EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Taideneuvoston puheenjohtajaksi kirjailija Juha Itkonen

Tekijä: Nina Lith

Taideneuvoston puheenjohtajaksi kirjailija Juha Itkonen

Julkaistu

Muita jäseniä ovat kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, ylikapellimestari Ville Matvejeff, kuvataiteilija Melek Mazici, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, toimitusjohtaja Hannu Saha, kirjailija Philip Teir ja rehtori Mauri Ylä-Kotola.

”Odotan innolla aktiivista vuoropuhelua uuden Taideneuvoston kanssa, jossa on mukana hieno kattaus taiteen ja kulttuurin osaajia eri aloilta. Uskon että hyvässä yhteistyössä Taideneuvoston kanssa voimme vahvistaa kulttuurin ja taiteen tilaa koko Suomessa kaikkien suomalaisten hyväksi ja iloksi” sanoo ministeri Hanna Kosonen.

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä. Se nimeää taidetoimikuntien jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä.

Taike rahoittaa 290 taiteilijan työskentelyä taiteilija-apurahoin

Julkaistu
Taiken rahoittama työskentely alkaa vuoden 2020 alusta. Kausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Taiteilija-apurahan suuruus on ensi vuonna 2 000 euroa kuukaudessa, jos valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi toteutuu. Nykyisin kuukausittain maksettava veroton apuraha on 1 733 euroa, josta taiteilija maksaa eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.

”Taiteilija-apurahojen taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä”, sanoo Taiken johtaja Paula Tuovinen. ”Taiteilijoiden tulisi saada elantonsa ja normaali sosiaaliturva taiteellisesta työstä.” Taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain yli 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta.

Tänä vuonna jaettiin kaksi taiteilijaprofessoriapurahaa. Valokuvataiteilija Ilkka Halso ja taiteilija Maija Tammi voivat käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä viisivuotisen apurahakauden ajan.

Uudellemaalle jaettiin apurahoja aikaisempaa vähemmän

Ensi vuoden alussa työskentelynsä aloittavista taiteilijoista noin kaksisataa asuu Uudellamaalla. Heidän osuutensa on 70 prosenttia, kun kahtena edellisenä vuotena uusmaalaisia on ollut 74 prosenttia vuosiapurahan saaneista. Myös uusmaalaisten hakijoiden osuus on ollut lievässä laskussa viimeiset kaksi vuotta. Tänä vuonna 62 prosenttia hakemuksista tuli Uudeltamaalta.

Naiset työllistyvät tanssitaiteen ja muotoilun aloilla, miehet muusikkoina

Taiken rahoittamista taiteilijoista 57 prosenttia on naisia, täsmälleen sama osuus kuin hakijoista. Taiteenalojen välillä on kuitenkin eroja. Tanssitaiteessa, muotoilussa ja monitaiteessa vähintään kolme neljästä apurahan saajasta on naisia, mikä vastaa näiden alojen naishakijoiden määrää. Miehet puolestaan saivat suhteellisesti eniten apurahoja musiikissa, sirkustaiteessa ja taidejournalismissa. Musiikissa naishakijoita oli vähiten, vain 37 prosenttia.

Joka kuudes työllistettävä taiteilija on nuori

Eri taiteenaloilla työskentelee ensi vuonna yhteensä 49 nuorta, alle 35-vuotiasta taiteilijaa. Nuorten osuus on suurin arkkitehtuurissa ja tanssitaiteessa ja pienin kirjallisuudessa ja muotoilussa. Näyttämö-, valokuva-, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa joka neljäs apurahan saaja on nuori.

Joka viides apurahalla työskentelevä on kuvataiteilija

Vaikeinta apurahan saaminen oli kuva- ja valokuvataiteessa, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa sekä monitaiteessa, joissa rahoitusta riitti vain 8–9 prosentille hakijoista, vaikka esimerkiksi kuvataiteeseen jaettiin määrällisesti eniten apurahoja, 61 kappaletta. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes 40 prosenttia hakijoista sai apurahan. Työskentelyyn tarkoitetuilla apurahoilla Taike rahoittaa erityisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden ammattilaisia.

Hakemuksia arvioi yli 70 taiteilijaa, tutkijaa tai kriitikkoa

Hakemuksia tuli yhteensä runsaat 2 600. Määrä laski muutamalla prosentilla edellisvuodesta. Hakemukset arvioitiin seitsemässä taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 74 vertaisarvioijaa. He ovat kuvataiteilijoita, kirjailijoita, muusikkoja, näyttelijöitä ja muita taiteilijoita sekä taiteen opettajia, tutkijoita ja kriitikoita.

Hakemusten kokonaisarvioinnissa vaikuttavat lisäksi alueelliset ja kielelliset seikat sekä sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Eri puolilla Suomea asuvat asiantuntijat vaihtuvat kahden vuoden välein, mikä takaa näkökulmien moninaisuuden.

Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman alansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin. Vuosittain taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan noin 11,5 miljoonalla eurolla.

Lisätiedot: Ansa Aarnio, erityisasiantuntija, ansa.aarnio@taike.fi, p. 0295 330 701

Arkkitehtuuri

kolmivuotinen
Teräsvirta Janne, Helsinki

yksivuotinen
Saari Heini-Emilia, Helsinki
Vuori Jussi, Helsinki

puolivuotinen
Cederström Hannele, Helsinki
Coker Sini, Helsinki
Norros Inka, Helsinki
Paloheimo Kirsti, Espoo

Elokuvataide

viisivuotinen
Härö Klaus, Porvoo
Lillqvist Katariina, Turku

kolmivuotinen
Myllylahti Mikko, Karkkila
Valkeapää Jukka-Pekka, Helsinki

yksivuotinen
Paavilainen Anna, Helsinki
Pennanen Karin, Espoo
Saari Kirsikka, Helsinki
Toivoniemi Jenni, Helsinki

puolivuotinen
Brotkin Anna, Helsinki
Heikkilä Ulla, Helsinki
Olsson Iris, Helsinki
Vartiainen Hannes, Järvenpää
Veikkolainen Pekka, Helsinki
Vuorinen Elli, Kaarina

