Jellonagaalassa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä

Julkaistu 23.11.2023

Lastenmusiikkipäivää juhlittiin jo kuudetta kertaa. Lastenmusiikin oma juhlapäivä järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän KulttuuriAitan, Konserttikeskuksen, Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry:n, Suomen musiikintekijöiden sekä Varhaisiän musiikinopettajien VaMo ry:n. Tapahtumaa tuki myös Musiikin edistämissäätiö.

Päivä täynnä yhteisvoimin järjestettyjä tapahtumia

Päivän Jyväskylän kaupunginteatterilla aloitti kaksi juhlakonserttia, jotka järjestettiin yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa. Ystävien juhla – konsertit olivat myös osa Konserttikeskuksen 60-vuotisjuhlavuoden konserttisarjaa. Konsertissa esiintyivät Mimmit, Pentti Rasinkangas, Klovni Dodo ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis yhdessä Jyväskylän musiikkiluokkien kuoron kanssa. Kuoroa johti Hanna Pitkänen.

Konserttiin osallistui paikan päällä satoja lapsia ja sitä oli mahdollista seurata myös livestriimin kautta. Konsertin tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Iltapäivän seminaarissa kuultiin paljon puheenvuoroja ja esityksiä erilaisista lähestymistavoista musiikkikasvatukseen. Seminaarissa haluttiin kannustaa kaikkia musiikin käyttöön monipuolisesti aihealueella ”Jokainen on musiikkikasvattaja”. Seminaarin tallenne on myös katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Päivä huipentui Jellonagaalaan, jossa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä, esittäjiä, tekoja ja elämäntyötä. Tänä vuonna ehdotuksia kategorioihin tuli ennätyspaljon ja yhdistyksen ulkopuolisilla raadeilla oli suuri, mutta iloinen urakka.

Jellonagaalassa 2023 palkitut ovat:

Elämäntyöpalkinnot:

Mikko Perkoila
Eija Ahvo
Susanna Haavisto

Vuoden lastenmusiikkiteko: Luca Gargano

Vuoden tulokas: Maailman vahvin pupu

Vuoden artisti tai yhtye: Tuija Rantalainen

Vuoden lastenlevy: Vallattoman laivan laulut (Säv. Soili Perkiö, San. Liisa Kallio, Sov. Loiskis)

Vuoden lastenmusiikintekijä: Tuija Rantalainen

Vuoden lastenlaulu: Herkules-Kukko (Säv. Soili Perkiö, San. Liisa Kallio, Sov. Loiskis)

Lisätietoja yhdistyksestä:

Lastenmusiikkiyhdistys on vuonna 2018 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisen lastenmusiikin ja sen tekijöiden asemaa Suomessa. Lastenmusiikki yhdistys hallinnoi Lastenmusiikkipäivää, joka järjestetään vuosittain yhteistyökumppaneiden kanssa.

YLE Sydänjuurilla tukikonsertti – Kansanmuusikot kutsuvat Yleisradion keskusteluun kansanmusiikkisisältöjen turvaamiseksi

Julkaistu 22.11.2023

Tukikonsertti pidetään Helsingin Musiikkitalon Black boxissa sunnuntaina 3.12.2023 klo 17. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kutsuvierailla ja medialla on mahdollisuus keskustella kansanmusiikin ammattilaisten kanssa Yleisradion sivistystehtävästä kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja tukemisessa sekä asiantuntijavoimin toimitetun kansanmusiikin sisällön merkityksestä ja näkyvyydestä Yleisradion kanavilla.

Konsertissa esiintyy joukko kansanmusiikin kärkinimiä: Maija Kauhanen, Kimmo Pohjonen, Hilja Grönfors & Kiureli Sammallahti sekä Maria Kalaniemi & Anna-Kaisa Liedes. Konsertissa kuullaan myös lyhyitä puheenvuoroja kansanmusiikin asiantuntijoilta.

