Nina Lith, Author at Musiikintekijät

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Okra Playground

Julkaistu 18.1.2024

Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 12.1.2024 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja kulttuuriperinnön tekijöille ja toimijoille.

Vuoden kansamusiikkitekijä -palkinnon raadin perustelut:

Okra Playgroundin ilmaisussa ja sävelkielessä on omaleimaista kypsyyttä joka on vain vahvistunut sen pitkän uran aikana. Intohimoa tihkuva Itku -albumi yhdistelee onnistuneesti kansanmusiikille ominaisia teemoja sortumatta kuitenkaan vanhan toistamiseen. Lopputulos on ihailtavan freesi ja mukaansatempaava. Yhtye käsittelee kiinnostavasti lyriikoissaan pohjoisen kansamme mystiikkaa ja albumi on poikkeuksellisen dynaaminen kokonaisuus. Instrumentaatiossa on vaihtelevuutta ja ilmaisussa on rohkeasti käytetty myös progressiivisen rockin ja melodisen popin elementtejä.

Katso kaikki gaalassa palkitut

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Julkaistu 18.1.2024

Salossa on tuotettu uutta lastenmusiikkia jo usean vuosikymmenen ajan. Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää tänä vuonna Lastenlaulufestivaalit jo 34. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 29. Salossa Soi -tallenne.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, tarpeen mukaan rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 29”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat, joita voi käyttää laulujen säestyksenä kaikenlaisissa esiintymistilaisuuksissa. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 8.6.2024, säestyksenä käytetään tallenteen taustoja. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Kuva: Kulttuuritalo Kivan lavalla on tonttuorkesteri MikäLie, jonka esittämä ”Mitälie metsän elämää” sai tuomaristolta kiitosta vuorovaikutteisuudesta, osallistamisesta ja tarttuvasta positiivisuudesta, jonka esiintyjät vielä moninkertaistivat. Kuva: Pertti Falkstedt

Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi. Kilpailun säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta

Harpa Nordic Film Music Days announces the program for Nordic Film Music Days 2024

Julkaistu 17.1.2024

Nordic Film Music Days ja Harpa-palkinnonjakotilaisuus lähestyvät!

Mikäli olet 16.-18.2.2024 Berliinissä tai suunnittelet matkaa sinne, kiinnostaisiko tavata Berlinaleen tulleita ohjaajia ja tuottajia speedmeeting-tapaamisissa? NFMD järjestää tämän puolestasi! Alla ohjeet miten sinun tulee toimia. Huom: nopeat syövät hitaat, eli paikkoja on vapaina noin 10 henkilölle per Pohjoismaa. Linkistä lisätietoa koko tapahtuman ohjelmasta.

*****

Almost 16000 international Industry people are attending the Berlinale. With the assistance of international film consultant, Sydney Levine we are selecting 50 of these and having them meet 50 Nordic film- and mediacomposers.

Are you interested? Send following info to composers@nordicfilmmusicdays.com

– name
– contact info
– profile on Nordicfilmmusicdays.com
– if you don’t have an NFMD profile, NFMD office will make one for you

Deadline for sign up will be February 8th

Speedmeetings

The rules for the HARPA speedmeeting are quite simple: As a composer you will be seated in front of a producer or director.

You have 9 minutes to talk, exchange ideas and visions and maybe also listen to some of your music. Aften the 9 minutes you change your seat and move on to the next composer.
It is fun, it is very fast, and it might be your chance to find your new and inspiring collaborator.

*****

Since 2010 Nordic Film Music Days has been the place where composers, musicians, producers and directors within the film and music industry communicate, start future collaborations, educate, and network. As a part of Nordic Film Music Days, the HARPA Nordic Film Composers Award is handed out to a Nordic composer who has shown excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

The nominees for HARPA 2024 are:

DENMARK Jonas Struck for Lea Glob’s Apolonia, Apolonia

FINLAND Pessi Levanto for Karoline Lyngbye’s Superposition

ICELAND Edvard Egilsson for Anna Hint’s Smoke Sauna Sisterhood

NORWAY Ola Fløttum for Ole Giæver’s Let the River Flow

SWEDEN Irya Gmeyner & Martin Hederos for Anders Hazelius & Sanna Lenken’s Thin Blue Line

You can meet all our nominees in the nomination videos at their individual pages at nordicfilmmusicdays.com

An international jury, from 3 continents and 4 time zones, will determine the winner. The chair of the jury is last year’s winner, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen. Besides him we have Canadian composer Erica Procunier, German composer and festival director Michael P. Aust. From Industry@Tallinn we have Music Meets Film project manager, Hanna-Greth Peetson; from Jecheon International Music and Film Festival, Lee Dongjune. Director of European Film Market, Dennis Ruh and American Sydney Levine, international film consultant are also part of this year’s jury.

The award, created by Icelandic Ragnar Kjartansson, crafted by ORR and sponsored by Orchestral Tools will be handed out at an award ceremony, Saturday February 17th at Nordische Botschaften.

Nordic Film Days – Programme

Friday February 16^th 2024.

14 – 15:30 | Friday afternoon, for the first time ever, Nordic Film Music Days is part of the Berlinale program. In a seminar during European Film Market, moderated by Norwegian composer and chair member in NOPA, Kate Havnevik, we are putting focus on the Value of the Score.
16 – 17 | Following that, we offer international producers and directors a speedmeeting program with Nordic and selected Baltic film and media composers. Our activities during European Film Market are carried out in collaboration with Los Angeles and Berlin-based international film consultant, Sydney Levine.