Kirjallisuus

Kirjailijat
viisivuotinen
Honkasalo Laura, Helsinki
Härkönen Anna-Leena, Helsinki
Karlström Sanna, Helsinki
Kolu Siri, Vantaa
Sandström Peter, Åbo
Tavi Henriikka, Helsinki
Venho Johanna, Espoo
Viikilä Jukka, Helsinki

kolmivuotinen
Enckell Agneta, Helsingfors
Hassinen Pirjo, Jyväskylä
Hulkko Johanna, Nokia
Hyvärinen Lassi, Tohmajärvi
Koivukari Tapio, Rauma
Lindstedt Laura, Helsinki
Salmela Aki, Helsinki
Sandelin Annika, Helsingfors
Vuola Sinikka, Helsinki

yksivuotinen
Alasalmi Päivi, Akaa
Blomberg Kristian, Jyväskylä
Ekholm Johannes, Helsinki
Ellilä Kirsti, Turku
Halonen Magdalena, Masku
Holmberg Niillas, Utsjoki
Hytönen Ville, Tallinna
Kallio Katja, Helsinki
Kurtto Marianna, Sammatti
Laajarinne Jukka, Espoo
Lipasti Roope, Lieto
Liukkonen Miki, Helsinki
Oikarinen Risto, Helsinki
Pelo Riikka, Helsinki
Salminen Antti, Ylöjärvi
Seppälä Juha, Pori
Åsbacka Robert, Eskilstuna

puolivuotinen
Frantz Eva, Esbo
Ijäs Kaisa, Helsinki
Kekäläinen Tatu-Pekka, Kuopio
Kinnunen Tommi, Turku
Leikas Antti, Oulu
Paasonen Markku, Helsinki

Kääntäjät
viisivuotinen
Kojo Tuula, Helsinki

 

kolmivuotinen
Helkamo Taina, Helsinki
Kankaanpää Jaakko, Turku

yksivuotinen
Jansson Sami, Jyväskylä
Kattelus Kaisa, Helsinki
Manninen Sanna, Helsinki
Valkonen Tero, Helsinki

puolivuotinen
Nyström Taru, Napoli
Pääkkönen Saara, Helsinki.

Kuvataide

viisivuotinen
Gottberg Susanne, Helsinki
Karjula Pasi, Mänttä-Vilppula
Lounila Liisa, Helsinki
Palosaari Sari, Helsinki
Paunu Paavo, Rauma
Pieski Outi, Utsjoki
Puronen Riikka, Helsinki
Sandison Charles, Tampere
Teeri Maria, Närpiö
Tuori Anna, Helsinki

kolmivuotinen
Ala-Maunus Petri, Helsinki
Antas Axel, Kauniainen
Court John, Tornio
Heino Timo, Helsinki
Helin Mika, Helsinki
Kokko Tapani, Orimattila
Korpela Teemu, Helsinki
Laakkonen Juha Pekka Matias, Helsinki
Laakso Anni, Helsinki
Männikkö Pia, Helsinki
Nevalainen Reima, Porvoo
Nio Leena, Espoo
Pallasvuo Jaakko, Helsinki
Pennanen Anu, Helsinki
Pulkkinen Anssi, Helsinki
Rönkkö Nastja Säde, Helsinki
Sassi Pekka, Helsinki
Schroderus Noora, Salo
Straschnoy Axel, Helsinki
Vehosalo Kari, Helsinki
Wesamaa Laura, Helsinki

yksivuotinen
Adamsson Erika, Turku
Ainala Emma, Savonlinna
Arnold Dylan, Helsinki
Autio Elina, Valkeakoski
Czinege Michal, Nurmes
Eklund Eeva-Leena, Helsinki
Hallapuro Mari, Järvenpää
Heiska Tiina, Helsinki
Helenelund Corinna, Borgå
Hyrkkänen Anna, Tampere
Karsi Jouna, Turku
Kokko Jaana, Helsinki
Kumpulainen Hannele, Helsinki
Mielonen Tiina, Helsinki
Mäkikoskela Ville, Helsinki
Mäkinen Riku, Helsinki
Nio-Juss Noora, Helsinki
Ollikainen Paula, Nokia
Palmu Tiina, Helsinki
Pesonen Liisa, Kauniainen
Salonen Elsa, Turku
Saumya Vidha, Helsinki
Stauffer Kaarlo, Helsinki
Toukkari Milla, Helsinki
Turunen Aki, Helsinki
Vartiainen Timo, Helsinki
Vehviläinen Juha, Helsinki
Vihriälä Hanna, Tampere

puolivuotinen
Hallivuo Tuomas, Kankaanpää
Korkalo Tuomas, Rovaniemi

Mediataide
viisivuotinen
Estarriola Anna, Helsinki

kolmivuotinen
Långström Minna, Helsinki
Pelkki Sini, Helsinki
Sänpäkkilä Sami, Tampere

yksivuotinen
Ekola Meri, Savonlinna (valotaide)
Horelli Laura, Berliini
Laiho Anssi, Oulu (äänitaide)
Saarikko Petri, Helsinki
Salmi Kaisa, Helsinki

puolivuotinen
Motola Haidi, Helsinki
Niskanen Mark, Helsinki
Pathirane Sara, Helsinki
Salo Jani-Matti, Helsinki

Monitaide

kolmivuotinen
Kallinen Mikko, Helsinki
Salin Salla, Helsinki
Timonen Maija, Lontoo

yksivuotinen
Ahti Marja, Turku
Auer Camille, Turku
Goldstone Edwina, Riihimäki
Mattila Lauri Antti, Helsinki
Pellicer Kemê, Helsinki

Muotoilu

viisivuotinen
Taiviola Kirsti, Helsinki
Turunen Riitta, Heinävesi

kolmivuotinen
Kuo Chao-Hsien, Lahti
Nieminen Kari, Helsinki
Penttilä Tuulia, Fiskari
Runeberg Ru, Vasa
Vainio Johanna, Helsinki

yksivuotinen
Isopahkala Mari, Kalajoki
Keto Mari, Kööpenhamina
Kivivirta Kirsi, Helsinki
Martikainen Outi, Helsinki
Matikainen Tiia, Helsinki
Ripatti Timo, Helsinki

puolivuotinen
Jaakonaho Pasi, Inari
Paikkari Mari, Helsinki
Pandikow Wiebke, Helsinki
Wikberg Minttu, Helsinki

