Säveltäjä Outi Tarkiainen sai Lapin taidepalkinnon 2019

Säveltäjä Outi Tarkiainen sai Lapin taidepalkinnon 2019

Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Jo 34-vuotiaana säveltäjä Outi Tarkiaisella on merkittävä ura niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lapin musiikkiopistossa pikkutyttönä aloittaneen Tarkiaisen musiikkipolku on vienyt Sibelius-Akatemian opintojen kautta kansainvälisille musiikkiareenoille monella tasolla. Kansainvälisyydestään huolimatta Tarkiainen ei ole kadonnut maailmalle: hän asuu perheineen Ivalossa ja arvostaa pohjoista luontoa, hiihtämistä unohtamatta. Lapin kamariorkesterilla on tärkeä sijansa säveltäjä Tarkiaiselle.

Outi Tarkiainen on säveltänyt orkesteriteoksista konserttoihin ja laulusarjoihin, kamarimusiikista jazziin. Hänellä on parhaillaan vireillä lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä sävellystilauksia. Hänen sävellyksiään ovat esittäneet kotimaassa esimerkiksi Tapiola Sinfonietta, Avanti!, Oulu Sinfonia, Keski-Pohjanmaan ja Lapin kamariorkesterit. Ulkomaiden orkestereiden ja yhtyeiden kirjo ulottuu Yhdysvalloista Euroopan kautta Venäjälle.

Tarkiaisen teoksia on esitetty myös lukuisilla koti- ja ulkomaisilla musiikkijuhlilla, kotimaassa esimerkiksi Helsingin juhlaviikoilla, Kuhmon kamarimusiikissa ja Porin Jazz Festivaaleilla. Sävellyksiä on radioitu niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Tarkiaisella on kustannussopimus pohjoismaiden suurimman ja vanhimman klassisen musiikin kustantamon kanssa. Ansioistaan säveltäjä Outi Tarkiainen on saanut myös Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkintoehdokkuuden.

Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta.

 

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

Uusi jäsenetu: hieronta

Jäsenetuhinnat

  • 25 min hieronta 23 e (norm. 30 e)
  • 50 min hieronta 46 e (norm. 60 e)
  • 75 min hieronta 69 e (norm. 90 e)
  • 110 min hieronta 99 e (norm. 120 e)

Hierottava maksaa käynnin itse.
Hieronta on terveydenhuollon palveluna vapautettu arvonlisäverosta. Rela-group pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.

Ajanvaraus

Ajanvaraus tapahtuu joko tekemällä varauksen nettisivujen www.relahierojat.fi kautta tai soittamalla ajanvaraukseen 0600-13811 (0,39€/min+pvm) arkisin 9-17.
Varauksen yhteydessä ilmoitetaan jäsenetuun oikeuttava koodi, jonka saat joko Suomen Musiikintekijöiden uutiskirjeestä tai kysy koodia toimistolta toimisto@musiikintekijat.fi tai puh. (09) 407 991.

Rela-group on osa Terveystalon hyvinvointiliiketoimintaa:
www.relahierojat.fi
www.relaosteopaatit.fi
www.opiskelehierojaksi.fi

Kuva: Pixabay

The House of Songs -vierailu – Judith Regwan

Saavun Austiniin ensimmäinen kesäkuuta. Matkaa on takana 14 tuntia. Olen matkannut aamusta aamuun ja olo on sen mukainen. Passivirkailija kyselee minulta muutaman kysymyksen vierailuni tarkoituksesta, toivottaa tervetulleeksi letkeällä aksentillaan ja päästää minut jostain syystä jonon ohi. Kentällä minua on vastassa Thosin yhteyshenkilö Samantha Phelps, lempinimeltään Sam. Sam ojentaa minulle Topo Chico kivennäisveden, kippistämme pulloja ja lähdemme ajamaan kohti taloa.

Kurvaamme pihaan, Sam aloittaa talon esittelyn ja kertoo käytännöt. Talossa on kolme makuuhuonetta, keittiö, olohuone, kaksi kylppäriä, iso takapiha, flyygeli, urut, piano, kitaroita, äänitysmahdollisuus demoihin, toimiva wifi ja ensimmäisille päiville ruokaa. Esittelyn jälkeen Sam lähtee töihin ja minä jään taloon ihmettelmään. On kuuma, +32 astetta.

Ensimmäiset päivät menevät epätodellisisissa fiiliksissä soitellen flyygeliä ja tutustuen kaupunkiin. Sam vie minut ruokakauppaan ja kuuntelemaan keikkoja. Tapaan myös toisen talon vastuuhenkilön, rennon stetson-päisen Graham Weberin. Thosin virallinen kesto on 12 päivää, mutta olen erikseen sopinut neljästä lisäpäivästä.

Keikkoja on toden totta lähes joka baarissa; countrya, bluesia, rockia, rootsia, jazzia, folkia. You name it! Cowboy-bootseja, stetson-hattuja, ystävällisiä ihmisiä ja livemusaa all day on.

