EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Ministeritapaaminen luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämisestä

Tekijä: Nina Lith

Ministeritapaaminen luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämisestä

Julkaistu

Arvoisat ministerit Sarkkinen ja Haatainen, kiitos kutsusta pyöreään pöytään, tärkeän aiheen ympärille.

Korona on tehnyt näkyväksi ongelmat, jotka ovat olleet olemassa jo kauan.

Musiikkiala oli yksi suurimmista kärsijöistä. Kun konsertit ja festivaalit peruttiin, monet alan itsensätyöllistäjistä jäivät ilman töitä. He ovat yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, pätkä-, keikka-, tunti- ja kausityössä palkansaajina.  Freelancereita, joiden sosiaaliturva on ollut jo ennestään heikko. Musiikintekijät myös menettivät tekijänoikeustulonsa elävän musiikin alueelta, ja se näkyy viiveellä, mutta pitkään meidän toimeentulossamme.

Keskeisin ongelma on, että suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista kulttuurialalla tehtävää työtä oikeaksi työksi.

Työttömyysjaksot ovat yleisiä. Se ei ole aina oikeaa työttömyyttä, vaan töiden välistä aikaa. Tekijänoikeusaloilla nopeimmillaan kvartaalitilitys: on myös tulojen välinen aika.

Työssäoloehtoa on ollut vaikea satunnaisten palkkatulojen kanssa saavuttaa, vaikka tulojen määrä on saattanut olla kohtuullinen. Ehdon euroistaminen vuoden 2023 alusta saattaa helpottaa tilannetta, mutta ei ratkaise töiden välisen ajan ongelmaa.

Koska itsensätyöllistäjiä on vaikea lokeroida, viranomaiset tulkitsevat heidät usein yrittäjiksi, vaikkei yritystä eikä toiminimeä ole. Rajoitusten aikana he olivat oikeutettuja työttömyysturvaan, mutta sen pitäisi olla mahdollista normaaliaikanakin, juuri tuon työnvälisen ajan takia. Vaihtoehto toki voisi olla perustulonkaltainen ratkaisu. Kokeilussa kulttuurialat valitettavasti ohitettiin täysin.

Työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan tekee epävarmaksi sekin, että kohtelu KELAssa ja TE-palveluissa riippuu virkailijasta: samassa tilanteessa olevat tuen hakijat ovat saaneet ristiriitaisia päätöksiä, ja mm. ammattitaidon ylläpidosta tai palkattomasta harjoittelusta on jätetty tukien ulkopuolelle.

Luovien alojen sosiaali- ja työttömyysturva-asioiden keskittäminen asiaan vihkiytyneille virkailijoille/toimipisteille poistaisi kohtuuttoman ristiriitaisetkin tulkinnat päätöksissä.

Paljon keskustelua on käyty siitä, pitäisikö kaiken luovan työn olla vakuutettuna yhdessä paikassa. Se olisi hienoa tietysti, mutta nykyjärjestelmä ei toimi siinäkään. Apurahalla työskentelevät taiteilijat ovat vakuutettuja maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tekijänoikeustuloa ei kuitenkaan voi huomioida MYEL-työtulossa.

Monet musiikkialan yksinyrittäjät ovat YELin piirissä, mutta YEL-maksut haukkaavat liian suuren osan freelancerin pienistä ja epäsäännöllisistä tuloista nostamatta hänen ansioturvaetuuksiensa tasoa perusturvan yläpuolelle. YEL kuitenkin sallii eläketurvan kartuttamisen tekijänoikeustuloilla, joten matalammalla tulorajalla ja kohtuullisemmalla vakuutusmaksulla se voisi tekijänoikeusaloilla olla mahdollinen. Samalla myös muiden pienyrittäjien asemaa parannettaisiin.

Kiitän lämpimästi kaikkien musiikintekijöiden puolesta kauan odotetusta päätöksestä, jolla luovutaan tekijänoikeustulojen sovittelusta työttömyysturvassa. Ensi vuoden alusta ne eivät enää leikkaa etuuksia, joita eivät ole kerryttäneetkään.

