Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja tangolaulaja Eino Grönille sekä sanoittaja Sinikka Svärdille. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena musiikin ammattilaisille heidän ansioistaan kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa.
Tilaisuudessa Maarit Niiniluoto loi katsauksen palkittavien tähtien taipaleeseen iskelmämusiikissa. Hän kuvaili Eino Grönin (s. 1939) perineen musikaalisen lahjakkuutensa vanhemmiltaan ja kertoi iskelmälaulajan tehneen läpimurtonsa 1950-luvulla.
Grönin isä soitti merimiesten tavoin maniskaa (mandoliinia), ja äiti lauloi kirkkokuorossa. ”Sieltä se minun musikaalinen lahjakkuuteni on tullut”, Eino Grön sanoo 60 vuoden uransa jälkeen.
Vuonna 1955 Eino Grön oli kuuntelemassa Yyterissä Olavi Virtaa, palvomaansa maestroa ja Suomen suosituinta laulajaa. Musiikin lisäksi Grön oli lahjakas urheilussa ja saavutti voittoja painissa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Eino Grönin uraan vaikutti merkittävästi Toivo Kärki, joka etsi lahjakkuuksia 1950-luvulla Musiikki Fazerin kotimaisena tuotantopäällikkönä. Kun Grön voitti iskelmälaulukilpailun Porin Torpalla vuonna 1957, Kärki kannusti nuorta miestä jatkamaan laulajan uraa.
Helsingin Byggalla eli Työväentalolla pidetyissä Iskelmälaulun SM-kisoissa Grön lauloi kappaleet Onni jonka annoin pois ja I can’t give you anything but love voittaen miesten suomenkieliset ja englanninkieliset sarjat.
Laulajia säesti tuolloin Kullervo Linnan tanssiorkesteri.
Pitkän uran tehnyt Grön on esittänyt monenlaista musiikkia aina iskelmästä ja tangosta amerikkalaisiin evergreeneihin ja big band -musiikkiin saakka. Laulaja on nähnyt vuosikymmenien aikana myös viihteen kentän ja tanssilavakulttuurin muutokset.
”Me esiinnyttiin ja tehtiin sitä työtä, ikään kuin talkooperiaatteilla urheiluseuroille. Vähitellen tanssipaikat siirtyivät yrittäjien haltuun”, Grön muistelee.
Tango d’amoren, Seinillä on korvat sekä lukuisia muita ikimuistoisia tulkintoja esittänyt Grön on voittanut useita populaarimusiikin palkintoja, kuten Iskelmä-Finlandian ja Erikois-Emman. Nykyisin Grön on Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen ja esiintyy Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. Bangkokissa. Jouluaattona hän esiintyy Helsingin Messuhallissa, Heikki Hurstin joulujuhlissa.
Sinikka Svärdin sanoituksia esittävät eturivin artistit ja yhtyeet
Iskelmämusiikin sanoittaja Sinikka Svärdin (s. 1960) musiikkia ovat esittäneet monet laulajat ja yhtyeet, esimerkiksi Katri-Helena, Markku Aro ja Yölintu. Turkulaisen Svärdin uraan sanoittajana vaikutti merkittävästi 1990-luvulla Katri Helena, joka kehotti Sinikkaa lähettämään sanoituksia säveltäjänä ja kapellimestarina tunnetulle yhteistyökumppanilleen Esa Niemiselle. Svärd ja Nieminen ovatkin sen jälkeen tehneet runsaasti musiikkia yhdessä. Kaksikon yhteistyönä ovat syntyneet muun muassa sellaiset iskelmät kuin Katri Helenan tulkitsema Vie minut, Paula Koivuniemen Tulisielu ja Anna Erikssonin Kun katsoit minuun.
Svärd työskenteli aiemmin kehitysvammahoitajana, mutta siirtyi vuonna 2003 päätoimiseksi sanoittajaksi. Kullervo Linnan palkinnon lisäksi Svärd on palkittu sanoituksistaan myös Pro Iskelmällä sekä Juha Vainion palkinnolla. Sanoitusten lisäksi Svärd on julkaissut myös yhdeksän runokokoelmaa.
