EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Ylen hankalat tekijätiedot

Tekijä: Nina Lith

Ylen hankalat tekijätiedot

Julkaistu

Kappaleet esitellään tyyliin ”Metro-tytöt: Hiljainen kylätie, Johanna Kurkela: Rakkauslaulu, Armi ja Danny: Tahdon olla sulle hellä”. Ja niin edelleen. Mukana on myös ”Reijo Taipaleen Satumaa”, joka sijoittui kakkoseksi Ylen Kaikkien aikojen iskelmät -äänestyksessä 10 vuotta sitten. Silloinkaan äänestykseen otettujen laulujen tekijätietoja ei ilmoitettu; ei edes äänestystuloksista kerrottaessa. Elvis ry lähestyi tuolloin Yleä kirjeellä, jossa se paheksui tekijätietojen puuttumista ja pyysi oikaisua. Näemmä nyt on paikallaan lähettää Ylelle samaiset isyysoikeusterveiset uusintana, tähän hetkeen päivitettynä:

”Suomi 100 vuotta – Rajaton 20 vuotta -äänestyksen yhteydessä on jätetty teosten tekijöiden nimet mainitsematta. Tämä on selvästi hyvän tavan ja tekijänoikeuslain 3 § 1 momentin vastaista. Muistutamme, että tekijöiden moraalisiin oikeuksiin kuuluva tekijöiden nimien mainitseminen teoksen esittämisen yhteydessä on tekijän persoonan kunnioittamista.”

Uuden Musiikin Kilpailun osalta on havaittavissa hienoista yhteisymmärrystä. UMK:n nettisivuilla kilpailijat esitellään vahvasti artisti edellä, mutta kappaleiden tekijätiedot löytyvät sentään Yle Areenasta ja näkyivät tv-ruudussa, kun finalistit julkistettiin. Hurraa ja hymiö! Musiikilla on tekijänsä.

Edistyksellistä vuotta 2017!
Mainittujen kappaleiden tekijätiedot:
Metro-tytöt: Hiljainen kylätie (1953) säv. / sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa
Reijo Taipale: Satumaa (1962) säv. / san. Unto Mononen, sov. Kaarlo Valkama
Armi ja Danny: Tahdon olla sulle hellä (1977) säv. / sov. Veikko Samuli, san. Juha Vainio
Johanna Kurkela: Rakkauslaulu (2010) säv. Lauri Ylönen, san. Paula Vesala, sov. Sampo Haapaniemi, Markus Koskinen

 

 

Hyvää kukoistavan kulttuurin vuotta!

Julkaistu

Päätin aloittaa hyvistä uutisista. Tutkailin tilastoja ja barometrejä ja löysin paljon ilon aiheita: Musiikkivienti on kasvussa. Kotimainen musiikki soi radioissa ja suoratoistossa. Äänitemyynti on kasvussa, ja kotimaisen musiikin osuus myynnistä on lähes puolet. Tekijänoikeusmyönteisyys kasvaa vuosi vuodelta; 72% suomalaisista näkee tekijänoikeuskorvausten vaikuttavan positiivisesti suomalaiseen kulttuuriin.

Nuoret tekijät ja musiikkialan yrittäjät luottavat tulevaisuuteen, vaikka juuri nyt tekisikin tiukkaa. ja vaikka klikkauskulttuuri jyllää, yli puolet alle 30-vuotiaista uskoo albumiformaattiin!

Ylellä kun oltiin, kerroin myös musiikintekijäbarometrin selkeän viestin: radio on edelleen ehdottomasti tärkein media musiikkialalle, sosiaalinen media ja streaming tulevat kaukana perässä.

Ja sitten ne huolenaiheet: Digikorvaukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti eikä läpinäkyvyydestä ei ole tietoakaan. Kuluttaja ei tiedä, mihin hänen rahansa ohjautuu. Metadatan puuttuminen ja puutteellisuus ohjaa korvauksia vääriin käsiin. Alustapalvelut (mm. Fb, YouTube) hyödyntävät sisältöä korvaamatta tekijöille muuta kuin satunnaisia mainossenttien rippeitä.