18:30 – 21 | Friday night, in collaboration with the Baltic Embassies in Germany and three major film festivals in the Baltic region: Industry@Tallinn & Music Meets Film, Estonia, Vilnius International Film Festival Kino Pavasaris, Lithuania, and Riga International Film Festival, Latvia, we present Baltic Nights, 4 short films with scores from Baltic composers.
ESTONIA Tanel Kadalipp with score for Eeva Magi’s 3rd Octave F
LITHUANIA Paulius Klibauskas & Vygintas Kisevicius with score for Etvydas Doskus’ Once Upon a Vilnius
LATVIA Artūrs Liepiņš with score for Zanete Skarule No Regrets and Fable

Saturday February 17^th, 2024.

Saturday afternoon, we are giving seminars and talks, focusing on different aspects of the work of the score composer and the impact of the music. All are open to the public and free of charge to attend.

12:00-12:45 | The seminar afternoon will start with a big dive into our most important asset when experiencing music as part of film and tv: the brain. Danish composer, musician and researcher Peter Vuust, the leading expert in the field of music and the brain – a research field he has single-handedly built up as leader of the group Music In the Brain, will give us an update on different neuroscientific mechanisms that are at stake.

13:05-13:50 | An ambition of Nordic Film Music Days is to support sustainable and lifelong careers within the field of music composition as well as raising awareness and implementation of composer rights on a Nordic and European level. The following seminar, Rights and international law, hosted by Danish composer and vice chair of ECSA, Jesper Hansen and featuring chair of ECSA, Helienne Lindvall will give us the necessary brush up on legal and contractual matters.

14:10-15:00 | As this year HARPA nominated scores are presenting two award winning and acclaimed documentaries, Apolonia, Apolonia and Smoke Sauna Sisterhood we are grasping the opportunity and focusing on the professional aspects at stake when scoring for documentaries. Finnish composer and HARPA winner 2022, Sanna Salmenkallio will moderate the talk with Danish composer Jonas Struck, Icelandic composer Edvard Egilsson and the directors; Estonian Anna Hints and Danish Lea Glob.

15:30-16:45 | Focus on the scores, the scoring process and the work of the score composers, will be even more strengthened when HARPA winner 2023, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen in a conversation with the composers presents the nominated scores.

19:00 – 21:00 | Set in the exhibition area of the Nordische Botschaften we are honoring this year’s five nominated composers and their scores and selecting and celebrating the winner of the year: The Nordic composer who has shown the most excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

Sunday, February 18^th 2024

The nominated scores will be screened free of charge at the Nordic Embassies’ auditorium, and you will be able to hear the scores through GENELEC’s state-of-the-art speaker system.
Each screening will either be introduced or concluded by the composer.

10:00-12:00 | DK Jonas Struck | Apolonia, Apolonia

12:30-14:15 | Fin Pessi Levanto | Superposition

15:45-17:15 | IS Edvard Egilsson | Smoke Sauna Sisterhood

17:45-19:45 | NO Ola Flyttøm | Let the River Flow

20:15-21:30 | SE Irya Gmeyner | Thin Blue Line

Monday February 19^th you can also meet the Nordic composers, as a part of Nordic commissions event, Nordic Monday at Nordische Botschaften.

Please note that due to necessary security concerns, we ask all our attendees to sign up to the event and to be at the embassies 30 minutes before the start of the event.

About HARPA Nordic Film Composers Award and Nordic Film Music Days

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award
2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”

2022 Hybrid | Sanna Salmenkallio | Finland | “Aalto”

2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2024

SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
FST (Föreningen af Svenske Tonsättere)
Music Finland
Finnish Music Creators FMC
STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)

Collaborators of HARPA Nordic Film Music Days 2024

Sound Track Cologne
EFM (European Film Market)
Jecheon International Film & Music Festival
Industry@Tallinn
Riga International Film Festival
Vilnius Film Festival & Kino Pavasaris Distribution
Nordic Music Days & Glasgow Film Festival
IMMSANE, The International Media Music and Sound Arts Network in Education
Orchestral Tools
GENELEC

Supported by

Nordische Botschaften
The Danish Music Publishers Association & Koda Kultur
The European Commission: Culture Moves Europe
Nordisk Film og TV fond
Orchestral Tools
Botschaft von Estland
Botschaft der Republik Lettland in der Bundesrepublik Deutschland
Botschaft der Republik Litauen
Lithuanian Cultural Institute

Coordinator of the value of the score and speedmeetings | Sydney Levine| sydneyjlevine@icloud.com

International press | manlin sterner | manlin@manlin.se

Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Julkaistu 17.1.2024

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja ”mietinnön kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla” selvällä ääntenenemmistöllä. Kulttuurivaliokunnan kokoama mietintö käsittelee laajasti musiikin tekijöiden kohtaamia haasteita musiikkimarkkinan muutoksessa ja ehdottaa unionin tasoista sääntelyä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän musiikkiekosysteemin saavuttamiseksi.

Musiikki ei tuota riittävää tuloa säveltäjille ja sanoittajille

Musiikin määrä suoratoisto- ja sosiaalisen median alustoilla on kasvanut räjähdysmäisesti: tällä hetkellä saatavilla on yli 100 miljoonaa kappaletta ja määrä kasvaa. Samaan aikaan alustojen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu. Huolimatta kasvavasta kulutuksesta, suoratoistomarkkina ei tuota suurimmalle osalle musiikin säveltäjistä ja tekijöistä kohtuullisia korvauksia tai mahdollisuuksia ammattimaiseen uraan musiikin luovan tekemisen parissa.

Päätöslauselma kehottaa selvittämään tulevaisuudessa oikeudenmukaisempia malleja jakaa suoratoiston tuloja musiikin tekijöille siten, että heidän työpanoksensa todellinen arvo tulisi paremmin huomioiduksi. Lisäksi se painottaa järjestöjen ja tekijänoikeuksien yhteishallinnon merkitystä, jotta neuvotteluilla voidaan saavuttaa luovien tekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisempia sopimusehtoja.

