Etnogaalassa on kolme pääpalkintosarjaa. Pääpalkintojen saajat valitsee yleisön ehdottamien nimien joukosta ammattilaisraati, jonka on asettanut tapahtuman järjestäjä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK)
Tekijä: Nina Lith
Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkinnon hakuaika käynnissä
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen oppilaitoksessa Keudassa käynnistyy tulevana syksynä uusi Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkintoon johtava koulutus, joka järjestetään yhteistyössä Muusikkojen liiton kanssa. Koulutus on suunnattu kulttuurialoilla työskenteleville, ja hakuaika on käynnissä 11.8.2017 saakka.Koulutuksessa huomioidaan erityisesti muusikkona tai muussa luovan alan työssä toimivien yksinyrittäjien, toiminimiyrittäjien ja yrittäjäksi lähtemistä suunnittelevien eritystarpeet. Kokonaisuudessa voi suuntautua joko yrittäjän ammattitutkintoon tai ohjausalan tutkintoon.
Yrittäjän ammattitutkinnon suuntaus sopii sekä yrittäjyyden alkutaipaleella oleville että niille, jotka haluavat kehittää ja päivittää liikeideaansa. Tavoitteena on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen ja syventäminen. Tutkinto koostuu kolmesta osasta, joissa pakollisessa keskitytään yritystoiminnan analysointiin ja kehittämiseen. Valinnaisia osia ovat tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, tuotannon hallinta tai osa toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta.Ohjausalan tutkinnon suuntaus on perustutkinto, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden kaikille aloille ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Tutkinnossa opiskellaan ohjaajuutta, ohjauksen menetelmiä ja ohjausta eri toimintaympäristöissä. Koulutuksessa on osia yrittäjän ammattitutkinnosta.
Koulutusaika: Koulutus alkaa orientaatio-/infopäivällä 11.9.2017Hakuaika: 20.6.-11.8.2017
Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka suoritetaan muun työn ohessa ja työssä oppimisella on erityisen merkittävä osuus opinnoissa. Lähipäiviä on keskimäärin yksi kuukaudessa.Yrittäjän oppisopimuskoulutus sopii kaikille, jotka työskentelevät oman yrityksensä tai toiminimensä kautta. Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja tai yritys käyttää toiminnassaan, elinkeinotoimintaa harjoittaessaan. Voit myös perustaa yrityksen/toiminimen koulutuksen aikana. Koulutuksen ajaksi saat oman mentorin. Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus hakea ammattitutkintostipendiä.*Lisätiedot ja hakupapereiden tilaus:Ilmoitus Muusikkojen liiton sivuilla:
Musiikintekijäjärjestöt: Tekijänoikeustulot sosiaaliturvan piiriin
Musiikintekijöitä, säveltäjiä ja sanoittajia edustavat Teosto, Suomen Säveltäjät, ja Elvis ry esittävät tekijänoikeustulojen tuomista sosiaaliturva piiriin. Nykytilanteessa tekijänoikeustulot eivät kerrytä eläkettä, mutta ne otetaan vähentävänä tekijänä huomioon esimerkiksi soviteltua päivärahaa laskettaessa. Eläkekertymän lisäksi tekijänoikeustulojen huomiotta jättäminen vaikuttaa esimerkiksi vanhempainpäivärahan määrään.
– Tekijänoikeustulot ovat monelle musiikintekijälle tärkeä tulonlähde, mutta toisin kuin palkka- tai muusta tulosta, siitä ei kerry eläkettä eikä sosiaaliturvaa. Tämä voi vähentää työn tekoa ja yrittäjyyttä luovalla alalla, josta kuitenkin myös toivotaan Suomelle uutta kasvuvalttia, sanoo Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Riikka Railimo.
Musiikintekijäjärjestöt ovat selvittäneet tekijänoikeustulojen ja sosiaaliturvan suhdetta sekä kehittämisvaihtoehtoja tilaamalla aiheesta raportin. Professori Pauli Rautiaisen ja VTM Iiris Annalan laatima raportti ”Tekijänoikeustuloja saavien taiteilijoiden asema sosiaalivakuutuksessa” esittää, että tekijänoikeustulojen lisääminen sosiaaliturvan piiriin voisi osaltaan auttaa taitelijoiden toimeentulon turvaamisessa sairauden, vanhemmuuden tai eläkkeen varalta.
