RAP-ARTISTI F:n eli Fanni Sjöholmin musiikillinen tukikohta sijaitsee Helsingin Arabiassa vanhassa teollisuuskiinteistössä. Sisään mennään robustisti lastauslaiturilta ja sen jälkeen noustaan tavarahissillä seitsemänteen kerrokseen. Sieltä löytyy Fannin biisintekijäkumppanin ja tuottajan Juho Suutarisen hallinnoima pieni mutta viihtyisä Pink Studio.
”Tämä on pyhättö, jossa on hyvä äänieristys. Minulle on tärkeää, että kukaan muu ei kuule, mitä olemme tekemässä. Kyseessä on turvallinen tila, jossa voi olla niin erikoinen kuin haluaa”, Juho kertoo.
Tilasta huokuu tekemisen meininki. Se toimii Fanni Sjöholmille niin studiona, treenikämppänä kuin luovana tilana, jossa työstetään musiikkia lähtöideoista miksaukseen. F on julkaissut neljä albumia, joista esikoinen Mä en oo vielä tarpeeks iso ilmestyi vuonna 2019 ja viimeisin Self-helpless vuonna 2024.
ALBUMIEN kappaleet ovat Fannin ja Juhon yhteistyön tulosta. Fanni vastaa lyriikoista ja musiikki luodaan yhdessä. Helsinkiläistyneiden muusikoiden yhteistyö juontaa lukiovuosiin Turussa.
”Olemme Juhon kanssa alun perin tutustuneet bändikavereina lukiossa”, Fanni kertoo.
”Olemme soittaneet bilebändeissä kaikenlaista musiikkia humpasta Stevie Wonderiin. Olin bändeissä aina laulusolisti, mutta soitin myös jonkin verran kosketinsoittimia.”
Sjöholmin musiikillisen taustaan kuuluvat myös muusikkoisä Kim Sjöholmin kannustava asenne sekä klassiset viuluopinnot. Fanni alkoi soittaa viulua neljävuotiaana.
”Elin klassisen musiikin maailmassa onnistumatta koskaan rakastumaan siihen. Näin jälkikäteen olen erittäin kiitollinen tuosta koulutuksesta. Sävelkorvaani ja laulamiseeni on vaikuttanut helvetisti se, että olen soittanut viulua.”
Varsinainen herääminen musiikkiin tapahtui kuitenkin laulamisen kautta. Apuvälineenä toimi myös piano.
”Muistan hetken, jolloin ymmärsin, että laulaminen voi olla muutakin kuin vaikka Maamme-laulun laulamista koulussa. Olin tuolloin ala-asteella. Tajusin, että lauluun voi laittaa mukaan ytyä. Löysin oman pop-soundini. Muistan, että soitin pianoa itsekseni ja lauloin. Asuimme silloin Raisiossa. Tajusin osaavani laulaa ja minulla oli todella pitkään oma salattu identiteetti. Se oli jotain aivan muuta kuin se viulunsoitto.”
TEINI-IÄSTÄ lähtien Fanni on kuunnellut paljon amerikkalaista hip hopia ja r&b:tä. Näiden vaikutteiden kautta alkoi myös biisinkirjoittaminen.
”Aloin kirjoittamaan räppiä ihan itsekseni. Se oli minulle tosi keskeinen juttu oman tekijyyteni löytämisessä. Olen sen jälkeen kirjoittanut kaikenlaista muutakin. En halua enää rajata genrejä tarkasti.”
Artisti F syntyi, kun Fanni soitti biisejään Juholle.
”Uskaltauduin sanomaan, että olen kirjoittanut räppiä ja haluaisin ehkä räpätä. Tuntui kosmiselta, että Juho otti ehdotukseni tosissaan. Vaikka urani on kestänyt jo useita vuosia, silti tässäkin ajassa räppäävä nainen on joillekin tahoille edelleenkin outo ja jopa huvittava asia. En koskaan saanut Juholta sellaista responsea, ettenkö voisi tehdä räppiä.”
