Tekijäfoorumi: DSM-direktiivi edellyttää huomattavia parannuksia tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaan

Julkaistu 6.4.2020

Luovan alan tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjestöjen yhteistyöelin Tekijäfoorumi korostaa implementointivaiheessa olevan EU:n tekijänoikeusdirektiivin 2019/790 eli DSM-direktiivin tärkeyttä tekijöille ja esiintyville taiteilijoille. Direktiivi on laaja kokonaisuus, ja julkisuudessa keskustelu on koskenut lähinnä tiettyjä direktiivin artikloita.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet direktiivin 3 luvun artiklat 18–23, joiden tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa.

Suomessa 3 luvun osalta on käyty neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, Tekijäfoorumin ja Tekijänoikeuden käyttäjien neuvottelukunnan kesken. Konsensuksen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi.

Tekijät ja esiintyvät taiteilijat ovat usein heikommassa neuvotteluasemassa sopimuksia tehdessään. Tämä tuli esiin jo vuonna 2014 tekijänoikeuslakia muutettaessa. Muutoslain esitöissä (HE 181/2014, s. 46) todetaan, että ”lausuntojen pohjalta muutettu esitys antaa mahdollisuuden tekijänoikeusalalla tapahtuvaan neuvottelukulttuurin muutokseen, jota opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa”. Lisäksi esityksessä todetaan seuraavaa: ”laajemmat nykyistä oikeustilaa muuttavat säännökset tulisivat harkittaviksi, jos nyt ehdotettavat säännökset eivät tuo toivottua muutosta”.

Eri taiteenalojen korvauskäytännöt on nostettu esiin myös vuoden 2019 hallitusohjelmakirjauksessa. Kirjauksen mukaan ”minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi selvitetään”.

Tilanne luovilla aloilla ei ole vuoden 2014 jälkeen parantunut, vaan tekijöiden ja esittävien taitelijoiden heikompaa neuvotteluasemaa käytetään edelleen hyväksi. Nyt on tärkeää toteuttaa myös vuoden 2019 hallitusohjelmaan kirjatut lupaukset.

Tekijäfoorumin ehdotukset 18–23 artikloiden implementoimiseksi ovat seuraavat:

18 artikla
Asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaate

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tekijät ja esittävät taiteilijat lisen- soivat tai siirtävät yksinoikeutensa teostensa tai muun suojatun aineistonsa hyödyntämiseen, heillä on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.
Tekijäfoorumi on käytyjen keskustelujen jälkeen huolissaan siitä, että direktiivin tarkoitus tekijöiden aseman parantamisesta ei ole toteutumassa kotimaisessa implementoinnissa. Tueksi tarvitaan poliittista tahtoa.
Direktiivi edellyttää, että kaikki tekijät ja esittävät taitelijat ovat samanarvoisessa asemassa asi anmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen suhteen. Direktiivin 73. johdantolauseen mukaan kertakorvaus voi olla oikeasuhtainen korvaus, mutta tämä ei saisi olla pääsääntö.
Suomen tekijänoikeuslaki ei tällä hetkellä takaa tekijöille ja esittäville taiteilijoille asianmukaista ja oikeasuhteista korvausta, joten artiklan velvoite ei toteudu.
Tekijät ja esittävät taitelijat toimivat alakohtaisesti erilaisissa asemissa: luovilla aloilla on sekä työsuhteisia että itsensätyöllistäjiä. Joillain aloilla korvauksen pääsääntönä ovat kertakorvaukset, joillain rojaltit.
Euroopan neuvoston ministerikomitea linjasi joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä kollektiiviselle sopimiselle itsensätyöllistäjien osalta.

Ehdotus: Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate toteutetaan käytännössä kollektiivisopimuksilla. Maksettu korvaus on lähtökohtaisesti asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään kollektiivisopimuksen mukainen. Vahvistetaan, että kollektiivinen sopiminen koskee myös itsensätyöllistäjiä.