Toivon että nyt uudistustyön aikana hyödynnettäisiin kaikkea sitä tietoa ja kokemusta, mitä meillä eri alojen järjestöissä jäsentemme kautta on olemassa, ja kaikkien alojen freelancerit ja itsensätyöllistäjät viimeinkin saisivat sosiaaliturvassa yhdenvertaisen kohtelun muiden työntekijöiden kanssa.

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Lukuvinkkejä:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143079/YP2104_Junnilainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2020/taiteen_ja_kulttuurin_barometri_2019.pdf

https://www.teosto.fi/app/uploads/2022/03/08105837/rautiainen-annala-taiteilijoiden-asema-sosiaalivakuutuksessa.pdf

 

 

 

 

 

 

 

 

Open Call The Camille Awards 2022

Julkaistu

The Camille Awards of eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) elokuva- ja TV-musiikkikilpailu. Palkinnot kolmessa eri kategoriassa jaetaan näillä näkymin Splitissä, Kroatiassa 27.9.2022.

Lue huolella osallistumiskriteerit ja -ohjeet ja lähetä materiaalit viimeistään 6.4.2022 osoitteeseen toimisto@musiikintekijat.fi otsikolla ”The Camille Awards”.

Hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

  • Nimesi
  • Yhteystietosi
  • Missä kilpailukategoriassa haet
  • Kilpailuteoksen nimi
  • Kilpailuteoksen julkaisu/ilmestymisaika (huomioi kilpailuun hyväksyttävien teoksien julkaisuaika: Scores will qualify as eligible if the motion picture or TV series for which the score was composed has had its world premiere screening between 1st January 2021- 31st December 2021.)
  • Vähintään 3 kuukautta voimassa oleva katselulinkki ja salasana englanniksi tekstitettyyn versioon teoksesta, kts. lisäohjeet alta

Palkinto

Kategorioiden voittajat palkitaan taiteilija Caroline Brissetin tekemällä palkintopatsaalla.

Awards by the artist Caroline Brisset © Abdel Rakoon

Osallistumisohjeet ja lisätiedot englanniksi

The Camille Awards are organised by the European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) and its Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE). The Camille Awards are supported by the Creative Europe Programme.

Previously known as Grand Scores, the ECSA European Film Composer Awards have been renamed the Camille Awards as a tribute to Camille Saint-Saëns, the composer of the first music ever composed for a fiction film, namely The Assassination of the Duke of Guise in 1908.

The European Film Composer Awards is an event dedicated to celebrate film music and its composers. Scores from different categories will be awarded during a ceremony in Split (Croatia) on Tuesday 27th September 2022 (TBC). 

The following achievements shall be honoured annually with a Camille Award

  1. Best Original Film Score (Award presented for one film score in the respective year.)
  2. Best Original Music for a Drama Series (Award presented for one score for a drama series screened in the respective year.)
  3. Best Original Score for a Feature Documentary (Award presented for music written directly for a feature documentary in the respective year.)

The Final International Jury is composed of renowned composers.

Eligibility

  • Only the principal credited composer/s responsible for the conception and execution of the work as a whole shall be eligible for a Camille Award.
  • Only original scores made specifically for the production are eligible.
  • An original score is a substantial body of original music.
  • An audible and significant rendition of the music must be used in the body of the film. It is the film/TV series version of the music that will be considered.
  • Scores will qualify as eligible if the motion picture or TV series for which the score was composed has had its world premiere screening between 1st January 2021- 31st December 2021.
  • Unless noted otherwise, scores for motion pictures will be eligible if they are used in a feature-length fiction film that had its world premiere in a commercial cinema theatre or on online public streaming platforms.
  • If not in English, the movies and series (pilot or first episodes) for which the scores have been written, must be submitted with English subtitles.
  • The submissions by the different organisations should be of scores composed by a composer of their own countries – regardless of the origin of the production etc.
  • The production companies will need to provide a link with password or information on where to access the movies, documentaries and series (pilot episodes) from which the scores have been written, for a sufficient amount of time (at least 3 months). The ECSA Member organisations must present the Camille Awards concept and the possibility to receive a prize to receive the support of the movies and series representatives.

More information

Camille Awards

European Composer and Songwriter Alliance

ECSA

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. With more than 55-member organisations across Europe, the Alliance speaks for the interests of music creators of art and classical music (contemporary), film and audiovisual music, as well as popular music.