Avoimuutta ja monimuotoisuutta lisättävä

Toinen mietinnön käsittelemä ongelma ovat suoratoistoalustojen käyttämät algoritmit, jotka vaikuttavat merkittävästi sisällön löydettävyyteen, esillepääsyyn ja heikentävät siten kulttuurista monimuotoisuutta. Parlamentin mukaan alustojen käyttämien algoritmien ja sisältösuositusjärjestelmien avoimuutta tulisi merkittävästi lisätä. Samaan aikaan tulisi varmistaa eurooppalaisen sisällön riittävä näkyvyys ja löydettävyys alustoilla.

Parlamentti kehottaa kehittämään erityisiä monimuotoisuutta koskevia indikaattoreita, joiden avulla eurooppalaisen musiikin käyttöä ja näkyvyyttä sekä muun muassa tyylilajien ja kielten moninaisuutta voidaan seurata. Samalla se kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaampia toimia oikeudenhaltijoiden asianmukaiseksi tunnistamiseksi sekä erilaisten suoratoistoalustoilla esiintyvien huijausten estämiseksi.

Mietintö kiinnittää huomiota myös tekoälyn lisääntyvään käyttöön alustoilla ja toteaa, että musiikin säveltäjien ja sanoittajien olisi voitava lisensoida teostensa käyttö myös tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Myös tässä yhteydessä päätöslauselma painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn pohjana käytetyn aineiston julkistamisessa.

Komissiolta odotetaan jatkotoimia

Mietintö on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisissa taiteilijajärjestöissä. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestö GESACin toimitusjohtaja Véronique Desbrosses kiitti lämpimästi kaikkia sen puolesta äänestäneitä parlamentin jäseniä.

”Euroopan parlamentti osoitti selvän tukensa musiikin tekijöiden vaatimuksille oikeudenmukaisista korvauksista. Musiikin suoratoistomarkkinan on palkittava myös heitä, jotka ovat sen menestyksen ytimessä. Luotamme siihen, että Euroopan komissio ottaa seuraavat askeleet tarvittavan sääntelyn aikaansaamiseksi.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistuttaa monimuotoisuuden merkityksestä eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla.

”Musiikki saavuttaa kaikista luovista aloista laajimman yleisön ja on eurooppalaisen kulttuurin keskeinen tukipilari. Suosittelualgoritmien läpinäkyvyys ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisuus ovat keskeisiä tavoitteita musiikin monimuotoisen esillepääsyn ja musiikin luovan tekemisen edellytysten varmistamiseksi.”

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, biisintekijä Kyösti Salokorpi on tyytyväinen, että vuosia tiedossa olleisiin haasteisiin on vihdoin olemassa poliittinen tuki.

”Musiikin suoratoiston tuloista päätyy tällä hetkellä vain murto-osa säveltäjille ja sanoittajille, eikä meillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka suosittelualgoritmit toimivat. Nyt kun Euroopan parlamentti antoi meille tukensa, tekijöitä edustavilla järjestöillä on todellinen mahdollisuus neuvotella striimauspalveluiden kanssa reilummista ehdoista.”

Lue parlamentin mietintö kokonaisuudessaan täältä

Mitä biisintekijä tienaa?

Julkaistu 16.1.2024

Kirjoitan työkseni kappaleita eri artisteille. Puhuessani aiheesta olen huomannut, ettei kovin moni edes musiikkialan sisällä tiedä, mistä biisintekijän tulot oikeastaan muodostuvat.

Teoston tilitystiedot ovat tietysti lähtökohtaisesti luottamuksellisia. Anssi Kela avasi kymmenen vuotta sitten yhden hittibiisin tuottamat tulot, ja ajattelin samassa hengessä käydä läpi omat vuoden 2023 Teosto-tilitykseni.

Työ biisinkirjoittajana

Aloitin musiikkiuran bändissä 2000-luvun alussa, ja aloin kirjoittaa popkappaleita ammattimaisesti eri artisteille suurin piirtein vuonna 2006. Olin sessioissa vuosia tietokoneen ääressä tuottajan roolissa, mutta nykyään olen ns. topliner eli vastaan pääasiassa kertosäkeiden säveltämisestä ja tekstin kirjoittamisesta, usein yhdessä artistin kanssa.

Normaalin vuoden aikana olen 50-100 päivää studiosessioissa kirjoittamassa kappaleita eri artistien ja tuottajien kanssa – olen tehnyt joskus enemmänkin, mutta olen huomannut, että tällä tahdilla musiikin laatu pysyy hyvänä eivätkä ideat ehdy. Välillä teen töitä menestyneiden artistien, välillä vasta uraansa aloittelevien kanssa.

Kaikki kirjoitetut kappaleet eivät ikinä päädy julkaisuun, eikä kaikista julkaistuista biiseistä tule hittejä. Hyvänä vuonna syntyy ehkä 10 jonkinasteista hittiä, ja vuosien varrella julkaistuja biisejä on kertynyt kaikkiaan joitakin satoja.

Minulla on kustannussopimus Elements Musicin kanssa ja teen usein kappaleita suurten levy-yhtiöiden artisteille, mutta toisin kuin monet luulevat, levy-yhtiöt ja kustantamot eivät maksa työstä palkkaa biisintekijöille. Biisintekijä elää kirjoittamiensa kappaleiden tekijänoikeustuloilla: jokainen radiosoitto, suoratoisto ja live-esitys tuottaa pienen summan rahaa, jonka Teosto kerää ja tilittää tekijälle.

Vuoden 2023 tilitys

Vuonna 2023 sain tilitystä 268 eri kappaleesta, joista vanhimmat on julkaistu vuonna 2002. Näille kappaleille kertyi vuoden 2023 tilityskaudella noin 20 000 radiosoittoa ja 43 miljoonaa suoratoistoa esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.

Kappaleiden oikeudet jakaantuvat yleensä useiden tekijöiden ja heidän kustantajiensa välille. Omat osuuteni vaihtelevat täydestä sadasta prosentista parin prosentin sovitusosuuteen, mutta keskimäärin omistan noin 25% tillityksessä listattujen kappaleiden tekijänoikeuksista.