Yrittäjien eläketurvan kehittämisessä ratkaisu myös taiteilijoiden sosiaaliturvaongelmiin
Teosto, Suomen Säveltäjät ja Elvis ehdottavat yrittäjien eläketurvan (YEL) kehittämistä ratkaisuksi luovien alojen sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin. Luovien alojen itsensätyöllistäjien sosiaaliturvakysymykset ovat järjestöjen mukaan samankaltaisia kuin monien muidenkin pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien ongelmat. Siksi ratkaisua voisi hakea yrittäjien eläkevakuutusta kehittämällä.
– Haluamme nostaa YEL:n kehittämisen yhdeksi vaihtoehdoksi musiikintekijöiden sosiaaliturvakysymyksiä ratkaistaessa. Yrittäjien eläketurvan hyvä puoli on sen joustavuus ja moni luovan alan tekijä toimii jo osittain sen piirissä, Elvis ry:n puheenjohtaja Kaija Kärkinen sanoo.
Järjestöjen mukaan YEL:a on kuitenkin kehitettävä, jotta se ottaa huomioon tiettyjä luovien alojen erityispiirteitä, joista tärkeimpiä ovat yritystoiminnan koko ja tulonmuodostuksen epätasaisuus.
– Moni freelancer ja itsensätyöllistäjä pyörittää pientä liiketoimintaa, josta vain osa saattaa lukeutua YEL:n piiriin. Esimerkiksi YEL:n vakuutettavan tulon alarajaa laskemalla ja YEL:n keskeytysrajoituksia muuttamalla järjestelmästä tehtäisiin joustava niin taiteilijoille kuin monille muille itsensätyöllistäjille, Kärkinen sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovien alojen asemaa pohtinut työryhmä esitti huhtikuussa, että ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. Musiikintekijöiden mukaan taiteilijoiden sosiaaliturvan siirto kokonaan MYEL:n piiriin ei välttämättä ole musiikintekijöille paras vaihtoehto, varsinkaan jos tekijänoikeustulot huomioitaisiin eläkevakuutuksessa. Asiaa on käsitelty myös Rautiaisen ja Annalan raportissa.
– Kun asiaa lähdetään nyt selvittämään tulisi samalla selvittää myös YEL:n muuttamisen reunaehdot ja mahdollisuudet. Tällainen työ on onneksi jo sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä ja toivomme, että siitä saadaan konkreettisia esityksiä mahdollisimman nopeasti, Teoston Riikka Railimo sanoo.
Tutustu raporttiin verkossa: https://www.teosto.fi/teosto/julkaisut/tekijanoikeustulot-sosiaalivakuutus
Paneeli SuomiAreenassa 12.7.: https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/suomi-areena-2017
Vuoden 2017 Juha Vainio -palkinto Juha Tapiolle
Juha Vainio -palkinto myönnettiin tänä vuonna lauluntekijä Juha Tapiolle, 43.
Juha Tapion laulut sijoittuvat Suomi-iskelmän ja Suomi-rockin välimaastoon. Ne ovat vähän kumpaakin eivätkä täysin kumpaakaan. Sen sijaan ne ovat puhdasoppinen esimerkki mies, hyräily ja kitara -tekniikalla syntyneestä musiikista.
Juha Tapio on synnynnäinen melodikko. Hän löytää ensin sävelten synnyttämän tunnetilan ja alkaa etsiä siihen sopivia sanoja. Hän on sanonut, että ”laulu syntyy aina laulamalla”. Tekstin tehtäväksi jää siirtää tuo laulaen vangittu tunnetila suuremman yleisön aistittavaksi ja arvioitavaksi.
Juha Tapio on todennut, että laulutekstin syvyys tulee siitä maailmasta, joka on todellinen lauluntekijän päässä silloin, kun sanat löytävät muotonsa. Sanat ovat Juha Tapiolle silta lauluntekijän kuplasta kuulijan arkeen. Tämän sillan rakentaminen vaatii lahjakkuuden lisäksi lauluntekemisen käsityötaitoa eli oikeita materiaalivalintoja ja mittatarkkuutta. Juha Tapion keskeinen sparraaja sanojen valinnassa ja tavujen viilaamisessa on ollut hänen pitkäaikainen levytuottajansa Pekka Ruuska.