The main objective of the Alliance is to defend and promote the rights of authors of music at the national, European and international levels by any legal means. It advocates for equitable commercial conditions for composers and songwriters and strives to improve social and economic development of music creation in Europe.

ECSA was initiated in 2006 in Vienna within the framework of the Mozartjahr. It was established as an alliance in March 2007 in Madrid with the purpose of becoming the central organisation representing the interests of all music creators in Europe, giving every composer and songwriter a European voice.

FFACE Committee

The Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE) is the committee of ECSA dealing specifically with issues affecting composers of film, advertising and other audio-visual music. The committee aims to assert and maintain the specificity of the profession, reinforce the dialogue with producers, editors and broadcasters and facilitate exchanges and mobility of professionals.

Erik Lindströmin rahaston apuraha haettavana 

Julkaistu

Etusijalle hakemuksissa asetetaan Yhdysvaltoihin suuntautuvat opintomatkat, joiden toteutumisessa Lindströmin apurahalla on keskeinen merkitys. Ensisijaisesti tuetaan muusikoita, jotka pääsisivät apurahan ansiosta ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin.

Hakuaika päättyy perjantaina 15.4.2022. Hakemus osoitetaan Musiikkiarkiston hallitukselle. Se lähetetään sähköpostitse osoitteeseen info@musiikkiarkisto.fi.

Hakemus on vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi hakijan aikaisemmat opinnot ja musiikillinen toiminta, opintosuunnitelma, opintojen rahoitussuunnitelma ja yhteystiedot.

Apurahapäätös julkistetaan syksyn 2022 aikana.

Lisätiedot

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit valittu

Julkaistu

Sävellyskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 66 uutta lastenlaulua. Lauluntekijöiden ikähaitari on laaja: nuorin lauluntekijä on 10-vuotias ja vanhin 83 -vuotias. Tämä on hieno osoitus siitä, että lastenlaulut ovat kaikkien sukupolvien yhteinen asia.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valittiin seuraavat laulut:

Mukava kana
säv. Mia Kavasto ja san. Mia ja Tara Kavasto, Helsinki

Koulutie
säv. ja san. Niko Liukkonen, Lahti

Hipsu Tipsu
säv. Mikko Koskela ja san. Päivi Tuulikki Koskela, Oulu

Jääprinsessoja
säv. Paula Riihimäki ja san. Pauli Leppänen, Oulu

Täti Atsa-Leean puutarhassa
säv. Marco Oey ja san. Jaakko Löytty, Tampere

Pahviraketti
säv. ja san. Ville Karttunen, Järvenpää

Mä rakastan tanssii
säv. ja san. Juha Mäki ja Sofia Mäki, Kerava

Ystävän odotus
säv. Mikko Olkinuora ja san. Juha Hujanen, Helsinki

Lähti laulu lapasesta
säv. Leena Salonen ja san. Yrjö Tiilikainen, Riihimäki

Haitarinoita
säv. ja san. Kyösti Salmijärvi ja san. Markus Lampela, Oulu

Sambakärpänen
säv. ja san. Sarianna Tammilehto, Tampere

Pikku pakko puijata
säv. Jussi Rasinkangas ja san. Rauli Nordberg, Kempele

Esiraadissa olivat mukana luokanopettaja, montessoriohjaaja ja kuorolaulaja Pirjo Sinervo, musiikkiopiston rehtori ja musiikin maisteri Annika Viitanen ja Lasten Laulukaupungin edustajana päiväkodin johtaja Siv Ilola.

Tämän vuoden sävellyskilpailun sadosta voi sanoa, että laulujen aihepiiri oli laaja ja yhteisenä nimittäjänä oli valoisuus ja positiivisuus. Raadin yhtenä arviointiperusteluna finalisteja valittaessa oli se, että tekstin ja melodian pitää selkeästi tukea toisiaan, jotta laulun koko ilmeestä tulee uskottava, ehjä ja yhtenäinen. Raadin mielestä melodian ei myöskään pidä olla liian yksinkertainen, vaikka kyse on lastenlaulusta. Lapset tarvitsevat kussakin ikävaiheessa omalta musiikiltaan sopivasti haasteita ja toisaalta laulujen melodioiden pitää olla erotettavissa toisistaan ja tunnistettavia myös pelkkinä melodioina. Laulujen tulevaan käyttöön ja käytettävyyteen liittyen raati lähettää kaikille vielä toiveen, että sallitaan lasten luontaisen äänialan kehittyä ja lasten laulujen helähtää kauniisti heille sopivassa sävellajissa.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 27”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat.