Teosto tilitti minulle näistä soitoista vuoden 2023 neljässä tilityksessä noin 47 000 euroa (brutto ennen veroja ja YEL-maksuja).

Mitkä kappaleet tuottivat eniten?

Tilitykset ohjautuvat tekijälle aina pienellä viiveellä, joten vuonna 2023 julkaistut kappaleet eivät vielä näy tilityksissä.

Viisi eniten tuottavaa kappaletta vuoden 2023 tilityksessäni olivat

Teflon Brothers: Maradona
(K. Salokorpi / R. Asikainen) 2014
Elastinen: Supervoimii
(K. Laiho / K. Salokorpi / O. Vuorinen / L. Mellberg) 2018
Annika Eklund: Shanghain valot
(K. Koskinen / K. Salokorpi) 2006
Ilta: Ei kukaan muu
(K. Salokorpi / I. Silva / L. Salminen) 2022
Ege Zulu: Melankolia
(E. Mokulu / K. Salokorpi / S. Masaadi) 2022

Nämä viisi kappaletta tuottivat yli kolmanneksen tuloistani – pelkästään Maradonan osuus oli yli 5000 euroa. Isojen hittien lisäksi on pitkä lista kappaleita, jotka tuottavat joitakin kymmeniä tai satoja euroja vuosittain.

Kuten voi huomata, vanhojen kappaleiden osuus on merkittävä. Jos ei puhuta Sandstormin kaltaisista kansainvälisistä jättihiteistä, yhden tai kahden hittibiisin tekijänoikeustuloilla ei rikastu tai edes pääse normaaleihin vuosituloihin. Omat tuloni ovat vuosien varrella vähitellen kasvaneet muistuttamaan normaalin työssäkäyvän ihmisen palkkatasoa ns. back-katalogin kertyessä. Jos muistan oikein, sain vuonna 2016 ensimmäiset yli 30 000 euron tilitykset, ja siinä vaiheessa hyllyssä oli jo pino kulta- ja platinalevyjä.

Toisaalta biisit ovat eräänlaista pääomaa, joka tuottaa korvauksia niin kauan kuin kappaleita jossain kuunnellaan – toivon mukaan vielä vuosikymmenien ajan. Tämä onkin hyvä asia siinä mielessä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät kerryttäisi eläkettä lainkaan, ellen sitä itse maksaisi yrittäjän YELin muodossa.

Missä kappaleita on kuunneltu?

Tilityksistäni löytyy dataa vuoden 2023 neljän kvartaalin excel-tiedostoissa yhteensä yli 100 000 riviä. Noin puolet riveistä on 0,01-0,10 euron mikrotillityksiä: esimerkiksi Jannalle kirjoittamamme kappale on kuunneltu paikallisradion aamushowssa, tai jokin Robinin vanha albumiraita on striimattu 82 kertaa. Suurimmat yksittäiset tilityserät – puhutaan kymmenistä euroista yhdellä taulukkorivillä – on maksettu, kun kappaleita on soitettu stadionkonserteissa tai televisio-ohjelmissa.

Tulonlähteet jakautuvat näin:

Radio, TV ja taustamusiikki (joka tarkoittaa pääasiassa radiota, joka soi kaupassa tai ravintolassa) 48%
Online-kuuntelu (Spotify, YouTube jne) 33%
Tapahtumat, eli konsertit jne 12%
Loput 7% muodostuu esimerkiksi kopioinnin hyvitysmaksuista, AV-tuotannoista ja lainauskorvauksista.

Teen musiikkia pääasiassa Suomeen, joten tuloista noin 95% oli kotimaisesta kuuntelusta. Teosto-tulojen lisäksi sain joitakin satoja euroja suoria biisinkirjoituspalkkioita esimerkiksi Vain elämää -versioiden kehittelystä.

Koska tilitysdataa on valtava määrä, virheitäkin tapahtuu: Intiasta ja Etelä-Afrikasta tilitettiin YouTube-kuunteluita, joiden pitäisi luultavasti kohdistua jollekin toiselle samannimiselle kappaleelle (tein reklamaation ja poistin nämä tiedot laskuista). Toisaalta erään oman biisini radiosoitosta ohjautuu vuodesta toiseen rahaa armeijan torvisoittokunnan levyttämättömälle sovitusversiolle (tämäkin on reklamoitu).

Suoratoisto tulonlähteenä

Työskentelen paljon rap- ja popartistien kanssa, joiden biisit keräävät Spotifyssä usein miljoonia soittokertoja. Muso.AI -palvelun mukaan biisejäni on kaikkina aikoina striimattu eri alustoilla yli 360 miljoonaa kertaa, ja onlinen osuus tilityksestä onkin kasvanut.

Saksalaisen GEMAN 2022 tutkimuksen mukaan biisintekijän osuus suoratoistopalveluiden tulonjaosta on kuitenkin keskimäärin alle 10%.

Esimerkki: jokaista 10 000 euroa kohden, jonka tekijä saa tilitystä kappaleensa Spotify-soitoista, kappale on kerännyt yhteensä noin 100 000 euroa liikevaihtoa suoratoistopalveluun. Spotifyn oma osuus on tästä 30 000 euroa. 55 000 euroa jakautuu levy-yhtiön ja artistin kesken prosentilla, joka on kirjattu levytyssopimukseen – keskimäärin tästä päätyy siis vähän alle 13 000 rojaltina artistille. Levy-yhtiö maksaa osuudestaan tuottajan ja masteroijan palkkiot ja vastaa promosta. Kustantaja saa noin 5 000 euroa.

Suuret levy-yhtiöt tekevät suoratoiston aikakaudella ennätysvoittoja. Siitä tosin suurin osa, jopa yli 85% tuotosta, muodostuu vanhan back-katalogin kuuntelusta.