Co-writing sessioita on sovittu vierailuni ajalle kolme. Olen jo ennen tänne tuloani viestitellyt yhden muusikon, Johnnyn kanssa ja olemme sopineet tapaamisen ennen virallista sessiota.

Johnny tulee taloon ja keskustelemme Trumpista, aborttilaista, Suomen luonnosta, hurrikaaneista ja rakkaudesta. Soitamme toisillemme omia biisejämme, juomme kahvia ja ostamiani aivan liian makeita Peace & Love -limuja.

Ensimmäinen virallinen Co-writing sessio on elektropophenkisen Benin kanssa. Ben saapuu taloon täsmällisesti, kitara valmiiksi viritettynä ja valmiina hommiin. Ihmettelen aluksi hänen nopeaa työskentelytapaansa, mutta Ben kertoo oppineensa, että aika on rajallista ja ennen kaikkea aika on rahaa. Sessio on mainio ja opettavainen. Kepeä eropoppi syntyy kahdessa tunnissa ja äänityssessio sovitaan vierailuni viimeisille päiville.

Toinen sessio on kiireisen, kolmen pienen lapsen äidin, Sarahin kanssa. Sarah on jazz-laulaja, joka laulaa monissa paikallisissa bändeissä. Sarah tulee talolle ja sanoo: ’’Girl you need some time out from this house!’’ Lähdemme hänen luokseen. Tässä sessiossa saamme valmiiksi kertosäkeen ja osan säkeistöistä.

Kolmas sessio on Johnnyn kanssa. Tapaamisemme on selkeästi auttanut prosessia. Työskentely on alusta asti mutkatonta ja hauskaa. Kummallakaan ei ole kiire mihinkään. Sessio on pitkä ja antoisa. Syntyy yksi country ja yksi blues – biisi. Näemme varmasti tässä tai toisessa elämässä uudelleen.

Koittaa reissun pelottavin päivä. Kello on noin yksi päivällä. Ilma muuttuu hetkessä harmaaksi ja tuuli yltyy hurjiin lukemiin. Sitten alkaa rankkasade ja taivas räjähtää. Salamoita salaman perään. Sähköt katkeavat ja kännykän kenttä myös. Puu kaatuu takapihalla. Salamat näkyvät talon katon läpi ja olen varma, että kuolen. Hädässä pyörin huoneesta toiseen ja mietin, mitä helvettiä teen. Puhelimen kenttä onneksi palaa ja soitan Samille. Sam hieman huvittuu minun reaktiostani, sillä ukkosmyrskyt ovat Austinissa arkipäivää. Myrskyjä on vierailuni aikana kaksi, joista toisen otan rennommin. Keittiössä on taskulamppuja ja pahanlaatuisen myrskyn iskiessä kannattaa mennä ikkunattomaan huoneeseen. Austinissa myrskyt eivät ylly hurrikaaneiksi, mutta tulvavaara on.

Samaisen myrskypäivän iltana minulla on keikka The Continental Gallery – nimisessä baarissa. Mikä tunteiden vuoristorata, pelosta jännitykseen.

Keikkapaikka on rento ja hämyinen. Baarissa on muitakin esiintyjiä ja tunnelma on lämmin. Keikka menee hyvin, ihmiset toivovat lisää ja Graham pyytää minua esiintymään seuraavalla viikolla uudestaan. Loppuillan nautin talon bändistä ja tutustun muihin muusikoihin. Country soi ja bisse virtaa.

Tähän väliin vinkki seuraavalle taloon lähtijälle: Opettele The Bandin I shall be released – biisin kertsin sanat. Se soi lähes kaikilla Grahamin keikoilla ja KAIKKI laulaa. High life bisse on Austinissa halpaa ja uberilla pääsee paikasta toiseen helposti ja edullisesti.

Graham on kutsunut minut kuuntelemaan hänen bändinsä keikkaa. Otan uberin keikkapaikalle ja ihmettelen, kun auto ajaa hienolle lähiöalueelle. Tsekkaan vielä osoitteen ja kuski vakuuttaa, että olemme oikeassa paikassa. Ovi on auki ja ihmisiä on paljon. Ymmärrän, että olen saapunut juuri privaattikeikalle jonkun kotiin. Vedän happea, kerään itseni ja astun taloon, josta en tunne ketään.

Bändi on jo aloittanut soiton ja menen seisomaan huoneen takaosaan. Kaikki ovat hiljaa ja kuuntelevat taitavien muusikoiden kaihoisaa kitarointia ja upeaa stemmalaulantaa. Vieressäni istuu nainen, joka hymyilee minulle. Sitten hän ottaa laukustaan taskumatin, juo huikan siitä ja kuiskaa minulle: ’’Some whiskey?’’ Otan kulauksen ja koko loppukeikan istumme vierekkäin hiljaa siemaillen viskiä.

Keikan jälkeen nainen esittelee itsensä Amyksi. Hän on paikallinen toimittaja ja tietää Austinin livemusakulttuurista paljon. Loppuilta kuluu tutustuen muusikoihin, talon omistajiin ja heidän tarjoamiin maukkaisiin ruokiin.