Juha Tapion laulujen minäkertoja on laulajan oloinen hahmo, josta moni muukin löytää itseään, tuttaviaan ja elämäänsä. Laulut olivat pitkään tunnetumpia kuin niiden tekijä. Vielä kymmenisen vuotta sitten näyttelijä Kari Väänänen tuli kehumaan illan bändiä kehottaen heitä tekemään jatkossa omia biisejään. Hänelle ei pälkähtänyt päähän, että illan laulut olivat hänen kättelemänsä nuoren miehen kynästä. Sittemmin ongelma on poistunut. Juha Tapio tunnetaan jo siinä missä hänen laulunsakin.
Juha Vainio -palkinto ansaitaan kuitenkin lauluilla. Juha Tapio on osoittanut, että niihin kannattaa panostaa ja muu tulee niiden mukana, jos on tullakseen. Juha Tapiosta kasvoi ensin lauluntekijä, vasta sitten suurien estradien tähti. Hänen tunnetuimmat laulunsa ovat kestäneet viime vuodet kovaa käyttöä radioaalloilla, keikoilla ja karaokeilloissa: Ohikiitävää, Kaksi puuta, Pettävällä jäällä, Sinun vuorosi loistaa, Tykkään susta niin että halkeen, Jotain niin oikeaa…
Onko sittenkin niin, että viileä ulkokuoremme on kuorrutusta ja ne asiat, joita todella haluaisimme sanoa, vaativat kehtaamista? Juha Tapio vastaa tähän omaan kysymykseensä lauluillaan. Hän avaa lauluissaan todellisuuden, jota silmät ei nää ensivilkaisulla ja joka vaatii vähän kehtaamista.
Juha Vainion säätiön hallitus palkitsee Juha Tapion rohkeudesta etsiä omat laulunsa ja liittää perinteinen folk-rockin laulaja-lauluntekijyys osaksi suomalaista iskelmätraditiota. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Juha Tapiolle Kotkan Meripäivillä perjantaina 14.7. kello 15.00 Kotkan kauppatorilla. Palkintosumma on 6000 euroa. Juha Vainion rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry.
Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku päättyy 31.8.2018
Musiikintekijöiden rahaston stipendihaut aina kaksi kertaa vuodessa:
1. hakukierros 1.-28.2. (29.päivä karkausvuonna)
2. hakukierros 1.-31.8.
Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi. Klaavista löytyy tiedot myös viime stipendikierroksella myönnetyistä summista ja stipendikohteista.
Hae Saaren kartanoon elokuussa – residenssihaku uudistunut
Saaren kartanon vuosittainen residenssihaku alkaa 1.8. ja päättyy 15.8. klo 16 Suomen aikaa.
Koneen Säätiön ylläpitämän Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin tehtävänä on tarjota eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille rauhallinen työskentely-ympäristö ja hedelmällinen kohtauspaikka.
Residenssipaikkaa voi hakea taiteelliseen työskentelyyn tai taiteellisen työn edistämiseen. Etusijalla ovat monialaiset, uudet, marginaalisia tai valtavirran ulkopuoliset taiteenalat ja aiheet.
Kevät, syksy ja talvi on varattu taiteilijoiden itsenäiseen työskentelyyn neljässä kahden kuukauden mittaisessa jaksossa, ja kesä toukokuusta elokuuhun on intensiivistä ryhmien työskentelyaikaa. Kevään ja syksyn aikana residenssivieraita on yleensä 8 kerrallaan neljän eri jakson aikana, ja kesällä kaikki tilat oli varattu ryhmille. Lisäksi yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee Saaren kartanon kutsutaiteilija syyskuusta huhtikuun loppuun. Yksilöresidenssipaikkaan sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha. Ryhmät voivat hakea tukea matka- ja elinkustannuksiin residenssikauden ajaksi.