Voittajat selviävät värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 11.6.2022. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö saa äänestää oman suosikkinsa.

Villa Karo – residenssihaku syksylle avoinna

Julkaistu

Villa Karo is a Finnish-African cultural center, which is located in the village of Grand-Popo, Benin, West Africa. The center’s goal is to enhance the African knowledge of Finnish cultural figures, promote collaboration between Finnish and African artists and researchers as well as to support Finland and Benin’s cultural exchange.

Residency applications are processed twice a year. The application period is continuous, ie the application can be submitted at any time. After the application deadline, applications will be processed within 3-4 weeks.

Deadline for the autumn period call 15.3.
Please read more (in Swedish, French, Finnish and English): https://villakaro.org/

Musiikintekijöiden eurooppalaiselle kattojärjestö ECSAlle uusi hallitus

Julkaistu

Uudelle hallitukselle valittiin myös uusi puheenjohtaja. Järjestön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Alfons Karabuda ei asettunut enää ehdokkaaksi. Kommentissaan ECSAn tiedotteessa hän toteaa, että on ”ilahtunut jättäessään taakseen vahvan ja hyväkuntoisen järjestön, jolla on edelleen työtä poliittisten, ekonomisten ja kulttuuristen haasteiden parissa”.

Hän myös toteaa uuden puheenjohtajan, brittiläisen Ivors Academyn edustajan Helienne Lindvallin ja tämän luotsaaman uuden hallituksen olevan ”erittäin kyvykäs vastaamaan tuleviin haasteisiin”.

Karabuda valittiin myös ECSAn kunniapuheenjohtajaksi ja toinen pitkäaikainen, poisjättäytyvä hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja Bernard Grimaldivalittiin puolestaan ECSAn kunniavarapuheenjohtajaksi.

Helienne Lindvall kiittää edellistä hallitusta ”väsymättömästä työstään” ja lisää, kuinka ”ECSA on tällä hetkellä luovan alan kohtaamien haasteiden keskellä tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aikaisemmin”. Hän ”odottaa innolla tulevia tehtäviä yhdessä eurooppalaisten tekijäkollegoidensa kanssa”.

Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen:

”ECSA on meille suomalaisille musiikintekijöille erittäin tärkeä. Sillä oli merkittävä rooli muun muassa tekijänoikeusdirektiivin saattamisessa nykymuotoonsa. Tässä työssä väistyvä puheenjohtaja Alfons Karabuda teki ison työn ECSAn toimiston kanssa. Eurooppalaisia musiikintekijöitä odottavat uudet haasteet, ja niiden selättämisessä uudella puheenjohtaja Helienne Lindvallilla on jo hyvä etumatka, koska monet ECSAn tulevista pääaiheista on Ivors Academyn kautta jo nostettu esiin. Näistä mainittakoon #PaySongwriter ja #FixStreaming -hankkeet, joita tuemme. ECSAn hallitus ottaa agendalleen jatkossa myös muun muassa musiikkialan yhdenvertaisuuden edistämisen sekä tekoälytulevaisuuteen valmistautumisen.

Meille suomalaisille ECSA-edustajille uudet hallituksen jäsenet ovat tuttuja monien vuosien kokoustapaamisista. Hienoa on myös se, että ensimmäistä kertaa hallituksessa on myös suomalainen edustaja: taidemusiikin säveltäjä Niilo Tarnanen.”

Kokouksessa valittiin myös edustajat ECSAn sisäisiin jaostoihin alla olevan mukaisesti.

