EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijöiden tunti - uusi keskustelutilaisuus Musiikki&Media-tapahtumassa

Tekijä: Nina Lith

Musiikintekijöiden tunti – uusi keskustelutilaisuus Musiikki&Media-tapahtumassa

Julkaistu

Musiikintekijöiden tunti tarjoilee biisintekijöiden näkemyksiä muun muassa luovaan työhön, co-writingiin ja koko musiikkialaan.

Keskustelu liikkuu konkretian tasolla ja pyrkii tarjoamaan arvostettujen ammattilaisten kokemuksia ja parhaita oppeja esimerkiksi siitä, kuinka viimeistelty demon pitää olla ja mitä saatteeksi kannattaa kirjoittaa – ja kenelle demo oikein pitäisi lähettää?

Suomen eturivin tekijöihin kuuluvat kirjoittajat Lasse Kurki, Mariska sekä Minna Koivisto avaavat Eva Louhivuoren johdolla omia kirjoittamisen salaisuuksiaan ja vinkkejään.

Musiikintekijöiden tunti järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Järjestävänä tahona toimii musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät.

Keskustelijat: Lasse Kurki, Mariska, Minna Koivisto
Moderaattori: Eva Louhivuori

Musiikintekijöiden tunti järjestetään perjantaina 4.10.2019 klo 12-13 Lost in Music -salissa. Lämpimästi tervetuloa!

 

Musiikki&Media-tapahtuma järjestetään Tampereella Tampere-talossa 3.-4.10.2019.

Lisätiedot

 

Moderaattori: Eva Louhivuori, artisti/musiikintekijä

Eva Louhivuori on uuden sukupolven monipuolinen kirjoittaja, muusikko sekä artisti ja parhaiten tunnettu indie/pop yhtyeestään Eva + Manu (“Feet in the Water”, “There is Nobody Like You”, “Cinnamon Hearts”).  Louhivuoren ääntä ja soittoa kuullaan lukuisissa kappaleissa sekä animaatioissa (mm. “Enkelit” Cheek, “Antaudun” Reino Nordin, “More than a Feeling” AmPm, Lego Elokuva 3, Small Foot/Pienijalka). Hän myös kirjoittaa suomalaisille artisteille (Pete Parkkonen, Jannika B) sekä säveltää, sovittaa ja esittää musiikkia mainoksiin ja tv-sarjoihin (mm. “Manifiesto” YLEn menestyssarjasta Invisible Heroes).

Eva on viime vuosina keskittynyt aktiivisesti aasialaiseen popmusiikkiin. Viimeisimpiä julkaisuja ovat mm. korealaisen Gugudanin hittisinkku “Chococo”, kiinalaisen poikabändi Nex7:nin esittämä tunnuskappale “Legends” Renny Harlinin elokuvasta “Legend of the Ancient Sword” sekä japanilaisen tuottajaduo AmPm:n “More Than A Feeling”.

Kuva: Nadi Hammouda

Panelistit:

Lasse Kurki, musiikintekijä

Lasse Kurki on helsinkiläinen muusikko, radiotoimittaja ja Warner Music Finlandin kotimaisen musiikin tuotantopäällikkö. Hän oli laulaja-kitaristi 2015 toimintansa lopettaneessa Lemonator-yhtyeessä, joka julkaisi kuusi studioalbumia vuosina 1997–2010. Kurki on säveltänyt kappaleita artisteille, kuten Jonna Tervomaa, Katri Ylander, Anna Puu, Laura Närhi, Suvi Teräsniska ja Samuli Edelmann. Hän on myös toiminut muun muassa Egotrippi-yhtyeen tuottajana sekä osallistunut lastenmusiikin tekemiseen Ipanapa-levyillä.

Kuva: Mitro Härkönen

 Mariska, artisti/musiikintekijä

Laulaja-lauluntekijä Mariskan kynästä ovat lähtöisin monen suomalaisen hittibiisin tekstit. Hän on tehnyt sanoituksia muun muassa Jenni Vartiaiselle, Anna Puulle ja Jari Sillanpäälle. Mariskalla on myös pitkän uran artistina jonka aikana hän on siirtynyt luontevasti punkista hiphopiin ja iskelmästä poppiin.

Kuva: Universal Music Finland

Minna Koivisto, musiikintekijä/tuottaja

Minna Koivisto on helsinkiläinen musiikintekijä, joka on urallaan tuottanut ja säveltänyt musiikkia muun muassa Kaija Koolle, Nelli Matulalle, Jannalle ja Sini Yaseminille. Kotimaassa toimimisen lisäksi Minna on saavuttanut menestystä kansainvälisillä vesillä osallistuen biisileireille niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Tällä hetkellä Minna työskentelee useiden kotimaisten ja ulkomaisten huippuartistien kanssa Kaiku Songsin kustantamana.

Taideneuvoston puheenjohtajaksi kirjailija Juha Itkonen

Julkaistu

Muita jäseniä ovat kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, ylikapellimestari Ville Matvejeff, kuvataiteilija Melek Mazici, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, toimitusjohtaja Hannu Saha, kirjailija Philip Teir ja rehtori Mauri Ylä-Kotola.

”Odotan innolla aktiivista vuoropuhelua uuden Taideneuvoston kanssa, jossa on mukana hieno kattaus taiteen ja kulttuurin osaajia eri aloilta. Uskon että hyvässä yhteistyössä Taideneuvoston kanssa voimme vahvistaa kulttuurin ja taiteen tilaa koko Suomessa kaikkien suomalaisten hyväksi ja iloksi” sanoo ministeri Hanna Kosonen.

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä. Se nimeää taidetoimikuntien jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä.

Taike rahoittaa 290 taiteilijan työskentelyä taiteilija-apurahoin

Julkaistu
Taiken rahoittama työskentely alkaa vuoden 2020 alusta. Kausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Taiteilija-apurahan suuruus on ensi vuonna 2 000 euroa kuukaudessa, jos valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi toteutuu. Nykyisin kuukausittain maksettava veroton apuraha on 1 733 euroa, josta taiteilija maksaa eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.