Residenssihakulomaketta on uudistettu, jotta residenssihakemuksen tekeminen olisi hakijalle selkeämpää. Lisäksi uudistus sujuvoittaa hakemusten käsittelyprosessia. Hakija ei enää valitse omaa taiteenalaansa, vaan sen, minkä alan asiantuntijan hän haluaa arvioivan hakemuksensa. Yksilöresidenssin kuukausiapurahoissa otetaan käyttöön kolme apurahan tasoa.
Residenssipaikkaa voi hakea yksittäiset eri alojen suomalaiset ja ulkomaiset taiteilijat, kääntäjät, kuraattorit, kriitikot ja taiteilijaryhmät (työryhmä tai y-tunnuksellinen yhteisö) taiteelliseen työskentelyyn ennalta esitetyn työsuunnitelman toteuttamiseen Saaren kartanossa.
Tarkkuutta sopimusasioihin
Joutsenlaulusta poistettiin useita säkeistöjä tv-formaattia varten. Maallikkojärjellä ajatellen sanoituksen noin merkittävä lyhentäminen loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia. Niitä määrittävät tekijänoikeuslain mukaan mm. alkuperäisteoksen taiteelliset arvot ja omalaatuisuus. Vai mitä mieltä olette: onko kirja enää sama, jos puolet sivuista on revitty pois?
Tekijällä on laaja yksinoikeus määrätä teoksensa taloudellisesta hyödyntämisestä. Tekijänoikeuslaki sanoo, että jos teosta muunnellaan luvatta, tekijän taloudellista oikeutta loukataan. Hyvin yksiselitteistä.
Muuntelulupa on aina pyydettävä tekijältä tai tekijöiltä itseltään. Paitsi jos teos on kustannettu. Silloin kustantajalle on, sopimuksesta riippuen, saattanut siirtyä oikeus myöntää lupa. Hakulinen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Joutsenlaulun, ja hänellä on sen kaikki oikeudet.
Mitä luvattomasti muunnellun teoksen esittämisestä tai julkaisemisesta seuraa? Siitä ei Suomessa ole oikeuden ennakkopäätöstä. Joutsenlaulu-tapauksesta saattaa tulla sellainen; Hakulinen haluaa katsoa asian loppuun asti Elvisin lakimiehen Henri Niemisen avustuksella.
Mahdollisista oikeustoimista päätetään, kunhan opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tekijänoikeusneuvosto on antanut tapauksesta lausunnon. Lausunto koskee sitä, onko Joutsenlaulusta syntynyt uusi versio, eli onko sovituskynnys ylittynyt. Teoston ohjelmistotoimikunnan mukaan on. Lisää aiheesta Akun latauksessa.
Lämpöä kesään!
Tämä tarina on tosi
Muistutanpa itseänikin: niin kirjoittajan kuin jakajankin kannattaisi tarkistaa faktat, tällaiset ”sinnepäin”-jutut kun vievät uskottavuutta myös tositarinoilta!
Tositarinoita olemme vuosien varrella keränneet teiltä tekijöiltä. Olemme saaneet konkreettista tietoa siitä, miten eriarvoisesti nykyinen verotuskäytäntö kohtelee tekijänoikeustuloa saavaa yrittäjää muihin yrittäjiin verrattuna. Olemme kuulleet tarinoita kannustinloukuista ja sosiaaliturvan puutteista, joihin olette törmänneet palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa, vanhempainrahaa hakiessa tai sairastuessa. Tarinoiden tueksi olemme etsineet faktoja ja hyödyntäneet asiantuntijatietoa.
Teoston ja jäsenjärjestöjen yhteinen veroaloite on saanut jakamatonta kannatusta yli puoluerajojen ja päätyi myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Nyt aloitetta vielä hieman viilataan ja ratkaisua etsitään. OKM:n asettama, Anne Brunilan luotsaama työryhmä ”Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina” esittää raportissaan:
”Teosto ja musiikin oikeudenhaltijoiden etujärjestöt selvittävät yhdessä valtiovarainministeriön ja tarvittaessa Verohallinnon kanssa edellytyksiä, jolla tekijänoikeudet voidaan siirtää tekijän yritykselle sekä siitä aiheutuvia veroseuraamuksia. Verohallinto laatii ohjeet tekijänoikeuksien siirtämiseen liittyvistä kysymyksistä tilanteessa, jossa tekijä luovuttaa tekijänoikeutensa omistamalleen yritystoimintaa harjoittavalle yritykselle.”