19 artikla Avoimuusvelvoite

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esittävät taiteilijat saavat sään- nöllisesti ajantasaisia, merkityksellisiä ja kattavia tietoja teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä.
Tällä hetkellä Suomen tekijänoikeuslaki ei sisällä pakottavaa sääntelyä avoimuudesta.
Monilla aloilla tekijät saavat puutteellisesti tai eivät ollenkaan tietoja teostensa hyödyntämisestä. Tietojen saanti on olennainen edellytys sille, että tekijät ja esittävät taiteilijat voivat arvioida korvauksen kohtuullisuutta ja käyttää 20 artiklan mukaista sopimuksen kohtuullistamismekanismia.

Ehdotus: Avoimuusvelvoite kirjataan pakottavassa muodossa tekijänoikeuslakiin. Avoimuus- velvoitteen tulee olla kattava, joten ei tule säätää mahdollisuudesta poiketa avoimuusvelvoitteesta hallinnollisen taakan tai tekijän/esittävän taitelijan panostuksen vähäisyyden perusteella. Alakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa parhaiten huomioon kollektiivisopimuksin.

20–21 artiklat
Sopimuksen kohtuullistamismekanismi Vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely

20 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla tai heidän edustajillaan on oikeus vaatia asianmukainen ja sopiva lisäkorvaus, kun alun perin sovittu korvaus osoittautuu suhteettoman pieneksi verrattuna kaikkiin teosten tai esitysten hyödyntämisestä myöhemmin syntyneisiin merkityksellisiin tuloihin.
21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä, että riidat, jotka koskevat 19 artiklan mukaista avoimuusvelvoitetta ja 20 artiklan mukaista sopimuksen kohtuullistamismekanismia, voidaan saattaa ratkaistaviksi vapaaehtoisessa, vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä.
Tekijänoikeuslain 29 § ei toteuta 20 artiklan edellyttämää sopimuksen kohtuullistamismekanismia – 78. johdantolauseen mukaan artiklan velvoitteessa on kyse sellaisesta korvauksen sovittelusta, joka tapahtuu ennen tuomioistuinkäsittelyä.
Mahdollisuus viedä riita välimiesoikeuden ratkaistavaksi ei toteuta vaihtoehtoista riitojenratkai- sumenettelyä koskevaa 21 artiklan vaatimusta – artikla 21 edellyttää helppoa, halpaa ja mata- lan kynnyksen riitojenratkaisumenettelyä, johon tekijät, esittävät taiteilijat tai heidän puoles- taan toimivat ovat halukkaita saattamaan riidat.

Ehdotus: Perustetaan suositusluonteisia lausuntoja antava OKM:n alainen elin. Sopimuksen kohtuullistamista koskeva sovittelu (artikla 20) tapahtuisi lautakunnan puheenjohtajan johdolla. Jos sovittelu ei tuota tulosta, riita siirtyisi lautakunnan käsiteltäväksi (artikla 21). Alojen erityispiirteet voidaan huomioida lautakunnan ratkaisukokoonpanoissa, joissa tulisi olla mukana alan asiantuntemusta (osapuolia edustavat tahot + riippumaton asiantuntija).

22 artikla Peruuttamisoikeus

Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tekijä tai esittävä taiteilija on lisensoinut tai siirtänyt teosta tai muuta suojattua aineistoa koskevat oikeutensa yksinomaisesti, tekijä tai esittävä taiteilija voi peruuttaa lisenssin tai oikeuksien siirron kokonaan tai osittain, jos tätä teosta tai muuta suojattua aineistoa ei hyödynnetä.
Digitaalisessa maailmassa oikeuksia on helppo ”hyödyntää” ainakin näennäisesti – oikeuksien hyödyntämiseen pitäisi liittyä aktiivisuusvelvollisuus.

Ehdotus: Tekijänoikeuslakiin tulee kirjata vaatimus teoksen hyödyntämisestä mahdollisimman tehokkaasti. Jos oikeuksien luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia tehokkaalla tavalla, tekijällä tulee olla oikeus käyttää peruuttamisoikeuttaan. Alakohtaiset erityispiirteet teosten hyödyntämisessä voidaan parhaiten ottaa huomioon mahdollisimman laajalla kollektiivisopimisella.