Tapahtuman järjestämisen taustalla on Yleisradion päätös lopettaa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikista toimitettu erikoisohjelma, Amanda Kauranteen Sydänjuurilla. Kauranteen ohjelman tilalle ei ole suunniteltu vastaavaa, uutta toimitettua sisältöä. Kansanmusiikin ammattilaiset katsovat, että tämä on vastoin Yleisradiolaissa määriteltyä Ylen perustehtävää. Suomen ja lähialueiden kansanmusiikit ovat runsaasti esillä ulkomailla niin maailmanmusiikkiyhteyksissä kuin esimerkiksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisellä listallakin. Samaan aikaan musiikkikulttuurimme monimuotoisuutta ei tunneta Suomessa riittävän hyvin. Yhtenä syynä tilanteeseen on huono medianäkyvyys kotimaassa. Yleisradion ei tule niukentaa kansanmusiikin tarjontaansa: vaikka jäljelle jäävät maailmanmusiikin ohjelmat ovat tärkeitä, laadukkaita ja erinomaisesti toimitettuja, eivät ne voi kuitenkaan korvata kansanmusiikin oman erikoisohjelman paikkaa radiossa.

Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.

Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen avoin kirje Yleisradiolle 29.10.2023. Myös Suomen Musiikintekijät on allekirjoittanut kirjeen.

https://kansanmusiikkikansantanssi.fi/avoin-kirje-suomen-ja-lahialueiden-kansanmusiikkiperinteiden-arvo-ymmarrettava-myos-yleisradiossa/

Liput konserttiin ovat varattavissa osoitteessa: https://www.lyyti.in/Sydanjuurilla

Vuoden 2023 Kullervo Linna -palkinnon saivat Chrisse Johansson ja Pirkko Mannola

Julkaistu 21.11.2023

Palkintoperustelut

CHRISSE JOHANSSON palkitaan ansioistaan tuhansien iskelmäteosten sanoittajana, sekä levytuottajana. Hän toimi 1970-luvulta lähtien päättävässä asemassa Suomen äänitealalla. Vuodesta 1995 Espanjassa asunut Johansson on muuttanut syksyllä 2023 takaisin Suomeen.

Chrisse Johansson kirjoitti 1970-luvulla useita klassikoiksi nousseita suomenkielisiä sanoituksia ulkomaalaisiin sävellyksiin. Hän ei pyrkinyt kääntämään alkuperäistä tekstiä suomeksi, vaan kirjoitti aina oman itsenäisen sanoituksensa sävellystä ja sen esittäjää ajatellen. Sittemmin Johanssonin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita säveltäjinä olivat mm. Jukka Koivisto, Jukka Kuoppamäki, Esko Koivumies, Veikko Samuli ja Hannu Takala.

Johanssonin sanoittamia laulutekstejä on julkaistu lähes 3000. Niitä ovat esittäneet mm. Katri Helena, Sammy Babitzin, Lea Laven, Kisu Jernström, Markku Aro, Tapani Kansa ja Anita Hirvonen. Lukuisten sanoitusten lisäksi hän on tuottanut levyjä mm. Tapani Kansalle, Dannylle, Katri Helenalle, Kari Tapiolle, Sammy Babitzinille ja Kisu Jernströmille. Johansson on palkittu Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2013.

PIRKKO MANNOLA palkitaan ansioistaan laulajana ja näyttelijänä jo seitsemän vuosikymmentä kestäneestä urastaan ja merkittävästä panoksestaan suomalaiselle musiikkikulttuurille. Mannolan ura on vertaansa vailla. Se alkoi hänet julkisuuteen nostaneesta Miss Suomi -voitosta vuonna 1958 ja levytyssopimuksen solmimisesta Levytukku Oy:n ja kapellimestari Kullervo Linnan kanssa. Mannolan ensimmäinen hitti Minä rakastan sinua Gabriel (v. 1958) on Kullervo Linnan sovitus ja suomennos Paul Ankan kappaleesta Diana.

Suomalaisten musiikkielokuvien nousu 1950-luvun loppupuolella viitoitti laulavalle näyttelijälle ja esiintyjälle tien menestykseen. Mannola on näytellyt urallaan 31 elokuvassa, joista monet ovat musiikkielokuvia. Teatteri, elokuva, televisio ja konserttisalit ovat olleet tämän monipuolisen esiintyjän työkenttänä viime vuosiin saakka. Hänen viimeisimpiä roolitöitään ovat olleet Annin rooli Espoon Kaupunginteatterin Äidinmaa-musikaalissa (v. 2017) ja Kyllikin rooli Taru Mäkelän ohjaamassa elokuvassa Täydellinen joulu (v. 2019).

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000€ / henkilö.