SUOMENKIELISET rap-lyriikat, melodisuus ja pop-ilmaisu ovat olleet alusta asti isossa roolissa F:n musiikissa. Juho on ihaillut aina amerikkalaista r&b-, soul- ja funk-perinnettä, jossa rytmiikka on vahvasti esillä.
Toisaalta ihailen myös skandinaavista biisinkirjoitusta, siis miten ruotsalaiset hallitsevat co-writingin. He osaavat tehdä popbiisejä. Meidän tavoitteemme on ollut sulauttaa nämä kaksi yhteen”, hän kertoo.
F:n lyriikoissa on vahva naisnäkökulma ja henkilökohtaisuuden tuntu. Maskuliinisuutta ja jopa misogyniaa tihkuvassa rap-kulttuurissa on omat konservatiiviset hierarkiansa. Feminismi merkitsee Fannille laseja, joiden läpi katsoa maailmaa.
”Hip hop -skene on kädestä pitäen saattanut minut tuon aatemaailman äärelle”, hän sanoo.
”Feminismi alkoi määrittelemään minua kunnolla vasta sitten kun aloin tekemään räppiä. Kun tulin jonnekin bäkkärille – varsinkin alkuvaiheessa – minulta kysyttiin, kenen tyttöystävä sinä olet tai oletko tanssija.”
F käsittelee paljon tämän ajan ilmiöitä, kuten selfhelpiä ja tehokkuusvaatimuksia. Mukana on kantaaottavuutta. Viitekehyksenä on usein parisuhde.
”Kyse ei ole pelkästään parisuhteesta, vaan ehkäpä ihmissuhteista”, Fanni sanoo.
”En ole aina sukupuolittanut hahmojani mieheksi ja naiseksi. Erohan on elämää suurempi pop-aihe. Olen myös kirjoittanut jollain lailla epätyypillisistä ihmissuhteista. Laulan uusimmallakin levyllä siitä, että me peilaamme itseämme paljon toisiin ihmisiin.”
F:n suurimmaksi hitiksi on noussut vuonna 2022 ilmestynyt Ihana.
”Siinä on kirkas ja selkeästi välittyvä viesti, mutta siinä on siitä huolimatta minulle henkilökohtaisesti tärkeää kantaaottavuutta”, Fanni sanoo.
”Eihän mikään ole niin punkkia kuin se, että sinä tykkäät itsestäsi tässä ajassa, jossa me eletään. Meille myydään tosi paljon paskaa sillä varjolla, että me inhoamme itseämme. Se on ydinajatus. Sitten biisissä on myös hyvät melodiat ja tarttuvuutta.”
BIISIT syntyvät yksittäisistä lauseista tai ideoista. Niitä sitten pallotellaan toiselta toiselle ja biisi alkaa kasvaa kerros kerrokselta. Liikkeelle lähdetään yleensä tekstistä. Idea saattaa olla vaikkapa jokin lause tai title, josta tulee biisin ydin taikka punainen lanka.
”Idea voi olla myös vähemmän konkreettinen, kuten jokin hähmäisempi
tekstin pätkä”, Fanni kertoo.
”Meidän tavallisin työtapamme on se, että Juho rakentaa biitin ja tuotannon samaan aikaan kun minä kirjoitan kappaletta. Tulen tosi harvoin valmiin versen kanssa studiolle. Biisit syntyvät täällä studiossa.”
Juho kertoo hakevansa yleensä ensin sointukiertoa, jonka päälle sitten aletaan laulaa teemamelodioita.
”Olemme tehneet viime aikoina ensimmäiseksi kertosäkeen vaikkapa kitara ja laulu -pohjalta. Ensin on ydinajatus tai rivi, sitten sävelletään näistä aineksista biisin huippukohta. Kertosäe on biisin kuningas.”
ENSIMMÄISELLÄ F:n levyllä on uhoa ja aggressiivisuutta. Neljännelle levylle tultaessa ilmaisu on rentoutunut huomattavasti. Sillä laulaa rennompi Fanni Sjöholm, jonka ei tarvitse joka rivillä pyrkiä lunastamaan paikkaansa suomalaisessa musiikkibisneksessä.