Paljon lauluja kirjoittaneelle Sinikka Svärdille ovat hänen omasta tuotannostaan erityisen mieleisiä Johanna Kurkelalle kirjoitetut laulut Marmoritaivaasta lähtien, Ritva Oksasen Ja joka yö sekä Johanna Iivanaisen levyMustarastas laulaa.
Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2 000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.
Tekijä: Mysteerio
Taideneuvosto esittää nuorille taiteilijoille sata uutta taiteilija-apurahaa
Apurahoilla tuettaisiin nuoria taiteilijoita urapolun alussa kohti menestystä ja kansainvälistymistä.
Taideneuvosto toivoo eduskunnalta tulevaisuuteen investointia samaan tapaan kuin 50 vuotta sitten, jolloin se päätti nykymuotoisesta taiteilijatuesta.
”Vain kahden miljoonan euron suuruinen panostus suoraan taiteilijatukeen edistää merkittävästi suomalaisten nuorten taitelijoiden mahdollisuuksia kehittyä, kansainvälistyä ja menestyä”, toteaa taideneuvosto.
Taideneuvosto esittää myös, että eduskunta päättäisi lisätä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää. Taiteilijaeläkkeitä on vuosittain jaettavana vain 51 ja eläkkeen saa noin 10 % hakijoista. Hakijamäärät kasvavat suurten ikäluokkien eläköityessä.
Taiteilijoiden saamat apurahat eivät vuoteen 2009 asti kerryttäneet lainkaan eläkettä, joten nyt eläkeikään tulevien taiteilijoiden eläkekertymä on jäänyt erittäin pieneksi. Monet taiteilijat jatkavat aktiivista työskentelyä myös eläkeiässä.
Taideneuvosto ottaa kantaa myös ns. VOS-uudistukseen. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin valmistellaan uutta lainsäädäntöä.
”Nyt valmisteilla oleva koko taidekentän tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä VOS-uudistus edellyttää valtiolta myös taloudellista panostusta”, painottaa taideneuvosto.
Neuvoston mielestä vuosina 2019-21 tarvitaan noin 20 miljoonan euron lisäpotti, jotta uudistus on mahdollista toteuttaa.
Ilman lisäresursseja koko VOS-järjestelmän toimivuus vaarantuu ja syntyy turhaa vastakkainasettelua valtionosuutta jo saavien ja tuen piiriin tulevien yhteisöjen kesken.
Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L – Etnogaala järjestettiin ensimmäisen kerran
Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen ensimmäistä Etnogaalaa tiistaina 7.11.2017. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä.
Palkitut kategorioittain:
Vuoden artisti
Anne-Mari Kivimäki, Tampere
Vuoden ilmiö
Orivesi All Stars
Vuoden tulokas
Maija Kauhanen, Helsinki
Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakoi Music Finland)
Frigg, pääkaupunkiseutu
Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakoi Musiikintekijät ry.)
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tampere
Vuoden tanssintekijä (palkinnon jakoi Tanssin Tiedotuskeskus vai Suomen Nuorisoseura)
Petri Kauppinen, Oulu
Risteys-palkinto (palkinnon jakoi Maailman musiikin keskus)
Hilda Länsman, Utsjoki
Yleisradio striimasi gaalan ja se on nähtävillä 30 vuorokautta Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4270636
Tuomariston edustaja Anne-Mari Hakamäki, Kaustinen Folk Music Festival:in ohjelmajohtaja luonnehti ensimmäistä Etnogaalaa:
“Etnogaalan ehdokkaiden joukko toimi hienona osoituksena siitä, miten monipuolinen ja mielenkiintoinen kansanmusiikin kenttä meillä on. Tuomariston tehtävä ei ollut missään nimessä helppo.