Palkitut kautta aikain

1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen

1990 Reijo Taipale

1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto

1992 Kaija Pohjola

1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat

1994 Jori Sivonen, Finlanders

1995 Souvarit

1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen

1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu

1998 Rauno Lehtinen & Savannah

1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio

2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo

2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen

2002 Berit, Jorma Toiviainen

2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman

2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi

2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio

2006 Katri Helena, Erik Lindström

2007 Marion Rung, Veikko Samuli

2008 Matti Esko, Mika Toivanen

2009 Lea Laven, Ossi Runne

2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari

201nneli Saaristo, Timo Kiiskinen

2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri

2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska

2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen

2015 Eija Kantola, Esa Nieminen

2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan

2017 Eino Grön, Sinikka Svärd

2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka

2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren

2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela

2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen

2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila

2023 Chrisse Johansson, Pirkko Mannola

Tekijänoikeusbarometri 2023: Yhä useampi pitää tekijänoikeuksia ennemmin mahdollistavina kuin rajoittavina

Julkaistu 16.11.2023

Luvatta tarjolla olevan sisällön suoratoistaminen lisääntyy alle 25-vuotiaiden parissa

Piratismiin liittyvät asenteet ovat pysyneet pääosin ennallaan: yli puolet (52 %) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. Osuus on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin vuoden 2022 tutkimuksessa (58 %). Suomalaisista yli neljännes (28 %) pitää hyväksyttävänä lailliseen suoratoistopalveluun, kuten YouTubeen, luvatta laitetun musiikin tai ohjelman katselua. Internetiin luvatta laitetun musiikin, elokuvan, TV sarjan tai kirjan lataamisen omaan käyttöön hyväksyy 13 prosenttia vastaajista. Yhtä moni hyväksyy myös tekoälyn tuottaman, mutta tunnetun artistin tai esittävän taiteilijan ääntä tai työjälkeä muistuttavien sisältöjen (esim. musiikkikappale) kuluttamisen ja jakamisen internetissä.

Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi 11 prosenttia kaikista vastaajista (v. 2022 / 8 %). Neljännes (25 %) 15–24 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli vielä vuosi sitten 16 %. Yleisesti ottaen nuoret ja nuoret aikuiset eli 15–35-vuotiaat pitävät tutkittuja piratismiin liittyviä tekoja myös hyväksyttävämpänä kuin sitä vanhemmat vastaajat.

Yhä useampi pitää tekijänoikeuksia ennemmin mahdollistavina kuin rajoittavina

Valtaosa suomalaisista pitää tekijänoikeuksia vuonna 2023 ennen kaikkea tärkeänä asiana. Täysin samaa mieltä siitä, että tekijänoikeudet ovat tärkeitä, on noin kolme viidestä suomalaisesta (61 %), minkä lisäksi jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on yli neljännes vastaajista (27 %). Tekijänoikeuksia pidetään lisäksi selvästi ennemmin mahdollistavina (yht. 50 %) kuin rajoittavina (yht. 14 %). Tämän kysymyksen osalta tulos erosi positiivisella tavalla viime vuodesta, jolloin mahdollistavina tekijänoikeudet koki 44 % vastaajista.

Oikeudenhaltijalla oltava oikeus selvittää anonyymit oikeudenloukkaukset netissä

Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 %) on samaa mieltä väittämästä, että laittomaan jakamiseen syyllistyneen henkilön tulee olla velvollinen maksamaan teosten tekijöille korvausta loukkauksen laajuuden mukaisesti. Osuus on korkeampi kuin vuoden 2022 tutkimuksessa (67 %). Vajaa kymmenes (9 %) on väittämän kanssa eri mieltä. Lisäksi useampi kuin kaksi kolmesta (67 %) vastaajasta on sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on noin kymmenes vastaajista (11 %). Keskimääräistä enemmän tämän väittämän kanssa eri mieltä ovat alle 35-vuotiaat ja luvatonta materiaalia internetistä ladanneet sekä piraattipalveluita käyttäneet vastaajat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt viidettätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2021 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1144 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2023: Tekijänoikeudet
Tekijänoikeusbarometri 2023: Piratismi

Tekijänoikeustietoa musiikintekijöille ja musiikkikustantajille

Julkaistu 16.11.2023

Oppilaitokset, seurakunnat ja muut yhteisöt voivat hankkia Kopiostosta kopiointiluvan, joka mahdollistaa myös tietyissä tilanteissa nuottien ja laulun sanojen kopioinnin. Käsittelemme webinaarissa mm. seuraavia kysymyksiä:
Mitä Kopioston kopiointiluvat sallivat? Miten nuotteja ja laulun sanoja saa kopioida Kopioston oppilaitosten, seurakuntien ja uudella kuorojen ja orkesterien kopiointiluvalla?