Musiikki

 

viisivuotinen
Alakotila Timo, Helsinki
Kivimäki Anne-Mari, Tampere
Mikkola Laura, Espoo
Mäkynen Teppo, Helsinki
Tarkiainen Outi, Ivalo

kolmivuotinen
Krokfors Ulf, Tervakoski
Innanen Mikko, Helsinki
Kujala Susanne, Vantaa
Leinonen Minna, Tampere
Pirttijärvi-Länsman Ulla, Utsjoki
Rahikainen Maria (Mariska), Helsinki

yksivuotinen
Berghäll Joakim, Helsinki
Egecioglu Anni Elif, Helsinki
Eskelinen Senni, Helsinki
Eskola Jukka    , Helsinki
Haavisto Joonas, Helsinki
Hartikainen Jarkko, Helsinki
Hirvelä Jouni, Helsinki
Holopainen Esa, Helsinki
Hynninen Maija, Vantaa
Kella Hannu, Hollola
Kilpiö Lauri, Helsinki
Käppi Pekko, Tampere
Lajunen Emilia, Helsinki
Lerche Pauliina, Kauniainen
Louhivuori Olavi, Helsinki
Luoto Meriheini, Helsinki
Maalismaa Eriikka, Helsinki
Majidi Marouf, Helsinki
Mertanen Janne, Joensuu
Naukkarinen Laura, Kemiönsaari
Piirto Johannes, Wien
Porra Lauri, Helsinki
Raasakka Mikko, Helsinki
Viitala Mirka, Helsinki
Yrjänä Aki, Porvoo
Zinovjev Sauli, Helsinki

Näyttämötaide

viisivuotinen
Mäki Teemu, Helsinki
Pöyhönen Merja, Turku
Turunen Saara, Helsinki

kolmivuotinen
Mustanoja Juha, Helsinki
Wingren Joanna, Helsingfors

yksivuotinen
Ferrafiat Perrine, Helsinki
Heino Markus, Helsinki
Heiskanen Marika, Pirkkala
Holopainen Johannes, Helsinki
Hosiasluoma Niina, Helsinki
Huitila Jukka, Rovaniemi
Izarra Ollikainen Elina, Helsinki
Jämsä Anne, Helsinki
Järvikallas Marko, Helsinki
Kivinen Miko, Kuopio
Laitinen Tuomas, Helsinki
Lajunen Elina, Helsinki
Leo Okko, Helsinki
Matikainen Jussi, Helsinki
Murtomaa Laura, Tammisaari
Näykki Meri-Maija, Tampere
Rejström Tom, Helsingfors
Rutanen Jenni, Turku
Räbinä Pasi, Oulu
Räikkä Tanjalotta, Tampere
Snicker Elina, Hämeenlinna

puolivuotinen
Aaltonen Erno, Helsinki
Aminoff Sofia, Pornainen
Erista Geoffrey, Helsinki
Halme Roosa, Kemiönsaari
Kivi Aino, Lahti
Laaksola Hennariikka, Helsinki
Lehtinen Ilja, Helsinki
Leppänen Kaisa, Helsinki
Louhivuori Ronja, Helsinki
Moila Jussi, Helsinki
Pahkala Aija, Helsinki
Sarkola Milja, Helsingfors

Sarjakuva- ja kuvitustaide

viisivuotinen
Hagelberg Matti, Helsinki

kolmivuotinen
Bondestam, Linda, Helsingfors
Sormunen Riikka, Helsinki

yksivuotinen
Hukkanen Sanna, Joensuu
Hyrri Juliana, Helsinki
Meltio Eeva, Helsinki

puolivuotinen
Leka Kaisa, Porvoo
Pentti Camilla, Helsinki

Sirkustaide

viisivuotinen
Nio Kalle, Espoo

kolmivuotinen
Sartori Do Vale Luis, Helsinki

yksivuotinen
Järvinen Milla, Kirkkonummi
Kallo Jenni, Rovaniemi
Lehto Kalle, Helsinki

Taidejournalismi

kolmivuotinen
Soikkeli Markku, Tampere

yksivuotinen
Jerrman Toni, Helsinki
Pasanen Anu, Turku
Römpötti Harri, Helsinki
Tuomela Matti, Helsinki

 

Tanssitaide

viisivuotinen
Lindfors Sonya, Helsinki
Pirinen Elina, Helsinki

kolmivuotinen
Mandelin Jarkko, Helsinki
Palmgren Sari, Vantaa
Torkkel Anna, Turku
von Bagh Jenni-Elina, Helsinki

yksivuotinen
Koskinen Anni, Helsinki
Lehtovaara Veli, Helsinki
Pajala-Assefa Hanna, Helsinki
Partanen Jarkko, Helsinki
Talonen Virva, Helsinki
Yli-Maunula Pirjo, Oulu

puolivuotinen
Gurevitsch Sara, Helsinki
Haaponiemi Matti, Tampere
Häkkinen Anna Maria, Helsinki
Kovamäki Sara, Helsinki

Valokuvataide

viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha
Halso Ilkka, Orimattila
Tammi Maija, Helsinki

kolmivuotinen
Kekarainen Pertti, Helsinki
Kiiski Hertta, Turku
Rikala Mikko, Helsinki
Savolainen Maija, Helsinki
Vatanen Niina, Helsinki

yksivuotinen
Lenkkeri Ville, Tukholma
Niittyvirta Pekka, Helsinki
Parkkinen Sami, Helsinki
Saarikoski Aura, Helsinki
Vera Nita, Helsinki

Esa-Pekka Salonen lokakuussa avautuvan musiikkimuseo Famen kunniagalleriaan

Julkaistu

Maailman tämän hetken tunnetuimpiin kapellimestareihin lukeutuvan Grammy-palkitun Esa-Pekka Salosen, 61, valinta Suomen musiikin kunniagalleriaan julkistettiin 20.8. Suomen kansallisoopperan ja -baletin medialle järjestämän kauden 2019-2020 avajaistilaisuuden yhteydessä Helsingissä.