  • ECSA President: Helienne Lindvall
  • ECSA Vice Presidents: Zahra Mani and Jesper Hansen
  • Treasurer: Aafke Romeijn

POPULAR MUSIC (APCOE Committee)

  • Chair: Ole Henrik Antonsen (NOPA, Norway)
  • Vice-chairs: Helienne Lindvall (Ivors Academy, Sweden/UK) & Aafke Romeijn (BAM! Popauteurs, The Netherlands)

ART & CONTEMPORARY MUSIC (ECF Committee)

  • Chair: Orphy Robinson (Ivors Academy, UK)
  • Vice-chairs: Zahra Mani (Austrian Composers Association, Austria/UK/Pakistan) & Niilo Tarnanen (Society of Finnish Composers, Finland)

FILM AND AUDIO-VISUAL MUSIC (FFACE Committee)

  • Chair: Jesper Hansen (BFM, Denmark)
  • Vice-chairs: Anselm Kreuzer (Composers Club, Germany) & Luis Ivars (Musimagen, Spain)

Suomen Musiikintekijät on ECSAn jäsenjärjestö. Suomen Musiikintekijöillä on edustajia ECSAn työryhmissä.

Jukkis Uotila on Suomen 38. Jazzlegenda

Julkaistu

Jukkis Uotila on tehnyt monipuolisen uran muusikkona. Hänellä on yhdeksän omaa albumia, ja rivimuusikkona hän on ehtinyt soittaa jo yli 120 levyllä. 1980-luvun alussa Uotila työskenteli neljä vuotta New Yorkissa ammattimuusikkona. Hän on hyödyntänyt New Yorkin aikaisia kontaktejaan omissa kokoonpanoissaan, ja hänen levyillään ovatkin soittaneet muun muassa Dave Liebman, Bob Mintzer, Randy Brecker, Mike Stern, John Scofield ja Bill Frisell.

Rumpalina Uotila on soittanut esimerkiksi Randy Breckerin ja Toots Thielemans yhtyeissä, ja hän on levyttänyt myös muun muassa Chet Bakerin, Joe Lovanon ja Joe Hendersonin kanssa. Pianistina Uotila on tullut tunnetuksi erityisesti 2000-luvulta lähtien, ja hän on tehnyt pianistina yhteistyötä muun muassa Randy Breckerin ja Tim Hagansin sekä rumpalien Ignacio Berroan, Billy Hartin ja Billy Cobhamin kanssa.

Uotila oli aktiivinen UMOssa vuosina 1986–1993, ja hän myös johti orkesteria parissa kymmenessä projektissa. 1990-luvun puolivälistä alkaen hän on ollut mukana Stockholm Jazz Orchestran kolmellatoista albumilla, joista vuonna 2013 julkaistu ”The Music of Jukkis Uotila” sisältää hänen omia big band -sävellyksiään ja -sovituksiaan.

Jukkis Uotilalla on ollut keskeinen rooli suomalaisessa jazzopetuksessa. Hän oli Sibelius-Akatemian jazzosaston johtaja vuosina 1986–93, ja hän on toiminut professorina vuodesta 1994 lähtien.

Uotilalle on myönnetty Jazzliiton Yrjö-palkinto vuonna 1991 ja säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 2011.

Suomen Jazzlegenda -palkintoja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001–2014 Suomen Big Band Yhdistys, Suomen Jazz & Pop Arkisto ja Imatra Big Band Festival valitsivat yhteensä 28 Jazzlegendaa. Vuodesta 2017 lähtien palkintojen jakamisesta on vastannut Musiikkiarkisto. Luettelo aikaisemmin jaetuista Suomen Jazzlegenda -palkinnoista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Jazzlegenda

Viestintäpäällikkö Nina Lith Musiikintekijöiden kutsujäseneksi: ”Merkityksellinen työ motivoi”

Julkaistu

”Kymmenen vuotta on hieno työrupeama. Se, mikä teki päätöksen kutsujäsenyydestä vielä helpommaksi, on Ninan sitoutuneisuus työhön musiikintekijöiden hyväksi,” sanoo Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

”Nina tuli alan ulkopuolelta, mutta alusta asti on tuntunut siltä, että hän on yksi meistä. Nina on ihana työkaveri, loistava ammattilainen viestinnän saralla, mutta myös mukana ideoimassa ja toteuttamassa muun muassa jäsenpalveluita ja tapahtumia.”

