 
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry
 
Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry
 
Suomen radio- ja tv-selostajat – Finlands radio- och tv-reportrar ry
 
Suomen Säveltäjät ry
 
Suomen Taiteilijaseura – Konstnärsgillet i Finland ry
 
Muu ry
 
Suomen Kuvanveistäjäliitto
 
Suomen kuvataidejärjestöjen liitto
 
Suomen Taidegraafikot
 
Taidemaalariliitto ry
 
Valokuvataiteilijoiden liitto
 
Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitto – Finlands Danskonstnärsförbund ry
 
Suomen Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry
 
Lavastus- ja puusuunnittelijat LP
 
Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET
 
Suomen tanssi- ja sirkustaitelijat
 
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit
 
Suomen Valo- ja äänisuunnittelijoiden Liitto SVÄL
 
Teatterialan Ammatttilaiset TAM
 
Television Tuotantotyöntekijät TVTT
 
Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry
 
Suomen tiedetoimittajain liitto ry
 
Suomen tietokirjailijat ry
 
Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry
 
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry

Musiikin taiteilija-apuraha 44 taiteilijalle

Julkaistu

 

Valtion musiikkitoimikunta on jakanut vuoden 2014 alusta alkavat musiikin taiteilija-apurahat. Toimikunta sai 265 hakemusta ja apurahan sai 44 taiteilijaa. Viisivuotisen taiteilija-apurahan saivat Iro Haarla-Krokfors, Timo Hietala, Antti Paalanen, Riikka Talvitie ja Lotta Wennäkoski.
Iro Haarla-Krokfors on luomisvoimainen säveltäjä ja taiteilija. Haarla-Krokfors on syventänyt ja vienyt uudelle tasolle pohdiskelevan pohjoismaisen jazz-sävellyskielensä.
Kolmevuotisen taiteilija-apurahan sai kuusi taiteilijaa. Heistä Mikko Perkola on erityisesti tunnettu vanhan musiikin näkemyksellisenä tulkitsijana. Perkolan työskentely on rohkeaa ja heittäytyvää ja hän tuo instrumenttinsa, viola da gamban myös osaksi kokeellisempaa taidetta.
Yksivuotisen taiteilija-apurahan sai 21 taiteilijaa. Yksi saajista on nuoren taiteilijasukupolven omaperäinen folk-laulaja/lauluntekijä Mirel Wagner. Mirel Wagner on esittäjänä maaginen ja vangitseva ja hän on saavuttanut lyhyessä ajassa maailmanlaajuista tunnustusta.
Lisäksi toimikunta jakoi 12 puolivuotista taiteilija-apurahaa.
 
Musiikkitoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimistä. Se päättää musiikin taiteilija-apurahoista sekä muista musiikin alan taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista.
 
Musiikin taiteilija-apurahan saajat:
 
5-vuotinen
Iro Haarla-Krokfors, Tervakoski
Timo Hietala, Helsinki
Antti Paalanen, Kokkola
Riikka Talvitie, Helsinki
Lotta Wennäkoski, Helsinki
 
3-vuotinen
Antti Auvinen, Helsinki
Eero Grundström, Espoo
Veli-Matti Halkosalmi, Helsinki
Mikko Perkola, Lahti
Vilhelmi Saari, Liperi
Mika Väyrynen, Helsinki
 
1-vuotinen
Tuija Hakkila-Helasvuo, Helsinki
Markus Hohti, Helsinki
Esa Holopainen, Helsinki
Johanna Juhola, Helsinki
Lauri Kilpiö, Helsinki
Sami Klemola, Helsinki
Jari Knuutinen, Sotkuma
Kimmo Kuitunen, Helsinki
Veli Kujala, Vantaa
Timo Lassy, Helsinki
Ville Leppänen, Vantaa
Olli Leppäniemi, Kööpenhamina
Jyrki Linjama, Espoo
Jorma Kalevi Louhivuori, Vantaa
Tiina Myllärinen, Helsinki
Jukka Orma, Helsinki
Severi Pyysalo, Turku
Otto Tolonen, Espoo
Mirel Wagner, Espoo
Klaus Wiede, Sasi
Maija Vilkkumaa, Helsinki
 