Vuonna 1983 kansainvälisen läpimurtonsa kapellimestarina tehnyt helsinkiläissyntyinen musiikkivirtuoosi on sittemmin toiminut muun muassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin sekä Los Angelesin ja Lontoon filharmonikkojen ylikapellimestarina. Myös säveltäjänä ansioituneen Salosen tuorein kiinnitys on ensi vuonna alkava viiden vuoden pesti San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana.

Esa-Pekka Salosen poikkeuksellisena vahvuutena 40 vuotta jatkuneessa musiikin johtamisessa pidetään hänen kykyään lukea partituureja säveltäjän silmin ja löytää tulkintoihin kerta toisensa jälkeen yhä uusia nyansseja, jotka sopivat juuri siihen hetkeen ja tunnelmaan.
Suomalaiset oopperan ystävät pääsevät nauttimaan Salosen ainutlaatuisesta kyvystä loihtia musiikista ennen kokemattomia elämyksiä, kun Richard Wagnerin neliosaisen Ring-teossarjan ensimmäinen osa Reininkulta saa ensi-iltansa 30. elokuuta Kansallisoopperassa. Oopperamaailman merkkipaaluksi kutsutun Niebelungin sormuksen eli Ringin uudesta suomalaisesta tulkinnasta vastaavat kapellimestari Salosen ohella ohjaaja Anna Kelo, lavastuksesta, valaistuksesta ja videosuunnittelusta Mikki Kunttu sekä pukusuunnittelija Erika Turunen.

SALOSEN RINNALLA SIBELIUSTA VIRTUAALISESTI

Lokakuussa kauppa- ja elämyskeskus Triplassa Helsingin Pasilassa ovensa avaava Musiikkimuseo Fame tarjoaa tilaisuuden seurata Salosen työskentelyä hänen tämän hetken päätyönantajansa Lontoon filharmonisen orkesterin pääkapellimestarina virtuaalitodellisuuden keinoin. VR-toteutus vie museovieraat 360-kameran välityksellä kapellimestarin korokkeen eteen Salosen ja orkesterin väliin nauttimaan toisen kunniagalleristin Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian loppuhuipennuksesta.

Salosen lisäksi Suomen musiikin kunniagalleriaan on nimetty tähän mennessä kaksitoista suomalaisen musiikin legendaa. Myös oopperalaulaja Aino Ackté, viihdeorkesteri Dallapé, sanoittaja Reino Helismaa, pelimanni Konsta Jylhä, iskelmälaulaja Katri Helena, säveltäjä Toivo Kärki, kansantaiteilija Juice Leskinen, iskelmälaulaja Georg Malmstén, metallimusiikkiyhtye Nightwish, säveltäjät Kaija Saariaho ja Sibelius sekä iskelmälaulaja Olavi Virta esitellään Salosen ohella arvokkaasti Musiikkimuseo Famessa.

Kulttuurihistorialliselle museohankkeelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. Myös Helsingin kaupunki tukee museoprojektia kolmivuotisella kehitysavustuksella.

Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon suuri rooli hankkeessa takaavat puolestaan museoalan erityisosaamisen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa samoin kuin lukuisa joukko kaupallisia kumppaneita.

Suomalaista nykyteknologiaa ainutlaatuisesti hyödyntävän museokonseptin kohderyhmänä ovat koko kansan ohella kaikki ulkomaalaiset musiikin ystävät. Famen keskeisenä tavoitteena on markkinoida modernia innovaatiokokonaisuutta suomalaisena vientituotteena.

LUKUISA JOUKKO KUMPPANEITA TÄYDENTÄÄ KOKONAISUUDEN

Musiikkimuseo Famen kaupalliset kumppanit tarjoavat monimuotoisesti oman osaamisensa hankkeen käyttöön. Tuoreimpina mukaan ovat lähteneet medioina Clear Channel ja Ilta-Sanomat sekä Henkilöstöpartneri Vertico, joka tuottaa pääosan museon henkilöstöpalveluista.
Aiemmin projektiin ovat jo sitoutuneet L-Fashion Group pääyhteistyökumppanina sekä muina yhteistyökumppaneina Ravintola Fame / Kanresta, Bauer Media, Cardu-mobiiliklubikortti, Geniem, Grano & Grano Diesel, Lexia, Lippupiste, Made by Choise, Original Sokos Hotel Tripla, Securitas, Singa, Sponsor Insight ja TMG Events.

Teknologiakumppaneina uudenaikaista museosisältöä ovat tuottamassa Aalto-yliopisto, Bright Group, Genelec, Media Tailor, Myinfomonitor, OiOi, Samsung, Taction Enterprises ja Teatime Research.

Sämplen käyttäminen osana omaa äänitettä

Julkaistu

Ratkaisun keskeiset asiat

  • Lyhyenkin pätkän (samplen/sämplen) lainaamiseksi osaksi omaa äänitettä on saatava lupa äänitteen tuottajalta.
  • Jos toisen äänitteeltä lainattu pätkä (sample/sämple) on muokattu niin, ettei sitä tunnista alkuperäiseltä äänitteeltä otetuksi, lupaa ei tarvita.

Sämplen tai sämplättävän äänen ei tarvitse ylittää teoskynnystä, luvan vaatii myös vaikkapa linnun laulun tai metsän huminan käyttäminen, jos tämä ääni sämplätään osaksi omaa äänitettä joltain toiselta äänitteeltä. Asiaa käsitellään tässä siis julkaistun äänitteen näkökulmasta. On olemassa myös vapaasti käytettäviä sämplelähteitä, joissa vapaan käytön lupa on joko selvästi ilmaistu tai asia on muutoin itsestään selvää.

Äänitteiden suoja-aika määräytyy tallenteen julkaisuajankohdan ja äänitteen tuotantomaan mukaan. Se on joko 50 tai 70 vuotta.