Olemme iloisia siitä miten kaikki tämä vahvoista juurista ponnistava kansamusiikki, etno, maailmanmusiikki tai folk kaikkine tekijöineen ja ilmiöineen nojaa vahvasti perinteeseen, mutta samalla pursuaa innokasta, luovaa, kehittävää otetta. Tätä ajatusta halusimme pitää raadin työskentelyn kantavana pohjana. Ehdokkaiden laaja spektri onkin ennemmin positiivinen haaste ja rikkaus, josta riittää monenlaista ammennettavaa myös tuleville jälkipolville.”
Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L, palkinnon perustelut:
Pekko Käppi on luonut aivan oman äänensä musiikintekijänä. Hän nojaa vahvasti perinteeseen, mutta saa sen kuulostamaan 2010-luvun musiikilta. Hän on tuonut jouhikon ja musiikkinsa uusiin ympyröihin, joissa ne toimivat kuin häkä!
Mutta Matilda ei olisi Matilda ilman muita Kuolleiden Hillittömäin Hevosten luita. Pekon ohella myös Tommi Laine ja Nuutti Vapaavuori taikovat instrumenteistaan shamanistisia, herkkiä ja hypnoottisia soundeja, jotka ammentavat runsaat sävynsä niin kansanperinteen kuin rockin, hevin, jopa popmusiikin ehtymättömästä kaivosta.
Vuoden kansanmusiikkitekijät Pekko Käppi & K:H:H:L ja sanoittaja Toni Tapaninen ovat luoneet raa’an, vahvan ja mukaansa tempaavan kokonaisuuden, ja siksi he ansaitsevat tulla tänään palkituiksi.
Musiikintekijöiden avoin kirje Ylelle liittyen UMK:n muutoksiin
Suomen Musiikintekijät ry:n avoin kirje Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle.
Avoin kirje Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle. Kirje julkaistu 8.11.2017.
Suomalaiset musiikintekijät kokevat tulleensa petetyiksi, kun Ylen Kulttuuri ja viihde päätti muuttaa UMK:n sääntöjä kesken kilpailun. Musiikintekijät ovat sijoittaneet varojaan, aikaansa ja työpanostaan ottaakseen osaa kilpailuun.
1. Toimiiko Yle tässä eettisesti?
2. Miten uskotte musiikintekijöiden luottavan seuraavaan Ylen järjestämään kilpailuun ja niiden sääntöjen pitävyyteen?
3. Mistä ja miten valikoitte mainitsemanne kolme kilpailussa olevaa biisiä?
Vaadimme vastausta.
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät ry
Lue Ylen vastaus avoimeen kirjeeseen (julkaistu 8.11.2017)
Suomen Musiikintekijät ry hakee viestintäharjoittelijaa
Suomen Musiikintekijät ry hakee viestintäharjoittelijaa
Haemme osa-aikaista viestintäharjoittelijaa ajalle 1.2.-31.5.2018 (4 kk). Tarkka ajankohta on neuvoteltavissa.
Harjoittelijan työtehtäviin kuuluvat muun muassa:
- Viestintätehtävissä avustaminen
- Nettisivuprojektissa avustaminen
- Sosiaalisen median strategiatyössä avustaminen
- Tapahtuma-avustaminen
- Yleiset toimistotehtävät
Hakemamme henkilö pystyy tuottamaan hyvää sisältöä niin artikkelimuodossa kuin sosiaalisen median kanavissa sekä hallitsee valokuvauksen ja kuvankäsittelyn. Olethan myös oma-aloitteinen, oppimishaluinen, aktiivinen ja luotettava. Hallitset myös suomen kielen erinomaisesti.
Työ on tarkoitettu ensisijaisesti viestinnän korkeakouluopiskelijalle tai alalta vastavalmistuneelle. Työtäsi ja harjoitteluasi ohjaa viestintäpäällikkö.
Tarjoamme sinulle mukavan pienen työyhteisön, jossa jokaisen työpanoksella on suuri merkitys. Pääset eturiviin tutustumaan musiikki- ja tekijänoikeusalaan ja vaikuttamaan osaltasi luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksien kehittämiseen. Työpaikkasi sijaitsee uusissa ja moderneissa toimitiloissa Helsingin ydinkeskustassa, aivan Kampin keskuksen vieressä.