Emme onneksi seiso tumput suorina hangessa, vaan olemme aktiivisesti mukana muuttamassa maailmaa tekijä- ja kulttuurimyönteisemmäksi: on User centric- ja metadatatutkimushankkeita muiden alan järjestöjen kanssa, EU-tason tekijänoikeuslobbausta oman kattojärjestön kautta, läpinäkyvyyttä ajava kansainvälinen Fair Trade Music, vain muutamia mainitakseni.

Niin, entäpä se kulttuurin kukoistaminen? Eikö se ala reiluista ja kunnioittavista ja kannustavista olosuhteista, sisällön arvostamisesta? Vahva tekijänoikeus vapauttaa luovaan työhön. Kohtuullinen korvaus mahdollistaa ammattimaisuuden. Julkinen ja oman alan tuki turvaa monimuotoisuuden; koskaan kun ei tiedä, mitä hittiä sieltä marginaalista nousee.

Ylellä kun oltiin, täytyi toki ottaa puheeksi myös portinvartijoiden merkitys. Musiikkialan barometrin mukaan 75% kaikista alan toimijoista pitää nykyistä soittolistakulttuuria huonona. Musiikkipäälliköiden ammatillisesta uteliaisuudesta ja kunnianhimosta riippuu, tarjotaanko kansalle myös sitä, mistä se ei vielä tiedä pitävänsä.

Ja jotta kansa tietäisi, mistä se pitää, on tekijätietojen oltava näkyvissä ja ajan tasalla, senhän toki  pitäisi olla itsestään selvää!

Olisi hienoa, että suomalaisessa, kunnianhimoisessa tv-sarjassa, olisi suomalainen, kunnianhimoisesti sävelletty musiikki, ja tekijän/tekijöiden nimi loistaisi kirkkaana ohjaajan ja käsikirjoittajan rinnalla. Vähän niin kuin Tanskanmaalla…

Lopuksi vielä menneen vuoden hienoin tiivistys, Lasse Kurjen kynästä (Selvis 3/16):

”Teknisesti äänitteen tekeminen ei ole koskaan ollut näin helppoa. merkityksellisen sisällön tekeminen, sen sijaan, ei ole muuttunut yhtään helpommaksi.”

Jatketaan hyvää ja kukoistavaa keskustelua myös tulevana vuonna!

Musiikinalan tilastotietoa ja tutkimuksia:
Musiikkialan barometri 2016
Tekijänoikeusbarometri 2016
Musiikkiviennin markkina-arvo Suomessa 2015

Verolain muutoksen monet hyödyt

Julkaistu

Ongelma on, että kustantajan maksamat ennakot kuittaantuvat takaisin liian hitaasti, jos niistä tehdään maksettaessa ansiotulon ennakonpidätys.

Toimivaa näissä tilanteissa olisi se, että kustantaja maksaisi kustannusennakon tekijän yhtiölle ja Teosto tilittäisi tekijän tekijänoikeuskorvaukset niinikään tekijän yhtiölle, jolloin tekijä voisi maksaa ennakoita takaisin nopeammin. Verottaja saisi oman siivunsa tekijän yhtiön verotettavasta tuloksesta sekä sen maksamista palkoista ja osingoista.

Veroaloite osoittautui yllättäen ratkaisuksi myös toiseen musiikintekijälle hyvin yleiseen ongelmatilanteeseen. Vierailin nimittäin sanoittaja ja yrittäjä Eija Hinkkalan kanssa Verohallinnossa esittelemässä musiikintekijän toiminimen veroilmoitukseen liittyvän vaaratilanteen: Musiikintekijä voi ilmoittaa Teostolle, että haluaa tekijänoikeuskorvauksensa tilitettävän toiminimelleen. Silloin niistä ei pidätetä ansiotulon ennakonpidätystä. Verolain mukaan Teosto joutuu kuitenkin ilmoittamaan Verohallinnolle nämä samat tekijänoikeuskorvaukset, ja ne kirjautuvat saajansa veroehdotukseen ansiotuloiksi.