½-vuotinen
Aleksi Ahoniemi, Helsinki
Linda Fredriksson, Helsinki
Jarkko Hartikainen, Helsinki
Suvi Oskala, Helsinki
Pekka Pirttikangas, Kuopio
Sara Puljula, Helsinki
Tomi Räisänen, Helsinki
Juulia Salonen, Sibbo
Panu Savolainen, Helsinki
Mika Siekkinen, Savonlinna
Mia Simanainen, Helsinki
Adam Vilagi, Kuopio
 
Lisätietoja:
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
erityisasiantuntija Tiina Kuoppa
p. 0295 330801,  tiina.kuoppa@minedu.fi
 
**
Musikens konstnärsstipendium åt 44 konstnärer
Statens musikommission har utdelat musikens konstnärsstipendier som inleds år 2014. Kommissionen mottog 265 ansökningar och stipendiet erhölls av 44 konstnärer. Det femåriga konstnärsstipendiet erhölls av Iro Haarla-Krokfors, Timo Hietala, Antti Paalanen, Riikka Talvitie och Lotta Wennäkoski.
Iro Haarla-Krokfors är en kompositör och konstnär med alstringskraft. Haarla-Krokfors har fördjupat och lyft sin kontemplativa, nordiska stil inom jazzkomposition mot nya höjder.
 
Det treåriga stipendiet erhölls av sex konstnärer. Utav dessa är Mikko Perkola särskilt känd som en insiktsfull tolk av gammal musik. Perkola arbetar modigt och hängivet. Hans instrument, viola da gamba, blir i Perkolas händer även en del av experimentell konst.
Det ettåriga stipendiet erhölls av 21 konstnärer. En av mottagarna är den säregna folksångaren-låtskrivaren Mirel Wagner som representerar den unga konstnärsgenerationen. Mirel Wagner en magisk och fängslande uppträdare och hon har snabbt uppnått internationellt erkännande.
Utöver dessa delade kommissionen ut 12 halvåriga konstnärsstipendier.
Musikkommissionen är ett av Centret för konstfrämjandes expertorgan. Den fattar beslut om musikens konstnärstipendier samt övriga stipendier och priser som tilldelas konstnärer, konstnärsgrupper och sammanslutningar inom musik.
 
Mottagare av musikens konstnärsstipendier
 
5-årigt
Iro Haarla-Krokfors, Tervakoski
Timo Hietala, Helsingfors
Antti Paalanen, Karleby
Riikka Talvitie, Helsingfors
Lotta Wennäkoski, Helsingfors
 
3-årigt
Antti Auvinen, Helsingfors
Eero Grundström, Esbo
Veli-Matti Halkosalmi, Helsingfors
Mikko Perkola, Lahtis
Vilhelmi Saari, Libelits
Mika Väyrynen, Helsingfors
 
1-årigt
Tuija Hakkila-Helasvuo, Helsingfors
Markus Hohti, Helsingfors
Esa Holopainen, Helsingfors
Johanna Juhola, Helsingfors
Lauri Kilpiö, Helsingfors
Sami Klemola, Helsingfors
Jari Knuutinen, Sotkuma
Kimmo Kuitunen, Helsingfors
Veli Kujala, Vanda
Timo Lassy, Helsingfors
Ville Leppänen, Vanda
Olli Leppäniemi, Köpenhamn
Jyrki Linjama, Esbo
Jorma Kalevi Louhivuori, Vanda
Tiina Myllärinen, Helsingfors
Jukka Orma, Helsingfors
Severi Pyysalo, Åbo
Otto Tolonen, Esbo
Mirel Wagner, Esbo
Klaus Wiede, Sasi
Maija Vilkkumaa, Helsingfors
 