Mielestäni suoratoistopalveluiden kolmannes on kohtuuttoman suuri, ja kasvattaisin tietysti mielelläni varsinaisen taiteellisen työn tekijöiden osuutta. Artistin ja biisinkirjoittajien – siis niiden alkutuottajien, joita ilman kappaletta ei taatusti olisi olemassa missään muodossa – prosentit ovat yhteenlaskettunakin alle neljänneksen koko kakusta.

Popmusiikin ammattilaisen asema

Monet taidemusiikin instituutiot pyörivät pääasiassa tukien varassa, mutta popmusiikki on lähtökohtaisesti tuottavaa ja työllistävää liiketoimintaa.

Kaikki lähtee hyvästä biisistä. Artisti tarvitsee hittejä myydäkseen kiertueen, mainosradio taistellakseen kohderyhmän kuulijoista, striimauspalvelu saadakseen innokkaita tilaajia. Voisi siis ajatella, että koska biisintekijät ovat välttämätön osa koko musiikkibisnestä, olisi kohtuullista että päätoimisesta työstä saisi riittävän toimeentulon.

Hitintekijöiden kannalta ensimmäiset ammattilaisvuodet ovat kuitenkin hankalia: studiosessioille on varattava mahdollisimman paljon aikaa, mutta samaan aikaan tulot ensimmäisistä hiteistä eivät vielä riitä elämiseen. Biisejä kirjoittavilla artisteilla on lisäksi keikkaliksansa ja tuottajilla tuotantopalkkionsa, mutta kuinka todennäköistä päätoimisella säveltämisellä ja sanoittamisella on tulla toimeen?

Suomi on pieni markkina- ja kielialue, ja puhtaasti tekijänoikeustuloilla itsensä elättävien, kaupallisesti menestyneiden tekijöiden joukko on melko pieni. Arvioisin karkeasti, että 50 000 euron tekijänoikeustuloihin yltää vuosittain maksimissaan 50 kotimaista elossaolevaa musiikintekijää.

Suurin osa popmusiikin tekijöistä on yksinyrittäjinä tai freelancereina eräänlaisessa kuolleessa kulmassa: liian pieniä yritystukiin, liian yrittäjämäisiä sosiaaliturvaan ja liian kaupallisia taiteen apurahoihin. Yllättävän monet hyvätkin kirjoittajat tekevät musiikin ohella ajoittain muita töitä. Kustantamon housewriterina voi toki myös nostaa kustantajalta jonkin verran ennakkoa (eli omia tulevia tekijänoikeustulojaan), mutta liiallinen taloudellinen riippuvuus ennakoista heikentää musiikintekijän neuvotteluasemia suhteessa kustantajaan.

Jos musiikkialalle todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä Ruotsin jalanjäljissä, jonkinlainen uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti musiikintekemiseen.

Kyösti Salokorpi

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia – Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla

Julkaistu 5.1.2024

Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä.

Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa (esim. torjumista tai pätevyyden aliarviointia ilmoitti kokeneensa 82 % vastaajista), mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

Musiikkikoulutuksen saavutettavuus

Urakehityksen esteiden selvittäminen ja toimenpiteet niiden poistamiseksi

Aktiiviset toimet monimuotoisuuden ja representaation lisäämiseksi

Tukiresurssit rodullistetuille musiikintekijöille

Vastuun vaatimisen ja vastuunoton mekanismien institutionalisointi

Jatkuva osaamisen kehittäminen

Säännöllinen tiedonhankinta

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia –julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta. Suoni on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimusyhdistys. Se on perustettu vuonna 2017 tuottamaan tietoa ja edistämään sosiaalista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta musiikkikultuurissa.

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia: Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkalalla

Acta Musicologica Militantia VI

Jasmine Kelekay
Suomentanut: Carmen Baltzar

Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry

Ilmestynyt 18.12.2023
ILLUSTRATION: KARIN Z. SUNVISSON

72 sivua

LATAA JULKAISU

Vuosi vaihtui – ja YEL-tarkistukset tulevat

Julkaistu 4.1.2024

Yhteistyökumppanimme MYRY (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) on laatinut selkeät toimintaohjeet erityisesti pien- ja yksinyrittäjien näkökulmasta.

Ensiapuneuvo: Älä hätäile!

Odota eläkelaitoksen yhteydenottoa. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi.
Tarkkaile tilannetta ja voit myös käydä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

Liity nyt MYRYn jäseneksi Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuhintaan! Saat jäsenmaksun puoleen hintaan kun kerrot hakemuslomakkeessa olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen. MYRYn vuosimaksu on 35 euroa.

Lue selkeät YEL-ohjeet pien- ja yksinyrittäjille

Muutakin kuin pelkkää juhlaa

Julkaistu 2.1.2024

Kiitos menneestä vuodesta ja paljon kaikkea hyvää tulevaan. Musiikintekijöihin liittyi 84 uutta jäsentä vuonna 2023. Se on ennätysmäärä yhdistyksen koko historian aikana – voisiko jo sanoa pitkän historian? Musiikintekijät täyttää nimittäin lokakuussa 70 vuotta. Loppuvuodesta 2024 on jäsenille luvassa juhlaa, ja sen valmistelut on aloitettu jo hyvissä ajoin. Musiikintekijöiden toimiston väki ja hallitus ahkeroivat myös edunvalvontajärjestön ydinasioiden parissa. Toimintaa ohjaa tärkeä visio: ”musiikin tekeminen on taloudellisesti mielekäs ja yhteiskunnallisesti arvostettu ammatti, joka perustuu toimivaan tekijänoikeusjärjestelmään”.

Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon musiikintekemisen ammattilaisten (säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat) etujärjestö, jonka toiminnan linjauksista päätetään yhdessä jäsenkokouksissa. Jäsenet myös valitsevat edustajat Musiikintekijöiden hallitukseen, joka on järjestön ”ylin päättävä elin”. Jäseniä on reilut 1200.