”Taiteilija-apurahojen taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä”, sanoo Taiken johtaja Paula Tuovinen. ”Taiteilijoiden tulisi saada elantonsa ja normaali sosiaaliturva taiteellisesta työstä.” Taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain yli 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta.

Tänä vuonna jaettiin kaksi taiteilijaprofessoriapurahaa. Valokuvataiteilija Ilkka Halso ja taiteilija Maija Tammi voivat käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä viisivuotisen apurahakauden ajan.

Uudellemaalle jaettiin apurahoja aikaisempaa vähemmän

Ensi vuoden alussa työskentelynsä aloittavista taiteilijoista noin kaksisataa asuu Uudellamaalla. Heidän osuutensa on 70 prosenttia, kun kahtena edellisenä vuotena uusmaalaisia on ollut 74 prosenttia vuosiapurahan saaneista. Myös uusmaalaisten hakijoiden osuus on ollut lievässä laskussa viimeiset kaksi vuotta. Tänä vuonna 62 prosenttia hakemuksista tuli Uudeltamaalta.

Naiset työllistyvät tanssitaiteen ja muotoilun aloilla, miehet muusikkoina

Taiken rahoittamista taiteilijoista 57 prosenttia on naisia, täsmälleen sama osuus kuin hakijoista. Taiteenalojen välillä on kuitenkin eroja. Tanssitaiteessa, muotoilussa ja monitaiteessa vähintään kolme neljästä apurahan saajasta on naisia, mikä vastaa näiden alojen naishakijoiden määrää. Miehet puolestaan saivat suhteellisesti eniten apurahoja musiikissa, sirkustaiteessa ja taidejournalismissa. Musiikissa naishakijoita oli vähiten, vain 37 prosenttia.

Joka kuudes työllistettävä taiteilija on nuori

Eri taiteenaloilla työskentelee ensi vuonna yhteensä 49 nuorta, alle 35-vuotiasta taiteilijaa. Nuorten osuus on suurin arkkitehtuurissa ja tanssitaiteessa ja pienin kirjallisuudessa ja muotoilussa. Näyttämö-, valokuva-, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa joka neljäs apurahan saaja on nuori.

Joka viides apurahalla työskentelevä on kuvataiteilija

Vaikeinta apurahan saaminen oli kuva- ja valokuvataiteessa, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa sekä monitaiteessa, joissa rahoitusta riitti vain 8–9 prosentille hakijoista, vaikka esimerkiksi kuvataiteeseen jaettiin määrällisesti eniten apurahoja, 61 kappaletta. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes 40 prosenttia hakijoista sai apurahan. Työskentelyyn tarkoitetuilla apurahoilla Taike rahoittaa erityisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden ammattilaisia.

Hakemuksia arvioi yli 70 taiteilijaa, tutkijaa tai kriitikkoa

Hakemuksia tuli yhteensä runsaat 2 600. Määrä laski muutamalla prosentilla edellisvuodesta. Hakemukset arvioitiin seitsemässä taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 74 vertaisarvioijaa. He ovat kuvataiteilijoita, kirjailijoita, muusikkoja, näyttelijöitä ja muita taiteilijoita sekä taiteen opettajia, tutkijoita ja kriitikoita.

Hakemusten kokonaisarvioinnissa vaikuttavat lisäksi alueelliset ja kielelliset seikat sekä sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Eri puolilla Suomea asuvat asiantuntijat vaihtuvat kahden vuoden välein, mikä takaa näkökulmien moninaisuuden.

Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman alansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin. Vuosittain taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan noin 11,5 miljoonalla eurolla.

Lisätiedot: Ansa Aarnio, erityisasiantuntija, ansa.aarnio@taike.fi, p. 0295 330 701

Arkkitehtuuri

kolmivuotinen
Teräsvirta Janne, Helsinki

yksivuotinen
Saari Heini-Emilia, Helsinki
Vuori Jussi, Helsinki

puolivuotinen
Cederström Hannele, Helsinki
Coker Sini, Helsinki
Norros Inka, Helsinki
Paloheimo Kirsti, Espoo

Elokuvataide

viisivuotinen
Härö Klaus, Porvoo
Lillqvist Katariina, Turku

kolmivuotinen
Myllylahti Mikko, Karkkila
Valkeapää Jukka-Pekka, Helsinki

yksivuotinen
Paavilainen Anna, Helsinki
Pennanen Karin, Espoo
Saari Kirsikka, Helsinki
Toivoniemi Jenni, Helsinki

puolivuotinen
Brotkin Anna, Helsinki
Heikkilä Ulla, Helsinki
Olsson Iris, Helsinki
Vartiainen Hannes, Järvenpää
Veikkolainen Pekka, Helsinki
Vuorinen Elli, Kaarina

Kirjallisuus

Kirjailijat
viisivuotinen
Honkasalo Laura, Helsinki
Härkönen Anna-Leena, Helsinki
Karlström Sanna, Helsinki
Kolu Siri, Vantaa
Sandström Peter, Åbo
Tavi Henriikka, Helsinki
Venho Johanna, Espoo
Viikilä Jukka, Helsinki

kolmivuotinen
Enckell Agneta, Helsingfors
Hassinen Pirjo, Jyväskylä
Hulkko Johanna, Nokia
Hyvärinen Lassi, Tohmajärvi
Koivukari Tapio, Rauma
Lindstedt Laura, Helsinki
Salmela Aki, Helsinki
Sandelin Annika, Helsingfors
Vuola Sinikka, Helsinki

yksivuotinen
Alasalmi Päivi, Akaa
Blomberg Kristian, Jyväskylä
Ekholm Johannes, Helsinki
Ellilä Kirsti, Turku
Halonen Magdalena, Masku
Holmberg Niillas, Utsjoki
Hytönen Ville, Tallinna
Kallio Katja, Helsinki
Kurtto Marianna, Sammatti
Laajarinne Jukka, Espoo
Lipasti Roope, Lieto
Liukkonen Miki, Helsinki
Oikarinen Risto, Helsinki
Pelo Riikka, Helsinki
Salminen Antti, Ylöjärvi
Seppälä Juha, Pori
Åsbacka Robert, Eskilstuna

puolivuotinen
Frantz Eva, Esbo
Ijäs Kaisa, Helsinki
Kekäläinen Tatu-Pekka, Kuopio
Kinnunen Tommi, Turku
Leikas Antti, Oulu
Paasonen Markku, Helsinki