Käymme myös läpi tekijänoikeuksia ja keväällä uudistunutta tekijänoikeuslakia, joka toi muutoksia myös sisältöjen käyttöön opetuksen havainnollistamisessa. Missä tilanteissa esimerkiksi YouTubea tai muita alustapalveluita saa käyttää opetuksessa? Lisäksi esittelemme tarkemmin Kopioston toimintaa.

Kouluttajina toimivat Kopioston juristit. Osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään torstaina 30.11.2023 täällä.

Osallistumislinkki webinaariin lähetetään päivää ennen sähköpostitse.

Tekijänoikeuskorvaus ei vaikuta sovitellun työttömyysetuuden määrään 1.1.2023 alkaen

Julkaistu 31.12.2022

”Taitelijat ja luovan alan tekijät ovat olleet sosiaaliturvassa osin väliinputoajan asemassa. Olen tyytyväinen, että nyt taiteilijoiden ja tekijöiden asema paranee ja tekijänoikeustulojen kohtelu työttömyysturvassa muuttuu oikeudenmukaisemmaksi”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.

Muut immateriaalioikeuksiin perustuvat korvaukset huomioidaan jatkossakin työttömyysetuuden sovittelussa ansiotuloina.

Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2023.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Eva Ojala, etunimi.sukunimi@gov.fi (29.12.2022 ja 2.-5.1.2023)
hallitussihteeri Eeva Vartio, eeva.vartio.stm@gov.fi (9.1.2023 alkaen)

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2023 kurssilaiset valittu

Julkaistu 27.12.2022

Vuoden 2023 -kurssille haki 179 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Elements Music Oy:n A&R Manager Oskar Pullinen.

”Kurssilaisten toivoisin kuitenkin kiinnittävän huomiota niin sanotun oman äänen löytämiseen, niin biisintekijöinä kuin artisteinakin. Eli rohkeasti lisää omaperäisyyttä ja vaikka vähän outojakin ratkaisuja – luovaa hulluutta. Ei siis vielä riitä, että osaa samat asiat kuin top-listoilla kuulee, vaan matka vasta alkaa siitä. Toivottavasti tämä kurssi saa kaikista sen oikean taiteilijan esiin – hyvällä alulla ovat kaikki nyt valitut”, Risto Asikainen raadista pohtii.

LUE LISÄÄ VALINTAKRITEEREISTÄ

Vuoden 2023 kurssilaiset

Kaikki kurssille valitut ovat ottaneet paikan vastaan ja vuoden 2023 kurssille valittiin:
Alex Hyvärinen, Alisa Raike, Aura Pineda, Bisleidys Farias, Deniz Kardzha, Eemil Helin, Eero Pääkkönen, Emma Johansson, Emmi Haapaniemi, Gráinne Bates, Iines Jaakkola, Jenni Holma, Kasimir Kemppainen, Kristian Seppälä, Miika Keskilammi, Oona Laine, Patrik Tuominen, Saaga Suonvieri, Severi Seppänen, Venla Seppä ja Vilma Niemistö.

Vuoden 2023 ohjelma ja puhujat

Future Hitmakers -kurssi koostuu seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2023 puhujina ovat mm. muusikko, säveltäjä, biisinkirjoittaja ja tuottaja Alex Mattson, tuottaja & Elements Music Oy:n A&R Creative Mikko Koivunen, tuottaja, säveltäjä ja muusikko Jukka Immonen sekä tuottaja ja pianisti Bettina Bergström.

KATSO VUODEN 2023 KOKO OHJELMA JA PUHUJAT

Tekoäly luovan työn välineenä

Julkaistu 20.12.2022

Tekoälyn avulla tehtyä taidetta ei myöskään pidetä oikeana taiteena – nämä vain painavat nappia, kun taas oikeat taiteilijat opettelevat ensin piirtämään elävää mallia hiilellä ja maalaavat sitten öljyllä kankaalle.

Haluan kuitenkin puolustaa tekoälyjen käyttöä taiteen tekemisessä.

Ensinnäkin taide on aina ollut aiemman taiteen jäljittelyä. Sen tekeminen on vain osaksi työvälineiden ja tekniikoiden hallintaa: esimerkiksi musiikissa suuri osa työstä on eri musiikkigenrejen ja alagenrejen tuntemusta ja suodattamista uusiksi kappaleiksi. Teini-ikäisenä opettelin ensin soittamaan kaikki Metallican biisit, ja sen jälkeen aloin tehdä omalle bändille variaatioita samassa metallimusiikin traditiossa. Sittemmin referenssit ovat muuttuneet toisiin, mutta hyvän taiteen tekeminen vaatii rakkautta lajiin, tyylitajua ja armotonta lainailua esikuvilta.