Toiminnan ydintä ovat edunvalvonta ja jäsenpalvelut. Yhteisöllistä edunvalvontaa on vaikuttamistyö, jolla esimerkiksi edistetään lakimuutoksia. Yksilöllistä edunvalvontaa on esimerkiksi jäsenille tarjolla oleva sopimusneuvonta. Jäsenpalveluissa puolestaan keskitytään ammattiosaamiseen: musiikintekijöiden tapahtumat tarjoavat jäsenille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja muodostaa ammatillisesti tärkeitä verkostoja.

Tulevista tapahtumista kalenteriin voi jo nyt laittaa Musiikintekijöiden päivän 23.4.2024. Se järjestettiin viime keväänä ensimmäisen kerran kokopäiväisenä. Osallistujilta saadun rakentavan palautteen perusteella todettiin, että uusi konsepti toimii. Myös kevään 2024 Musiikintekijöiden päivässä on aamusta alkaen ohjelmaa, kuten ammattiin liittyviä seminaareja ja workshopeja.

Samana päivänä on myös kevätkokous. Se on sikäli historiallinen, että jäsenistö valitsee seuraajan Kaija Kärkiselle, joka on toiminut Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012. Haastattelussa Kaija Kärkinen kertoo edunvalvontatyöstä, summaa puheenjohtajakauttaan ja painottaa, että järjestötyössä tärkeintä on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin: ”tekemällä ja kyselemällä oppii, jos tahtoa on”.

Teostokin on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka jäsenkokouksissa valitaan hallitus ja päätetään yhdessä toiminnan linjauksista. Teoston asiakkuus ei ole sama asia kuin jäsenyys, vaan jäsenyyttä tulee hakea erikseen. Musiikintekijät kannustaakin uusia ja jo pidempään matkassaan olleita jäseniään hakemaan myös Teoston jäsenyyttä. Teosto ottaa jäsenhakemuksia vastaan ympäri vuoden, eikä peri jäsenmaksua.

Teoston ajankohtaisista kuulumisista, kuten Teosto-säätiön perustamisesta, kertoo Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen kolumnissaan.

Sanna Korkee
Kirjoittaja on Musiikintekijä-lehden päätoimittaja.

Tekoäly musiikissa: apuväline, työtoveri vai kilpailija?

Julkaistu 2.1.2024

The Beatlesilta ilmestyi uusi kappale syksyllä 2023. Now and Then todella on John Lennonin kirjoittama ja esittämä kappale, ja se on saatu kasaan yhtyeen elossa olevien ja haudan takaa musisoivien jäsenien yhteistyöllä – uuden tekoälyteknologian avulla. Mutta vieläkin hämmästyttävämpää on, että ensi syksynäkin Beatlesilta voisi ilmestyä uusi kappale. Ja sitä seuraavana, tai vaikka joka ikinen päivä. Ainakin teknisesti tämä on mahdollista, ja laatu paranee huimaa vauhtia.

Eihän kyseessä toki enää olisi oikea The Beatles, vaan heidän musiikkiaan imitoiva koneoppimisjärjestelmä. Mutta entä jos se tuottaisi kappaleita, joista kuuntelijat löytäisivät kauneutta ja merkityksellisyyttä? Tällainen kokemus syntyisi todennäköisemmin, jos ei paljastettaisi, että kaiken takana on vain kone.

Taidekokemukseen nimittäin kuuluu oleellisesti ajatus siitä, että taiteilijalla on jokin tarkoitusperä teoksen luodessaan. Sitä tekoäly ei voi koskaan saavuttaa. Älyä siinä mielessä kuin me sen käsitämme – taiteesta puhumattakaan – tekoälyllä ei ole.

…

Generatiiviseen tekoälyyn perustuvat sävellysohjelmat toimivat samalla periaatteella kuin laajat kielimallit: ennustavat miten kappale voisi jatkua. Mutta toisin kuin kielellä, musiikilla ei ole semantiikkaa. Sävelillä ei ole merkityksiä samaan tapaan kuin sanoilla on. Toisinaan kielimallit ”hallusinoivat” varmoina faktoina täysin perättömiä väitteitä, ja kuvageneraattoreille tuottaa suuria vaikeuksia niinkin yksinkertaiselta tuntuva seikka, että ihmiskädessä on viisi sormea.

Musiikkia tuottavilla sovelluksilla sen sijaan ei ole vaaraa sortua vastaavanlaisiin virheisiin, koska musiikkia eivät rajoita yhtä tiukat säännöt kuin kieltä tai kuvia. Toisaalta voidaan ajatella, että juuri sääntöjen noudattamisessa tekoäly on vahvoilla, eli siinä mielessä musiikki antaa tekoälylle vielä kovemman pähkinän purtavaksi.

…

Eettiset kysymykset, jotka liittyvät generatiiviseen tekoälyyn, ovat kuitenkin kaikilla luovilla aloilla melko samanlaisia. Tekoäly tulee mullistamaan alat, joilla luodaan jokapäiväistä luovaa sisältöä. Kun yritys ennen järjesti tapahtuman, se palkkasi graafikon hoitamaan ulkoasun, tekstisuunnittelijan tuottamaan sisällön ja säveltäjän luomaan äänitaustan. Tulevaisuuden yritys pääsee paljon halvemmalla, kun yksi ja sama ihminen voi hoitaa koneoppimismallien avulla kaikki kolme tehtävää, jotka ennen vaativat kolmen alan ammattilaisia.

Taideteollisuuden työntekijöille tämä on valtava muutos, eikä kukaan osaa vielä sanoa mitä kenenkin pitäisi opetella. Varmasti ainakin joustavuutta ja avointa mieltä sille missä taiteilijuuden ja teknologian rajat kulkevat.