Kääntäjät
viisivuotinen
Kojo Tuula, Helsinki

 

kolmivuotinen
Helkamo Taina, Helsinki
Kankaanpää Jaakko, Turku

yksivuotinen
Jansson Sami, Jyväskylä
Kattelus Kaisa, Helsinki
Manninen Sanna, Helsinki
Valkonen Tero, Helsinki

puolivuotinen
Nyström Taru, Napoli
Pääkkönen Saara, Helsinki.

Kuvataide

viisivuotinen
Gottberg Susanne, Helsinki
Karjula Pasi, Mänttä-Vilppula
Lounila Liisa, Helsinki
Palosaari Sari, Helsinki
Paunu Paavo, Rauma
Pieski Outi, Utsjoki
Puronen Riikka, Helsinki
Sandison Charles, Tampere
Teeri Maria, Närpiö
Tuori Anna, Helsinki

kolmivuotinen
Ala-Maunus Petri, Helsinki
Antas Axel, Kauniainen
Court John, Tornio
Heino Timo, Helsinki
Helin Mika, Helsinki
Kokko Tapani, Orimattila
Korpela Teemu, Helsinki
Laakkonen Juha Pekka Matias, Helsinki
Laakso Anni, Helsinki
Männikkö Pia, Helsinki
Nevalainen Reima, Porvoo
Nio Leena, Espoo
Pallasvuo Jaakko, Helsinki
Pennanen Anu, Helsinki
Pulkkinen Anssi, Helsinki
Rönkkö Nastja Säde, Helsinki
Sassi Pekka, Helsinki
Schroderus Noora, Salo
Straschnoy Axel, Helsinki
Vehosalo Kari, Helsinki
Wesamaa Laura, Helsinki

yksivuotinen
Adamsson Erika, Turku
Ainala Emma, Savonlinna
Arnold Dylan, Helsinki
Autio Elina, Valkeakoski
Czinege Michal, Nurmes
Eklund Eeva-Leena, Helsinki
Hallapuro Mari, Järvenpää
Heiska Tiina, Helsinki
Helenelund Corinna, Borgå
Hyrkkänen Anna, Tampere
Karsi Jouna, Turku
Kokko Jaana, Helsinki
Kumpulainen Hannele, Helsinki
Mielonen Tiina, Helsinki
Mäkikoskela Ville, Helsinki
Mäkinen Riku, Helsinki
Nio-Juss Noora, Helsinki
Ollikainen Paula, Nokia
Palmu Tiina, Helsinki
Pesonen Liisa, Kauniainen
Salonen Elsa, Turku
Saumya Vidha, Helsinki
Stauffer Kaarlo, Helsinki
Toukkari Milla, Helsinki
Turunen Aki, Helsinki
Vartiainen Timo, Helsinki
Vehviläinen Juha, Helsinki
Vihriälä Hanna, Tampere

puolivuotinen
Hallivuo Tuomas, Kankaanpää
Korkalo Tuomas, Rovaniemi

Mediataide
viisivuotinen
Estarriola Anna, Helsinki

kolmivuotinen
Långström Minna, Helsinki
Pelkki Sini, Helsinki
Sänpäkkilä Sami, Tampere

yksivuotinen
Ekola Meri, Savonlinna (valotaide)
Horelli Laura, Berliini
Laiho Anssi, Oulu (äänitaide)
Saarikko Petri, Helsinki
Salmi Kaisa, Helsinki

puolivuotinen
Motola Haidi, Helsinki
Niskanen Mark, Helsinki
Pathirane Sara, Helsinki
Salo Jani-Matti, Helsinki

Monitaide

kolmivuotinen
Kallinen Mikko, Helsinki
Salin Salla, Helsinki
Timonen Maija, Lontoo

yksivuotinen
Ahti Marja, Turku
Auer Camille, Turku
Goldstone Edwina, Riihimäki
Mattila Lauri Antti, Helsinki
Pellicer Kemê, Helsinki

Muotoilu

viisivuotinen
Taiviola Kirsti, Helsinki
Turunen Riitta, Heinävesi

kolmivuotinen
Kuo Chao-Hsien, Lahti
Nieminen Kari, Helsinki
Penttilä Tuulia, Fiskari
Runeberg Ru, Vasa
Vainio Johanna, Helsinki

yksivuotinen
Isopahkala Mari, Kalajoki
Keto Mari, Kööpenhamina
Kivivirta Kirsi, Helsinki
Martikainen Outi, Helsinki
Matikainen Tiia, Helsinki
Ripatti Timo, Helsinki

puolivuotinen
Jaakonaho Pasi, Inari
Paikkari Mari, Helsinki
Pandikow Wiebke, Helsinki
Wikberg Minttu, Helsinki