23 artikla Yhteiset säännökset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sopimusmääräykset, joilla estetään 19, 20 ja 21 artiklan noudattaminen, ovat täytäntöönpanokelvottomia tekijöihin ja esittäviin taiteilijoihin nähden.

Ehdotus: Jotta direktiivin tarkoitus toteutuu, pitää myös artiklojen 18 ja 22 perusteella tehtävien lainsäädäntömuutosten olla nk. pakottavaa oikeutta.

TEKIJÄFOORUMI on vuonna 2010 perustettu luovan alan tekijöitä, esittäviä taiteilijoita ja tieteentekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin. Perustamisasiakirjan mukaan Tekijäfoorumin tarkoituksena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen tekijänoikeusasioissa, järjestöjen keskinäisen tiedonkulun parantaminen, mahdollisen yhteisen materiaalin tuottaminen, yhteisten kannanottojen valmistaminen sekä yhteisten tapahtumien järjestäminen. Tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Foorumin tarkoituksena ei ole korvata mitään olemassa olevia yh- teistyöelimiä, tai siirtää järjestöjen tekijänoikeustyötä niiden ulkopuolelle. Tekijäfoorumin tarkoituksena on täydentää em. työtä ja tarjota järjestöille luonteva tapa keskustella tekijänoikeuskysymyksistä. Tekijäfoorumi ennakoi ja seuraa alan tapahtumia ja reagoi niihin, kun siihen löytyy yhteinen tarve.

JÄSENJÄRJESTÖT:

Animaatioklinikka – Suomen animaationtekijät ry Finlands svenska författareförening rf
Finlands Svenska Skådespelarförbund rf Freelance Ohjelmatyöntekijät FOT ry

Grafia ry
Kuvittajat ry
Sarjakuvantekijät ry
Suomen arvostelijain liitto ry
Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry
Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
Suomen Journalistiliitto ry
Suomen Journalistiliitto ry – Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry
Suomen Journalistiliitto ry – Suomen freelancer-journalistit SFJ
Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL
Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL – freelance-ammattiosasto FAO Suomen Kirjailijaliitto ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Suomen Musiikintekijät ry
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Suomen Nuorisokirjailijat ry
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
Suomen Näyttelijäliitto ry
Suomen Radio- ja TV-selostajat ry
Suomen Säveltäjät ry
Suomen Taiteilijaseura
Suomen tiedetoimittajain liitto ry
Suomen tietokirjailijat ry
Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto FINNFOTO ry
TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry – Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET

LISÄTIETOJA ANTAVAT:

Lakimies Satu Lundelin, Suomen tietokirjailijat ry satu.lundelin@suomentietokirjailijat.fi, 050 304 7044

Lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen, Suomen Muusikkojen liitto ry lottaliina.pokkinen@muusikkojenliitto.fi, 040 861 3231

Saitko apurahaa vuonna 2019? Tarkista verotuspäätöksesi

Julkaistu 1.4.2020

Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse tehdä vielä mitään, mutta tarkista lopullinen verotuspäätöksesi kun se on valmis ja tee oikaisupyyntö, mikäli apuraha on siinä merkitty virheellisesti verotettavaksi tuloksi.

Esitäytetyt veroilmoitukset ovat OmaVerossa viimeistään 3.4.2020 ja postitse saapuvat huhtikuun loppuun mennessä. Määräpäivät esitäytetyn veroilmoituksen korjaamiseen ja täydentämiseen ovat 5.5., 12.5. tai 19.5.

Lisää ohjeita esitäytetyn veroilmoituksen tarkastamisesta sekä verovähennyksistä.

Taiken Korona-apurahat haettavissa 15.4.2020 klo 16 mennessä

Julkaistu 1.4.2020

Korona-apurahat

Hakuilmoitus

Hakuaika:

01.04.2020 – 15.04.2020
Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 16:00.

Apurahaa voi yllä olevana hakuaikana hakea verkossa. Kirjaudu verkkopalveluun alla olevasta linkistä. Kirjautumiseen tarvitset pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai henkilökortin.