½-årigt
Aleksi Ahoniemi, Helsingfors
Linda Fredriksson, Helsingfors
Jarkko Hartikainen, Helsingfors
Suvi Oskala, Helsingfors
Pekka Pirttikangas, Kuopio
Sara Puljula, Helsingfors
Tomi Räisänen, Helsingfors
Juulia Salonen, Sibbo
Panu Savolainen, Helsingfors
Mika Siekkinen, Savolax
Mia Simanainen, Helsingfors
Adam Vilagi, Kuopio
 
Ytterligare information:
Centret för konstfrämjande
specialsakkunnig Tiina Kuoppa
tfn 0295 330801,  tiina.kuoppa@minedu.fi

HELSINGIN ÄÄNI Äänisuunnittelukilpailun ohjeet ja ehdot

Julkaistu

 

elsingin kaupungin asiakaspalveluissa hoidetaan satoja tuhansia puheluita kuukaudessa. Asiakaspalvelu onkin yksi Helsingin tärkeimmistä käyntikorteista; kun helsinkiläinen tarvitsee apua, hän soittaa usein kaupungille. Helsinki on myös maamme pääkaupunki, jonka tekemisiä seurataan tarkasti koko Suomessa. Helsingin Ääni on äänimaisema, josta kaupunkilaiset ja kaupungissa vierailevat tulevaisuudessa tunnistavat olevansa Helsingin kaupungin palveluiden piirissä. Helsingin Ääni – äänimaisema koostuu äänitunnisteesta (äänilogo) sekä äänimaisemasta (sävellys).
 
 
Puhelin- ja asiakaspalveluissa äänimaiseman yhteydessä käytetään puheääniä. Helsingin kaupungin viralliset puheäänet, kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä, on valittu kaupungin työntekijöiden keskuudesta kesäkuussa 2013. Helsingin Ääni -hankkeen tavoitteena on ottaa Helsinkiin liittyvä äänimaailma aktiivisesti haltuun sekä luoda positiivinen mielikuva kaupungin palvelujen ympärille helposti tunnistettavalla äänimaisemalla.
 
Helsingin äänimaisema kuuluu tulevaisuudessa Helsingin kaupungin äänikontaktipisteissa. Tällaisia pisteitä ovat esim. virastojen ja liikelaitosten asiakaspalvelut ja vastaanottotilat, puhelinvaihdepalvelut, tapahtumat ja äänimainokset. Helsingin Ääni julkistetaan viimeistään tammikuussa 2014.
 
Äänisuunnittelukilpailun ohjeet ja ehdot
 
Äänisuunnittelukilpailun tavoite on löytää Helsingin kaupungille paras mahdollinen äänimaisema. Äänimaiseman tulee olla Helsingin tunnelmaa kuvaava, moneen erilaiseen käyttötarkoitukseen sopiva sekä aikaa kestävä. Osaksi äänimaisemaa tulee liittää kolme kaupunkilaisten www.helsinginaani.fi -sivustolla eniten ääniä saanutta kaupunkiääntä. Suunnittelijalla on vapaus tulkita haluamallaan tavalla kaupunkiääniä omassa kilpailutyössään. Äänestyksen kolmeen suosituimpaan kaupunkiääneen pääsee tutustumaan 30.9.2013 www.helsinginaani.fi –sivustolla.
 
Suunnittelukilpailu on avoin kaikille äänitunnusten ja musiikin tekemisestä kiinnostuneille. Suunnittelukilpailuun osallistuaksesi sinun ei tarvitse olla ammattilainen. Kilpailuun eivät voi osallistua Helsingin Ääni -projektin työryhmään kuuluvat henkilöt tai tuomariston jäsenet perheineen.
 