Musiikki

 

viisivuotinen
Alakotila Timo, Helsinki
Kivimäki Anne-Mari, Tampere
Mikkola Laura, Espoo
Mäkynen Teppo, Helsinki
Tarkiainen Outi, Ivalo

kolmivuotinen
Krokfors Ulf, Tervakoski
Innanen Mikko, Helsinki
Kujala Susanne, Vantaa
Leinonen Minna, Tampere
Pirttijärvi-Länsman Ulla, Utsjoki
Rahikainen Maria (Mariska), Helsinki

yksivuotinen
Berghäll Joakim, Helsinki
Egecioglu Anni Elif, Helsinki
Eskelinen Senni, Helsinki
Eskola Jukka    , Helsinki
Haavisto Joonas, Helsinki
Hartikainen Jarkko, Helsinki
Hirvelä Jouni, Helsinki
Holopainen Esa, Helsinki
Hynninen Maija, Vantaa
Kella Hannu, Hollola
Kilpiö Lauri, Helsinki
Käppi Pekko, Tampere
Lajunen Emilia, Helsinki
Lerche Pauliina, Kauniainen
Louhivuori Olavi, Helsinki
Luoto Meriheini, Helsinki
Maalismaa Eriikka, Helsinki
Majidi Marouf, Helsinki
Mertanen Janne, Joensuu
Naukkarinen Laura, Kemiönsaari
Piirto Johannes, Wien
Porra Lauri, Helsinki
Raasakka Mikko, Helsinki
Viitala Mirka, Helsinki
Yrjänä Aki, Porvoo
Zinovjev Sauli, Helsinki

Näyttämötaide

viisivuotinen
Mäki Teemu, Helsinki
Pöyhönen Merja, Turku
Turunen Saara, Helsinki

kolmivuotinen
Mustanoja Juha, Helsinki
Wingren Joanna, Helsingfors

yksivuotinen
Ferrafiat Perrine, Helsinki
Heino Markus, Helsinki
Heiskanen Marika, Pirkkala
Holopainen Johannes, Helsinki
Hosiasluoma Niina, Helsinki
Huitila Jukka, Rovaniemi
Izarra Ollikainen Elina, Helsinki
Jämsä Anne, Helsinki
Järvikallas Marko, Helsinki
Kivinen Miko, Kuopio
Laitinen Tuomas, Helsinki
Lajunen Elina, Helsinki
Leo Okko, Helsinki
Matikainen Jussi, Helsinki
Murtomaa Laura, Tammisaari
Näykki Meri-Maija, Tampere
Rejström Tom, Helsingfors
Rutanen Jenni, Turku
Räbinä Pasi, Oulu
Räikkä Tanjalotta, Tampere
Snicker Elina, Hämeenlinna

puolivuotinen
Aaltonen Erno, Helsinki
Aminoff Sofia, Pornainen
Erista Geoffrey, Helsinki
Halme Roosa, Kemiönsaari
Kivi Aino, Lahti
Laaksola Hennariikka, Helsinki
Lehtinen Ilja, Helsinki
Leppänen Kaisa, Helsinki
Louhivuori Ronja, Helsinki
Moila Jussi, Helsinki
Pahkala Aija, Helsinki
Sarkola Milja, Helsingfors

Sarjakuva- ja kuvitustaide

viisivuotinen
Hagelberg Matti, Helsinki

kolmivuotinen
Bondestam, Linda, Helsingfors
Sormunen Riikka, Helsinki

yksivuotinen
Hukkanen Sanna, Joensuu
Hyrri Juliana, Helsinki
Meltio Eeva, Helsinki

puolivuotinen
Leka Kaisa, Porvoo
Pentti Camilla, Helsinki

Sirkustaide

viisivuotinen
Nio Kalle, Espoo

kolmivuotinen
Sartori Do Vale Luis, Helsinki

yksivuotinen
Järvinen Milla, Kirkkonummi
Kallo Jenni, Rovaniemi
Lehto Kalle, Helsinki

Taidejournalismi

kolmivuotinen
Soikkeli Markku, Tampere

yksivuotinen
Jerrman Toni, Helsinki
Pasanen Anu, Turku
Römpötti Harri, Helsinki
Tuomela Matti, Helsinki

 

Tanssitaide

viisivuotinen
Lindfors Sonya, Helsinki
Pirinen Elina, Helsinki

kolmivuotinen
Mandelin Jarkko, Helsinki
Palmgren Sari, Vantaa
Torkkel Anna, Turku
von Bagh Jenni-Elina, Helsinki

yksivuotinen
Koskinen Anni, Helsinki
Lehtovaara Veli, Helsinki
Pajala-Assefa Hanna, Helsinki
Partanen Jarkko, Helsinki
Talonen Virva, Helsinki
Yli-Maunula Pirjo, Oulu

puolivuotinen
Gurevitsch Sara, Helsinki
Haaponiemi Matti, Tampere
Häkkinen Anna Maria, Helsinki
Kovamäki Sara, Helsinki

Valokuvataide

viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha
Halso Ilkka, Orimattila
Tammi Maija, Helsinki

kolmivuotinen
Kekarainen Pertti, Helsinki
Kiiski Hertta, Turku
Rikala Mikko, Helsinki
Savolainen Maija, Helsinki
Vatanen Niina, Helsinki

yksivuotinen
Lenkkeri Ville, Tukholma
Niittyvirta Pekka, Helsinki
Parkkinen Sami, Helsinki
Saarikoski Aura, Helsinki
Vera Nita, Helsinki

Esa-Pekka Salonen lokakuussa avautuvan musiikkimuseo Famen kunniagalleriaan

Julkaistu

Maailman tämän hetken tunnetuimpiin kapellimestareihin lukeutuvan Grammy-palkitun Esa-Pekka Salosen, 61, valinta Suomen musiikin kunniagalleriaan julkistettiin 20.8. Suomen kansallisoopperan ja -baletin medialle järjestämän kauden 2019-2020 avajaistilaisuuden yhteydessä Helsingissä.

Vuonna 1983 kansainvälisen läpimurtonsa kapellimestarina tehnyt helsinkiläissyntyinen musiikkivirtuoosi on sittemmin toiminut muun muassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin sekä Los Angelesin ja Lontoon filharmonikkojen ylikapellimestarina. Myös säveltäjänä ansioituneen Salosen tuorein kiinnitys on ensi vuonna alkava viiden vuoden pesti San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana.