Olemme sopineet Amyn kanssa brunssitreffit aamuksi meksikolaiseen ravintolaan. Ravintolassa soittaa housebändi. Keikalla on paljon vierailevia muusikoita ja riennot yltyvät upeisiin gospeljameihin. Mietin, kuinka voisin useamminkin aloittaa sunnuntai-aamut näin.

Sam tulee hakemaan minut ravintolasta ja lähdemme koluamaan Vintage-liikkeitä. Ensimmäisessä kaupassa puhelimeni varastetaan. Kiroan kohtaloani: kaikki yhteystietoni ja reissussa ottamani kuvat ovat kadonneet. Sam vie minut austinilaiseen tapaansa pubiin rentoutumaan. Illalla ostan prepaidliittymän ja halvan puhelimen.

Reissun lopussa Amy vie minut kuuntelemaan bändejä ja tutustuttaa paikallisiin. Hengailen paljon Samin kanssa ja hänestä tulee reissun aikana todella tärkeä. Sam vie minut muun muassa tanssimaan countrya ja suosittelen sitä kaikille Teksasiin matkaaville. Tanssin perusaskeleet oppii kömpelömpikin kaveri ja tanssipartnereita riittää kaikille ikään, sukupuoleen tai habitukseen katsomatta.

Voisin kertoa tässä monista kohtaamisista. Siitä kuinka kimppauberissa tutustuin maailmanympärimatkailijaan ja jonka kanssa vietin upean päivän rannalla. Tai siitä kuinka muutamaa vuotta aiemmin olin tutustunut San Fransicossa kaveriin, joka oli juuri nyt muuttanut Austiniin ja jonka kanssa vietin ihanan päivän reissussa. Tai siitä, kuinka… Taidan kuitenkin jo tällä ylittää tämän blogitekstin pituusmääreet.

Loppukiteytyksenä: Matka oli kaikin puolin inspiroiva. Kävin kuuntelemassa kymmentä keikkaa, tutustuin paikallisiin muusikoihin ja tämän lisäksi vietin paljon aikaa työskennellen itsekseni talossa. Talossa sai kailottaa ja soittaa niin kovaa kuin sielu sieti mihin kellon aikaan vaan. Kasvissyöjälle liharuokapainotteisesta Austinista löytyi onneksi hyviä vaihtoehtoja! Paikallisesta puhelimesta oli suuri apu, sillä reissuni jatkui vielä Austinista New Yorkiin.

Kiitos The House of Songs ja Suomen Musiikintekijät tästä mahdollisuudesta ja ihanasta kokemuksesta. <3

 

Lue lisää The House of Songsista.

Musiikintekijöiden rahaston stipendisaajat julkistettu

 Työskentelystipendejä myönnettiin 40, Hankintastipendejä 22 ja Reissustipendejä 9. Näiden stipendien summat vaihtelivat 400-2500 euron välillä. 6000-12000 euron Erityisstipendiä ei tällä kertaa jaettu.

Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja Jari Eskolan mukaan hakemusmäärät vaikuttavat viime aikoina tasaantuneen noin 600 hakemukseen.

”Suurin paine on kuitenkin edelleen työskentelystipendeissä, mutta myös musiikintekolaitteiden hankinta on jatkuvasti ajankohtaista musiikintekijöille. Tällaiset hankinnat voivat olla esim. parempi mikrofoni, sample-kirjasto, uusi läppäri, tai audio-interface, sellaisia arkisessa aherruksessa tarvittavia laitteita”, Eskola sanoo.

Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2020.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

 

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi

Top 20 – Future Hitmakers – haku päättyy 17.11.2019

Hakuaika kurssille on 14.10.-17.11.2019.

Hae tästä!  

Vuoden 2020 kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan.

Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat  ja valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Huhtikuun kurssikerralla puretaan hittibiisi osiin – sanallisesti ja käytännön esimerkein.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana.

Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.

AIKATAULU JA OHJELMA

Future Hitmakers koostuu neljästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Lisäksi kolmen ensimmäisen kurssikerran päätteeksi kurssilaiset saavat co-write -kotitehtävän. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla koko kevään mittaan.

MA 13.1.2020 KLO 15.30-19.30: BIISINTEKEMISESTÄ AMMATTI

Ensimmäisellä kurssikerralla käsitellään biisintekijän ominaisuuksia ja menestyksen edellytyksiä, biisinteon prosessia ja sitä, miten biisinkirjoituksesta tulee ammatti. Puhujat kertovat työskentelymetodeistaan, biisinkirjoittajien rooleista ja työnjaosta sekä co-writesta ja niiden tekemisen hyödyistä.

Tilaisuutta isännöi Suomen Musiikintekijät.  Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

HUOM! Ensimmäisen kurssikerran jälkeen kannattaa varata vapaamuotoiseen tutustumiseen. Tämä osio ei ole pakollinen, mutta erittäin suositeltava.

MA 10.2.2020 KLO 15.30-19.30: MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN BISNEKSEEN?