Tuplaverotuksen vaara on siis ilmeinen, koska verolaki vaatii, että myös toiminimi ilmoittaa kaikki elinkeinotoiminnan tulot. Myös tekijänoikeuskorvaukset luetaan sellaisiksi, jos Teosto tilittää ne toiminimelle. Kaiken lisäksi ne kirjataan toiminimen veroilmoituksessa kohtaan muut ansiotulot, jollaisia toiminimellä voi toki olla muitakin. Tämä vaikeuttaa entisestään sen hahmottamista, että tekijänoikeustulot onkin nyt kirjattu kahteen paikkaan: veroehdotukseen ja toiminimen elinkeinotuloksi.

Kysyimme Verohallinnon virkailijoilta, miten tämä tuplaverotuksen vaara voidaan estää. Heidän mukaansa kannattaa vetää tekijänoikeuskorvaukset yli jommasta kummasta ilmoituksesta – vaikkakin verokäsittelijä kyllä huomaisi mahdollisen tuplakirjauksen. Uskallan epäillä tämän lupauksen sataprosenttisuutta.

Toinen vaihtoehto virkailijoiden mukaan on se, että tekijänoikeuskorvauksia ei tulkittaisi pelkästään ansiotuloksi, ja että tekijänoikeuskorvaukset voisi tilittää tekijän yhtiön tuloksi.  Se vaatisi verolain muutoksen. Nykyisen verokäytännön mukaan Teosto voi osoittaa tekijänoikeuskorvaukset toiminimelle. Korvaukset ovat kuitenkin edelleen tekijän ansiotuloksi luettavaa, ja siksi ne kirjataan myös veroehdotukseen.

VOILÁ! Tässä on jo kaksi parannusta, joihin löytyy lääke verolain aloitteemme mukaisesta muutoksesta. Ja kumpikaan näistä lopputulemista ei vie valtiolta pois verotuloja – ellei mahdollisia tuplaverotuloja toiminimen kohdalla lasketa.

Lisäksi on hyvä muistaa se, että jos musiikintekijä saisi suunnata tekijänoikeuskorvauksensa omalle yhtiölleen, tällä mahdollistettaisiin yritystoiminnan kasvattaminen, investoinnit, pitkän tähtäyksen suunnitelmien tekeminen sekä työllistäminen.

Ajat muuttuvat, toivottavasti verolaki sen mukana.

 

Musiikkiarkisto JAPA on julkaissut Youtube-kanavallaan Arkistoyhdistyksen syysseminaarin 2016 esitelmät

Julkaistu
Arkistoyhdistyksen syysseminaari ”Arkistot ja sosiaalinen media” järjestettiin Tieteiden talolla Helsingissä 4.11.2016. Seminaarissa käsiteltiin sosiaalista mediaa arkistojen ja tietosuojan näkökulmasta sekä sosiaalisen median tietosisällön tallentamista jälkipolville ja tutkijoiden käyttöön. 

 
Musiikkiarkisto JAPA on julkaissut Youtube-kanavallaan Arkistoyhdistyksen esitelmät: https://www.youtube.com/playlist?list=PLqZiFq-Us6GP3uboJsWCVOyqDaC4a8Yu9
 
Syysseminaarin esitelmät:

Kenth Sjöblom: Seminaarin avaus

  • Pekka Sauri: Maailma jälkeen vallankumouksen
  • Janne Matikainen: Sosiaalinen media toimintana ja historiana
  • Katja Fält: Sosiaalisen median aineistojen haasteet arkistoinnin ja jatkokäytön näkökulmasta
  • Lassi Lager: Someaineistot Kansalliskirjaston verkkokeräyksissä
  • Outi Örn: Vuoden arkistoteko 2016
  • Hanna Strandberg: Vår röst på sociala medier – exempel ur SLS arkiv
  • Juha Henriksson: Aineistojen avaaminen, ilmaiset palvelut ja tekijänoikeudet
  • Anna Anastasia Pettersson: Presentation av näringslivets Arkivråd och dess nya publication
 
Musiikkiarkisto JAPA (www.musiikkiarkisto.fi) on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. JAPAn Open Access -toiminta löytyy keskitetysti sivustolta https://oa.musiikkiarkisto.fi/, jonne on koottu esimerkiksi linkit JAPAn käyttämiin julkaisualustoihin sekä avoimiin kirja- ja levyjulkaisuihin.