Kirjaudu ja täytä hakemus verkossa

Ohjeita verkkoasiointiin

Taiteen edistämiskeskus edellyttää, että hakija on perehtynyt hakuilmoitukseen ennen hakemuksen täyttämistä.

Kenelle

Apurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille. Apurahaa eivät voi hakea toiminimet, yritykset, yhdistykset, kunnat, kuntayhtymät, osuuskunnat tai säätiöt.

Kuka arvioi ja päättää

Taiken asiantuntijatiimi arvioi ja johtaja päättää erityisasiantuntijan esittelystä. Taike voi tarvittaessa kuulla muita asiantuntijoita.

Mihin tarkoitukseen

Korona-apuraha on tarkoitettu työskentelyedellytysten lyhytaikaiseen turvaamiseen hakijalle, joka on koronaepidemian vuoksi menettänyt taiteelliseen työhön perustuvia työtilaisuuksia tai ansaintamahdollisuuksia. Korona-apuraha on tarkoitettu hakijan henkilökohtaiseen käyttöön työsuunnitelman mukaiseen taiteelliseen työskentelyyn, suunnitteluun ja/tai ammattitaidon ylläpitämiseen.

Korona-apurahan suuruus on 3000 euroa, ja se on tarkoitettu 1,5 kuukauden työskentelyyn ajalla 1.5. – 31.7.2020. Muu palkattu ansiotyö apurahakauden aikana on sallittu.

Apurahaa ei myönnetä hakijalle,

jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu työskentelyapuraha
jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Millä perusteella hakemukset arvioidaan

Hakemusten arviointi perustuu alla mainittuihin kriteereihin apukysymyksineen ja niistä syntyvään hakemuksen kokonaisarviointiin sekä hakemusten keskinäiseen vertailuun. Kriteereissä ei ole painotuksia.

Korona-apurahan arviointikriteerit

1. Hakijan aikaisemmat taiteelliset ansiot

Onko hakija ammattilainen?
Millaiset ovat hakijan aikaisemmat taiteelliset näytöt?

2. Työsuunnitelman laadukkuus

Onko työsuunnitelma selkeä ja perusteltu?

3. Koronaepidemian takia menetetty toimeentulo ja työtilaisuudet

Millä tavalla koronaepidemia on vaikuttanut hakijan toimeentuloon ja työtilaisuuksien menettämiseen?

Esimerkiksi peruuntuneet esitykset, näyttelyt, konsertit, keikat ja kiertueet, kirjailijavierailut tai muut taiteellisen työn peruuntumisesta aiheutuneet tulonmenetykset, muun muassa teosmyynnin tai tilausten loppuminen.

Päätöksenteossa otetaan huomioon myös hakijoiden alueellinen jakautuneisuus, kieli ja käytettävissä oleva määräraha. Lisäksi otetaan huomioon tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.

Erityisehdot

Taike ei myönnä samaan tarkoitukseen kahta tai useampaa apurahaa.
Apurahoja myönnettäessä otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat.
Uutta apurahaa ei myönnetä, jos aiemmin samaan tarkoitukseen myönnetty apuraha on käyttämättä.
Apurahan saajan tulee tehdä kirjallinen selvitys ja laskelma apurahan käytöstä apurahakauden päätyttyä.

Apurahaa ei voida myöntää, jos

hakemus on tullut myöhässä. Hakemuksen on oltava perillä Taikessa viimeisenä hakupäivänä klo 16 mennessä
hakemus on puutteellinen eikä asianmukaisia tietoja ole toimitettu hakuajan päättymiseen mennessä.
hakija ei ole tehnyt kirjallista selvitystä annettuun määräaikaan mennessä aiemmista Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä apurahoista.

Päätöksiin sovelletaan lakia (657/2012) ja asetusta (727/2012) Taiteen edistämiskeskuksesta ja sekä valtionavustuslakia (688/2001) ja hallintolakia (434/2003). Taiteen edistämiskeskus valvoo valtionavustuksen käyttöä ja sillä on tarvittaessa oikeus tarkastaa saajan taloutta ja toimintaa.