Toimi näin

  • Jos olet aikeissa sämplätä jostain äänitteestä ääntä osaksi omaa äänitettäsi, huomioi, että tarvitset siihen alkuperäisen äänitteen tuottajan luvan ennen julkaisua.
  • Voit sämplätä jostain äänitteestä ääntä osaksi omaa äänitettäsi, jos muokkaat sämplen niin, ettei sen alkuperäinen lähde ole tunnistettavissa.
  • Ole tarkkana myös siitä, onko äänitteen suoja-aika voimassa. Tämän tiedon saat Gramexista.

Lähteet

Lue myös aiheeseen liittyvät uutiset

 

Säv. & San. – näin tehtiin Jäätelökesä ja Retki merenrantaan

Julkaistu

 Retki merenrantaan
Säv. ja san. Edu Kettunen
Ensilevytys: Edu Kettunen (1986)

Mystinen tarina perheen luontoretkestä antaa kuulijalle tilaa rakentaa oma tarinansa. Edu Kettunen teki biisin toiselle soololevylleen. Teksti sai mukautua sävellykseen, joka polveili ilman selviä rivijakoja, joten esimerkiksi ensimmäisestä lauseesta tuli laulutekstiksi harvinaisen pitkä.

“Poika syntyi maaliskuussa 1985 ja laulu vuoden jälkipuolella. Esikoisen myötä jotain valkeni elämästä. Havahtui sukupolvien ketjuun.

Asuimme Myllypurossa. Tämä ja Lentäjän poikatulivat lähekkäin. Ne on selvästi saman ajan biisejä. Tässä prosessi kesti ainakin pari kuukautta, kun taas Lentäjän pojassaelokuva Valiojoukko kolahti niin lujaa, että juoksin kotiin ja tein biisin kerralla.

Yleensä tein ensin sävellyksen ja niin myös tässä. Soittelin kitaraa, lauloin sianenglantia ja tallensin c-kasetille. Mutta tämä oli hyvin hankala tekstitettävä. Melodiassa ei ole selkeitä rivejä vaan se polveilee menemään.

Pitkin aamuöistä joenuomaa kulki perhe retkimuonaa repuissaan kohti merenrantaa pohtimaan kukin haaveitaan.

Yleensä annan sävellyksen ja rytmiikan elää tekstin ehdoilla, mutta tässä päätin jääräpäisesti pysyä juuri siinä sävellyksessä.

Tämä oli ensimmäisiä, jossa löysin omaa tapaa tehdä tekstiä. Tajusin esimerkiksi, että vapautumalla säännöllisestä riimikaavasta pystyy pelaamaan rytmiikan kanssa ja rivit saa elää omaa elämäänsä ilman miettimistä niiden alkua ja loppua.

Tuloksena oli alkuriimejä, sisäriimejä ja loppuriimejä, mutta epäsymmetrisesti miten sattuu. Eikä tehdessä tarvinnut miettiä, mikä oli milloinkin kyseessä. Sai tulla vaikka alkuriimi kohti/pohtimaan.

Luultavasti teksti lähti ekoista sanoista “pitkin aamuöistä joenuomaa”. Yleensä alan vain tehdä ja katson, mihin se johtaa. Ja vasta tehdessä päätän, mistä biisi kertoo.

Isä jäi puuksi merenrantaan, meren raivopäisen rantaan isä jähmettyi ja juuttui, kunnes tuuleksi muuttui.

Kun melodiassa tullaan toisen kerran kertsiin, teksti vaihtuu kokonaan. Se antaa tilaa tarinalle eikä sido käsiä sillä, että säkeistön tekstin pitää aina viedä kertsiin.

Mystistä fiilistä varmaan hain. Mua on aina viehättänyt kerronta, joka jättää asioita auki. Ja maaginen realismi kuten Gabriel Garcia Marquezin romaanissa Sadan vuoden yksinäisyys. Jo teininä kolahtivat Steely Dan ja Genesis. Myös Eagles ja David Bowie. Hectorin Herra Mirandos.

Olen myös pienestä asti ollut yksinolija ja rakentanut sen oman kuplan, jossa edelleen elelen. Ei niin, että mulla olisi lapsena ollut mielikuvitusystäviä, mutta kuitenkin. Toisaalta olin myös raivorealisti. Tajusin harmillisen aikaisin kaiken hyödyttömyyden. Jotain viisivuotiaana työntelin muoviautoa pihalla ja aloin miettiä, mitä tää leikkiminen oikein on, eihän tää johda mihinkään.

Laulun tarinalla ei ole suoraa todellisuuspohjaa. Oma isäni ei esimerkiksi ollut erityisen väsynyt mies. Ehkä laulun isässä on enemmän omaa maailmantuskaani.

Laulutekstin tarkoitus on, että kuulija saa tehdä niistä omat kuvansa ja tarinansa. Ketäpä minun asiani kiinnostaisivat.

Tuotin albumin itse ja sovitin biisit. Soittajien kädenjälkeä on mukana. Biisin loppu levyllä on täysi moka. Se haukkaa yhden tahdin tai kaksi tahtia, mutta siihen aikaan ei pystynyt editoimaan. Päätin, että olkoon sitten noin.

Teksti alkaa realistisilla kuvilla ja vasta loppupuolella tulee maagisempia. Maagiset kuvat vaativat, että niiden pitää olla vasten jotain tosi realistista. Muuten kaikki menee ihan kummalliseksi.

Ja ihmisen mielihän on sellainen, että eletään realistisessa maailmassa, mutta aika ufoja me mietitään.”

Jäätelökesä
Säv. ja sov. Sami Hurmerinta
San. Mikko Alatalo
Ensilevytys: Maarit (1978)

Suomalaisten kesäbiisien klassikko sai alkunsa Sami Hurmerinnan intuitiona syntyneestä sävellyksestä.

“Vaivattomasti se syntyi. Ensin tuli A-osan idea funk- ja soulhengessä. Sitten ajattelin, että B-osassa voisi olla pidempi kaari. B-osan melodia lähti päässä soimaan, ja biisi tuli viimeisteltyä lähes yhdellä istumalla.

Siinä oli jännää taikaa kuten biiseissä, jotka kuulee päässä. Melodia lähtee soimaan ja myös sointuharmonia. Se on hieno fiilis. Laskelmoinnissa taika häviäisi.