Työtä on neljänä päivänä viikossa. Palkkaus: 1200 € / kk (32 tuntia / 4 päivää viikossa). Lisäksi puhelin- ja lounasetu.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV 15.11.2017 mennessä: nina.lith (at) musiikintekijat.fi
Saatamme kutsua sopivia henkilöitä haastatteluun jo ennen hakuajan päättymistä.
Tiedustelut:
Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998
Suomen Musiikintekijät ry (ent. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on noin 1000 jäsentä.
Yhdistys hallinnoi Musiikintekijöiden rahastoa, josta jaetaan stipendejä musiikintekijöille. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n yhdistykselle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Villa Vikanin viikkojen 1–26 2018 haku päättyy maanantaina 30.10. klo 10.00
Villa Vikanin viikkojen 1–26/2018 haku päättyy maanantaina 30.10. klo 10:00. Hakuohjeet tämän sivun alaosassa.
ÄKKILÄHTÖHINNASTO
Vikanin mökkeihin ja satunnaisesti päärakennukseenkin on jäänyt tyhjiä viikkoja varsinaisen hakuajan jälkeen. Näitä voi vuokrata edullisemmalla hinnalla. Kahta viikkoa lähempänä olevien jaksojen hinnat halpenevat sadalla eurolla. Näin ollen äkkilähtöviikko mökissä maksaisi 250 euroa ja talossa 350 euroa.
Viikot ”kypsyvät” tähän kategoriaan maanantaiaamuisin klo 9.00 alkaen. Esimerkiksi viikon 42 maanantaina 17.10. voi hakea kahden seuraavan viikon jaksoja alennetulla hinnalla mikäli näitä on vapaina. Viikot myönnetään hakemisjärjestyksessä. Kaikki muut haku- ja käyttöehdot ovat ennallaan.
VUOKRATTAVAT TILAT
Vikanin tilan vuokrattavat tilat ovat järven ympäröimällä niemellä sijaitseva komea päärakennus ja kaksi rannan tuntumassa sijaitsevaa hirsihuvilaa. Kutakin huvilaa voi vuokrata erikseen toisistaan riippumatta, mutta isompi joukko voi vuokrata myös useamman kuin yhden rakennuksen kerrallaan tarpeen mukaan. Päärakennuksen majoituskapasiteetti on 8 henkeä, ja kumpaankin hirsihuvilaan voi majoittua 4 henkeä. Kaikki rakennukset ovat saunallisia. HUOM! 1.7.2017 alkaen hirsihuvila 2:een (kauempana niemellä) on mahdollista ottaa lemmikkieläin mukaan.
Päärakennus on hyvin varusteltu musiikkityötä varten. Varustukseen kuuluu mm. Steinway-flyygeli, sähköinen keyboard, äänityskaapelointi seinärasioineen, monitorointijärjestelmä sekä AV-laitteisto. Myös hirsihuviloissa on sähköinen työpiste koskettimistoineen ja monitoreineen. Vuokrattaviin tiloihin ei voi tuoda lemmikkieläimiä. Tarkemmat tiedot ja valokuvia löytyy Muusikkojen liiton nettisivulta
Haettavat kohteet
- päärakennus (n. 200 m2,), 8 hlöä
- kaksi hirsihuvilaa (n. 55 m2), á 4 hlöä
Vuokratiedot
- päärakennus 450 €/viikko + liinavaatemaksu 30/80 €/hlö toisesta henkilöstä alkaen.
- hirsihuvila 350 €/viikko + liinavaatemaksu 30/80 €/hlö toisesta henkilöstä alkaen.
- Vikan sijaitsee Raaseporissa entisen Pohjan kunnan alueella Persbölen kylässä Långträsket-järven rannalla, mistä on noin 10 kilometriä Fiskarsiin ja Karjaan keskustaan. Helsingistä matkaa Vikaniin on 93 kilometriä ja Turusta 115 kilometriä.