…

Harrastelijalle tekoäly sen sijaan avaa monia ovia ja tukee luovuutta, koska sen avulla on helppo päästä alkuun. Kuka tahansa voi innostua säveltämään Boomyn avulla, runoilemaan Chat-GPT:llä tai luomaan kuvia DALL-E:n avulla. Harrastus voi tuoda iloa ja kenties rohkaista myös taiteenalojen pariin ilman tekoälyä.

Vapaaseen taiteeseen tekoäly ei vaikuta yhtä suoraviivaisesti – vaikka taidekenttäkään ei säily koskemattomana. Tekoälystä voi parhaimmillaan tulla apuväline, joka esittää olevansa työtoveri. Sen avulla voi tehdä nopeasti aiemmin paljon aikaa vieneitä teknisiä työvaiheita, hakea inspiraatiota ja kokeilla lukemattoman määrän ideoita vaivattomasti.

…

Luovuuteen kuuluu, että pystyy tekemään jotain uutta ja merkityksellistä: taiteessa se voi olla kauneutta tai esimerkiksi joku ajattelemaan laittava, yhteiskunnallisen epäkohdan esiin nostava asia. Tekoäly voi olla taiteilijalle työkalu siinä missä muutkin teknologiat – ja siten osa taideteoksen synnyttänyttä hybridiä systeemiä, jonka tarkoitusperät kuitenkin sanelee ihminen.

Pii Telakivi
Kirjoittaja on käytännöllisen filosofian tutkijatohtori Helsingin yliopistolla.

Preussinpunaista ja Ram pam pam

Julkaistu 1.1.2024

Ram pam pam
Säv. ja san. Tomi Saario, BESS ja Jonas Olsson
Ensilevytys: Bess (2022)

UMK:ssa toiseksi sijoittunut Ram pam pam oli Teoston mukaan vuoden 2022 soitetuin kotimainen laulu radion, tv:n ja elävän musiikin esityksistä yhteenlaskettuna. Se oli myös Suomen Spotifyn ja Youtuben striimatuin.

Tomi Saariolle Ram pam pam oli ensimmäisiä hänen suomeksi kirjoittamiaan lauluja:

”Ennen koronaa keskityin kansainväliseen uraani englanniksi ja asuin Lontoossa viisi vuotta. Pandemia toi minut keväällä 2020 Suomeen, ja aikomus oli jäädä hetkeksi, mutta täällä ollaan yhä.

Paluun jälkeen olin kerran ystävien kanssa Helsingissä baarissa. Siellä sattui olemaan tanssikilpailu, johon frendini tyttöystävä osallistui, voitti ja kutsuttiin lavalle. Palkintona oli matka Pariisiin. Lavalla hän lausui mikrofoniin kaikkien kuullen: En minä halua Pariisiin, minä haluan naimisiin.

Tekijänä kerään ideoita ja fraaseja vihkoon miettimättä niitä silloin pidemmälle. Sessioissa syttyy lamppu, milloin on minkäkin idean aika.

Tavatessamme Jonas Olssonin ja BESSin kanssa Grind-studiolla kesäkuussa 2021 meillä oli selvä tehtävänanto: BESSille UMK-biisi. Kummankaan kanssa en ollut ennen työskennellyt. Idea kimpasta oli silloisen kustantajani Elements Musicin.

Tämä baarimuisto tuntui sopivan heti ensimmäisen säkeistön alkuun, tosin muunneltuna siten, että toinen tahtoo Pariisiin ja toinen naimisiin. Näillä ystävilläni ei ollut vastakkaisia tahtotiloja – he ovat nyt onnellisesti kihloissa ja menossa naimisiin.

Ram pam pam -rallatus tuli etsiessämme kirsikkaa kakun päälle. Soittelin kitaraa ja sanoin äkkiä, että mulla on tähän idea, se on ihan tyhmä, mutta ehkä juuri siksi hyvä.

En ollut ennen tehnyt hokemia enkä tietoisesti referoinut tätä mistään. Ajattelin, että sisältö on epäoleellista; voi olla mitä tahansa ääntä, jossa on särmää ja jota on foneettisesti hyvä laulaa.

Tärkein oivallus oli kahden hokemarivin erilainen rytmi. Tätä mietimme kollektiivisesti; millaiset ovat näiden henkilöiden identiteetit ja mitkä rytmit parhaiten kuvaavat heidän vastakkaisia persooniaan.

Hittibiisi on omituinen juttu – se on summa siitä, että sulla on hyvä idea, hyvän melodian kanssa oikeanlainen hyvä teksti sekä se, että melodia ja sanat sopivat sen artistin suuhun.

Laulujen tematiikkahan on universaalia, yleensä rakkaus tai sen puuttuminen. Tärkeintä on idea, jolla pystyy sanomaan sen uudella tavalla. Se on avain saada syntymään jotain, mikä voi olla totta monelle ihmiselle ja minkä pystyy tulkitsemaan monella tavalla.

Jonakselta tuli monia ratkaisevia juttuja, kuten esikertosäkeen kromaattinen lasku ja tekstiin esimerkiksi se, kun meillä oli jo anna mä meen, niin Jonas heitti hakee leimoja passiin. Kokeneena tekijänä hän tietää, mihin kohtaan tarvitaan erikoisempi tapa sanoa.

Jonas on ihan uskomaton osaaja, jonka yhtenä spesiaalina huoneessa on pitää suunta oikeana. Muut voi keskittyä luomiseen, ja Jonaksen maku kertoo, mikä toimii ja mikä ei.

Ja se, miten BESS vetää laulun, se on koko biisin suola ja herättää sen henkiin.”

Iso osa laulusta valmistui jo ensimmäisessä sessiossa. C-osa vielä puuttui. BESS kertoo, miten se syntyi:

”Yhtenä päivänä autoa ajaessa aloin miettiä, että kun esikertsissä on kromaattinen sävelkulku, niin C-osassa sillä voisi makustella lisää. Samoin voisi vielä kiteyttää sitä, että biisin minä ja sinä haluavat elämässä eri asioita.