Elvis ry on perustanut Musiikintekijöiden rahaston

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston tarkoituksena on edistää, tukea ja palkita suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto jakaa hakemuksesta apurahoja ja tukia, sekä jakaa palkintoja ja antaa lahjoituksia.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Elvis ry:lle vuosittain tilittämistä kopiointikorvauksista.

Apurahahaku tullaan avaamaan jo keväällä 2017. Seuraathan Elvisin tiedotusta!
 

Musiikintekijöiden rahaston säännöt

Vastaa kyselyyn tekijänoikeustulojen merkityksestä toimeentulolle

Julkaistu

Helsingin yliopistossa toteutetaan Suomen Akatemian ja Emil Aaltosen säätiön rahoittama ”Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus” -tutkimushanke, jonka yhtenä osana tarkastellaan tekijänoikeustulojen merkityksestä taiteilijan tulonmuodostukselle ja taiteelliselle toiminnalle. Tekijänoikeustuloihin kohdistuvaa osahanketta johtaa Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. 

Vastaa kyselyyn 31.1.2017 mennessä.

Linkki: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/75727/lomake.html

 

Saate kyselyyn

 

Arvoisa taiteilija,  

Helsingin yliopistossa toteutetaan Suomen Akatemian ja Emil Aaltosen säätiön rahoittama ”Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus” -tutkimushanke, jonka yhtenä osana tarkastellaan tekijänoikeustulojen merkityksestä taiteilijan tulonmuodostukselle ja taiteelliselle toiminnalle. Tekijänoikeustuloihin kohdistuvaa osahanketta johtaa Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. 

Tutkimukseen liittyen toivomme vastauksia oheiseen kyselyyn. Siinä tiedustellaan tuloja, verotustietoja, sosiaaliturvaan liittyviä asioita ja mahdollista yritysmuotoista taiteellista työskentelyä koskevia tietoja. Näiden lisäksi lomakkeessa kysytään myös ajatuksiasi ja kokemuksiasi tekijänoikeuksista ja niiden merkityksestä käytännössä.

Kyselyllä kerättäviä tietojen avulla tutkimuksessa selvitetään tekijänoikeustulojen merkitystä taiteilijoiden tulonmuodostuksessa ja tekijänoikeusjärjestelmän toimintaa. Tulo- ja verotietoja tiedustellaan kyselyssä yksityiskohtaisesti sen johdosta, että tarvittavia taiteilijoita koskevia tietoja ei ole saatavissa muulla tavalla. Tulo- ja verotustietojen osalta voit käyttää lomakkeen täyttämiseen hyvin apuna esimerkiksi verovuotta 2015 koskevaa verotuspäätöstä. Kaikki vastauslomakkeet tulevat yksinomaan tätä tutkimusta koskevaan tutkimuskäyttöön ja ne käsitellään anonyymeinä. Antamasi tiedot ovat siis täysin luottamuksellisia. Kyselyn tulokset raportoidaan lisäksi niin, ettei yksittäinen henkilö ole vastauksista tunnistettavissa.  

Mikäli olet projektin aiemmassa vaiheessa saanut paperisen kyselylomakkeen ja vastannut siihen, sinun ei tarvitse vastata nyt uudelleen. 

Mikäli sinulla on jotakin tutkimukseen liittyvää kysyttävää tai haluat saada lisätietoja, voit ottaa yhteyttä kyselyn toteutuksesta vastaavaan tutkimusavustaja Vehka Hakoseen (miina.hakonen@helsinki.fi, p. 050 3175962). Voit tutustua hankkeeseen myös sen verkkosivuilla osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/taidejatekijanoikeus/

Kyselyn jälkeen tutkimuksen seuraavassa osassa syvennytään tekijänoikeuksien koettuun merkitykseen teemahaastatteluin. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan henkilökohtaiseen haastatteluun myöhemmin sovittavana ajankohtana syksyllä 2016 tai alkuvuodesta 2017, voit ilmoittaa kyselylomakkeen viimeisellä sivulla suostumuksesi haastatteluun ja yhteystietosi yhteydenottoa varten. Mikäli et ole kiinnostunut osallistumaan haastatteluun, jätä haastattelua koskeva kohta tyhjäksi. 