- Villa Vikanin osoite: Vikan 30-31, Persböle, 10420 Pohjankuru.
- Musiikin edistämissäätiö MESin omistama huvila on Muusikkojen liiton, Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n ja Teoston jäsenten vuokrattavissa.
HAKUOHJEET
- Haku tapahtuu kahdesti vuodessa sähköpostitse.
- Haku päättyy sivun ylälaidasta valokuvan alta löytyvän aikataulun mukaisesti.
- Hakijan tulee olla Elvis ry:n (tai Muusikkojen liiton, Suomen Säveltäjien, Teoston) jäsen.
- Vuokra-aika on viikko maanantaista maanantaihin, joten esim. neljän päivän tosiasiallisesta käytöstä on maksettava koko viikon vuokra.
- Voit hakea yhtä tai useampaa viikkoa.
- Suosituimpien ajankohtien vuokra-ajat arvotaan hakijoiden kesken hakuajan päätyttyä.
- Viestissä on ilmoitettava residenssiin majoittuvien henkilöiden nimet ja kunkin kohdalla se, onko kyse Elvisin jäsenestä vai perheenjäsenestä. Vikaniin voi ottaa mukaan muitakin vieraita kuin perheenjäseniä tai hakurinkiin kuuluvien järjestöjen jäseniä. Heidän majoittumisestaan laskutetaan 80 euroa/henkilö sisältäen liinavaatekerran.
- Listaa hakemukseen useampia mahdollisia viikkoja paremmuusjärjestyksessä; jos ensimmäinen haluttu viikko ei ole enää vapaana, myönnetään hakijalle seuraava mahdollinen vapaa viikko
- Ilmoita haluamasi viikot viikkonumeroilla, ei päivämäärinä.
- Kirjoita sähköpostin otsikkoon ”Villa Vikan” ja lähetä hakemus osoitteeseen toimisto@elvisry.fi
TIETO PÄÄTÖKSESTÄ
- Saat kahden viikon kuluessa hakuajan päätyttyä tiedon, mikäli arpaonni on suosinut sinua.
- Laskutus tapahtuu parin viikon kuluessa arvonnasta ja maksuaikaa on 2 viikkoa; maksulla tehdään varaus sitovaksi.
Kuvagalleria (kaikki kuvat Kimmo Tähtinen, Pintoresco)
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on nyt Suomen Musiikintekijät ry
Vuonna 1954 perustettu säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on muuttanut nimeään. Asiasta päätettiin jäsenkokouksessa tiistaina 24.10.2017.
Alkujaan yhdistys perustettiin elokuvasäveltäjien toimesta, ja nimeksi muodostui Suomen Elokuvasäveltäjät. Lempinimi Elvis vakiintui yhdistyksen nimeen -60-luvulla.
”On tärkeää, että yhdistys tunnetaan ja että se palvelee kaikkia musiikintekijöitä genrestä ja erityisalasta riippumatta. Tekijänoikeuslaissakin säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja on tekijä, jonka taiteellisia teoksia tekijänoikeus suojaa. Musiikintekijä terminä kattaa kaikki tekijyyden lajit”, kertoo Aku Toivonen, yhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän myös kokee, että uusi nimi kuvaa paremmin toiminnan laajuutta.
”Edustamamme asiat ja ajamamme muutosesitykset ovat isoja. Toteutuakseen ne vaativat ministerien ja ministeriön virkamiesten hyväksynnän, vero-ohjeistuksia ja enimmillään lainmuutoksia. Kyse on musiikintekijöiden asioista, arjesta, toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Koska edustamme kaikkia suomalaisia musiikintekijöitä, olisi oikein ja tärkeää, että se näkyisi myös yhdistyksemme nimessä”, Toivonen summaa.
Myös yhdistyksen puheenjohtaja, sanoittaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen on uuteen nimeen tyytyväinen.