”Olen kasvanut sekä validaation että monen vuoden tiiviin tekemisen myötä. Olen suonut itselleni sen, että voin työnnellä rajojani. Minun ei tarvitse enää miettiä, olenko uskottava räppäri jonkun mielestä.”
Kokemuksen myötä Fanni Sjöholm on kirjoittanut myös muille artisteille. Hänen tekstejään ovat laulaneet muun muassa Bess ja Sara Siipola. Toisille kirjoittamisessa Fanni näkee sekä hyviä että huonoja puolia.
”Minua sapettaa siinä hommassa se, että siinä joutuu tekemään täysin vastikkeetta suuren määrän töitä. Julkaisun saaminen on jo pieni ihme. Sitten julkaisun menestyksestä riippuu, saako siitä ylipäänsä lainkaan rahaa. Biisintekeminen on kuitenkin hirveän antoisaa ja kivaa. On mielenkiintoista nähdä toisten artistien biisintekometodeja ja tutustua uusiin ihmisiin. Kun teen musiikkia muille, voin ottaa vapaapäivän omasta artistihahmostani ja miettiä, mitä joku muu haluaa sanoa.”
Fiittauksilla on suuri merkitys rap-kulttuurissa. F fiittaa Costeen biisillä Päiväsäde, joka kerännyt Spotifyssa yli kuusi miljoonaa striimausta. Omalle albumilleen hän on saanut fiittaajiksi muun muassa Costeen, Sannin, Pyhimyksen ja Hassan Maikalin.
”Yhteistyökuviot ovat tässä ajassa keskeisiä kaikille artisteille. Jos katsot Spotifyn kärkeä, kaikki isot biisit ovat yhteisbiisejä. Elämme kuitenkin hyvin yksilökeskeisessä kulttuurissa. Mielestäni pääseminen toisen tilaan tai se, että päästää toisen omaan tilaansa, on lähtökohtaisesti inspiroivaa. Yhteistyössä on voimaa.”
Fanni: ”Tähän tilaan liittyy vahvasti keikoille lähteminen. Me lähdemme aina täältä ja tulemme myös tänne. Pidän itseäni ikuisesti junnuna, mutta meillä molemmilla on takanamme melko merkittävät määrät keikkakilometrejä. Olemme tehneet todella paljon keikkoja yhdessä ja erikseen. Tuossa seinällä näkyy koko historiamme.”
Fanni: ”Tämä piano ostettiin aikanaan äidilleni. Toimme sen itse pakettiautolla Turusta Helsinkiin Pink Studiolle. Se oli tyhmä idea. Piano kaatui, etukansi irtosi ja sisällekin tuli vaurioita. Vire on aivan järkyttävä, kaikki koskettimet ja polkimet eivät toimi. Silti pianoa kuullaan aika monella levylläni. Käytämme sitä myös biisien tekemisessä.”
Fanni: ”Studiotyö on intiimiä ja se on paljolti tämän duunin keskiössä. On oltava tila, jossa saa olla rauhassa. Täällä voi olla nolo ja tehdä juttuja, jotka saattavat hävettää. Studio on myös treenitilamme.”
Juho: ”Nylonkielinen Amanda Classic on ensimmäinen kitarani. Tartun yleensä soittimeen, joka sattuu olemaan lähimpänä. Kitara on tosi kätevä siinä mielessä. Nythän tästä puuttuu g-kieli, joten terssi saattaa jäädä pois joistakin soinnuista ja se voi vaikuttaa sävellykseen.”
Fanni: ”Kaikki ideani ovat puhelimen muistiinpanoissa taikka sanelimessa. Minulla on puhelimeen viha-rakkaussuhde, koska olen erittäin addiktoitunut siihen ja sosiaaliseen mediaan. Samaan aikaan inhoan sitä, some tekee meille.”
…
Mainittujen kappaleiden tekijätiedot
Maamme (Vårt land, san. J. L. Runeberg): säv. Fredrik Pacius, suom. san. Paavo Cajander
Päiväsäde: Fanni Sjöholm, Juho Suutarinen, Jussi Tiainen, Mikko Tiainen