Ohjeita hakijalle

Mitä liitteisiin

Visuaalisten alojen hakijat voivat liittää hakemukseensa 1–5 teoskuvaa yhtenä pdf-tiedostona (enintään 4 Mb). Teoksista mainitaan nimi, tekniikka, koko ja vuosiluku. Video- ja muita liikkuvaa kuvaa sisältäviä tiedostoja ei voi toimittaa liitteenä.

Liitteitä ei voi toimittaa sähköpostitse. Hakemuksia ja liitteitä ei palauteta.

Tieto päätöksestä

Kaikki hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä 30.4.2020 mennessä. Saat viestin sähköpostiisi, kun päätös on asiointipalvelussa. Tarkista myös roskapostisi. Hakijan vastuulla on seurata sähköpostiosoitetta, jonka hän on ilmoittanut hakemuksessa.

Lisätiedot

puh. 0295 330 700
asiakaspalvelu@taike.fi
Chat-asiakaspalvelu Apurahat ja avustukset -sivulla

Pohjoismainen lisensointisopimus musiikin käytöstä SoundCloudissa

Julkaistu 25.3.2020

SoundCloudin kanssa tehty sopimus on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Sopimus koskee sekä kuluttajille ilmaisia palveluita, joihin tuodaan nyt mainontaa että uutta Go+ -tilauspalvelua.

Sopimus kattaa EEA-alueen ja Sveitsin ja sen piiriin kuuluvat ne maat, joissa SoundCloudin uudet palvelut ovat käytössä. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa SoundCloud lanseerasi uuden Go+ -tilauspalvelunsa tänään 25.3.2020.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsimme sopimukseen SoundCloudin kanssa. Sopimuksen myötä pohjoismaisilla säveltäjillä, sanoittajilla, sovittajilla ja musiikkikustantajilla on mahdollisuus saada tuloja musiikkinsa käytöstä sekä kuluttajille maksuttomasta, mainosrahoitteisesta palvelusta että tilauspalvelusta. Saamme myös dataa musiikin käytöstä eri alueilla, Polaris Hubin toimitusjohtaja Åsa Carild sanoo.

– Online-palveluiden merkitys sekä musiikin tekijöille ja kustantajille että kuluttajille on tämänhetkisen koronatilanteen myötä entisestään korostunut. Sopimus mahdollistaa osaltaan sekä monipuolisten sisältöjen kuuntelemisen että tekijänoikeustulojen kanavoinnin musiikin tekijöille ja kustantajille, toteaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Äänitiedostojen julkaisupalvelu SoundCloud tunnetaan erityisesti uusien musiikintekijöiden ja artistien palveluna. Go+ -tilauspalvelu tarjoaa käyttäjien lataaman musiikin, DJ-settien ja remixien lisäksi pääsyn myös tunnettujen artistien, levy-yhtiöiden ja kustantajien teosvalikoimaan.

Lisätietoja:

SoundCloudin tiedote Go+ -tilauspalvelun lanseerauksesta Pohjoismaissa

Soundcloudin nettisivut

Musiikkituottajat – IFPI Finland: Digitaalisten palveluiden markkinaosuus on 89%

Julkaistu 24.3.2020

IFPI:n tilastojen mukaan vuonna 2019 äänitteiden kokonaismyynnin arvo oli 45,2 miljoonaa euroa.

Kotimaisuusaste oli puolestaan 36,1 %, mikä on pohjoismaista eniten (esim. Ruotsi 26%, Tanska 33%).

Tarkemmat tiedot IFPI:n sivuilta:

Tutkimukset- ja tilastot

Suomalaisen musiikin osuutta lisätään Ylen radiokanavilla

Julkaistu 24.3.2020

Suomalaisten artistien tekemää musiikkia kuullaan jatkossa enemmän Ylen radiokanavilla. Yle Radio Suomessa on jo aiemmin lisätty kotimaisen musiikin määrää, ja sitä lisätään edelleen niin lähetysvirta- kuin musiikkiohjelmissa.