Esa-Pekka Salosen poikkeuksellisena vahvuutena 40 vuotta jatkuneessa musiikin johtamisessa pidetään hänen kykyään lukea partituureja säveltäjän silmin ja löytää tulkintoihin kerta toisensa jälkeen yhä uusia nyansseja, jotka sopivat juuri siihen hetkeen ja tunnelmaan.
Suomalaiset oopperan ystävät pääsevät nauttimaan Salosen ainutlaatuisesta kyvystä loihtia musiikista ennen kokemattomia elämyksiä, kun Richard Wagnerin neliosaisen Ring-teossarjan ensimmäinen osa Reininkulta saa ensi-iltansa 30. elokuuta Kansallisoopperassa. Oopperamaailman merkkipaaluksi kutsutun Niebelungin sormuksen eli Ringin uudesta suomalaisesta tulkinnasta vastaavat kapellimestari Salosen ohella ohjaaja Anna Kelo, lavastuksesta, valaistuksesta ja videosuunnittelusta Mikki Kunttu sekä pukusuunnittelija Erika Turunen.

SALOSEN RINNALLA SIBELIUSTA VIRTUAALISESTI

Lokakuussa kauppa- ja elämyskeskus Triplassa Helsingin Pasilassa ovensa avaava Musiikkimuseo Fame tarjoaa tilaisuuden seurata Salosen työskentelyä hänen tämän hetken päätyönantajansa Lontoon filharmonisen orkesterin pääkapellimestarina virtuaalitodellisuuden keinoin. VR-toteutus vie museovieraat 360-kameran välityksellä kapellimestarin korokkeen eteen Salosen ja orkesterin väliin nauttimaan toisen kunniagalleristin Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian loppuhuipennuksesta.

Salosen lisäksi Suomen musiikin kunniagalleriaan on nimetty tähän mennessä kaksitoista suomalaisen musiikin legendaa. Myös oopperalaulaja Aino Ackté, viihdeorkesteri Dallapé, sanoittaja Reino Helismaa, pelimanni Konsta Jylhä, iskelmälaulaja Katri Helena, säveltäjä Toivo Kärki, kansantaiteilija Juice Leskinen, iskelmälaulaja Georg Malmstén, metallimusiikkiyhtye Nightwish, säveltäjät Kaija Saariaho ja Sibelius sekä iskelmälaulaja Olavi Virta esitellään Salosen ohella arvokkaasti Musiikkimuseo Famessa.

Kulttuurihistorialliselle museohankkeelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. Myös Helsingin kaupunki tukee museoprojektia kolmivuotisella kehitysavustuksella.

Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon suuri rooli hankkeessa takaavat puolestaan museoalan erityisosaamisen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa samoin kuin lukuisa joukko kaupallisia kumppaneita.

Suomalaista nykyteknologiaa ainutlaatuisesti hyödyntävän museokonseptin kohderyhmänä ovat koko kansan ohella kaikki ulkomaalaiset musiikin ystävät. Famen keskeisenä tavoitteena on markkinoida modernia innovaatiokokonaisuutta suomalaisena vientituotteena.

LUKUISA JOUKKO KUMPPANEITA TÄYDENTÄÄ KOKONAISUUDEN

Musiikkimuseo Famen kaupalliset kumppanit tarjoavat monimuotoisesti oman osaamisensa hankkeen käyttöön. Tuoreimpina mukaan ovat lähteneet medioina Clear Channel ja Ilta-Sanomat sekä Henkilöstöpartneri Vertico, joka tuottaa pääosan museon henkilöstöpalveluista.
Aiemmin projektiin ovat jo sitoutuneet L-Fashion Group pääyhteistyökumppanina sekä muina yhteistyökumppaneina Ravintola Fame / Kanresta, Bauer Media, Cardu-mobiiliklubikortti, Geniem, Grano & Grano Diesel, Lexia, Lippupiste, Made by Choise, Original Sokos Hotel Tripla, Securitas, Singa, Sponsor Insight ja TMG Events.

Teknologiakumppaneina uudenaikaista museosisältöä ovat tuottamassa Aalto-yliopisto, Bright Group, Genelec, Media Tailor, Myinfomonitor, OiOi, Samsung, Taction Enterprises ja Teatime Research.

Sämplen käyttäminen osana omaa äänitettä

Julkaistu

Ratkaisun keskeiset asiat

  • Lyhyenkin pätkän (samplen/sämplen) lainaamiseksi osaksi omaa äänitettä on saatava lupa äänitteen tuottajalta.
  • Jos toisen äänitteeltä lainattu pätkä (sample/sämple) on muokattu niin, ettei sitä tunnista alkuperäiseltä äänitteeltä otetuksi, lupaa ei tarvita.

Sämplen tai sämplättävän äänen ei tarvitse ylittää teoskynnystä, luvan vaatii myös vaikkapa linnun laulun tai metsän huminan käyttäminen, jos tämä ääni sämplätään osaksi omaa äänitettä joltain toiselta äänitteeltä. Asiaa käsitellään tässä siis julkaistun äänitteen näkökulmasta. On olemassa myös vapaasti käytettäviä sämplelähteitä, joissa vapaan käytön lupa on joko selvästi ilmaistu tai asia on muutoin itsestään selvää.

Äänitteiden suoja-aika määräytyy tallenteen julkaisuajankohdan ja äänitteen tuotantomaan mukaan. Se on joko 50 tai 70 vuotta.

Toimi näin

  • Jos olet aikeissa sämplätä jostain äänitteestä ääntä osaksi omaa äänitettäsi, huomioi, että tarvitset siihen alkuperäisen äänitteen tuottajan luvan ennen julkaisua.
  • Voit sämplätä jostain äänitteestä ääntä osaksi omaa äänitettäsi, jos muokkaat sämplen niin, ettei sen alkuperäinen lähde ole tunnistettavissa.
  • Ole tarkkana myös siitä, onko äänitteen suoja-aika voimassa. Tämän tiedon saat Gramexista.