Toiseksi tekoälyt ovat vain yksi askel pitkässä evoluutiossa. Photoshopin kehittyneet filtterit, elokuvien CGI tai musiikkiohjelmistojen pluginit tai softasyntetisaattorit, jotka ovat jo pitkään helpottaneet taiteilijoiden työtä, eivät lopulta paljoakaan eroa nyt julkaistuista tekoälytyökaluista. Kun syntetisaattorit ja konemusiikki yleistyivät 80-luvulla, rokkarit halveksuivat avoimesti synamusaa, jota kuka tahansa pystyi tekemään ”yhtä nappia painamalla”.

Kolmanneksi täytyy muistaa, että taide on edelleenkin pohjimmiltaan ihmisten välistä kommunikaatiota, eikä puhuttelevan taiteen tekeminen ikinä ole helppoa. Työvälineiden demokratisoituessa ja kehittyessä ihmisistä tulee yhä enemmän eräänlaisia kuraattoreita, joiden tehtävä on suodattaa tuotettua materiaalia ja kasata siitä merkityksellisiä, tiiviitä kokonaisuuksia. Taiteesta nauttivan on entistä helpompi ryhtyä itse tekijäksi, mutta vaikka kuka tahansa voi periaatteessa tehdä juuri sitä aiemmin pelättyä konemusiikkia omalla puhelimellaan tai läppärillään, menestyneiden tekijöiden kärki on silti pysynyt kovin kapeana.

Todella kiinnostavan tekoälytaiteen luominen vaatii paljon enemmän kuin yhden napinpainalluksen. Kun on nähnyt sata Midjourneyn hienosti laatimaa fantasiahahmoa, alkaa koko genre jo kyllästyttää. Itse olen yrittänyt saada OpenAI:n GPT-3 -tekstigeneraattorin tuottamaan lyriikoita, mutta suurin osa materiaalista on kuin nelosluokan huippuoppilaan kirjoittamaa: ihan pätevää, mutta ei ehkä kovin mielenkiintoista. Tekoälyn tehtävänannot pitää laatia ajatuksella – tietyn pisteen jälkeen jopa itse ohjelmoimalla – ja onnistuneet tekstipätkät ja ideat täytyy seuloa ja tiivistää suuresta tekstimassasta. Samalla tekstin generoiminen on ollut kiinnostavaa: mikä oikeastaan tekee tekstistä merkityksellistä ja hyvää?

Sävellyksiäkin esimerkiksi Mubert-tekoäly osaa jo luoda tilauksesta. Musiikintekijänä olen siis itsekin tekoälyjen tulilinjalla, koska saan tuloni pääasiassa sävellysten ja sanoitusten tekijänoikeuksista. Olen tekijänoikeustulosta riippuvainen, koska rahoitan sillä itseni ja perheeni elämää. Taidetta on kuitenkin historiallisesti tehty hyvin erilaisissa ympäristöissä kansantaiteesta renessanssiajan mesenaattitaiteilijoihin. Jossain pitkälle kehittyneessä tulevaisuuden yhteiskunnassa voisin ehkä elää universaalilla perustulolla ja tehdä taidetta vain taiteen vuoksi, ilman rahallista korvausta. Ehkä ihmiskunnan kulttuuriseen pääomaankin voisi tällöin suhtautua open source -pohjalta, eli ajatella materiaalin olevan vapaasti kaikkien muokattavissa.

Toistaiseksi elämme kuitenkin niukkuuteen perustuvassa kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa on tärkeä määritellä, kenelle tekoälyllä tuotetun taiteen tekijänoikeudet kuuluvat: tekoälyohjelmiston kehittäjälle, ohjelmistoa käyttävälle tekoälytaiteilijalle vai niille aiemmille taiteilijoille joiden teoksia tekoälyn datasetit käyttävät oppimismateriaalinaan. Musiikkialalla käydäänkin jo aiheesta kansainvälisesti laajaa keskustelua ja ensimmäisiä, suuntaa-antavia oikeudenkäyntejä on vireillä.