Elvis ry:n jäsenenä saat nyt CTY-tilitoimiston palveluneuvonnan maksutta

Julkaistu

Saat maksutta tilitoimiston neuvontapalvelua, mikäli aihe liittyy musiikin tekemiseen. Neuvonta voi olla esimerkiksi veroilmoituksen täyttöapua tai vaikkapa yrityksen perustamiseen liittyvää asiantuntija-apua. Voit ottaa yhteyttä CTY-palveluneuvontaan joko puhelimitse tai sähköpostitse. Voit myös sopia tarvittaessa tapaamisen kasvokkain. Elvis ry huolehtii kuluista. Muistathan vain kertoa, että olet Elvisin jäsen. 

CTY-palveluneuvonnan yhteystiedot ja palveluajat. Palvelu avautuu 10.1.2017

  • Palvelunumero vain Elvisin jäsenille: 050 327 2367
  • Numerossa palvellaan tiistaisin ja torstaisin klo 10-12
  • Sähköpostipalvelu: neuvonta@cty.fi
  • Sähköpostiyhteydenottoihin vastataan mahdollisimman pian. 

Sivusto lisätään pian Elvisin sivuille kohtaan Neuvonta. Linkki löytyy myös sivuston alalaidasta musiikintekijat.fi/tilitoimiston-palveluneuvonta

CTY-tilitoimisto

CTY tilitoimisto on keskittynyt toiminnassaan erityisesti luovan työn tekijöiden tilitoimistopalveluihin ja yritysneuvontaan. Vain Elvisin jäsenille tarkoitettua palvelua tarjotaan sekä puhelinneuvontana että sähköpostipalveluna. Elvisin jäsenten palvelusta vastaa pääkirjanpitäjä Mari Welling.

”Minulla on pian kahdeksan vuoden kokemus erilaisten yhtiömuotojen kirjanpidosta ja verotuksesta. CTY:llä aloitin vuonna 2014, ja vuoden 2016 alusta lähtien olen toiminut pääkirjanpitäjän roolissa.

Uusimpana aluevaltauksenani on henkilöverotus, jonka tiimoilta olen auttanut erilaisia taiteellisen alan asiakkaitani jo muutaman vuoden ajan, Welling kertoo ja lisää odottavansa innokkaana Elvisin jäsenten palvelemista. 
Pääkirjanpitäjä Mari Welling. Kuva: Nakisa Järnefelt

 

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Nightwishin manageriyhtiölle

Julkaistu

Music Finland myönsi tämän vuoden valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon manageritoimisto Till Dawn They Count Management Ltd Oy:lle, joka on auttanut kasvattamaan Nightwishistä yhtä kaikkien aikojen suurimmista suomalaisen metallimusiikin menestystarinoista.

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin tänään Till Dawn They Count Managementille, joka on toiminut Nightwish-yhtyeen manageriyhtiönä vuodesta 2014. Palkinnon ojensi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson tänään Helsingissä.

Tänä vuonna toista kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa menestyksekkäästi sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Palkinnon on ideoinut Music Finland vuonna 2015. Palkinnonsaajan valitsee Music Finlandin kokoama riippumaton valitsijaraati. Musiikkivientipalkinnon saajaa muistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä nimikyltillä Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Till Dawn They Count Managementin perustivat Nightwishin taustajoukoissa pitkään vaikuttaneet Ewo Pohjola ja Toni Peiju vuonna 2014, sitä edeltäneen yhtiön King Foo Entertainmentin lopetettua toimintansa. Till Dawn They Count Management on ollut kasvattamassa Nightwishistä yhtä historian suurimmista suomalaisen metallimusiikin maailmanlaajuisista menestystarinoista. Nightwishin lisäksi manageriyhtiön artistilistalle kuuluu myös metalliyhtye Sonata Arctica.