“Kriisiaikana on tarvetta pitää yllä myös oman kulttuurin tuomaa jatkuvuuden ja läheisyyden tunnetta. Kotimainen musiikki auttaa tähän tarpeeseen oikein hyvin. Samalla tuemme suomalaisia musiikin tekijöitä taloudellisesti”, toteaa julkaisujohtaja Ismo Silvo.

Myös YleX reagoi poikkeustilaan nostamalla merkittävästi kotimaisen musiikin määrää. Kanavan erikoisohjelmat soittavat enemmän kotimaista musiikkia. YleX:n ydintehtävänä on nostaa suomalaista musiikkia, ja sisältötyötä tehdään runsaasti myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

“Tarkoituksena on korostaa rooliamme yleisön ja kotimaisen musiikin yhdistäjinä”, sanoo Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén.

Yle kertoi eilen uudesta Yle Olohuone -konseptista, joka pitää sisällään inspiroivaa ja yhteisöllistä livesisältöä myös musiikin saralla. Tarkoituksena on luoda yhteisiä kokemuksia ja panostaa vuorovaikutukseen yleisön kanssa.

Yhteistyötä muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa kehitetään parhaillaan.

Säätiöiltä ja ministeriöltä yhteensä miljoonien hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon – rahoitus jaetaan Taiken kautta

Julkaistu 24.3.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa Taikelle 500 000 euroa lisärahoitusta. Taike on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä koronakriisin lievittämiseen noin 100 000 euroa. Säätiöistä Suomen Kulttuurirahasto osoittaa Taikelle saman summan kuin ministeriö, 500 000 euroa. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Saastamoisen Säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto kanavoivat hätäapua Taiken kautta kukin 100 000 euroa. Säätiöiden ja valtion yhteinen tuki on näin ollen noin 1,5 miljoonaa euroa.

Taike avaa apurahahaun huhtikuun alussa, päätökset apurahoista tehdään huhtikuun lopussa. Tuki kohdistetaan jaettavaksi ensi sijassa lyhyinä apurahoina freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Haun tarkemmat kriteerit julkistetaan myöhemmin. Apurahojen määrä tulee olemaan arviolta ainakin 500.

”Koronaepidemia koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laajasti, mutta kulttuurialaa erityisen jyrkästi. Haluamme osaltamme auttaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Tämä tuki helpottaa kevään akuuttia tilannetta, mutta kun epidemian vaikutukset todennäköisesti jatkuvat syksyyn, tarvitaan yhteiskunnassa huomattavasti laajempia toimia”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

”Hankkeen onnistuminen ja yhteensä 1,5 miljoonan euron tukipaketin kokoaminen vain parissa päivässä kertoo suomalaisen yhteiskunnan yhteisvastuusta sekä yhteistyökyvystä julkisen ja yksityisen puolen toimijoiden välillä. Säätiöt ovat lähteneet poikkeuksellisella tavalla mukaan auttamaan taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisia tässä poikkeustilanteessa. Arvostan sitä todella paljon”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

”Tällä tukipaketilla saadaan tärkeää ensiapua taide- ja kulttuurialan ammattilaisten akuuttiin hätään. Tämä on kuitenkin vain yksi monista toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ala pääsee tämän poikkeustilan yli. Lisäksi hallitus on muun muassa päättänyt useista toimenpiteistä, jotka tukevat luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Valmistelu jatkoaskelista on käynnissä”, ministeri jatkaa.

Taikelle osoitetun tuen lisäksi Kulttuurirahasto jakaa keväällä maakuntarahastojensa kautta tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 13,5 miljoonaa euroa tammikuussa jätettyjen hakemusten perusteella. Tästä puoli miljoonaa euroa on Kulttuurirahaston hallituksen eilen päättämää taiteen lisätukea koronaepidemian aiheuttamaan kriisiin. Myös maakuntarahastot ottavat huomioon freelancereiden erityisen ahdingon. Päätökset apurahoista tehdään huhti-toukokuun aikana, ja apurahat ovat nostettavissa toukokuun loppuun mennessä.