Lähteet

Lue myös aiheeseen liittyvät uutiset

 

Juha Vainio -palkinto Pyhimykselle

Julkaistu

Mikko Kuoppala on suomiräpin keskeinen kehittäjä, joka aloitti uransa vuosituhannen alussa julkaisemalla ensin neljä omakustannetta. Ensimmäinen levy-yhtiöjakeluun päätynyt julkaisu ilmestyi vuonna 2006 nimellä Ai, tähän väliin? ja sitä on seurannut puolen tusinaa julkaisua, joista viimeisin Tapa poika oli viime vuoden palkituin levy. Kuoppala sanoitti vuonna 2006 kappaleessa Kaunis mieli tulevaa artistinpolkuaan ja -minuuttaan: ”Kato, mä leikkaan pintaani höylällä / tökätkää haarukall, mä oon vereslihall pöydällä”. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin suuri yleisö sai haarukkapalansa Kuoppalan tilityksistä – ja rakastui niihin.

Murheellisten laulujen ja hukattujen valttikorttien maassa on tilaa myös räppärille, joka päivittää suomalaisen kaihon ja murheen 2000-luvun runomittoihin. Kuoppalan kappaleet ovat nykyajan laulaja-lauluntekijyyttä, jossa kertoja havainnoi todellisuutta ympärillään omin sanoin ja omalla äänellään. Pyhimyksen teksteissä kuuluvat yhtä lailla sykkiläinen sivistys kuin Maltsulainen meininki eli Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa vietetyt oppivuodet ja Helsingin Malminkartanossa tepasteltu teini-ikä.

Kuoppalan räpit haastavat kuulijansa sakeilla viittauksilla. Jotta tekstit aukeavat, kuulijan pitää tuntea muiden muassa mennyt populaarikulttuuri – ”nyt on jo syksy / en Tavaramarkkinoiden salmiakkiin pysty” – ja keskiajan fransiskaanifilosofi Vilhelm Occam – ”heiteltiin toisiamme Occamin kirveillä”. Kuoppalan suurin hitti Jättiläinen saattaa sisältää viittauksen palkinnolle nimensä antaneen Juha Vainion vanhaan hittiin: ”Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo / siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallo”.

Pyhimyksen suosio on kyseenalaistanut käsityksen, että hitissä tekstin pitää olla helppo ja aueta ensikuulemalta. Kuoppala tekee monitulkintaisia lyriikoita, joita kuulija joutuu miettimään ja analysoimaan. Samalla tekstit ovat samastuttavia ja menevät tunteisiin. Kuoppala osaa olla Pyhimyksenä sivistynyt, nokkela ja syvällinen, mutta hänellä on myös muita taiteilijaminuuksia ja sanoittajaidentiteettejä. Teflon Brothersissa pääsee irti bailukkaampi ja iskelmällisempi riimittelijä.

Kuoppala on vaikuttanut myös Ruger Hauer -yhtyeessä ja tekee ahkerasti yhteistyötä muiden artistien kanssa.

Juha Vainio Rahaston hallitus palkitsee Mikko Kuoppalan kyvystä pukea ikuisuusaiheet ajankohtaiskuosiin ja ajankohtaisaiheet tarinoiksi, jotka tekevät yleisestä yksityistä ja päinvastoin. Kuoppala tekee tekstejä, jotka jättävät kuulijalle ajattelun ja löytämisen vaivan ja vapauden. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Kuoppalalle Kotkan Meripäivillä torstaina 25.7. kello 20 alkavassa Yleisessä Saunassa -viihdekonsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.

Juha Vainion Rahasto on jakanut aikaisemmin 28 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille. Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio ja Jukka Kuoppamäki.

Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Suomen Musiikintekijöiden yhdistys. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

Tekijänoikeusbarometri 2019: kolmasosalla vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta

Julkaistu

Valtaosa ei hyväksy mitään piratismin muotoa

Suomalaisten asenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Enemmistö (58%) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. Asenteet ovat tiukentuneet kaikkien tekojen osalta: enää kolme prosenttia vastaajista hyväksyy luvattoman jakamisen ja 11% hyväksyy internetiin luvatta laitetun aineiston lataamisen omaan käyttöön. Laittomissa suoratoistopalveluissa luvatta tarjolla olevan elokuvan tai TV-sarjan katsomisen hyväksyy vain kuusi prosenttia vastaajista (v. 2018/ 7%).

Tiukentuneiden asenteiden lisäksi myös konkreettiset teot ovat vähentyneet vuosi vuodelta kaikkien ikäluokkien osalta. Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi yhdeksän prosenttia kaikista vastaajista (v. 2018/ 12%).

Nuoret kuluttavat mediasisältöjä eniten laillisten palvelujen lisäksi myös laittomista lähteistä. Viidennes (20%) 15–24 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli vielä vuosi sitten 27%. Yleisesti ottaen nuoret ja nuoret aikuiset eli 15–35 vuotiaat pitävät tutkittuja piratismiin liittyviä tekoja myös hyväksyttävämpänä kuin sitä vanhemmat vastaajat.

Vaikka laiton lataaminen on edelleen yleisintä nuorimman ikäluokan keskuudessa, on lataaminen silti vähentynyt merkittävästi. Kyselyn mukaan 13% alle 25-vuotiaista hyväksyy luvatta internetiin laitetun aineiston lataamisen omaan käyttöön, mutta vain yhdeksän prosenttia ikäryhmästä kertoo itse tai perheenjäsenen syyllistyneen tähän. Vielä vuonna 2015 vastaava osuus oli 29%, joten suomalaisten viihteen kulutus vaikuttaa siirtyneen yhä enemmän laillisiin kanaviin suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä.