Ideat tulee kitaraa tai pianoa soitellessa tai lenkillä tai illalla, kun päässä alkaa äkkiä tapahtua. Siinä saavuttaa jonkin käsittämättömän yhteyden.

Demo äänitettiin kasetille. Soitin kitaraa ja Maarit lauloi diipadaapa-tavuilla.

Maaritin toisella albumilla oli ollut Juicelta useampi teksti. Atte Blom suositteli, että Mikko Alatalo on myös Tampereelta Juicen kavereita ja häntäkin kannattaisi kokeilla. Ja yhden käännöstekstin Mikko oli sitten jo tehnyt meidän Janus-bändin singlelle.

Sovituksessa mulla oli tarkka visio, että tapahtuu kasvua. Oli mahtavat soittajat. Roope Koistinen rummut, Harri Merilahti basso, Kari Kuusamo koskettimet. Pepe Willberg lauloi Maaritin kanssa taustaköörit. Ja tietenkin biisin kruunasi Maaritin upea ja sielukas tulkinta.

Varmaan alkuvuonna 1978 sävellys ja sanoitus syntyivät. Maikkarin Toivotaan toivotaan -ohjelmaan äitienpäiväksi pyydettiin meiltä pari biisiä. Tämä otettiin toiseksi ja tehtiin versio Maikkarin studiolla ja sitten levyn versio Takomo-studiolla. Tavallaan hyvä, että oli jo kertaalleen tehty.

Single ilmestyi kesäkuussa, albumi Siivet saanalkusyksystä. Levy-yhtiö oli Finnlevy.

Ei sitä osannut etukäteen arvata, mikä jää elämään. Tehtiin vain aina omasta mielestä mahdollisimman hyvää ja kestävää.”

Mikko Alatalo alkoi demon saatuaan miettiä tarinaksi, että on syksy ja kahden nuoren yhteinen kesä on ohi:

“Kun Rinteen Harrin kanssa oli tutkittu astrologiaa, niin sain ujutettua kuvan, jossa poika piirsi tähdistä santaan kartat erilaiset. Eli nämä henkilöt olivat erilaisia ja erosivat kesän mentyä.

Uima-altaiden tyhjentämisestä sain assosiaation lennettyäni jenkkeihin pari viikkoa aikaisemmin, ja New Yorkin uima-altaista osa oli kiinni.

Jossain vaiheessa tekstiä tehdessä aloin miettiä, mikä kuuluisi kesään. No jäätelö tietenkin! Ja makean vastakohdaksi iho suolainen. Jäätelön hetkellisyys kuten rakkauden. Että jäit jäätelökesään.

Juicen ja Harrin kanssa meillä oli harrastuksena tehdä uusia sanontoja, joita ei ollut suomen kielessä. Niitä sitten päätyi lauluihinkin kuten “tykkään sinut”, “joviaali ilmiö” ja “hasardihommia”. Jäätelökesä tuli samalla tekniikalla.

Kertsissä teksti vaihtuu. Se oli tahallinen rikos. Se mahdollisti loppua kohti uusia elementtejä ja uutta syvyyttä.

Tietenkään ei kerrota, mitä heille tapahtui. Siinä kesässä oli kaikki. Jos uudestaan tavattaisiin, se olisi jo jäähdyttelyä.

Tunteellinen poika edusti hippisukupolvea. Sama teema kuin Maaritille myöhemmin tekemässämme Hymypoika-biisissä, jossa patsaat kaadettiin. Siinä olin tehnyt tekstin ensin. Kun Sami lähetti tekstistä tietämättä sävellyksen, huomasin, että täähän istuu siihen.

Riimipari yksin / sykähdyksin on tärkeä. Eletään sykähdyksin sitä yhtä hetkeä. Se oli silloin uutta. Eikö sitä pitäisi leipää tienata ja perustaa perhettä eikä koko kesää huuhailla jonkun rokkarin kanssa?

Jälkeenpäin näitä voi analysoida. Tehdessä vain heittäytyy tunnelmaan.

Pispalassa työhuoneessa tein. Se oli tavallaan surullista aikaa, Love Recordsin kuoleman aikaa.

Sami teki hienon ja ajattoman sävellyksen. Maarit sisäisti upeasti ja sai siihen uskomattoman hehkun.”

Vältä tätä ansaa!

Julkaistu

Jos musiikintekijä tekee kustantajan kanssa house writer -sopimuksen, siinä sovitaan yhteistyöhön liittyvistä asioista ja velvollisuuksista sekä siitä, millä ehdoilla sopimuksessa määritellyt teokset tulevat kustannetuiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa kustantajan jako-osuudesta sopimista sekä sitä, miten kauan jako-osuus kuuluu kustantajalle.

Sopimuksessa saatetaan myös sopia, että kustantaja maksaa tekijälle ennakkoa. Se on lainaa, jonka tekijä maksaa takaisin kustantajalle saamistaan tekijänoikeuskorvauksista sitten, kun niitä tulee. Usein tehdään sopimus, jolla tekijä valtuuttaa Teoston tilittämään kustantajalle suoraan tekijänoikeuskorvauksiaan niin kauan kuin ennakkovelkaa on jäljellä.

Järjestely pelittää hyvin niin kauan kuin tekijän teosten menekki on jatkuvaa ja tekijänoikeuskorvauksia tulee. Ongelma syntyy silloin, kun tekijä on nostanut ennakkoja, mutta tekijänoikeuskorvauksien virta syystä tai toisesta tyrehtyy.

On tullut esiin tilanteita, joissa tämä johtaa sosioekonomiseen ansaan. Kansaneläkelaitos Kela on hylännyt toimeentulotukihakemuksia, kun se tulkitsee musiikintekijän saavan tekijänoikeuskorvauksista tuloja itselleen. Tosiasiassa korvaukset siirtyvät suoraan Teostosta kustantajalle ennakkovelan lyhentämiseen.