”Musiikintekeminen on nykyään hyvin monimuotoista. Meillä on jäseninämme niin elokuva- ja pelimusiikin, kansanmusiikin kuin myös pop-, rock-, iskelmä- ja rap-musiikin tekijöitä. On tärkeää, että jokaiselle musiikintekijälle on yksi selkeä yhdistys, joka kokea omaksi – genrestä riippumatta. Siksi nimi oli perusteltua vaihtaa.”
Yhdistyksen virallinen nimi on 24.10.2017 alkaen Suomen Musiikintekijät ry.
Suomen Musiikintekijät ry (ent. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on noin 1000 jäsentä.
Yhdistys hallinnoi Musiikintekijöiden rahastoa, josta jaetaan stipendejä musiikintekijöille. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n yhdistykselle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Haku auki: Arenys de Marin taiteilijaresidenssin Espanjassa, Barcelonan läheisyydessä
Taiteilijaresidenssi sijaitsee viehättävässä Arenys de Marin pikkukaupungissa, noin tunnin paikallisjunamatkan päässä Barcelonan pohjoispuolella.
Residenssissä on neljä makuuhuonetta, keittiö, kolme kylpyhuonetta, ruokailuhuone, sisäpiha, neljä terassia ja pieni ateljeetila. Talossa on langaton internet-yhteys.
Kenelle? Residenssiä voivat hakea ammattitaiteilijat, esimerkiksi kirjailijat, valokuvaajat, muusikot, näyttelijät, säveltäjät. Residenssiä haetaan ensisijaisesti kuukaudeksi kerrallan hakijan ilmoittaessa kolme vaihtoehtoa residenssikausiksi alenevassa toivottavuusjärjestyksessä. Huom. tammikuu ei ole avoinna residenssitaiteilijoille vuonna 2018.
Residenssissä on neljä huonetta, joissa kaikissa on parisänky. Hinta: huone 350€ kk Hakuaika vuodelle 2018: 1.10 – 30.11 2017. Residenssiä voi anoa vapaamuotoisella hakemuksella, liitteeksi työsuunnitelma ja CV.
Hakemukset ja kyselyt sähköisesti: arenys.residenssi@gmail.com
Residenssin kotisivu
Maailma valkenee laulu kerrallaan
Olkoonkin että laulunkirjoitusprosessissa on jotakin hyvin yksityistä, on laulujen kirjoittamisessa loppujen lopuksi kyse hyvin perinteisestä tarpeesta luoda ja kertoa tarinoita sekä jakaa niitä muiden kanssa.
Laulaja-lauluntekijä on muusikko, joka säveltää, sanoittaa, laulaa ja soittaa. Nuo osa-alueet läpäisee henkilökohtainen elementti, joka ilmiantaa laulun esittäjän sen tekijäksi. Se on tapa säveltää lyriikkaa, sanoittaa musiikkia, fraseerata ja käsitellä omaa säestyssoitinta laulua vasten.
Laulaja-lauluntekijä pyrkii tekemään maailmasta laulun, lauluja tai laulua. Hän esittää sen jollekulle, ja jakaa pienen palan maailmaansa. Tästä on kysymys. Laulujen selittäminen on aina vaikeaa, koska yhtä laulua saattaa työstää joskus jopa vuosia niin, että se olisi selittämätön ja ymmärrettävä samaan aikaan. Mitä pidemmälle tohtorintutkintoa valmistin, sitä konkreettisemmin tunnistin tarpeeni sanoa oikeita asioita. Tajusin myös, että mitä täsmällisempiä asioita kirjoitin, sitä enemmän tilaa jäi rivien väleihin. Halusin kirjoittaa lauluja, joiden kautta voisin omalta osaltani ottaa kantaa ajan lannistavaan henkeen.
Samanlaisista lähtökohdista versoi aikoinaan lauluntekijämusiikki, joka folk-liikkeen siivin eriytyi omaksi musiikinlajikseen. Tajusin, että lauluntekijämusiikin traditio suorastaan kehotti kirjoittamaan lauluja maailman epäkohdista. Sen siivellä tulin kirjoittaneeni paljon itsestäni.