Kolmasosalla vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta

Yli puolet vastaajista (57%) kokee osaavansa erottaa riittävän hyvin kulttuurin ja viihteen laillisen digipalvelun ja laittoman palvelun toisistaan. Silti kolmasosalla on vaikeuksia erottaa laillinen palvelu laittomasta, eikä kymmenen prosenttia osaa ottaa kantaa asiaan. Alle 50-vuotiaat kokevat erottavansa lailliset ja laittomat palvelut selvästi vanhempia ikäluokkia paremmin.

Vaikka suomalaiset suhtautuvat kielteisesti piraattipalveluihin, on laillisten vaihtoehtojen tunnetuksi tekemisessä vielä töitä. Piraattipalveluiden tunnistamisen tekee haastavaksi ammattimaisen näköiset nettisivut sekä suomenkielinen sisältö. Sivusto saattaa muistuttaa laillista suoratoistopalvelua, eikä kuluttaja välttämättä miellä kyseessä olevan piraattipalvelu. TTVK pyrkii aktiivisesti lisäämään tietoisuutta piraattipalveluista ja niiden haitoista, sekä neuvomaan laittomien palveluiden tunnistamisessa. Apua piraattisivuston tunnistamiseen on saatavilla myös TTVK:n ylläpitämältä Laillisetpalvelut.fi- sivustolta, jolla listataan musiikin, AV-sisällön, kirjojen ja pelien laillisia nettipalveluja. Sivuston tunnettavuus on toistaiseksi vielä heikko, ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista oli kuullut sivustosta.

Tekijöitä ja tekijänoikeuksia arvostetaan

Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin on aiempien vuosien tapaan huomattavan positiivista. Selvästi suurin osa suomalaisista pitää tekijänoikeuksia ennen kaikkea tärkeänä asiana (84%). Vain kolme prosenttia pitää tekijänoikeuksia turhana. Erityisesti yli 50-vuotiaat vastaajat arvioivat tekijänoikeudet erittäin tärkeiksi (66%). Lisäksi 42% vastaajista pitää viime vuoden tavoin tekijänoikeuksia helppotajuisena.

Selvä enemmistö vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina (83%). Valtaosa koki myös, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (79%). Lisäksi suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on jopa 91% vastaajista ja ainoastaan kolme prosenttia oli täysin (1%) tai osittain (2%) eri mieltä.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kolmattatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 19.4-16.5.2019 ja sen kohderyhmänä oli 15-79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimukseen haastateltiin 998 henkilöä.

Vuoden Uusi Lastenlaulu valittu Lastenlaulufestivaaleilla Salossa

Julkaistu

Finaalikonsertissa kulttuuritalo Kivassa lauantaina 8.6. valittiin vuoden lastenlauluksi Sarianna Tammilehdon säveltämä ja sanoittama ”Jäärälaulu”. Laulun sovitus on Tuomas Kesälän käsialaa. Laulun esittivät Karoliina Vanne ja Jukka Hänninen. Laulu kertoo vanhasta sarvijäärästä, joka ei kuuntele ystävien varoituksia – ja huonostihan siinä sitten käy.

Toiseksi kilpailussa tuli Jussi Rasinkankaan laulu ”Voin syödä nakin”. Sanoitus on Jukka Itkosen ja sovitus Roope Halosen. Kilpailussa laulun esitti veikeä Annika Tertsunen. Laulun juju oli nakin syömiseen liittyvä tarttuva sanaleikki.
Kolmannelle sijalle valittiin poikkeuksellisesti ja sääntöjä joustavasti soveltaen kaksi laulua. Tällainen tilanne syntyi, kun tuomaristolla oli kolmanneksi palkittavaksi kaksi niin tasavahvaa ehdokasta, että kummankaan tiputtaminen ei tuntunut oikealta. Kolmansiksi tulivat Jiri Kurosen, Mirkka Paajasen ja Kati Valjuksen laulu ”Kuraa, kuraa, kuraa!!!” ja Marco Oeyn ja Jaakko Löytyn laulu ”Minä, sinä, hän”.

Tuomariston puheenjohtajana oli musiikkipedagogi YAmk Anna Schukov, luokanopettaja ja lauluntekijä Mikko Olkinuora sekä dir.mus. ja musiikkileikkikoulun opettaja Helinä Rinne.

 

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma musiikintekijän näkökulmasta

Julkaistu

Keskeisimmät kulttuuriin liittyvät kirjaukset

Kursiivilla suorat lainaukset hallitusohjelmasta.

  • Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin.
    Kulttuurialan yhteinen tavoite kulttuuribudjetin nostamisesta yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteutunut sellaisenaan, mutta suunta on oikea.
  • Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.
  • Selvitetään minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.
  • Kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.
  • Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.
    Taiteilija-apurahoihin on tulossa yhteensä 1,8 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotusten summista eri taiteenlajien kesken ei ole vielä tarkempaa tietoa.
  • Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.
    Taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään, jotta se vastaisi paremmin ns. suurten ikäluokkien eläköitymiseen.
  • Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus.
    Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Tähän VOS-järjestelmän uudistamiseen on budjetoitu 10 miljoonaa euroa.
  • Kehitetään rakentamisen prosenttiperiaatetta (prosentti rakennuskustannuksista kulttuuriin ja taiteeseen) ja jatketaan sen jalkauttamista. Tuetaan laajentamista muille kuin visuaalisen taiteen aloille.
    Tämä voi tarkoittaa, että prosenttiperiaatetta voidaan hyödyntää myös säveltaiteen puolelle.
  • Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.
    Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lasten musiikkikasvatuksen ammattilaisille voi olla lisätarvetta tulevaisuudessa, sekä esimerkiksi avustuksia ja apurahoja saattaa saada paremmin lastenmusiikkiin suuntautuviin produktioihin ja sävellys- ja sanoitustyöhön.
  • Kehitetään kulttuuripalveluita. Käynnistetään ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Tavoitteena on selvittää tilojen yhteiskäyttöä, kiertuetoiminnan edellytysten parantamista ja vahvistaa kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjaa.
    Tämä tukee myös musiikintekijöiden työskentelyä mm. työtilamahdollisuuksilla, kiertuetoiminnan edellytysten parantamisella ja kulttuuripalveluiden kehittämisellä.
  • Kasvatetaan elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukea ja perustetaan Creative Business Finland tukemaan luovien alojen kasvua.

Kaiken kaikkiaan kulttuurille ja urheilulle on budjetoitu yli 20 miljoonaa euroa.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-asiat (22,5 miljoonaa) jakautuminen:

 

Positiivista on, että hallitus toteaa nyky-yhteiskunnassa yhä suuremman osan kansantalouden tulosta syntyvän aineettomista sisällöistä. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu toteamus:

Luovat alat muodostavat tällä hetkellä alle 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän. EU-alueella luovien alojen osuus on noussut keskimäärin jo 7 prosenttiin.

Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen

Musiikintekijät kohtaavat usein haasteita sosiaaliturvaan liittyen, koska tekijänoikeustulot saatetaan huomioida toimeentulotukea laskettaessa tuloksi, ja vastaavasti esimerkiksi äitiyspäivärahaa laskettaessa niitä ei huomioida.

Keskeistä hallitusohjelmassa on kirjaus sosiaaliturvan uudistamisesta, jossa hyödynnetään jo tehtyä selvitystyötä ja valmistellaan etenemistä tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Valmistelu tehdään ”poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen”, minkä voi tulkita tarkoittavan järjestöjen asiantuntijoiden kuulemista. Komiteassa tullaan käsittelemään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin.

Hallitus haluaa myös ottaa huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Koemme Suomen Musiikintekijöissä erittäin tärkeäksi tuoda tässä esiin musiikintekijöiden sosiaaliturvan toteutumisen haasteet.

Hallitusohjelmasta löytyy myös seuraavat kirjaukset liittyen sosiaaliturvaan:

  • Niin sanotun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet poistuvat.
  • Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan, eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen.
  • Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta.
  • Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa.
  • Edistetään tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvassa erityisesti epätyypillisten työsuhteiden kannalta.
  • Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

Suomen Musiikintekijät on ollut mukana selvittämässä musiikintekijän ja muiden itsensä työllistäjien mahdollisuuksia sosiaali- ja eläketurvaan. Työ jatkuu edelleen.

Työllistävä ja yrittämiseen kannustava verotus

Verotuksen ja yritystoiminnan näkökulmasta muutamia keskeisiä kirjauksia:

  • Hallitus jatkaa ns. solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Tämä vaikuttaa musiikintekijöihin, joiden ansiotulo yhteensä (mukaan lukien tekijänoikeustulot) ovat yli 73 634 €.
    Teostolla on ns. yhtiömalli niille musiikintekijöille, joilla on oma osakeyhtiö. Yhtiömallin käyttäminen saattaa vaikuttaa ansiotulokertymääsi. Mikäli olet tästä kiinnostunut, ota yhteyttä Teostoon. Lisätietoja Teoston sivuilta.
  • Hallitus myös selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.
  • Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita.
  • Tulorekisteri on aiheuttanut monelle yritystoimintaa harjoittavalle haasteita. Hallitus haluaa selvittää ja korjata nämä ongelmat.
  • Hallitus haluaa myös tukea aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.
  • Musiikintekijöiden yritystoiminnan vaihtoehtojen kannalta mielenkiintoinen kirjaus koskee myös osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan edistämistä.

Muistathan myös, että voit Suomen Musiikintekijöiden jäsenenä hyödyntää veroneuvontaamme CTY-tilitoimiston palveluaikoina. Huomioithan kuitenkin, että hallitusohjelman ovat vasta kirjauksia ja työ niiden saattamiseksi käytäntöön on vasta alkamassa.

Toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva

Musiikintekijän näkökulmasta tärkeää on huomioida tavoitteet ”tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin”. Hallitus haluaa siis selvittää pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioiden ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lautakunnilla. Tämä tarkoittaa musiikintekijöille parempaa oikeusturvaa, kun ensimmäinen riidanratkaisumahdollisuus ei ole mahdollinen oikeudenkäynti.

Muistathan myös, että kohdatessasi oikeudellisia ongelmia, kannattaa aina ensin keskustella Suomen Musiikintekijöiden kanssa jatkotoimenpiteistä.

Keikkatyöläisen liikkuminen

Musiikintekijän työ on usein myös liikkuvaa työtä. Hallitus haluaa ohjelmassaan kannustaa autoilun vähentämiseen, ja tukee vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämistä ja tulee mm. nostamaan bensiinin verotusta. Tällä on vaikutuksia keikkatyöläisten kustannuksiin.

Myös mahdollisia ruuhkamaksutulleja ollaan tulevaisuudessa tuomassa kaupunkien läheisyyteen.

Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue

Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Tämä tarkoittaa, että hallitus tukee myös keväällä 2019 hyväksyttyä tekijänoikeusdirektiiviä, jossa ns. arvokuilu velvoittaa alustapalvelut pelaamaan samoilla lisensoinnin pelisäännöillä kuin muutkin sisältöjä liiketoiminnassaan hyödyntävät palvelut.

Ylen asemaa vahvistetaan

Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan.
Yle on merkittävä suomalaisen kulttuurin ylläpitäjä ja edistäjä. Koko taidekentälle on tärkeää, että Ylellä on resursseja toteuttaa strategiaansa:

”Ylen tehtävä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.”

Kohti luovempaa Suomea

Hallitusohjelma sisältää muutamia kirjauksia, jotka jäävät vielä hieman ylätasolle, mutta joita tulemme Suomen Musiikintekijöissä seuraamaan ja arvioimaan. Tässä niistä muutamia:

  • Luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.
  • Käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus.
  • Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävän vienninedistämisen.

 

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma vaikuttaa musiikintekijöiden ammatinharjoittamisen kannalta positiiviselta ja tarjoaa useita mahdollisuuksia toimintaedellytyksien parantamiselle.

 

Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät

Lähde: Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.