Tilanne on tavallaan ymmärrettävä. Jos tekijä olisi ottanut lainan ja tehnyt lainan antaneen yhtiön tai pankin kanssa sopimuksen siitä, että hänen tekijänoikeuskorvauksensa lyhentävät suoraan lainaa, nämäkin korvaukset olisivat tekijän tuloa. Rahat on vain saatu etukäteen käyttöön. Tuloillahan lainaa lyhennetään.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat Kelan näkökulmasta tuloja, vaikka ne menisivät suoraan kustantajalle ennakkojen kuittaamiseen.

Ennakkojen kanssa tulee olla kohtuullinen. Jos otat ennakkoja, ota vain sen verran, minkä varmasti pystyt kattamaan tekijänoikeuskorvauksillasi seuraavien parin vuoden sisällä. Arvioi huolellisesti tulevat tekijänoikeuskorvauksesi ja mielellään alakanttiin.

Tällä vältät sen, että jos tekijäurasi ei lähdekään odottamaasi nousuun tai jatku samalla vauhdilla kuin aiemmin, eivät tekijänoikeuskorvaukset, jotka menevät ennakkojen kuittaamiseen, estä sinua saamasta Kelalta toimeentulotukea.

Huomioithan, että ennakkovelka kustantajalle lyhenee tekijänoikeuskorvauksistasi aina vain nettosumman verran, eli sen summan verran, joka jää jäljelle verottajalle kuuluvan osuuden jälkeen.

Toinen tähän liittyvä hankala asia on, että TE-toimistot tulkitsevat sinut yrittäjäksi, jos olet saanut tekijänoikeuskorvauksia tai työkorvauksia ilman työsopimusta. Sinuun ei suhtauduta työttömänä työnhakijana.

Kustantajan kanssa tehty house writer -sopimus ei ole työsopimus, eikä musiikintekijällä ole työsuhdetta Teostoon, joten sinulla ei välttämättä ole työuraa takana työntekijänä. Olet kuitenkin saanut korvauksia – TE-toimiston näkökulmasta yrittäjänä.

Musiikintekijän työ on siis (ainakin toistaiseksi) lähtökohtaisesti yrittäjänä toimimista. Oman talouden hallinta nousee entistä tärkeämpään rooliin. Ongelmatilanteissa ole yhteydessä toimistoomme. Tiedossamme on myös, että päätöksestä valittaminen on kannattanut.

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Kohokohtia

Julkaistu

Onneksi on kesä! Kovalevylle kertyi kevätkaudella niin monenlaista, että on hyvä pysähtyä purkamaan tiedostoja ja poistamaan rönsyjä. Tai laittaa koho kellumaan ja toivoa, ettei vahingossakaan nykäise.

Kevään kohokohta oli 26. maaliskuuta: Sattumalta juuri Musiikintekijöiden päivänä EU-parlamentti äänesti tekijänoikeusdirektiivin hyväksymisen puolesta! Vuosikausien vääntö suurten kaupallisten nettialustojen vastuusta sopia tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä tekijöiden kanssa saatiin päätökseen. Toki kysymys oli vain välikaronkasta, mutta tärkeä työvoitto koko luovalle alalle kuitenkin.

Direktiivin kansallinen toimeenpano on alkanut poikkeuksellisen julkisesti. OKM on jakanut direktiivin kuuteen osa-alueeseen, joista kaikista järjestetään työpajat. Musiikintekijöiden kannalta tärkeimmät ovat ”Alustojen vastuu sisällöstä” sekä ”Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaksi asetetut säännökset”. Työpajoista kertynyt materiaali on nähtävissä OKM:n sivuilla. Toivottavasti työpajakeskusteluilla on todellista merkitystä ja myös olemassa olevia parhaita käytäntöjä saadaan hyödynnettyä.

Työpajojen osallistujat ovat pääsääntöisesti järjestöjen ja firmojen lakimiehiä. Amatöörinä mietin, kuinka alan ulkopuolelta tuleva viisaus hyödyttäisi eri intressipiirejä tällaisessa ”aivomyrskyvaiheessa”.

Vapaata viisautta voisi olla vaikkapa tekoälytutkija Timo Honkelalla, joka ilahdutti meitä toukokuussa Tekoäly ja Musiikki-seminaarissa. Hän on lapsuudestaan saakka pohtinut ihmisten taipumusta ymmärtää toisiaan väärin ja laatinut Rauhankoneen, jota kutsuu testamentikseen. Sen mukaan tekoäly tulee vielä auttamaan oikeudenmukaisemman maailman luomisessa.

Lohdullinen oli Honkelan näkemys, että vaikka koneet oppivat pian jopa intuitiivisiksi, meidän luovaa panostamme tarvitaan silti enemmän kuin koskaan. Oppiva konekin on aina ihmisen tekemä.

Valta vaihtui kevään vaaleissa. Pääministeri Antti Rinteen hallitus kirjasi ohjelmaansa ilahduttavan paljon meille musiikintekijöille tärkeitä tavoitteita. Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen sekä eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen, päivitetään hyvitysjärjestelmää, korostetaan Ylen riippumattomuutta ja roolia kotimaisen kulttuuriperinnön vaalijana.

Onnea ja rohkeutta toivotan kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja häntä äitiyslomittavalle Hanna Kososelle. Uskon, että kiinnostusta, aikaa ja tahtoa rakentavaan keskusteluun kulttuurikentän kanssa löytyy molemmilta.

Ilmastoasiat nousivat eduskunta- ja EU-vaalien ykkösasiaksi, ja hyvä niin. Nopeita ja merkittäviä muutoksia tarvitaan, niin meillä kuin muualla. Pieniä tekoja voimme tehdä kaikki.

Suomen Musiikintekijöiden hallitus on päättänyt, että yhdistyksen tilaisuuksissa nautitaan vain kasvisruokaa. Palaute päätöksestä on ollut voittopuolisesti positiivisia, kiitos siitä. Osallistuimme myös Teoston ja jäsenjärjestöjen hiilijalanjälkiselvitykseen. Yhdistyksen kasvihuonekaasupäästöt olivat 15,98t/v., ja Teoston 214,98t/v. Valtaosa päästöistä tulee matkustamisesta. Emme ole pahimpia saastuttajia, mutta tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista johtaa muutoksiin, joilla on merkitystä.

Ja musiikkihan on päästötön, luonnonmukainen ja ehtymätön luonnonvara, jota on tarjolla jokaiseen makuun!