Nyt nähty tekoälytaide on vasta aivan alkua. Työkaluna, ja nimenomaan juuri työkaluna taitavien ihmistaiteilijoiden käsissä, se tulee lähivuosina mahdollistamaan ennennäkemättömän hienojen taideteosten luomisen. Kulttuuri on aiemminkin kehittynyt yhdessä teknologian kanssa, ja siksi tuntuisi älyttömältä yrittää pysäyttää vääjäämätöntä evoluutiota.

Blogin näkemykset ovat kirjoittajan henkilökohtaisia.

Kyösti Salokorpi

Musiikintekijä ja tuottaja
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

Tekijänoikeusbarometri 2022: Yli 90 % suomalaisista kokee, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta

Julkaistu 15.12.2022

Suomalaiset ovat edelleen hyvin yksimielisiä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on jopa 91 prosenttia vastaajista. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta pitää tekijänoikeuskorvauksia tarpeellisena. Keskimääräistä useammin tarpeellisina tekijänoikeuskorvauksia pitävät alle 25-vuotiaat.

Myös luovan alan tekijöitä arvostetaan: 37 prosenttia suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä paljon ja 61 prosenttia siinä missä muitakin työtä tekeviä. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he arvosta alan työtä. Keskimääräistä useammin luovan alan tekijöitä arvostavat naiset (42 %) ja alle 25-vuotiaat (44 %).

Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin on aiempien vuosien tapaan myös erittäin myönteinen: 76 prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja lähes yhtä moni arvioi tekijänoikeusjärjestöjen olevan oikealla asialla. 58 prosenttia suomalaisista ajattelee, että tekijänoikeusjärjestöt ovat hyödyksi kehitykselle, kun vain 8 prosenttia ajattelee niistä olevan haittaa.

Piratismi yleisintä alle 35-vuotiaiden parissa

Piratismia koskevat asenteet ja teot ovat pysyneet viime vuoteen verrattuna pääosin ennallaan. Internettiin luvatta laitettujen sisältöjen omaan käyttöön lataamisen hyväksyy 12 prosenttia vastaajista ja luvattoman jakamisen kuusi prosenttia. Suuri osa vastaajista (58 %) ei hyväksy mitään kysytyistä luvattomista teoista. Luvattomien tekojen osalta yleisintä (8 %) on laittomissa palveluissa tarjolla olevan sisällön katsominen, kuunteleminen tai pelaaminen.

Eniten luvattomia tekoja tunnustavat alle 35-vuotiaat vastaajat. Alle 25-vuotiaista 16 % ja 25–34-vuotiaista 19 % myöntää, että joku heidän taloudestaan on katsonut, kuunnellut tai pelannut laittomassa palvelussa saatavilla olevaa sisältöä. Alle 25-vuotiaista vastaajista 11 % ja 25–34-vuotiaista 8 % myöntää, että itse tai perheenjäsen on ladannut sisältöjä laittomasta palvelusta.

Valtaosa hyväksyy tekijänoikeuden täytäntöönpanon

Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta (71 %) katsoo, että internetin verkkosisällönjakopalveluiden, kuten YouTuben, tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Väittämän kanssa eri mieltä on 8 % vastaajista.

Kaksi kolmesta (65 %) vastaajasta katsoo, että tekijänoikeuden haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on 14 % vastaajista.

Neljä viidestä (80 %) vastaajasta on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa kaikki lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita. Eri mieltä on kuusi prosenttia vastaajista.

Kaikissa edellä mainituissa täytäntöönpanoa koskevissa väittämissä keskimääräistä useammin eri mieltä ovat piraattipalveluja käyttäneet ja internetistä luvatonta sisältöä ladanneet.

Tekijänoikeudet koetaan viime vuoden tavoin ennemmin helppotajuisina (44 %) kuin vaikeatajuisina (22 %). Yli 50-vuotiaiden keskuudessa on keskimääräistä enemmän vastaajia, jotka arvioivat tekijänoikeudet helppotajuiseksi. Keskimääräistä useammin mahdollistavaksi tekijänoikeudet arvioivat naiset ja yli 35- vuotiaat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kuudettatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 5.-28.10.2022 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1003 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Lisätiedot tutkimuksesta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta

Vuoden 2023 Mentorointistipendiparit julkistettu

Julkaistu 14.12.2022

Vuoden 2023 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 34 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.

Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.

Mentorointistipendiparit vuodelle 2023

Kaisa Korhonen – Emmi Hakala
Laura Naukkarinen – Saaramaija Zórawski
Artturi Taira – Marja Ahlsved

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.