Pari vuotta sitten Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry ja Teosto käynnistyvät yhteistyössä sosiaali- ja eläketurvan asiantuntijoiden sosiaaliturvahankkeen. Sen tuloksena julkaistaan kesäkuussa valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen ja Iiris Annalan selvitys Tekijänoikeustuloja saavien taiteilijoiden asema sosiaalivakuutuksessa.
Aihetta puidaan myös Brunilan raportissa: ”Työelämän eri roolien vaihtelevuus ei saa aiheuttaa kannustinloukkuja tai esteitä työllistymiselle. Työtä yleisesti ja luovaa työtä erityisesti tehdään laajasti tavalla, joka asettuu yrittäjyyden ja työsuhteen väliin. Tämä tekemisen muoto näyttää edelleen yleistyvän. Tästä aiheutuu luovan työn tekijälle kohtuutonta oikeudellista epävarmuutta hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lainsäätäjä ei ole onnistunut selkeyttämään tilannetta nykyisiä tekemisen malleja korjaamalla.”
Vaihtoehtoja sosiaaliturvan kehittämiseen löytyy: MYEL-vakuutus voisi toimia, ovathan pitkät apurahat jo nyt sen piirissä. Toisaalta, alempi tuloluokka YEL-vakuutuksen piirissä saattaisi sopia meille musiikintekijöille, samoin kuin itsensätyöllistäjille ja sivutoimisille yrittäjille, alalla kuin alalla. Ja kaikkein pienituloisimpia auttaisi perustulo.
Nyt, kun kulttuuriministeri Sampo Terho kertoo panostavansa kulttuurialan yrittäjien toimintaedellytysten ja sosiaaliturvan parantamiseen, voinemme odottaa tärkeiden asioiden etenevän jouhevasti.
Kiitos tositarinoista, niitä kannattaa kerätä ja jakaa!
Dumari vangitsee aaveita
Itkonen on kirjoissaan käyttänyt hittien tekemisestä metaforaa perhosten vangitsemisesta. Illan päävieras Hannu ”Tuomari” Nurmio (s. 1950) puhui perhosten sijaan aaveista.
”Se on kuvakieltä ja viittaa kai lähinnä homman epämääräisyyteen. Aiheita leijailee kaikkialla, tarvitaan vain silmää näkemään ne. Mutta jos aaveen saa purkkiin, se sätkii ja säteilee siellä ikuisesti. Henkimaailman hommia siis pohjimmiltaan.”
”Olen tutkinut paljon Tarot-kortteja ja yhdessä niistä on harhainen ihminen. Minä näen sen luovuuden symbolina. Koen, että kaikki materiaali voi olla käyttökelpoista. Idea voi tulla vaikka tylsästä telkkariohjelmasta.”
Nurmio ei koe olevansa säveltäjä. Hän kuulee musiikin rytmin ja muodon sanoissa, ja sävelet tulevat niiden kautta.
”Sanojen kanssa syntyneet melodiat ovat käyttötavaraa. Teen biisejä vähän niin kuin jauhaisin myllyä tai tekisin palapeliä, etsin palikoita ja kokeilen mikä sopii yhteen. Olen opetellut tekemään kaiken käsikopelolla ilman koulutusta. Olen monta kertaa miettinyt, että voisin lähteä melodiasta, muttei se ole minulle luontevaa. Kiinnitän vaistomaisesti huomiota vokaaleihin ja pidän kolisevista konsonanteista. Pelkästään teksti on tietynlaista musiikkia.”
Nurmio kertoi olevansa työskentelyssään hyvin käytännöllinen. Halki, poikki ja pinoon -tyyppisillä ratkaisuilla biisi valmistuu, ja siihen tarvitaan määrämittaisia asioita.