Toisella kurssikerralla käsitellään levy-yhtiön ja kustantajan roolia ja alalla tehtäviä sopimuksia. Puhujat kertovat, miten lähestyä oikeita tahoja ja mistä tekijän tulovirrat muodostuvat.

Tilaisuutta isännöi Suomen Musiikkikustantajat ry. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 9.3.2020 KLO 15.30-19.30: KANSAINVÄLINEN URA

Kolmannella kurssikerralla käsitellään uran rakentamista kansainvälisesti ja sitä, millaisia reittejä kansainväliseen menestykseen voi olla. Ketkä ovat uranrakennuksen tärkeimmät partnerit ja mihin tekijän kannattaa uran alkuvaiheessa keskittyä, jos tähtäimenä ovat kansainväliset julkaisut ja isommat musiikkimarkkinat?

Tilaisuutta isännöi Music Finland. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 6.4.2020 KLO 15.30-19.30: BIISI PALASIKSI

Neljännellä kurssikerralla kaksi puhujaa avaavat biisinteon prosessia, kappaleen syntyvaiheista tuotantoon pienryhmässä. Kumpikin puhuja käyttää kaksi tuntia yhden biisin avaamiseen ja kurssilaisten ryhmät valmistelevat lyhyen tiivistelmän sessiosta toisilleen kurssikerran päätteeksi.

Tilaisuutta isännöi Teosto. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 11.5.2020: STUDIOPÄIVÄ

Kurssilaisille järjestetään päivän kestävä studio-/kirjoitussessio. Studiosession jälkeen kurssilaiset saavat palautetta biiseistään musiikintekijöiltä ja -kustantajilta.

Paikka: The Fried Music Oy, Pursimiehenkatu 26 C, Helsinki

HAE KURSSILLE

Hakuaika kurssille on 14.10.-17.11.2019.

Kurssille otetaan 21 musiikintekijää. Kurssin osallistujavalinnat tehdään joulukuun puoliväliin mennessä, minkä jälkeen valinnoista ilmoitetaan kaikille hakijoille.

Kurssi on maksuton ja järjestetään Helsingissä. Kurssimatkat ja mahdolliset majoitukset ovat osallistujille omakustanteisia.

KENELLE KURSSI ON TARKOITETTU?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia kirjoittajia, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä tai musiikkialalla jo osittain toimivia tekijöitä, jotka ovat menestyksen kynnyksellä.

Oleellista on halu tehdä biisintekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille. Hakijan eduksi katsotaan co-write-kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-27 vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle. Mukaan voivat hakea myös muun ikäiset, missä tapauksessa hakijan tulee keskittyä perustelemaan hakemuksessa erityisen hyvin, miksi juuri hänen pitäisi tulla valituksi.

TOP 20 -KURSSISTA SANOTTUA

”Hitmakers-kokemus ajoi mun biisintekijyydessä monia asioita vauhdilla eteenpäin. Mentoreilta sai hyödyllisiä vinkkejä ja käytännön tietoa, ja samalla kirjoittaminen muiden kurssilaisten kanssa kehitti omaa tekijyyttä. Kurssin jälkeen oon mm. ollut Song Hotel -biisileirillä, saanut sitä kautta ensimmäisen kansainvälisen cuttini ja jatkanut kirjoittamista eri artistien ja songwriterien kanssa. Iso osa mun nykyisistäkin cowriteista tulee tehtyä kurssilla tavattuje tyyppien kanssa ja parasta ehkä täs kaikessa onkin se, että työkavereista on tullut samalla myös frendejä.” 
Emmi Hakala, osallistui kurssille 2017

”Kurssilla hienointa oli nähdä muiden kurssilaisten erilaisia musiikillisia taustoja sekä erilaisia toiveita tulevaisuudesta musiikin parissa. Vierailevilta puhujilta isoin anti oli nähdä eri perspektiivit ja työtavat, joilla musiikkia voi lähestyä ja työstää. TOP20 -kurssi on mielestäni hyvä alusta musiikkimaailman ja -bisneksen hahmottamiseen sekä avaus co-write-kulttuurin arkeen.” 
Johannes Brotherus & Antti Heiskala / KUUMAA-yhtye osallistuivat kurssille 2017

Aikaisempien vuosikurssien kurssilaisista moni on päätynyt alalle ja tekee musiikkia ammattilaisina. Useampikin kirjoittaja on solminut kurssin jälkeen kustannussopimuksen. Näiden joukossa on mm. Olavi Uusitalo, Teemu Javanainen (2018), Mikko Koivunen (2017) ja Tiina Vainikainen (2016). Tiina Vainikaisesta onkin nopeasti tullut yksi Suomen menestyneimpiä pop-kirjoittajia ja ensimmäisen vuoden sisällä hänellä oli 5 Suomen ykköstä Spotifyssa. Voit lukea lisää Tiinan tarinasta Teostory-lehdestä.

Vuoden 2020 kurssin hakuaika on 14.10.-17.11.2019. 

Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely

Hae nyt Tohmajärvelle taiteilijaresidenssiin kesälle 2020

Tervetuloa Tohmajärvelle!