Nina Lith kokee työnsä merkitykselliseksi ja kertoo motivoituvansa siitä, että jokainen pienikin teko vie lähemmäs luovien alojen tekijöiden parempia toimintaedellytyksiä.

”Kaikkein mahtavinta on saada työskennellä kaikkien upeiden ihmisten kanssa, eli eri järjestöjen kollegoiden, Musiikintekijöiden toimiston väen sekä etenkin jäsentemme parissa,” hän sanoo.

Viime vuodet ovat olleen Lithin uran haastavimpia. Koronan myötä yhdistyksen jäsentapahtumatoiminta meni täysin uusiksi. Vaikuttamisviestinnän tarve lisääntyi entisestään.

”Vaikuttamisviestintää tehdään yhä merkittävämmässä määrin ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Jatkuvan koronakriisiviestinnän lisäksi on viime aikoina muun muassa saatu torpattua hyvitysmaksujen leikkaus ja vaikutettu tekijänoikeuslain uudistamiseen. Puuhaa on todella riittänyt”, Lith kertoo.

Katsoessaan kymmenen vuotta taakse päin Lith toteaa, että paljon on muuttunut Musiikintekijöiden toiminnassa.

”Aikoinaan, kun oli kevätkokouskutsujen lähettämisen aika, katselin silmät pyöreinä sihteerimme Sari Maunulan paperishow’ta. Vuosikokouskutsu kaikkine liitteineen lähetettiin jokaiselle jäsenelle kirjepostilla. Siis tuhansittain tulosteita yhteen kokoukseen! Melko nopeasti oli yhdistyksellämme sähköiset kutsut, ja aikojen saatossa asianmukaiset IT-järjestelmät ja verkkosivut.”

Yksi merkittävimmistä muutoksista yhdistyksen toiminnassa on ollut muutto musiikkialan järjestöjen kanssa yhteisiin toimitiloihin – ensin Kampin Huippuun vuonna 2014 ja keväällä 2021 Espoon Keilaniemeen.

”Uudet, modernit toimitilat mahdollistivat yhdistyksen toiminnan kehittämisen aivan uudelle tasolle”, Lith toteaa.

”On ollut mahtavaa olla osa yhdistyksemme ja sen ajamien asioiden menestystä. On myös ollut todellinen ilo ja kunnia saada olla osa tätä musiikintekijöiden yhteisöä.”

Kutsujäsenyys on huomionosoitus, joka myönnetään harvoin. Suomen Musiikintekijöiden muut kutsujäsenet ovat yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri, nyt eläkkeellä oleva Taimi Kyyrö, yhdistyksen talouspäällikkö Sari Maunula sekä Teostosta eläkkeelle jäänyt palveluneuvoja Leif Sällström.

Tekijänoikeuskorvaukset eivät jatkossa leikkaa työttömyysturvaa

Julkaistu

Hallitus esitteli 11.2.2022 uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Samassa yhteydessä esiteltiin päätös luopua tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa.  Tämä tarkoittaa, että jatkossa tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa työttömyysturvaa. Muutosta esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2023.

Luovien alojen edustajat ovat edistäneet asiaa jo useiden vuosien ajan. Muutos on merkittävä parannus tekijänoikeuskorvauksia saavien sosiaaliturvaan.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää tehdystä päätöksestä.

”Tämä korjaus on musiikintekijöille ja kaikille tekijänoikeustuloja saaville todella merkittävä, eikä tule yhtään liian aikaisin! Olemme ajaneet asiaa jo vuosia, mutta vasta pandemia-aika teki ongelman näkyväksi myös päättäjille.

Voimaantuloaika olisi mielestäni saanut olla aikaisempi, olemmehan koronan kurittamia edelleen: elävän musiikin tilaisuuksien rajoittaminen on vienyt meiltä merkittävästi tekijänoikeustuloja, ja ne vaikutukset n,äkyvät vielä pitkään.

Haluan kiittää hallitusta, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkista, sivistysvaliokuntaa, valtiovarainvaliokuntaa ja kaikkia asian puolesta yli puoluerajojen toimineita kansanedustajia: tämä on yksi askel kohti reilumpaa sosiaaliturvaa.”