”Nikkarointivaihe on pakollinen. Muistiinpanoistani suurin osa on roskiskamaa. Kirjoitan yksittäisiä sanoja ja lauseita kouluvihkoihin tai sitten puhun sanelimeen. Siihen asti se on yksinäistä toimintaa. Vasta kun saan demon bändille, joutuu biisi sosiaaliseen yhteyteen. Se on tärkeää, sillä musa on aina tarkoitettu yleisölle.”
Kunnon naurunrähäkän Nurmio sai aikaan kertoessaan ajatuksiaan biisiensä käyttöarvosta.
”Omista ralleistani ehkä neljäkymmentäprosenttia on käyttökelpoisia milloin vain. Jäljelle jääneistä ehkä puolet tarvitsee bändin sovituksen, että ne fudais kunnolla – mutta nekin ovat vielä käyttiksiä. Kaikkein paskimmatkin biisit toimii kyllä jossain yhteyksissä.”
Materiaalia Nurmiolta tulee kunhan deadline on asetettu. Huhtikuussa ilmestyi albumi Dumarillumarei, ja lisää on suunnitteilla – tosin jatkossa aina harkituimmin laukauksin.
”Pidän itseäni etuoikeutettuna että saan tehdä musaa. Toivon, että jatkossa pystyn tekemään päivittäin duunia sopivasti ja saan viettää hyviä eläkepäiviä, ettei se ole aina samanlaista pään seinään hakkaamista ja ympärivuorokautista myllyä.”
Nurmion työskentelytavat tuovat käytännöllisyydessään mieleen kirvesmiehen tai räätälin. Shamaani-titteliä hän ei suostunut vastaanottamaan. Siitä kieltäytyi myös jouhikkotaiteilija Pekko Käppi, vaikka hänen hypnoottisessa, suomalaisesta mytologiasta ammentavassa musiikissaan onkin paljon shamanistista meininkiä. Nurmio kehuikin saaneensa inspiraatiota Käpin musiikista.
Lukuisten upeiden kokoonpanojen Nurmio on pitänyt tärkeänä pärjätä myös omillaan.
”Kun tämmöinen kapakkalaulaja vetää yksin baarissa musaa, niin silloin veri ja biisit punnitaan. Toisaalta ainoo kriteeri ei voi olla se, että hyvä biisi on semmoinen, joka menee kapakassa läpi oli kello mitä hyvänsä. Se kapakassa meluava yleisö ei voi olla ainoa tuomaristo. Haluan tehdä myös sellaista musaa, joka voi olla meditatiivista ja joka voi herättää ajatuksia, semmoista mitä voi kuunnella kaikessa rauhassa himassa.”
Ihan oma juttu haastaa koululaiset biisintekoon
ARKIAAMU Muijalan koulussa Lohjalla alkaa riemukkaissa tunnelmissa, kun Ihan oma juttu -roll-upit on pystytetty luokkaan. Ryhmä kakkos- ja kolmosluokkalaisia ei oikein malta odottaa, että päästään asiaan – eli jatkamaan biisintekoa siitä, mihin viimeksi jäätiin.
Kahdella ensimmäisellä tapaamiskerralla on otettu työkaluja haltuun: perehdytty padin käyttöön, musiikinteko-ohjelmiin ja tärkeimpiin toimintoihin. Kolmannella kerralla kuunneltiin musiikkia sekä tutkittiin laulujen rakenteita, instrumentteja ja saundeja. Nyt ollaan koolla neljättä kertaa, ja kaikilla ryhmillä on jonkinlainen biisiaihio padillaan.
Hyvämessi-ryhmän tytöt neuvottelevat siitä, onko biisi liian lyhyt ja pitäisikö siihen lisätä bassoa. Siitä ollaan yksimielisiä, että biisistä ei tule Marcus & Martinus -tyylinen. Porukan poika Eetu kirjoittaa rap-lyriikkaa: ”Koko maailma huutaa kun tätä biisiä duunaan / koko maailma huutaa mut ei se mua haittaa”.
Koululaisilla on vielä tämä aamu aikaa demotella laulujaan. Seuraava tapaaminen on studiolla Kaapelitehtaalla. Siellä oppilaat äänittävät ja tuottavat laulunsa lopulliseen muotoon. Lopuksi pidetään koululla päätösjuhla, jossa kaikki biisit kuunnellaan. Myös oppilaiden vanhemmat osallistuvat juhlaan.