Tohmajärven kulttuuritoimi hakee taiteilijoita työskentelemään kunnan taiteilijaresidenssiin kesäkaudelle 2020.  Tarvitsetko esimerkiksi rauhallista harjoittelu- ja sävellystilaa, kylpyä suomen kielen kehdossa Maiju Lassilan jalanjäljillä tai työtiloja teostesi valmistamiseen?

Kaksi taiteilijaa voi työskennellä yhtä aikaa joko kuukauden jaksoissa ajalla 1.-30.6. tai 1.-31.7., tai vaihtoehtoisesti koko kesäkauden 1.6.-11.8.2020.

 

Asuminen residenssissä

Residenssi on vanha Kemien kansakoulu, joka on talvisin Keski-Karjalan musiikkiopiston käytössä. Residenssi sijaitsee Tohmajärven keskustassa osoitteessa Kirkkotie 16, 82600 Tohmajärvi. Talon takaa löytyvät pururadat ja luonto- sekä patikointi- ja pyöräilypolut, ja yhdessä viereisen museoalueen kanssa talo muodostaa laajan puutarhamaisen piha-alueen.

Kahdelle taiteilijalle on varattu oma makuuhuone eri puolilla taloa sekä jaettu kylpyhuone, ja yhteisessä käytössä on myös keittiö. Tilat on äänieristetty. Talo on kesäkaudella varattu taiteilijoiden käyttöön.

Halutessaan voi myös tehdä matkoja Venäjän puolelle. Tohmajärveltä saa viisumin kätevästi, ja Niiralan raja-asema on myös Tohmajärvellä.

Asuminen residenssissä on taiteilijalle maksutonta. Vastineeksi residenssiajasta voit jättää jonkinlaisen jäljen Tohmajärvelle: järjestää esimerkiksi työpajan, taiteilijatapaamisen tai -esittelyn, esiintymisen tai lahjoittaa vaikkapa teoksen.

 

Hakuohjeet

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.11.2019 mennessä joko postitse osoitteeseen Tohmajärven kunta, Taiteilijaresidenssi, Järnefeltintie 1, 82600 Tohmajärvi tai sähköpostilla residenssin hoitajalle osoitteeseen kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Hakuperustelut ja päätökset

Residenssiin valitaan työskentelemään yhteensä  2-4 taiteilijaa. Ideana olisi, että samaan aikaan työskentelisi 2 eri alan taiteilijaa. Kesän 2020 valinnoista ilmoitetaan viimeistään tammikuun alussa.

 

Tietoa residenssistä

Lisätietoja antaa residenssin hoitaja Kaisa Jussila puhelimitse numerossa 040 771 0729 tai sähköpostilla osoitteessa kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Lisätietoa Tohmajärvestä

www.tohmajarvi.fi

www.tohmajarviseura.fi

www.visitkarelia.fi/fi/Kohteet/Tohmajarvi

Mentorointistipendihaku auki

Suomen Musiikintekijöiden tarjoama ainutlaatuinen jäsenpalvelu, jossa pääset arvostetun musiikintekijän mentoroitavaksi noin vuodeksi. Lähetä hakemuksesi nyt!

  • Haku päättyy 31.10.2020.
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa huolella hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Avoin ja maksuton palvelu.
  • Mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Hae tästä Mentorointistipendiä vuodelle 2021

Mentorit 2021

Paleface

Paleface alias Karri Miettinen on uraauurtava rap-artisti ja kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena sanoittajana ja hänet on palkittu useilla Emma-patsailla ja Suomen Kulttuurirahaston suurella kulttuuripalkinnolla ”sosiaalisesta tarkkanäköisyydestä”.

Hän on toiminut päätoimisena artistina 1990-luvun lopulta saakka ja hän on nähnyt musabisneksen muutoksen. Palefacen englanninkielisen debyyttialbumin julkaisusta tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Oman artistiuransa lisäksi hän on toiminut muun muassa Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana-yhtyeessä.

Palefacen pääfokus on lyriikoissa. Tietotaito ei rajoitu pelkästää rap-musiikkiin, vaan hän on kirjoittanut myös lauluntekstejä, musikaalia ja oopperalibreton. Palefacella on paljon annettavaa myös pitkän artistiuran rakentamisen, mediaosaamisen ja musabisneksen koukeroiden tuntijana. Hän on armoitettu musadiggari ja levykeräilijä, joka tuntee myös perinnemusiikkia.

Eeva Kontu

Eeva Kontu on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa (Royal Academy of Music) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2005 teatterikapellimestarina aloittanut Kontu on työskennellyt yli 40 musiikkiteatteriteoksessa. Hänen viimeisimpiä töitään kapellimestarina ovat Päiväni Murmelina (HKT 2020), Kinky Boots (TTT 2020 ja HKT 2018), Maailma on tehty meitä varten (Suomen Komediateatteri 2020) ja Myrskyluodon Maija (HKT 2017).