Svenska kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet ottavat käyttöön määräaikaisen tukimuodon ”Kultur under tiden” taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, joihin koronakriisi on kohdistunut. Tuen kokonaismäärä on 400 000 euroa. Tukea voivat hakea taiteentekijät, jotka toimivat ruotsiksi Suomessa ja jotka eivät pysty toteuttamaan yleisölle suunnattuja hankkeitaan suunnitelmien mukaan mutta sen sijaan harjoittavat muuta korkeatasoista toimintaa tai toteuttavat uusia hankkeita koronakatkoksen aikana. Tarkempia tietoja tuesta www.kulturfonden.fi ja www.konstsamfundet.fi.

Lisätiedot:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, ministeri Hanna Kososen erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, 040 1492 201
Opetus- ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja, 040 7028 704
Taiteen edistämiskeskus, johtaja Paula Tuovinen, 040 5838 549
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, 050 385 7600
Jane ja Aatos Erkon säätiö, asiamies Marja Leskinen, 040 514 6969
Saastamoisen Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen, 040 500 1053
Svenska kulturfonden, VD Sören Lillkung, 040 620 7500
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, asiamies Arto Mäenmaa, 050 2536

Ohjeita ja neuvoja musiikkialan toimijoille koronavirukseen liittyen

Julkaistu 19.3.2020

Musiikintekijöiden toimisto on apunasi

Palvelemme sinua etänä normaalisti. Ota yhteyttä, niin ratkotaan ongelmaasi yhdessä!
Toimiston neuvontapalvelu

Hyödyllisiä linkkejä

Sosiaaliturva

Yritykset ja yksinyrittäjät

Apurahat

Muut

Edunvalvontaa

Erityisesti juuri nyt seuraamme ja vaikutamme aktiivisesti:

Tekijänoikeustulon vaikutus työttömyystukeen. Vaikutamme tässä osana Lyhty-yhteisöä (Luovan työn tekijät ja yrittäjät)
Koko musiikkialan yhteinen kriisipaketti päättäjille
Musiikkialan kriisi – musiikintekijöiden vetoomus päättäjille
Kriisituet yritysmuodosta riippumatta (myös itsensä työllistäjät)
Musiikkialan vetoomus Ylelle ja kaupallisille radiokanaville
Streaming-palvelut: lupa-asiat ja tulonmuodostuminen. Perusinfoa Teoston sivuilla.
Tekijänoikeuslain uudistus (Digital Single Market ja ns. arvokuilu-ongelma)

Musiikkialan vetoomus Ylelle ja kaupallisille radiokanaville

Julkaistu 18.3.2020

Me esittävät taiteilijat, musiikintekijät, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikkialan yhtiöt vetoamme teihin, Ylen ja kaupallisten radiokanavien ohjelmasisällöistä päättäviin:

Painottakaa kotimaisen musiikin esittämistä toistaiseksi.

Koronaviruksen aiheuttaman inhimillisen kriisin myötä musiikkialalta on vedetty matto alta – elävään musiikkiin perustuva ansainta on peruutettu. Tulot katosivat, mutta elinkustannusmenot jatkavat juoksuaan.

Radiosoitoista kertyvillä tekijänoikeuskorvauksilla on suuri merkitys musiikkialalle. Näissä poikkeusoloissa on perusteltua suunnata tekijänoikeuskorvauksia mahdollisimman paljon kotimaahan. Se olisi teiltä ansiokas ja ymmärrystä osoittava kädenojennus sekä tulevaisuuteen katsova päätös.

Kotimainen musiikki on rikasta, monipuolista ja monimuotoista. Ymmärrämme, että soittolistojen päivittäminen kotimaisen musiikin määrän lisäämiseksi vaatii teiltä ylimääräistä työtä – arvostamme työpanostanne.

Selvennykseksi: kotimaisella musiikilla tarkoitamme kotimaisten esittäjien esittämää kotimaisten tekijöiden säveltämää ja sanoittamaa musiikkia. Esityskieli ei ole ratkaisevaa. Vanhemman, alkuperältään ulkomaisen musiikin suhteen pyydämme, että käyttäisitte kotimaisten esittäjien tallenteita.