Kilpailuaika:
 
 
Kilpailuaika on 15.8.-31.10.2013. Kilpailuaineisto tulee jättää 31.10.2013 klo 16:00 mennessä. Kilpailuun toimitettava aineisto:
 
  Äänitunniste idea kirjallisesti kuvailtuna max 500 merkkiä
 
  Äänitunniste (äänilogo) sekä äänitunnisteen yhteydessä soitettava äänimaisema
 
(sävellys)
 
  Kilpailuaineisto pakattuna mp3, ogg vorbis, aac tai wma äänitiedostona max. 3 Mt
 
  Yhteystiedot (nimi, syntymäaika, kotiosoite, puhelinnumero ja e-mail osoite)
 
Kilpailuaineiston tulee olla aiemmin julkaisematon, eikä sitä saa julkistaa tai julkisesti esittää ilman kilpailun järjestäjän lupaa. Kilpailuaineisto ei saa sisältää osia aiemmin julkaistusta äänimateriaalista. Kilpailuun voi osallistua yhdellä ehdotuksella. Kilpailuaineisto toimitetaan osoitteeseen helsinginaani@palmia.fi.
 
 
 
Kilpailuaineiston läpikäynti ja voittajan valinta:
 
Kilpailuaineiston läpikäynnistä ja finalistien valinnasta vastaa ääniammattilaisista ja projektitiimistä koostuva raati.
 
Voittaneen työn valitsee ääniammattilaisista ja Helsingin kaupungin edustajista koottu tuomaristo 30.11.2013 mennessä. Kilpailuaineiston arviointi toteutetaan anonyymisti.
 
Palkkio ja tekijänoikeudet:
 
 
Kilpailun voittaneen palkkio on 3.000 euroa (veronalainen tulo).
 
Äänitunnuksen kaiken kattavat tekijänoikeudet (mm. äänilogo, sävellys sekä em. sovitusoikeudet) siirtyvät kokonaisuudessaan Helsingin kaupungille palkkion maksun jälkeen. Äänitunnusta käytetään Helsingin kaupungin sisäisen ja ulkoisen viestinnän, tiedotuksen ja markkinoinnin käyttötarkoituksiin. Mikäli suunnittelukilpailun voittaja on jonkin tekijänoikeusjärjestön asiakas, tulee hänen tehdä itsehallinnointisopimus tekijänoikeusjärjestön kanssa teoksesta. Voittajan kanssa tehdään sopimus käyttöoikeuksien sekä sovitusluvan luovuttamisesta määräämättömäksi ajaksi 3.000 euron palkkiota vastaan.
 
Kilpailun järjestäjä ja lisätiedot:
 
Helsingin Kaupunki Palmia
PL 9500
00099 Helsingin Kaupunki
 
    

Vuoden 2013 Pop’n’Roll voittaja valittu

Julkaistu


Kuva: Petri Ukura

Saija-Reetta Kotirinnan sanoittama ja Samuli Laihon säveltämä Näkymätön tyttö voitti vuoden 2013 Pop ’n’ Roll sävellys- ja sanoituskilpailun. Laulu oli ehjä kokonaisuus, jonka melodia ja nykyajan äiti-tytär suhteen vaikeudesta kertova teksti kulkivat käsi kädessä tämänpäivän popmusiikin jalanjälkiä. 

Toiseksi tuli Samu Vatasen säveltämä ja Annika Tellon sanoittama kappale Palelen vieläkin ja kolmanneksi Sami Anttilan säveltämä ja Mirjam Paason sanoittama Sydänvaras.

Katso Saija-Reetan esitys Kokkolan finaalikonsertista 3.7.2013:

https://youtu.be/WXdtTpe4Feg

Tuomaristo

Kaje Komulainen tuomariston puheenjohtaja

Jussi Rasinkangas Elvis ry

Tarja Närhi, toimittaja, YLE Radio Suomi

Jonas Olsson, tuottaja, Victory Audio

Asko Luomala, tuottaja, Musiikkifarmi, MagnumMusic

www.popnroll.fi

Lauluntekijävalmennus 2.1. – 29.8.2014

Julkaistu

 

Rytmimusiikin täydennyskoulutus Ikaalisissa. Koulutus antaa valmiudet Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnon/ tutkinnon osan suorittamiseen (lauluntekijän osaamisala). 
 