Till Dawn They Count Managementin tehtäviin kuuluu kokonaisvaltainen manageritoiminta, mikä sisältää perinteisesti muun muassa sopimusneuvottelut, tulovirtojen hallinnan sekä kansainvälisten kiertueiden ja levyjulkaisuiden strategioiden suunnittelun ja toteutuksen. Yhtiö palkitaan ennen kaikkea Nightwishin viimeisimmän Endless Forms Most Beautiful -albumin sekä sitä seuranneen maailmankiertueen menestyksestä.

Palkintoraadin perusteluita voittajan valinnalle olivat muiden muassa seuraavat:

”Ewo Pohjola ja Toni Peiju ovat suomalaisen manageritoiminnan ja musiikkiviennin pioneereja. He ovat olleet olennainen osa suomalaisen metallimusiikin menestystarinaa ja luotsanneet lukuisia artisteja maailmalle sekä nykyisen yrityksensä että edellisen yhtiönsä King Foo Entertainmentin ruorissa.”

Raati huomioi erityisesti yrityksen pitkäjänteisen otteen artistiurien rakentamisessa sekä kyvyn auttaa edustamiaan artisteja kasvattamaan yleisöjään vuosi toisensa jälkeen. Raati kertoo Nightwishin merkityksestä suomalaisen musiikin viennille näin:

”Nightwishin viimeisimmän albumin ja kiertueen menestys ovat mittakaavassa omaa luokkaansa. Yhtye on jälleen noussut uudelle tasolle ja edustaa metallimusiikin terävintä kärkeä maailmalla. Nightwishin show’n nähtyään tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että yhtye on noussut uuteen kokoluokkaan.”

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Natalia Härkin (Työ- ja elinkeinoministeriö), Suvi Kallio (Flow Festival), Ilkka Mattila (Helsingin Sanomat), Sanna Piiroinen (Tekes), Mikko Saukkonen (Comusic Productions), Juha Tynkkynen (Idealist Group) ja Tuomo Tähtinen (Music Finland).

Kaikkien aikojen ensimmäisen valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon sai vuonna 2015 Comusic Productions Oy, jonka edustaja Mikko Saukkonen oli tänä vuonna valintaraadissa.

 

Kuva: Nina Lith

Malmstén-säätiön tukea 28 tekijälle

Julkaistu

 

Georg Malmstén -säätiölle saapui tänä vuonna 249 apurahahakemusta, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Haku toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti.

”Iloksemme huomasimme, että hakijoiden ammatillinen taso oli todella korkealla. Tänä vuonna huomattava osa hakijoista oli laulaja-lauluntekijöitä”, kertoo Malmstén-säätiön hallituksen puheenjohtaja Jiri Kuronen.

Malmstén-säätiön apurahaa myönnetään luovaan työskentelyyn eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja kotimaisen musiikin sovittamiseen. Sovittaminen tarkoittaa tässä yleensä partituurin kirjoittamista, eli apurahaa myönnetään sinfonia- ja viihdeorkestereille sekä big bandeille ja puhallinorkestereille sovittamiseen.

”Saimme kymmeniä hakemuksia, joissa haettiin tukea äänitteiden julkaisu- tai tuotantokuluihin. Näihin tarkoituksiin ei Malmstén-säätiön apurahoja kuitenkaan myönnetä”, muistuttaa Kuronen.

Apuraha (1000–2000 euroa) myönnettiin seuraaville: Oona Airola, Tuulikki Blom, Jori Huhtala, Esa Kaartamo, Mikki Kauste, Topi Kilpi, Stina Koistinen, Anna Kokkonen, Sakari Kukko, Ville Kyttälä, Jorma Kalevi Louhivuori, Mikko Löytty, Teho Majamäki, Teemu Markkula, Jarkko Martikainen, Matti Muhonen, Eeti Nieminen, Mathias Nygård, Sirja Puurtinen, Tomi Rajala, Pentti Rasinkangas, Jari Salo, Miika Snåre, Ari Sunell, Jukka Takalo, Vilma Talvitie, Juhani Valkama ja Aino Venna.