Voiko laulu muuttaa maailmaa? Vastaisin, että kaikki muuttaa maailmaa. Katseet, lausahdukset, sisään ja uloshengityskin muuttavat maailmaa. Miksi sitä eivät muuttaisi laulutkin. Tarkastellessani tutkintoni taiteellisia osioita minusta tuntuu, että niistä jokainen ollut jonkinlaisen hermoromahduksen hedelmä. Samalla luulen ymmärtäneeni myös sen siunauksellisuuden.
Maailma valkenee laulu kerrallaan. Prosessin kannalta on olennaista, että kun on tekemässä laulua, tulee sen olla omasta mielestä likipitäen parasta, mitä maailmankaikkeus on milloinkaan luonut. Silloin toimii juuri siinä leikissä, jota musiikin tekeminen on ollakseen hedelmällistä ja ravinteikasta. Silloin astuu huomaamattaan läsnäolon taikapiiriin, jossa mikä vain on mahdollista.
Laura Sippola
MuT, laulaja-lauluntekijä
laurasippola.webnode.fi
Laura Sippola on Suomen ensimmäinen lauluntekijätohtori. Hänen taiteellinen tohtorintutkintonsa koostuu viidestä taiteellisesta osiosta (konsertit, levytykset) sekä kirjallisesta teoksesta Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmasta.
Paperi pitää pintansa
Kiitos Selvisin lukijakyselyyn vastanneille. Oli ilo saada tietää, että teistä lähes kaikki (98 %) lukevat lehden aina. Valtaosa (92 %) haluaa, että lehti tulee jatkossakin verkkolehden lisäksi myös paperisena versiona. Joten näin tulee tapahtumaan.
Teitä mietitytti, onko ympäristöystävällistä painaa lehti paksulle luksusluokan paperille tai ökypaperille. Selvis painetaan pinnoittamattomalle paperille, joka on edullinen ja myös luontoystävällisempi vaihtoehto kuin kiiltäväpintainen paperi. Selvisin painopaperilla on kaksi ympäristömerkkiä: EU-ympäristömerkki sekä PEFC-merkki, joka myönnetään metsäystävällisille tuotteille.
Selvis on 30-vuotisen historiansa aikana esitellyt henkilöhaastatteluissaan lukuisia yhdistykseemme kuuluvia musiikintekijöitä. Tätä linjaa jatketaan. Kerroitte palautteissa, että tekijähaastattelut ovat kiinnostavia ja että niillä on inspiroiva vaikutus omaan tekemiseen. Hienoa! Lehden missio onkin olla ”kollegiaalisesti voimauttava lukupaketti”, jonka mielellään säilyttää kirjahyllyssä. Selvisin vuosikerta kuuluu jäsenetuihin. Lehden voi tilata myös, vaikkei olisi yhdistyksen jäsen. Se onnistuu täällä.
Tänä vuonna aloitetulla Q & A -palstalla käsitellään tekijänoikeus- ja edunvalvonta-asioita napakassa muodossa (Q & A vain painetussa lehdessä). Lähettäkää kysymyksiä, niin Selvis ottaa selvää. Niin ikään uusi ja paljon lämmintä lukijapalautetta saanut palsta on Säv. & San. Siinä tekijät paljastavat tarinoita tuttujen laulujen takaa. Minkä laulun tarinan haluaisit lukea – tai kertoa? Ota yhteyttä toimitukseen selvis(at)elvisry.fi.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lokakuun syyskokouksessa päätetään yhdistyksen nimenmuutoksesta. Mikäli hallituksen esittämä Suomen Musiikintekijät ry saa kannatusta, myös lehden nimi, Musiikintekijöiden lehti Selvis, menee vaihtoon. Mikä olisi hyvä nimi lehdelle? Musiikintekijöiden lehti Mute? No ei ainakaan se. Hymiö. Lehti haluaa jatkossakin olla musiikintekijöiden äänekäs kannattaja. Lehteä tehdään Kopiosto ry:n valokopiokorvausten sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurilehtituen rahoituksella.
Syysterveisin
Sanna Korkee
Päätoimittaja