Opiskelijoiksi voivat hakeutua kaikki rytmimusiikin lauluntekijät, sanoittajat ja säveltäjät. Valmennus toteutetaan monimuotovalmennuksena. Tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä ammattimaisena lauluntekijänä. Valmentajina toimivat rytmimusiikkialan eturivin ammattilaiset. Lähiopetuspäiviä on noin 3/viikko.
 
Koulutuksen sisältöinä tekstin kirjoittaminen, säveltäminen, co-writing, rytmimusiikin tyylit, tekijänoikeus- ja kustannusasiat, demottaminen, äänitetuotanto, levy-yhtiötoiminta, Sibelius -nuotinkirjoitusohjelma, lauluntekijän talous, markkinoinnin ja tuotteistamisen perusteet.
 
Koulutuksen hinta 500 €.
 
Haku alkaa 2.9. ja päättyy 31.10.2013. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja työnäytteesi (2 laulua/tekstiä) sähköisesti osoitteeseen  artistivalmennus@gmail.com tai postitse osoitteeseen
LPKKY/Kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikkö, Lauluntekijävalmennus
PL 36, 39501 Ikaalinen. 
Ilman työnäytettä jätettyä hakemusta ei huomioida opiskelijavalinnassa.
 
LISÄTIEDOT
Minna Hauhia, p. 040 839 2911,  minna.hauhia@lpkky.fi
Salla Majanen, p. 044 755 4554,  salla.majanen@lpkky.fi

Johanna Venho Forum Artisin uusi pääsihteeri

Julkaistu

 

Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artis ry:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu kirjailija, FM Johanna Venho. Venho on aloittanut tehtävässä 1.9.2013.
 
Forum Artis ry on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 16 valtakunnallista, ammatillista taiteilijajärjestöä. Yhdistys edistää, vaalii ja tukee jäsenjärjestöjensä edustamia taiteenaloja, eri taiteenalojen välistä kanssakäymistä sekä taiteilijoiden toimintaedellytyksiin liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten etujen edistämistä.

Tekijänoikeusbarometri 2013: kansalaiset tuomitsevat verkkopiratismin ja kannattavat ulkomaisten piraattipalvelujen blokkausta

Julkaistu

 

”Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja pitää sitä myös tuomittavana. Silti joka neljännessä kotitaloudessa piraattitiedostoja joko ladataan tai striimataan.”
 
Tutustu Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY teettämän Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrin tutkimustuloksiin. Vuosittaisen Tekijänoikeusbarometrin piratismi-osassa selvitettiin sekä lain tuntemusta, asenteita piratismia kohtaan että heidän omaa piratismikäytöstään.
 
 
Suomalaiset antaisivat tuomioistuimelle uusia keinoja piratismin torjumiseen. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa suomalaista tahtoo, että tuomioistuin voisi määrätä eston myös ulkomaisille piraattipalveluille. Verkossa luvatta levitetyn aineiston lataajien määrä on jatkanut alenemistaan (13 % vuonna 2013, 15 % vuonna 2012 ja 21 % vuonna 2011) mutta sellaisen striimaajien määrä kasvaa (25 % vuonna 2013 ja 18 % vuonna 2012).
 
 
Estomahdollisuus myös ulkomaisille piraattipalveluille
 
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiviin tai omistajiensa henkilöllisyyden kätkeviin piraattipalveluihin.
 
Tekijänoikeustoimikunta ehdotti tällaista lainmuutosta pari vuotta sitten. Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn vain sellaiselle piraattisaitille, jonka omistaja tiedetään ja voidaan haastaa Suomessa oikeuteen. Salaamalla henkilöllisyytensä tai toimimalla maassa, jonne oikeuden käsi ei yllä, piraattisivuston omistaja pystyy siis välttämään sekä oikeusjutun että piraattipalvelunsa blokkauksen
 
Kysymys kuului: ”Pitäisikö internet-yhteyden tarjoajaa velvoittaa estämään pääsy sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle Internet-sivustolle, jonka ylläpitäjä salaa identiteettinsä tai on sijoittunut maahan, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa.”
 