Ihan oma juttu -hankkeen takana on säveltäjä- ja tuottajatiimi Triplefist Music. Tiimiin kuuluvat musiikintekijät Janne Hiedanniemi, Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti. Hiedanniemen veljeksillä on molemmilla kasvatusalan koulutus ja työkokemusta; Jannella kouluikäisistä ja Tuomaksella varhaiskasvatuksen puolelta.
Janne Hiedanniemi kertoo, että kiinnostus koulumaailmaa kohtaan on säilynyt, vaikka viime vuosina ammatti onkin ollut yksinomaan musiikin puolella.
”Uudessa opetussuunnitelmassa on nostettu teknologia ja luovuus tosi vahvasti esiin. OPS:in vaatimukset tuntuvat aika hurjiltakin. Miten teknologiaa voisi hyödyntää kouluissa järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla? Sitä lähdimme pohtimaan oman musiikintekijyyden kautta.”
Hanke vie musiikkiteknologiaa kouluihin.
Tavoite on, että lapset ja nuoret oppivat hyödyntämään sitä biisinteossa.
Teknologia ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan luovuuden tuki ja työväline.
”Musiikinteko on nykyisin eri elementtien yhdistelemistä. Ei ole yhtä tapaa tehdä biisiä, ja musiikillisen luovuuden voi saada esiin, vaikkei osaisi soittaa”, pohtii Janne Hiedanniemi.
Hän näkee Ihan oma juttu -hankkeessa muitakin ulottuvuuksia kuin sen, että syntyy uutta musiikkia ja ehkä uutta tekijäsukupolvea. Musiikin tekeminen yhdessä vahvistaa oppilaiden luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Se kehittää myös valmiuksia antaa ja vastaanottaa palautetta.
”Tärkeintä on se, että kaikki saavat mahdollisuuden innostua musanteosta.”
”Parhaimmillaan se voi viedä elämää oikeaan suuntaan ja jopa ehkäistä syrjäytymistä. Kipinä musiikintekoon voi lähteä pienestä. Esimerkiksi itselläni kiinnostus alkoi, kun välitunnilla kuulin opettajani soittavan Hendrixin Hey Joe’ta.”
Triplefistin miehet pilotoivat Ihan oma juttu -hankettaan vuosi sitten keväällä päiväkodissa, eskarissa, ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Pilottikokeilu onnistui: Opettajat, rehtorit, oppilaat ja oppilaiden vanhemmatkin olivat mielissään.
”Saimme palautetta, että tämä on juuri sitä käytännön tietotaidon jakamista, jota opetussuunnitelman jalkauttaminen oikeasti ja käytännön tasolla vaatii”, sanoo Janne Hiedanniemi.
Kiinnostus Ihan oma juttua kohtaan on ollut valtavaa. Satakunta koulua on ilmoittanut haluavansa mukaan. Kaikissa kouluissa ei millään ehditä käymään. Keväällä 2017 hankkeessa on ollut mukana puolenkymmentä koulua. Lisäksi on pilottiprojekti päiväkodissa. Siellä lapset keksivät sadun, askartelevat rekvisiitan, kuvaavat elokuvan ja säveltävät siihen musiikin.
SYKSYSTÄ 2017 alkaen on tarkoitus lähteä viemään tietotaitoa opettajien keskuuteen, jottei Ihan oma juttu jäisi vain yksittäiseksi elämykseksi kouluissa.
”Opettajankoulutus on tulevaisuudessa ihan kärjessä. Toki haluamme olla läsnä myös jatkossa koulujen arjessa, koska se on tärkeää tämän konseptin kehittämisen kannalta”, Janne Hiedanniemi kertoo.
Oma musiikintekeminen on Triplefist-tiimiltä jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle nyt, kun Ihan oma juttu on lähtenyt lentoon. Kolmikko tekee hanketyötä mielellään, koska on huomannut, että intoa ja musiikillista lahjakkuutta on paljon ”piilossa” ihan tavallisissa koululuokissa
”Sieltä ne seuraavan sukupolven Sannit ja Sibeliukset ja uudet Elvisin jäsenet löytyy.”