Kontun sävellyksiä ovat mm. Hamlet – rock-musikaali (TTT 2020), Kepeä elämäni (2019), Tytöt 1918 (TTT 2018) sekä musiikkinäytelmä Viita 1949 (TTT 2016). Hänen töihinsä lukeutuu lisäksi elokuva-, kuunnelma- ja dokumenttimusiikkia sekä runsaasti sovituksia ja musiikkidramaturgioita. Kontulle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto ensimmäisenä musiikkiteatterin alalla. Teatteritöiden lisäksi Kontu on työskennellyt YLE:n tv-ohjelmassa Tartu mikkiin vuosina 2012-2014, ja hän toimii myös freelancemuusikkona eri yhtyeissä ja orkestereissa.

Verneri Pohjola

Trumpetisti-säveltäjä Verneri Pohjola on luonut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ainutlaatuisen soittotyylin, jonka tunnistaa ensi kuulemalta. Hänen soitossaan hehkuvat lämpö, rauhallisuus sekä vahva ja ilmeikäs improvisaatio. Taiteilijasukuun syntynyt Pohjola aloitti trumpetin soiton 15-vuotiaana. Innostus musiikkia kohtaa nousi toisaalta rockin ja jazzin myötä, mutta myös elokuvamusiikilla oli vahva rooli nimenomaan trumpettiin tarttumisessa. Hän opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, Örebron musiikkikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012. Vuosituhannen alussa hän tuli tunnetuksi yhtyeistä Ilmiliekki Quartet, Quintessence ja Q-Continuum. Emma-palkittu oma debyyttilevy Aurora (Texicalli Records 2009/ACT 2011) räjäytti eurooppalaisen ja amerikkalaisen jazzkentän keräten ylistäviä arvioita molemmilta mantereilta. Pohjola on lunastanut paikkansa yhtenä Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista. Viime vuosien tunnustuksiin kuuluvat mm. Emma-palkinto Bullhorn-levystä vuoden parhaana jazzalbumina vuodelta 2015 sekä Suomen korkein jazzmuusikolle myönnettävä tunnustus, Yrjö-palkinto vuonna 2017. Hän tekee nykyään vahvaa uraa ulkomailla esiintymällä ja levyttämällä säännöllisesti eri kansainvälisten kokoonpanojen kanssa.

Mentorina Verneriltä saa apuja etenkin taiteen tekemisen monissa solmukohdissa, kuten hahmottamaan sen, mikä on olennaista milloinkin ja miten keskittymistä voi kohdentaa juuri niihin asioihin, joista on sillä hetkellä apua.

Samuli Putro

Samuli Putro on lauluntekijä jonka tietämys on rajallista mutta omakohtaista.

Paula Vesala

Paula Vesala laulaja, musiikintekijä, muusikko ja näyttelijä. Vesala oli PMMP-yhtyeen toinen laulusolisti ja sanoittaja. Nykyisin hän tekee soolouraa taiteilijanimellä Vesala.

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut lauluja PMMP:n lisäksi myös muille yhtyeille ja artisteille, kuten Johanna Kurkelalle, Jenni Vartiaiselle, Vesa-Matti Loirille, Martti Saariselle, Katri Ylanderille, Tiktakille, Petralle, Antti Tuiskulle, Anna Abreulle, Uudelle Fantasialle, Freemanille, Katri Helenalle, Jipulle, Samuli Edelmannille, Stigille, Jesse Kaikurannalle ja Asalle. Vesala on lisäksi säveltänyt musiikkia muun muassa Teatteri Vantaaseen, Kuopion ylioppilasteatteriin, Vaasan kaupunginteatteriin, Porin kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin.

Vesala sai heinäkuussa 2016 Juha Vainio -sanoituspalkinnon. Kesäkuussa 2019 Vesala palkittiin ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla.

Vesalalla on monipuolista kokemusta niin artistina kuin musiikintekijänä. Mentorina hänen osaamisalueensa on laaja ja kattaa niin esiintymisen sen eri muodoissa kuin musiikintekemisen genrerajoista riippumatta.

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku 31.10.2019 asti

Säätiön työskentelyapurahat jaetaan vuosittain. Ne on tarkoitettu kotimaisten teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Malmstén-apurahaa myönnetään vain luovaan työhön (ei esim. tuotanto-, markkinointi- tai kiertuekuluihin).

Haku tapahtuu klaavi-fi-palvelussa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.10.2019.

 

toimisto@musiikintekijat.fi
puhelin 09 407 991
https://www.musiikintekijat.fi/georg-malmsten-saatio

Laululyriikkakilpailu

Suomen sanoittajayhdistys avaa Syksy 2019 -laululyriikkakilpailun

Kilpailun tuomaristo

Rafael Elivuo on Kaiku Songs -kustantamon A&R, säveltäjä ja tuottaja. Rafaelin tehtäviin kuuluvat tuoreiden kykyjen etsiminen, biisien välittäminen ja tekijäsuhteet. Hän on ollut tekemässä kappaleita mm. ABREUlle, Lukas Leonille ja Laura Voutilaiselle.