65 % vastaajista kannatti, 25 % vastusti ja 10 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa. Naisista mallia kannatti 71 % ja miehistä 59 %. Pienintä kannatus oli 15–24-vuotiaiden keskuudessa (48 %) ja suurinta 35–49-vuotiaiden keskuudessa (75 %).
 
”Kansa tahtoo, että laissa oleva porsaanreikä pitää tukkia”, sanoo Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira. ”Nykyisinhän sekä poliisi että tuomioistuin ovat voimattomia monien ulkomaisten kaupallisten piraattipalvelujen edessä. Oikeudella pitää olla mahdollisuus määrätä esto niille, ihan siinä missä kotimaisillekin.”
 
”Lainsäätäjän tulisi pikaisesti korjata tilanne. Rikolliseen toimintaan on voitava puuttua tarvittaessa estomääräyksillä myös silloin, kun piraattipalvelua pyöritään EU:n ulkopuolelta käsin tai omistajien henkilötiedot salaten”, toteaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.
 
Piratismi tiedetään laittomaksi
 
Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 94 % koko väestöstä ja 95 % nuorista (15–24-vuotiaat) pitää piraattien levittämistä laittomana. 83 % koko väestöstä ja 79 % 15–24-vuotiaista pitää niiden lataamista laittomana.
 
Piratismi tuomitaan laajalti
 
Suomalaiset tuomitsevat laajalti piratismin. Erityisen vahvasti tuomitaan piraattien levittäminen. Vain 4 % koko väestöstä ja 10 % nuorista (15-24v) pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %).
 
Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 12 % koko väestöstä ja 23 % nuorista. YouTubeen luvatta laitetun videon katselun hyväksyy 29 % koko väestöstä ja 61 % nuorista.
 
Asenteet kehittyvät parempaan suuntaan. Lataamisen hyväksyi viime vuonna vielä 16 % koko väestöstä ja 31 % nuorista. Vuonna 2009 lataamisen hyväksyi vielä 42 % nuorista.
 
Erityisesti nuorten asenteet kehittyvät
 
Nuorison (15-24 -vuotiaat) asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi. Muutamassa vuodessa piraattien levittämisen hyväksyttävyys on pudonnut kolmasosaan entistä ja niiden lataamisen hyväksyttävyys liki puoleen:
 
• Kun vuonna 2009 31 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien levittämisen internetissä, nyt sen hyväksyy heistä 10 prosenttia
 
• kun vuonna 2009 42 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien lataamisen itselle internetistä, nyt sen hyväksyy heistä 23 prosenttia
 
”On hyvä uutinen, että 94 % suomalaisista tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja ainoastaan 4 % pitää sitä missään suhteessa hyväksyttävänä. Erityisen hienoa on nähdä, millä vauhdilla nuorison asenteet kehittyvät paremmiksi,” sanoo Kaira.
 
Levittäminen harvinaista, striimaus yleisintä
 
Nettipiraattien tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on erittäin harvinaista. Vain 2 % koko väestöstä ja 6 % nuorista kertoo, että heidän kotoaan käsin levitetään piraatteja.
 
Piraattitiedostojen lataaminen on selvästi alentunut. 13 % vastaajista kertoi, että hänen perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelin. Viime vuonna tämä luku oli 15 % ja vuonna 2011 21 %.
 
Nuorten mukaan luku on 33 %, eli 15–24-vuotiaiden maailmassa tätä tehdään joka kolmannessa kotitaloudessa. Vuonna 2011 näin vastasi 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 % nuorista.
 
Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus (streaming) on sen sijaan kasvussa. 25 % koko väestöstä ja 53 % 15–24-vuotiaista on katsellut, kuunnellut tai pelannut Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. Viime vuonna näin vastasi 18 % koko väestöstä ja 40 % 15–24-vuotiaista.
 
Fyysinen piratismi on erittäin vähäistä. Vain 2 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä ja vain 3 % on tuonut sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta.
 
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Kesäkuun Omnibus-kierroksella haastateltiin 1020 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.