Päätöksellänne on suuri merkitys kotimaiselle musiikkialalle.

18.3.2020

Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Suomen Musiikkikustantajat
Muusikkojen Liitto
Music Finland
Indieco
Manager’s Forum Finland ry (MMF Finland)

Allekirjoita vetoomus alla

Voit myös allekirjoittaa vetoomuksen Adressit.com-sivustolla.

Musiikintekijä tarvitsee apua

Julkaistu 18.3.2020

Musiikintekijät ovat usein esiintyjiä ja kuuluvat niihin, joilta on tämän inhimillisen kriisin myötä peruutettu ansainta. Tulot katoavat, mutta kaikki välttämättömät elämiseen liittyvät menot jatkavat juoksuaan.

Ammattikuntamme on väliinputoaja, jonka toimeentuloa ei ole turvattu millään tavalla. Freelancereiden, itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien tulee päästä työttömyysturvan piiriin. Perustulon rooli tilanteen ratkaisijana tulee selvittää.

Into Kelan tartuntapäivärahan saamisesta laantui, kun musiikintekijöille kävi ilmi, että sen myöntämiseen tarvitaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin poissaolo-, eristämis- tai karanteenipäätös. Kun tapahtumia peruutettiin, tällaisia päätöksiä ei vielä ollut olemassa. Peruutukset tehtiin ensin yleisön kaikkoamisen pelossa, sitten yleisön turvallisuuden näkökulmasta ja lopulta viranomaisten asettamien kokoontumiskieltojen perusteella.

Tilaajan selvityksen peruutetuista keikoista ja menetetystä ansainnasta tulee riittää tartuntapäivärahan maksamiseen. Vaatimus kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksestä tulee poistaa.

Onneksi ainakin joissakin pankeissa on avattu mahdollisuus erityisiin lyhennysvapaajärjestelyihin. Tällaisia toimenpiteitä nyt tarvitaan.

Artistituotteiden vähäisen kuluttajamyynnin vapauttaminen arvonlisäverovelvollisuudesta sekä lupaus siitä, ettei vähäinen myynti johda pakkoyrittäjyyteen olisivat pieniä, mutta oikealla tavalla vaikuttavia päätöksiä.

Ylen johdon haastamme talkoisiin, joilla lievitetään musiikintekijöiden tuskaa. Olisiko mahdollista, että Ylen radiokanavat keskittyisivät vain kotimaisen musiikin esittämiseen toistaiseksi? Tällä olisi suuri merkitys suomalaisille musiikintekijöille, artisteille, muusikoille ja musiikkiyhtiöille.

Haastamme myös kaupalliset radiokanavat suomalaisen musiikkialan elvytykseen.

Mielenkiintoista onkin nähdä, kummalta suunnalta ymmärrys herää ensin.

Henkisen jaksamisen tukeminen on olennaista. Musiikkialan toimijat ovat aktivoituneet todella hienosti luomalla nettiyhteisöjä. Niissä jaetaan tietoutta ja kokemusta sekä sparrataan kollegoja digitaalisen ympäristön hyödyntämisessä.

Kun tilanne jatkuu, henkinen jaksaminen taantuu. Miten tähän valmistaudutaan? Miten Kela huomioi tulevan ruuhkan? Freelancereiden ahdinko on niin suuri, että pelkästään heidän jononsa saattaa olla yllättävän pitkä.

Musiikintekijä työstää taidettaan alitajuisesti ja koko ajan. On todennäköistä, että suomalaiseen musiikkiin on parhaillaan löytymässä uudenlaisia sävyjä.

Kun olemme selättäneet tämän yhteisen ja hyvin poikkeuksellisen terveyteen, toisista huolehtimiseen ja ansainnan loppumiseen liittyvän kokemuksen, meillä on uudenlainen yhteiskunta. Meillä soi uudenlainen musiikki. Turvataan yhdessä sen aarteen löytyminen!

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät