EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikkiala on nyt uhattuna - näytä tukesi

Tekijä: Nina Lith

Musiikkiala on nyt uhattuna – näytä tukesi

Julkaistu

Musiikkiala on kohdannut koronavuotena valtavan kriisin. Huolehditaan yhdessä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia musiikista jatkossakin.

Osoita tukesi tai kerro omakohtainen kokemuksesi sosiaalisessa mediassa häshtägillä #oikeusmusiikkiin.

Voit hyödyntää valmiita sosiaaliseen mediaan sopivia iskulauseita sisältä kuvia, jotka ovat vapaasti ladattavissa täältä. Materiaalia on kahta eri väriä – punainen ja vihreä. Instagramiin sopivat pystysuuntaiset kuvat, Facebookiin vaakasuuntaiset kuvat. Kuvat on tarkoitus jakaa sosiaalisessa mediassa järjestyksessä 1, 2, 3. Numerot näkyvät kuvakansion tiedostoissa. Esimerkiksi Instagram-julkaisuissa on mahdollista hyödyntää karuselliasetusta ja laittaa kuvat samaan julkaisuun. Kaikki on nimetty dropbox-linkissä asianmukaisesti. Täällä löytyvät materiaalit myös ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Alla myös esimerkkitekstejä, joita voit hyödyntää. Kerro mielellään myös omakohtainen kokemus, miten tämä kriisiaika on vaikuttanut työskentelyysi.

Kaikilla on #oikeusmusiikkiin!

 

Esimerkkitekstejä

****
1. Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Koronakriisissä musiikki on tärkeämpää kuin koskaan.
Jokaisella suomalaisella on oikeus musiikkiin. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos musiikilla on sinulle merkitystä

2. Musiikki on muutakin kuin se mikä näkyy ja kuuluu suoraan sinulle. Se on kasvava ja työllistävä toimiala, joka työllistää yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.
Jokaisella heistä on oikeus tehdä työtään. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos haluat pitää nämä ihmiset töissä.

3. Musiikkiala on nyt uhattuna. Alan toimintaedellytykset ovat olleet pian vuoden pysähdyksissä.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus ja oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos uskot musiikin voimaan jatkossakin.

****

Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä.

Musiikki on myös kasvava ja työllistävä toimiala, jossa työskentelee yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.

Musiikkiala on nyt uhattuna.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos haluat musiikin soivan jatkossakin.

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 14. joulukuuta vuoden 2020 apurahat sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Apurahoja jaettiin 38 kpl ja ne olivat suuruudeltaan 1 000 – 2 000 euroa. Jaettu summa oli 73 000 euroa. Hakijoita oli 391 kpl. Apurahan saivat seuraavat:

Marko Haavisto, Olli Haavisto, Vesa Hautamäki, Henna Hietamäki, Lauri Huumonen, Alex Hyvärinen, Jonne Järvelä, Tommi Kalenius, Emmalotta Kanth, Sampo Kasurinen, Asko Keränen, Suad Khalifa, Matias Kilpiö, Ville Kyttälä, Okko Laru, Tommi Läntinen, Jarkko Martikainen, Riku Mattila, Mikko Mustonen, Niclas Peltonen, Veera Railio, Artturi Rönkä, Soila Sariola, Niilo Sevänen, Emilia Suhonen, Mirva Tarvainen, Sebastian Teir, Markus Vanhala, Jenni Vartiainen, Johanna Viksten, Laura Voutilainen, Jukka-Pekka Välimaa ja Anton Äikäs.

Viime vuosina jaettu tukisumma on ollut noin 50 000 euroa, mutta säätiön hallitus päätti nostaa tukisummaa ja lisätä tuen saajien määrää vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Apurahoina jaettu summa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Musicille

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Elements Music Oy:lle yhtiön pitkäaikaisesta panoksesta popmusiikin teosvientiin sekä omistautumisesta suomalaisen musiikkikustannusalan rakentamiseen, monimuotoistamiseen ja kansainvälistykseen. Palkinnon ojensi työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna kuudetta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Tommi Tuomainen ja Jani Jalonen perustivat Elements Musicin vuonna 2004 monipuolisia palveluita tarjoavaksi levy-yhtiöksi, mutta toimialan muuttuessa yhtiö korjasi aika pian kurssiaan kohti musiikkikustannusta. Tässä vaiheessa Tuomaisen yhtiökumppaniksi tuli Jalosen tilalle Eero Tolppanen. Samalla yritys päätti myös määrätietoisesti ja aktiivisesti lähteä tarjoamaan kirjoittajiensa kappaleita Suomen rajojen ulkopuolelle. Elements Musicillä onkin nyt pitkän ajan myötä kasvatetut kansainväliset verkostot ympäri maailmaa – niin Euroopassa, Aasiassa kuin Yhdysvalloissa. Yhtiölle kiinnitetyistä lauluntekijöistä esimerkiksi Axel Ehnström ja Mikko Tamminen kirjoittavat suuren osan musiikistaan vientimarkkinoille ja heillä onkin menestysbiisejä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Koreassa.

Tänä päivänä Elements tarjoaa kirjoittajilleen paitsi kustannuspalveluita, se toimii myös heidän manageritoimistonaan sekä pyrkii aktiivisesti löytämään uusia kiinnostavia tekijöitä kentältä. Lisäksi yhtiö on mukana pyörittämässä menestyvää The Grind -musiikkistudiota Helsingissä.

Elementsin investoinnit kasvuun ja vientiin näkyvät: vuosien 2014 ja 2019 välillä sen liikevaihto on nelinkertaistunut ja viennin arvo yli seitsenkertaistunut. Nyt yrityksen liikevaihdosta tulee noin 25 prosenttia Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä Elements Musicin kirjoittajarosteriin kuuluu yli 50 musiikintekijää ja se työllistää täysipäiväisesti neljä ihmistä.

16 toimintavuotensa aikana Elements Musicista on kasvanut merkittävä kustannuskentän tekijä, joka on teosvientiponnistuksistaan huolimatta saanut olennaisen markkina-aseman kotimarkkinoilla Suomen isoimpana riippumattomana kustannusyhtiönä. Elementsin suurimmat menestykset ovat silti vielä edessä päin.

”Suomalainen musiikkikenttä on aina ollut kansainvälisesti ykkösluokassa laadullisesti tarkasteltuna, mutta kielimuurista tai historiallisista syistä johtuen moni uniikki menestystarina on jäänyt toteutumatta. Erityisesti kotimainen musiikkikustannusala on onnistunut osoittamaan määrätietoista sekä genrerajat ylittävää kansainvälistymistä jo useamman vuoden ja se näkyy myös tämän vuoden palkinnon saajassa. Elements Music on aloittanut pitkän linjan kotimaisena itsenäisen ja laajan tekijäkunnan edustajana, mutta onnistunut tilanteen koittaen myös aloittamaan vahvan kansainvälistymisen. On hienoa nähdä, että nuoren polven musiikin tekijämme ovat vahvasti edustettuna sekä kotona, että kasvavissa määrin myös maailmalla”, luonnehtii palkintoraadin jäsen, Singa-yhtiön toimitusjohtaja Atte Hujanen palkittua yritystä.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tapio Hakanen (Yleisradio), Atte Hujanen (Singa), Jarkko Jokelainen (freelance-toimittaja), Tomi Korhonen (Business Finland), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Rosa Meriläinen(Kulta ry), Kaisa Rönkkö (Music Finland) ja Jukka Taskinen (Svart Records).

Jukka Viitasaarelle 16. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto

Julkaistu
Tamperelainen säveltäjä Jukka Viitasaari (s. 1961) on voittanut  ensimmäisen palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen puhallinsävellyskilpailussa teoksellaan ”Winds to Come”.

Kyseessä on Viitasaaren 16. kansainvälinen sävellyskilpailutunnustus sitten vuoden 2001, kotimaisia palkintoja on kertynyt seitsemän. Teos pyritään kantaesittämään San Diegossa vuoden 2021 aikana. Vuonna 2017 Viitasaari voitti saman kilpailun sävellyksellään ”Hero´s Return” ja 2019 tuli toinen sija kvadrologialla ”The Community Band Suite”.

Samana vuonna hänet valittiin myös WASBE:n (World Association for Symphonic Band & Ensembles) hallitukseen ainoana ei-professorijäsenenä. Suomen puhallinorkesteriliiton hallituksessa Viitasaari on ollut vuodesta 2008.


Kulttuuri tarvitsee tukensa

Julkaistu

Koronakriisi on ravistellut kulttuurialaa voimakkaasti. Tuorein kielto perui viimeisetkin keikat joulukuulta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko onkin luvannut kulttuurille lisätukea heti vuoden 2021 alkuun.

Toimittaja Vesa Sirén kirjoittaa 9.12.2020 Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”kulttuurin tuet ovat kaikkiaan niin pieniä, että ne vievät vain noin 0,8 prosenttia valtion budjetista, ja tuo panos myös tuottaa: kulttuuri vastaa jo 3–5:ttä prosenttia kansantuotteestamme”.

Myös ministeri Saarikko muistuttaa: ”kulttuuri ei ole vain menoerä, ja se ymmärretään yhä laajemmin. Luovat alat ovat kasvu- ja vientialoja”.

”On tärkeää, että kaikki hallituksessa, ja myös eduskunnassa, tunnistavat tämän ministeri Saarikon viestin tärkeyden. Kulttuuri on viimeinkin nähtävä investointina, mitä se ilmiselvästi on”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen. ”Ministeri nostaa esiin myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset, jotka voivat tuoda merkittäviä säästöjä esimerkiksi terveydenhoidossa. Ne pitää vain osata nähdä!”

Kärkinen kuitenkin korostaa, kuinka tärkeää on myös ymmärtää musiikkialan erityispiirteitä koronakriisin tukitoimenpiteissä.

”Musiikintekijät saavat tekijänoikeustuloa, joka tulee aina jälkijunassa korvauksena musiikin käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että perutut keikat näkyvät musiikintekijöiden tilipussissa vasta viiveellä”, hän sanoo.

Kärkinen onkin huolissaan luvatun lisätuen muuttumisesta kokonaan tapahtumatueksi.

”Musiikkiala ei ole yhtä kuin tapahtuma-ala. Musiikkiala tarvitsee erityispiirteidensä vuoksi kohdennettua tukea. Monet musiikintekijät eivät ole esiintyjiä laisinkaan, heille tekijänoikeustulojen romahtaminen tarkoittaa todellakin täydellistä tulojen loppumista. Tekijänoikeustuloista elävää kulttuuria ei tule unohtaa uudesta kulttuurin ja urheilun tukipaketista.”

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin tänä vuonna kahdelle musiikkialan vaikuttajalle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry kiittää vuosittain tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat kaksi henkilöä: Jyrki Laiho, joka pyörittää Porissa Validi Karkia -nimistä klubia sekä Kaisa Rönkkö, joka työskentelee vienninedistämisorganisaatio Music Finlandin toiminnanjohtajana.

Porilainen Jyrki Laiho on toiminut vuodesta 2002 genrettömästi laadukkaan ja hittilistojen ulkopuolisen musiikin sanansaattajana.

Laiho on tuonut porilaiseen Validi Karkia -klubiin vuodesta 2011 lähtien kansainvälisestikin arvioituna kunnianhimoista ja huipputasoista ohjelmaa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi hän toimii musiikkijulkaisijana levy-yhtiönsä Karkia Mistikan kautta. Julkaisutoiminta on voimakkaasti keskittynyt suomalaiseen underground-musiikkiin ja uuteen jazziin.

”Tällainen tee-se-itse -mentaliteetti ja ruohonjuuritoiminta rikastavat musiikkikulttuuriamme ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. Suomen kokoisessa maassa elävän musiikin monipuolinen tarjonta painottuu helposti pääkaupunkiseudulle, joten Laihon ennakkoluuloton ja rohkea toiminta on erityisen tervetullutta ja arvostettavaa”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.

”Valtavalla kiitollisuudella otan vastaan tämän upean tunnustuksen. Katastrofaalisen vuoden päätteeksi tämä nostattaa mielialaa ja valaa uskoa parempiin aikoihin”, Jyrki Laiho sanoo.

Kunniamaininta myös Music Finlandin toiminnanjohtajalle Kaisa Rönkölle

Koronapandemian musiikkialalle tuomien erityishaasteiden vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus haluaa kiittää Music Finlandin toiminnanjohtajaa Kaisa Rönkköä hänen työstään koronakriisin ratkomisessa.

”Kaisa Rönkkö on osoittanut koronakriisin aikana sellaista aktiivisuutta ja uutteruutta, jota musiikkiala yllättävän tilanteen edessä erityisesti tarvitsi. Hän onnistui kokoamaan musiikkialan toimijat yhteisen haasteen äärelle, ja on tehnyt uutterasti selvitystyötä poikkeustilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Hän on toiminut myös keskeisessä roolissa musiikkialan konkreettisten ratkaisumallien viestinviejänä päättäjien suuntaan”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus kiittää.

”Olen todella otettu tästä huomionosoituksesta, vaikka tosiasiassa koko musiikkiala on tehnyt koko vuoden valtavasti töitä ja toiminut hyvin yhtenäisenä rintamana. Erityisen ylpeä olen omasta Music Finlandin tiimistä, jossa sopeuduttiin hyvin nopeasti uuteen asentoon”, Kaisa Rönkkö toteaa kiitossanoissaan ja lisää, kuinka hän kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennellä musiikin elinvoimaisuuden eteen.

”On etuoikeus työskennellä sellaisten arvojen ja asioiden puolesta, joihin uskoo täydestä sydämestään. Musiikki kehystää elämää ja läpäisee koko yhteiskunnan. Musiikin rooli henkisen kriisinkestävyyden rakentajana voi tuntua niin itsestään selvältä, että musiikin olemassaolon edellytyksistä pitää tosissaan muistuttaa ja viestiä päättäviin pöytiin. Koen, että meillä on velvollisuus, pandemia-ajan kriisi- ja ratkaisutoimenpiteiden eteenpäin viemisen ohella, pitää huolta siitä, että musiikkiala pääsee takaisin kasvu-uralle.”

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa. Kunniamaininnan nimi oli vuoteen 2016 saakka Prix Elvis.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi


Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
nina.lith@musiikintekijat.fi
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi

2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club

2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021

Julkaistu

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021 on julkistettu. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa, jotta yhteinen mentorointivuosi olisi mahdollisimman antoisa kummallekin osapuolelle. Vuoteen kuuluu ainakin kuusi yhteistä mentorointitapaamista. Valituille on tiedotettu myös henkilökohtaisesti.

Mentorointistipendiä on tarkoitus olla mahdollista hakea jälleen vuodelle 2022. Seuraathan Musiikintekijöiden tiedotusta haun avautumisesta syksyllä 2021!

Huomioithan hakukarenssin:

Mentorointistipendiin sovelletaan karenssia. Karenssi alkaa mentorointivuoden jälkeen. Eli esim. 2020 mentorointistipendiaatti (hakenut vuonna 2019) voi hakea Mentorointistipendiä seuraavan kerran vuonna 2023, ja siten saada stipendin vuodelle 2024.

Väliin jää siten kaksi täyttä karenssivuotta, joiden jälkeen voi hakea uudelleen. Mentorointistipendivuotta ei lasketa karenssivuodeksi.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Mentorointistipendiparit 2021

Samuli Putro – Leija Lautamaja

Paleface – Tiia Meriläinen

Vesala – Anna-Mari Kaskinen

Eeva Kontu – Mikko Aaltio 

Verneri Pohjola – Kadi Vija

Pessi Levanto on Suomen ehdokas pohjoismaisen elokuvansävellyspalkinnon Harpan saajaksi musiikistaan elokuvassa Psychosia

Julkaistu
HARPA nominated 2021 for his score for Marie Grahtø Sørensen ’Psychosia’
Pessi Levanto´s score in the film ’Psychosia’ is a masterful example of how not to overwrite. Everything irrelevant is cut out and every cue is on the spot. The music pays a clear homage to contemporary classical composers rather than to the more traditional film music composers. Pessi also cleverly uses material derived from Schubert´s Der Leiermann.
More than a regular film score the music almost acts a role of its own in the film as one of the characters. It haunts you when you least expect it and stays in the shadows when you would like it to help you the most. It keeps you on your toes and doesn’t relieve the tension for a second. The music has a totally unique sound to it organically hand crafted by Pessi with his own recordings of harp, piano, vocals and violin twisted to his taste, making the score a thrilling masterpiece.
Lisätiedot 

Teoston koronatukea yli 800 musiikin tekijälle ja kustantajalle

Julkaistu
Pahoittelemme, että viestintämme asiasta on ollut epäselvää. Tähän tiedotteeseen olemme pyrkineet edelleen tarkentamaan tuen kriteerejä. Kriteeristössä on kyse vuosien 2017-2019 esityksistä. Näitä esityksiä on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen poikkeuksellisena korona-aikana. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.  

Hakemuksista 823 hyväksyttiin ja 448 ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä. Tuen kriteereinä olivat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla esitysvuosina 2017-2019. Tukea myönnettiin hakijoille, joille oli maksettu näistä esityksistä tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa. Korvauksia näille esitysvuosille on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Tilitystietojen tarkistamisen jälkeen tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien edustus.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan yllä mainittujen alueiden tilitysten määrästä. Tukisummia maksetaan kuudessa eri luokassa, joista pienin on 300 euroa ja suurin 10 000 euroa.

Jokaiselle hakijalle on ilmoitettu päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Tuki maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen maksaneelle rahastolle. 

Taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on verovapaata tuloa musiikin tekijöille lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §).

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 11.12.2020. 

Ensi vuodelle selvitellään lisätuen rahoitusta

Teoston jäsenkokous oli päättänyt syksylle 2020 enintään yhden miljoonan koronatuesta, josta nyt jaetaan reilu puolet. Teosto käynnistää selvityksen siitä, millä tavalla jakamatta jäänyt osuus tultaisiin jakamaanmusiikin tekijöille ja kustantajille mahdollisimman pian. 

Teoston hallitus esittää myös 500 000 euron varausta uuteen koronatukeen, joka voitaisiin jakaa vuonna 2021.

Muita tukikanavia

Koronapandemian aiheuttaman haastavan tilanteen jatkuessa musiikin ammattilaisten kannattaa seurata myös muiden tukikanavien hakuja, kuten: 

Musiikinedistämissäätiö 

Music Finland

Suomen Musiikintekijät 

Taiteen edistämiskeskus 

Kiusallinen termi, joka pitäisi päivittää

Julkaistu

”Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.”

Tämä on tekijänoikeuslain 3. pykälästä osuus, jota on totuttu kutsumaan isyysoikeudeksi. Moraalisten oikeuksien pykälä jatkuu respektioikeudella, joka rajoittaa muiden lupaa muuttaa teosta sen taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.

Isyysoikeus on siis termi, joka on yleisessä käytössä, mutta jota ei ole kirjattu lakitekstiin. Termi on juurtunut suomalaiseen retoriikkaan Ranskasta, jossa termi droit à la paternité on maskuliini. Tämän juuret lienevät latinassa kuten monen muunkin juridisen ilmaisun.

Ajat ovat nyt toiset: latina ei ole enää käyttökieli ja sukupuolineutraalius on asioiden lähtökohta. Suomen liikennemerkit jo uudistettiin – nyt olisi aika tehdä samoin isyysoikeus-termille.

Vaihtoehtoja on takuulla löydettävissä. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin termi ”mainintaoikeus”. Kuvaisiko se asiaa parhaiten? Ehkäpä saamme virallisen näkökulman Kotimaisten kielten keskukselta.

Tahtotila ja mahdollisuudet termin päivittämiseksi on ensin hahmotettava. Suomen lain mukaan yhdenvertaisuus on perusoikeus: ketään saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen perusteella. Siksi tällaiset termit tulisi muuttaa sukupuolineutraaleiksi. Olisiko opetus- ja kulttuuriministeriö valmis tukemaan tällaista uudistusta?

Aika olisi otollinen nyt, kun tekijänoikeuslakia ollaan joka tapauksessa päivittämässä direktiivin velvoittamana, ja lakiin liittyvää kirjallisuutta sekä ohjeistuksia uusitaan. Isyysoikeus on mainittu näissä oheisteksteissä, joita päivitetään sitten, kun varsinainen lakiteksti on valmis.

Lain on tarkoitus olla eduskuntakäsittelyssä tulevan kevään ja kesän aikana. Meillä kulttuurialan toimijoilla mahdollisuus nostaa termin päivittämistarve esiin lausunnoissamme.

Suomi on suunnannäyttäjä tekijätieto- ja metadata-asioissa. Nyt olisi mahdollisuus olla edelläkävijä myös tekijänoikeuslakiin liittyvän sanaston sukupuolineutralisoimisessa.

 

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Twitter @AkuToivonen