Asko Kallonen on Warner Music Finlandin General Manager, vastuualueena Kotimaisen musiikin osasto. Hän työskentelee lisäksi a&r-henkilönä mm. Lauri Tähkän, Sannin, Kaija Koon ja monen muun Warnerin laajan kotimaisen musiikin repertuaariin kuuluvan artistin taustalla. Kallosella on myös muusikkotausta ja hän on toiminut 80-luvulla kitaristina Päät-yhtyeessä sekä kirjoittanut lauluja Keba-yhtyeen kitaristina.

Olli Saksa on mm. Arttu Wiskarin takana olevan Mökkitie Recordsin toimitusjohtaja ja tuottaja. Mökkitielle signattuja artisteja ovat mm. HesaÄijä ja Erika Vikman. Ollin tehtäviin kuuluu jatkuvasti haistella, mitä alalla on tapahtumassa ja minkälaisia tekijöitä he kaipaavat talliinsa.

Markus Ala-Kauhaluoma on muusikko, säveltäjä ja Lumottu Apina -yhtyeen laulaja. Markuksen historiaan mahtuu Universal Musicin Palava-yhtyeen lisäksi kappaleiden tekemistä muille artisteille kuten Annika Eklundille. Markuksen viimeisin julkaisu on Lumotun Apinan uusi sinkku Neljän ruuhkaan eksyneille. (Kuva: Julius Rosenberg)

Anniina Tarasova on Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja, biisintekijä ja Gummeruksen esikoiskirjailija (oikealta nimeltään Anniina Tchernych). Hän on erityisen kiinnostunut kirjoittamaan kappaleita tulevaisuuden artistilupausten kanssa.

 

Kilpailun säännöt

1.  Suomen sanoittajayhdistys järjestää syksyllä 2019 kaikille avoimen laululyriikkakilpailun. Se sopii niin aloittelijoille kuin jo pidempään kirjoittaneille, mutta kappaleiden odotetaan olevan kirjoitettu mittaan.

2. Kilpailuaika on 16.9.–15.10., ja kilpailutekstien on oltava perillä viimeistään 15.10.2019.

3. Kilpailussa on kaksi sarjaa:

a)      Syksy-aiheinen kappale – haemme kokonaisia laulutekstejä, jotka kertovat jollain tavalla syksystä toiveikkaan sävyn kautta. Pelkkä teksti riittää, kappaleen ei tarvitse olla sävelletty. Genre voi olla mitä tahansa iskelmästä poppiin ja räppiin. Sanoituksien tulee olla suomenkielisiä, kilpailijan itse kirjoittamia ja missään mediassa aikaisemmin julkaisemattomia.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi kertosäkeet ja säkeistöt, mahdolliset c-osat tai tavanomaisesta kaavasta poikkeavat ratkaisut. Lähetä teksti PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa ja mainitse, että sanat tulevat Syksy-kategoriaan.

b)      Kilpailu valmiiseen melodiaan vapaalla aiheella. Esituotettu demo löytyy laulettuna ”hyräilyversiona” täältä: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/sanoituskilpailu-2019-kilpailukappale, ja kappaleesta on myös instrumentaaliversio ilman laulua: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/ilman_laulua. Kappaleen on tehnyt Markus Ala-Kauhaluoma. Kappaletta ei valitettavasti anneta ladattavaksi omalle koneelle. Tarkoituksena on, että voittajakappale voisi päätyä Lumottu Apina -yhtyeen keikkamateriaaliksi tai sitä tarjotaan jollekin muulle levyttävälle artistille. Haemme nykyaikaista suomenkielistä pop-kappaletta.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi säkeistöjen rivit, kertosäe ja c-osa. Pelkkä teksti riittää, mutta bonusta on, jos kilpailija laulaa tai laulatuttaa valmiin sanoituksensa jommankumman demon päälle ja lähettää mp3-tiedostona. Laaduksi riittää puhelimen sanelin, sillä tärkeintä on, että tallenteesta saa selvän – että teksti todella taipuu melodiaan.

Lähetä sanoitus PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa.

4. Voittajat julkaistaan 28.10.2019 alkavalla viikolla ja voittajista lähetetään mediatiedote. Suomen sanoittajayhdistys pidättää oikeuden jättää voittajan valitsematta tai valita voittajan vain toisesta sarjasta, mikäli kilpailukappaleet eivät täytä laulun tunnusmerkkejä. Kilpailuun voi osallistua useammalla tekstillä ja ne voi lähettää samassa sähköpostissa, kuitenkin jokainen erillisenä PDF-tiedostona. Merkitse selkeästi, kumpaan kilpailusarjaan teksti kuuluu.

5.  Voittajat saavat kumpikin kaksi tuntia sanoitussparrausta Annika Tellolta Jademagia Music Oy:sta, joka on mm. laululyriikan valmennuksia tarjoava musiikkiyhtiö.

6.  Kilpailusanoitukset lähetetään yhdistyksen sihteerille Ismo Rauvolalle kilpailu@sanoittajat.fi viimeistään 15.10.2019, sähköpostin otsikoksi kirjoitetaan Kilpailu 2019 ja oma nimimerkki. Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtajasta Anniina Tarasovasta ja kahdesta jäsenestä, Jussi Keinosesta ja Taina Kuuskorvesta, koostuva esiraati esittelee tuomaristolle 5 finalistia per sarja. Esiraati tai tuomaristo eivät näe osallistujien nimiä tekstejä arvioidessaan.