Tulin näiden ideoiden kanssa toiseen sessioon elokuun alussa. Joitain sanoja mulla siihen jo oli, kuten se haudassa makaa -laini. Muut piti mun idiksistä ja niin tehtiin biisi loppuun.

Olihan se todella yllättävää, miten se lähti kiitoon. Samalla tavalla oli tehty studiolla biisejä aikaisemminkin. En tiedä, mitkä kaikki henkimaailman voimat musahommissa vaikuttaa. Sitten kun tällaista tapahtuu, totta kai se on järkytys, mutta onneksi positiivinen sellainen.”

Preussinpunaista
Säv. Kai Jämsä
San. Veli-Matti Jämsä
Ensilevytys: Yölintu (2007)

Yölinnun levytysten suosituimpiin kuuluva Preussinpunaista meni ohi Finlandersilta, jolle sitä ensin tarjottiin. Yölintu saa kiittää silloisen rumpalinsa tyttöystävää siitä, että laulu päätyi levylle.

Kai Jämsä kertoo, että sävellys syntyi hänen kotinsa työhuoneessa Helsingin Östersundomissa vuonna 2006:

”Tartuin kitaraan ja tuntui heti, että nyt tulee jotain erityistä. En tehnyt kiireellä valmiiksi, sillä kokemuksesta tiesin, että yön yli nukuttua voi tulla uusia oivalluksia. Kolme päivää siinä meni, mikä on mulle tyypillistä.

Kuten yleensä, tavoittelin melodiassa kauneutta ja rivien pituuksissa vaihtelua. Lallatusdemolle markkeerasin sanoittamista varten tarkasti tavujen paikat ja mitan.”

Sanoituksen kirjoittaneella Veli-Matti Jämsällä oli työviikko opettajana takana, kun hän lauantaina hissukseen aloitti päivää.

”Jokainen on hyvä jossain, minä joutilaisuudessa. Aloin kuunnella Kaitsun demoa ja tajusin heti, miten upea se on. Kuuntelin muutaman kerran ja lähdin koiraa ulkoiluttamaan Kokkolan vanhaan kaupunkiin.

Oli taianomainen, aurinkoinen talvisää. Tekstin runko putosi sen puolen tunnin kävelyn aikana. Sitten äkkiä kotiin; kynää, paperia ja luurit korviin, puoli tuntia siinäkin, ja teksti oli valmis. Se tuli niin kuin hyvät tekstit tulee, kun on taikapölyä ja merkit kohdillaan.

Idea oli tosin ehtinyt muhia jo pitkään. Opiskelin luokanopettajaksi Lapin yliopistossa Rovaniemellä, ja vuonna 1984 kuvaamataidon pedagogiikan opettaja kertoi vesivärien preussinsiniseen liittyvän tarinan.

Kemisti Heinrich Diesbach yritti 1700-luvun alussa valmistaa synteettisesti punaista väriä, mutta tulikin sinistä. Väri sai nimen hänen kotimaastaan Preussista. Myöhemmin tiettyä punaisen sävyä alettiin kutsua preussinpunaiseksi.

Kävellessä tajusin, että tätä melodiaa tämä aihe on odottanut. Preussi viittasi historiaan, punainen rakkauteen. Melodiassakin oli muistumia vanhoista balladeista, kansanlauluista ja iskelmistä, joissa lauletaan sotilaista ja merimiehistä, jotka joutuivat jättämään rakkaansa eivätkä koskaan palanneet.

Näin tarina kirjoitti itsensä. Heti alussa lahjakangas viittaa vanhaan aikaan. Alitajunta ohjasi myös siinä, että tekstin tyyliksi valikoitui yleiskieli ja tietynlainen ylevyys.

Iskelmän rajallinen tila on siunaus, kun ei tule kertoneeksi liikaa vaan antaa kuulijan täyttää aukot ja löytää sen pidemmän tarinan.

Säkeistöjä oli vain kaksi, mutta kertosäkeessä oli pituutta ja pitkää kaarta, joten kuljetin tarinaa myös siinä. Lopussa käytin hyväksi kertosäkeen toiston ja uusilla sanoilla avasin hiukan lisää juontakin.

Tärkeintähän sanoittamisessa on löytää hyvä nimi. Niitä lapuille kirjoittamiani ideoita on tullut vastaan mitä oudoimmista paikoista. Tämä muistui mieleen ilman lappuakin.

Julkaisun jälkeen Yölintu sai palautetta, ettei tuollaista väriä olekaan. Kysyivät, mitä vastataan. Sanoin, että ollaan hiljaa, niin saadaan kallaa. Annettiin kuplia, ja pian Hesarikin kirjoitti tämän eriskummallisen värin historiasta.”

Tekstin saatuaan Kai Jämsä teki kappaleesta demon ja lähetti sen Finlandersille.

“Kun ei kuulunut mitään, lähetin demon Yölinnun Markus Kuusijoensuulle. Hän soitti heti, että nyt on komea biisi. Mutta sitten soitti pettyneenä ja kertoi Simo Silmun sanoneen, ettei ala mistään naistenvaatteista laulamaan.

Sen jälkeen yhtyeen rumpalin Mikko Taipaleen tyttöystävä oli ylipuhunut, että ymmärtäkää nyt, kyllä tällainen naisten itketysbiisi kannattaa levyttää.

Preussinpunaisen voitettua Iskelmäradion Vuoden iskelmä -äänestyksen Yölintu oli keikalla, ja me Vellun kanssa käytiin pokkaamassa palkinto. Finlanders oli gaalassa, ja pojat kertoivat löytäneensä demon jostain kasasta. Harmittelivat, että voi hyvänen aika, miten tässä näin pääsi käymään.”