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja

Palautumisosaaminen on tärkeä taito

Julkaistu

Apua! Olenkohan ajautunut ADT-tilaan (attention deficit trait), jossa aivoni eivät toimi normaalisti? Muistini pätkii. Minulla on oravan keskittymiskyky ja usein poukkoilen asiasta toiseen.

Lisäksi minun on vaikea erotella työ- ja vapaa-aikaa. Tavallaan freelancer-elämä on ihanaa, enkä helpolla vaihtaisi sitä säännölliseen työaikaan. Mutta jotakin tolkkua tarvitsisin.

Vuorokausirytmini on omanlaisensa. Kirjoittelen juttujani illalla vaikka tiedän, että läppärin suljettuani en saa heti unta. Aamulla poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ole heräämiskunnossa niin sanottuun ihmisten aikaan.

Musiikintekijöiden toukokuisen hyvinvointipäivän asiantuntijavieras oli aivotutkija, professori Minna Huotilainen. Hänen mukaansa se, onko ihminen aktiivisimmillaan aamulla vai illalla, on kirjoitettu geeneihin. Mikäli mahdollista, meidän tulisi kunnioittaa luontaista vuorokausirytmiämme.

Jos ihmisen flow-tila sattuu olemaan illalla, ei se mitään. Ennen nukkumaan menoa kannattaisi kuitenkin vielä puuhastella jotakin, joka ei liity töihin; täyttää vaikka tiskikonetta tai ristikkoa tai rapsutella koiraa. Näin aivot orientoituvat kohti unta, joka on niille tuiki tärkeää. Unen aikana aivot tallentavat uusia tietoja ja taitoja hermoverkkoon, vanhan tiedon rinnalle. Nukkuessamme aivomme säätelevät emootioita, eli työstävät pois epärelevantit, pienet harmin aiheet. Kasaantuva univaje voi aiheuttaa masennusta ja alakuloa.

Viiva työn imun ja työuupumuksen välillä on veteen piirretty, muistutti Huotilainen. Täysi panostus työhön ja työn kehittämiseen vaatii vastapainokseen hyviä palautumiskeinoja. Se, että uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat aivoterveydelle tärkeitä, ei ole yllätys kenellekään. Mutta miten järjestää työ ja arki aivoystävälliseksi? Siinäpä se. Oman työn piirteitä tulisi pohtia myös aivojen näkökulmasta, ei vain tehokkuuden ja työergonomian.

Kirjoittaja on Musiikintekijä-lehden päätoimittaja

Juha Vainio -palkinto Pyhimykselle

Julkaistu

Mikko Kuoppala on suomiräpin keskeinen kehittäjä, joka aloitti uransa vuosituhannen alussa julkaisemalla ensin neljä omakustannetta. Ensimmäinen levy-yhtiöjakeluun päätynyt julkaisu ilmestyi vuonna 2006 nimellä Ai, tähän väliin? ja sitä on seurannut puolen tusinaa julkaisua, joista viimeisin Tapa poika oli viime vuoden palkituin levy. Kuoppala sanoitti vuonna 2006 kappaleessa Kaunis mieli tulevaa artistinpolkuaan ja -minuuttaan: ”Kato, mä leikkaan pintaani höylällä / tökätkää haarukall, mä oon vereslihall pöydällä”. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin suuri yleisö sai haarukkapalansa Kuoppalan tilityksistä – ja rakastui niihin.

Murheellisten laulujen ja hukattujen valttikorttien maassa on tilaa myös räppärille, joka päivittää suomalaisen kaihon ja murheen 2000-luvun runomittoihin. Kuoppalan kappaleet ovat nykyajan laulaja-lauluntekijyyttä, jossa kertoja havainnoi todellisuutta ympärillään omin sanoin ja omalla äänellään. Pyhimyksen teksteissä kuuluvat yhtä lailla sykkiläinen sivistys kuin Maltsulainen meininki eli Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa vietetyt oppivuodet ja Helsingin Malminkartanossa tepasteltu teini-ikä.

Kuoppalan räpit haastavat kuulijansa sakeilla viittauksilla. Jotta tekstit aukeavat, kuulijan pitää tuntea muiden muassa mennyt populaarikulttuuri – ”nyt on jo syksy / en Tavaramarkkinoiden salmiakkiin pysty” – ja keskiajan fransiskaanifilosofi Vilhelm Occam – ”heiteltiin toisiamme Occamin kirveillä”. Kuoppalan suurin hitti Jättiläinen saattaa sisältää viittauksen palkinnolle nimensä antaneen Juha Vainion vanhaan hittiin: ”Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo / siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallo”.

Pyhimyksen suosio on kyseenalaistanut käsityksen, että hitissä tekstin pitää olla helppo ja aueta ensikuulemalta. Kuoppala tekee monitulkintaisia lyriikoita, joita kuulija joutuu miettimään ja analysoimaan. Samalla tekstit ovat samastuttavia ja menevät tunteisiin. Kuoppala osaa olla Pyhimyksenä sivistynyt, nokkela ja syvällinen, mutta hänellä on myös muita taiteilijaminuuksia ja sanoittajaidentiteettejä. Teflon Brothersissa pääsee irti bailukkaampi ja iskelmällisempi riimittelijä.

Kuoppala on vaikuttanut myös Ruger Hauer -yhtyeessä ja tekee ahkerasti yhteistyötä muiden artistien kanssa.

Juha Vainio Rahaston hallitus palkitsee Mikko Kuoppalan kyvystä pukea ikuisuusaiheet ajankohtaiskuosiin ja ajankohtaisaiheet tarinoiksi, jotka tekevät yleisestä yksityistä ja päinvastoin. Kuoppala tekee tekstejä, jotka jättävät kuulijalle ajattelun ja löytämisen vaivan ja vapauden. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Kuoppalalle Kotkan Meripäivillä torstaina 25.7. kello 20 alkavassa Yleisessä Saunassa -viihdekonsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.

Juha Vainion Rahasto on jakanut aikaisemmin 28 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille. Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio ja Jukka Kuoppamäki.

Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Suomen Musiikintekijöiden yhdistys. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.