Apurahoina jaettu 52 690 euroa on saatu lahjoituksina Elvis ry:ltä (Kopioston valokopiokorvaukset), Teostolta, Georg Malmsténin perikunnalta ja Mosse Vikstedtiltä.

Musiikintekijöiden Prix Elvis -kunniamaininta Koko Jazz Clubille

Julkaistu

Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininta myönnetään helsinkiläiselle Koko Jazz Clubille.

Vuonna 2010 perustettu Koko Jazz Club tarjoaa aktiivisesti ja säännöllisesti korkeatasoista jazzmusiikkia klubi-illoissaan. Klubilla ovat esiintyneet muun muassa Severi Pyysalo, Marzi Nyman, Timo Lassy, Jukka Perko, Jenny Robson ja Arttu Takalo. Kaikkien kotimaan keskeisten ammattilaisten lisäksi klubilla ovat vierailleet lukuisat kansainvälisesti tunnustetut muusikot Steve Gaddista Bob Mintzeriin.

Koko Jazz Club on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana pääkaupunkiseudun jazzmusiikin tarjontaa. Yleisö on kokenut, että se  on Helsingissä täyttänyt aidon jazzklubin vajeen. Klubin, joka ei toimi ravintolan ehdoilla vaan voi olla aito konserttiareena.

”Koko Jazz Club on pääkaupunkiseudun selkeästi merkittävin jazzklubi ja edustaa taiteellisella tasollaan ja tinkimättömällä musiikillisella näkemyksellään ehdotonta kansainvälistä huipputasoa. Timo Hirvosen ja Anna Veijalaisen pitkäjänteinen ja kärsivällinen työ jazzmusiikin eteen taloudellisista haasteista huolimatta ansaitsee kaiken tunnustuksen ja toivomme, että Prix Elvis kannustaa myös päättäjiä tukemaan tätä arvokasta toimintaa”, Elvis ry:n hallituksen jäsen, säveltäjä Pessi Levanto kommentoi.

Koko Jazz Clubin taiteellinen johtaja Timo Hirvonen kokee tunnustuksen olevan kaikille Suomen jazz-toimijoille.

”Koko Jazz Club kiittää nöyrimmin Elvis ry:n myöntämästä palkinnosta. Suomessa on koulutettu, leveä rintama kansainvälisen tason jazzmuusikoita, jotka ovat itse aktivoituneet toimimaan työtilanteensa kohentamiseksi. Olkoon tämä tunnustus tälle aktiiviselle, yhteen hiileen puhaltavalle Suomen jazzkentälle”, Hirvonen kiittää.

Myös Koko Jazz Clubin yleisö saa häneltä kiitosta.

”Korotimme lippuhintoja muutama vuosi sitten muuton johdosta. Klubin yleisö on kuitenkin pysynyt mukana ja ymmärtänyt, että taiteilijoille tulee maksaa työstään korvaus”, hän toteaa.
 

Prix Elvis -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on vuonna 1954 perustettu kevyen musiikin tekijöiden etujärjestö. Elvis ry edistää suomalaisten säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä.

Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 041 517 8999

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen

  • 2016 Koko Jazz Club
  • 2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
  • 2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
  • 2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
  • 2012 Paavo Arhinmäki
  • 2011 Tarja Närhi
  • 2010 Pirkko Kotirinta
  • 2009 Otto Donner
  • 2008 Martti Heikkinen
  • 2007 Jake Nyman
  • 2006 Vantaan Viihdeorkesteri
  • 2005 Jukka Liedes
  • 2004 Lahden Kaupunginteatteri
  • 2003 Suomen Tulli
  • 2002 Radio SuomiPop
  • 2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
  • 2000 Jukka Haavisto
  • 1999 Jussi Raittinen
  • 1998 Uusi Iloinen Teatteri
  • 1997 Atte Blom
  • 1996 Maarit Niiniluoto
  • 1995 Olli Metsänen
  • 1994 UMO
  • 1993 Juhani Merimaa
  • 1992 Pekka Gronow
  • 1991 Ilpo Hakasalo