Jussi Keinonen säheltää päätyökseen kulttuuribisneksessä, eniten kirjojen ja musiikin parissa. Keski-ikäinen epätoivoinen optimisti ja markkinointiekonomi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäseniä.

Taina Kuuskorpi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäsen ja ex-puheenjohtaja, joka hakkaa kirjailijana kaiket päivät näppäimistöä ja kirjoittamiskursseilla kannustaa myös opiskelijoita tekemään samoin. Työntää nenänsä kaikkeen kirjalliseen ja arvostaa osuvaa ja oivaltavaa tekstiä.

7.      Sanotuksien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla. Valmiiseen sävellykseen kuuluvan kilpailun (b-sarja) voittaja luovuttaa option muokata voittajatekstiä yhdessä kappaleen säveltäjän kanssa, mikäli se on tarpeen julkaisukynnyksen ylittämiseksi. (EDIT: tarkennettu kohtaa 7)

8.      Lisätietoja kilpailusta antaa Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja Anniina Tarasova, anniina.tarasova@gmail.com

Suomen sanoittajayhdistys on perustettu vuonna 2014 tukemaan laulujen sanoittamisen harrastusta ja ammattimaista toimintaa. Kokeilukäytössä on myös sanoittajien, säveltäjien ja laulajien yhdistämiseen tarkoitettu sivusto, johon profiilin tekemällä tai niitä selailemalla voisi löytää sopivia yhteistyökumppaneita biisien tekemiseen – joko luodakseen itselleen uraa musiikin parissa tai harrastusmielessä omaksi ilokseen. Sivusto löytyy https://www.sanoittajat.fi/tekijat/

Musiikilla on tekijänsä, tekijä tarvitsee treenikämppänsä

Syyskuussa helsinkiläisiä musiikkipiirejä on kuohuttanut Elmun kohtalo, jota muiden muassa jäsenemme Mikko Von Hertzen on nostanut ansiokkaasti esiin sosiaalisessa mediassa. Nosturille ei ole toistaiseksi löytynyt korvaajaa, vaikka häätö Elmun nykyisistä tiloista häämöttää vain muutaman kuukauden päässä.

Helsingin kaupunki on ollut tilanteesta varsin tietoinen vuosien ajan, mutta jostain syystä Elmu on jätetty silti tuuliajolle. Voisiko kyseessä olla puhtaasti poliittisen tahtotilan puute? Treenaavien bändien ja musiikintekijöiden reaaliarvoa kaupungille kun on vaikeaa laskea Excelillä.

Tahtotilaa ratkaisulle tuskin ainakaan lisää se, että Helsingin kaupungilta käytännössä uupuu laaja livemusiikin strategia. Lähes jokaisesta Helsingin kokoisesta eurooppalaismetropolista sellainen löytyy. Haastankin kotikaupunkini virkamiehet tätä strategiaa viipyilemättä viilailemaan. Strategiaa odotellessa Elmulle pitää löytyä uusi koti.

Jos Nosturi on profiloitunut viime vuosina pääosin keski-ikää hipovien rokkareiden treenilokaationa, niin Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Harjun nuorisotalo on palvellut ansiokkaasti nimenomaan nuoria helsinkiläisbändejä ja artisteja. Vuodesta 1986 toiminut Harjun musiikkitalo on tarjonnut nuorille treenitilojen ohella laadukasta demostudiotoimintaa, samaan tapaan kuin Munkkiniemen nuoristalo.

Nyt Harjun talo on yllättäen lakkautusuhan alla. Kaikessa hiljaisuudessa Helsingin Nuorisoasiainkeskus on päättänyt sulkea musiikkitalon toiminnan ja YT-neuvottelujakin on käyty loppukesästä saakka. Huomioiden Harjun korkean käyttöasteen ja asiaansa intohimoisesti suhtautuvan henkilökunnan, tällaista päätöstä on helsinkiläisenä veronmaksajana mahdotonta niellä. Lopetuspäätöstä on perusteltu Nuorisoasiankeskuksessa muun muassa sisäilmaongelmilla, vaikka kukaan talon työntekijöistä saati nuorista ei ole tiettävästi oireillut. Sisäilma vaikuttaakin lähinnä oivalta tekosyyltä savustaa nuoristotyö pois tontilta, joka sijaitsee kaavoittajan vinkkelistä Helsingin tämän hetken kiinnostavimmalla kasvualueella.

Jos Helsinki ei panosta treenitiloihin, meiltä on mahdotonta odottaa uusia kevyen musiikin menestystarinoita. Unohdetaan, että treenikämppiin linkittyy sekä helsinkiläinen esittävä että luova säveltaide. Musiikilla on tekijänsä, jolle pitää löytyä kohtuuhintainen treenikämppä.

Markus Nordenstreng
Kirjoittaja on musiikintekijä, muusikko ja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen varapuheenjohtaja