EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Circolo Scandinavo -residenssi Roomassa - Haku avoinna nyt

Tekijä: Mysteerio

Circolo Scandinavo -residenssi Roomassa – Haku avoinna nyt

Julkaistu
Circolo Scandinavo tarjoaa residenssejä pohjoismaalaisille taiteilijoille

Haku on auki kaikkien pohjoismaisille taiteilijoille taiteenalasta riippumatta
 
Residenssiaika on minimissään 1 kuukausi. Residenssiä voi hakea projektit jotka sisältävät esimerkiksi kulttuuritapahtuman joka on avoin yleisölle (artist talk, luento, kirjallisuustapahtuma, konsertti yms.) tai projektit, joiden tarkoituksena on promota pohjoismaalaisia taiteilijoita Italiassa. Projekteilla pyritään lisäämään yhteistyötä ja verkostoitumismahdollisuuksia italialaisen yleisön ja kulttuurin kanssa.    
 
Hakuaika on 1.2-1.4. Valintakriteerinä on taiteellisuuden taso. Valinnassa ei ole kiintiöihin perustuvaa arviointia. 
 
Rooman keskustassa sijaitsevassa 1400-luvun rakennuksessa on 6 majoitusmahdollisuutta: 32m2 yksiö jossa yksityinen kylpyhuone ja työhuone; 4 isoa huonetta (20/26/28/32 m2) sekä 1 pieni huone (11m2). Rakennuksessa on pianolla (J. P. Löfberg, 7 oktaavia) varustettu musiikkihuone sekä erillinen 8.5m2 kokoinen työhuone visuaalisen alan taiteilijoille. Huoneissa on erinomainen nettiyhteys. 
 
Yksityiskohtaiset tiedot residenssin käytettävissä olevista välineistä ja laitteista (ks. kohta ”Shared facilities”): https://www.circoloscandinavo.it/residency-program/.   
 
Vuokra
Kuukausittainen vuokra taiteilijoille: 
Yksiö 750€
Iso huone 500€
Pieni huone 400€
 
Lisämaksu vieraille: 20€/yö ensimmäinen viikko, 10€/yö seuraavat viikot
 
Taiteilijaresidenssiin mahtuu vain 2 henkilöä per majoitus. 
Residenssissä ei voi asua alle 14 vuotiaita lapsia. Lemmikit eivät ole sallittuja.
HUOM! Valitut taiteilijat maksavat 200 €:n vahvistusmaksun. 
 
Hakulomake on pakollinen ja hakijan täyttämä lomake on näkyvillä nettisivuilla hakuajan (helmikuu-huhtikuu). Hakijoiden tulee täyttää hakemus tanskaksi, ruotsiksi, norjaksi tai englanniksi. Hakemuksessa tulee etenkin avata hakijan motivaatiota. Hakijan tulee lisäksi kuvailla sitä työtä, mitä tämän on tarkoitus toteuttaa residenssin aikana. Hakijalta vaaditaan seuraavia tietoja: 
– Erityistoiveet tekniikkaan liittyen
– Erityisodotukset liittyen esimerkiksi tapaamisiin/keskusteluun Italialaisen taiteen ja kulttuurielämän kanssa 
– Mahdollinen todistus italian kielen taidoista
– Tiedot jo mahdollisesti tehdyistä järjestelyistä residenssiajan taiteen saattamisesta yleisölle (kuten konsertti, näyttely, kirjan julkaisu yms.) 
 
Hakulomake sisältää listan pakollisista ja vapaaehtoisista liitteistä. Mikäli liitteitä lähetetään postitse (kuten kuvia, katalogeja, kirjoja, CD:itä, nuotteja, DVD:itä yms.), niiden tulee mahtua A4 kokoiseen kirjekuoreen. Huomaathan, ettei liitteitä palauteta hakijalle. 

Lisätietoja ja hakemuslomake: https://www.circoloscandinavo.it/residency-program/  

 

Tänään vielä ehtii: Samuli Laihon tuore kirja Topliner nyt jäsenetuhintaan

Julkaistu
Samuli Laihon tuore kirja Topliner nyt jäsenetuhintaan

   
Topliner kuvaa tarkkanäköisesti popteollisuuden sisäpiirin elämää ja koneistoa, joka synnyttää tähtiä. Samuli Laihon esikoisromaani on samalla myös tarina vieraantuneisuudesta, isyydestä ja siitä, kuinka kuilun partaalta voi nousta vahvempana jaloilleen.
 
Jäsenetusi on -40%. Kirjaa on mahdollista ostaa vain Liken kirjakaupasta Helsingistä. Edun saa mainitsemalla kassalla, että on Suomen musiikintekijät ry:n jäsen. Etu voimassa 19.3.2018 saakka.
 
Kirjakauppa sijaitsee osoitteessa: Uudenmaankatu 10, 00120 Helsinki.
Avoinna ma–pe 10–18, la–su suljettu.

Veroilmoitus tulee – kuitit järjestykseen ja olet valmis

Julkaistu

Posti tuo henkilöasiakkaille esitäytetyn veroilmoituksen maalis-huhtikuussa. Palautuspäivä (8.5.2018 tai 15.5.2018) on merkitty veroilmoitukseen. Tarkista aina esitäytetyt tiedot. Jos ne ovat oikein, lomaketta ei tarvitse palauttaa. Huom. Jos sinulla on ollut tuloja vuonna 2017, mutta et ole saanut esitäytettyä veroilmoitusta, veroilmoitus on palautettava 15.5.2018 mennessä.

Verotuksessa vähennyskelpoiset kustannukset

Tieteellisestä työstä ja taiteen harjoittamisesta johtuneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja, jos niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla. Musiikintekijöillä tällaisia menoja voivat olla työvälineet (instrumentit), materiaalikulut, työhuoneesta tai harjoitustilasta aiheutuvat kulut ja esiintymisvaatteet.

Taiteilija saa vähentää taiteellisesta työstä aiheutuneet kustannukset. Sen sijaan tuloa tuottamattomasta harrastustoiminnasta aiheutuneita kustannuksia ei voi vähentää.

  1. Tulonhankkimisvähennys 750 € tai enemmän
  • Kaikille palkansaajille myönnettävä tulonhankkimisvähennys on 750 €. Tämän vähennyksen verottaja tekee automaattisesti
  • Jos todellisia kuluja on enemmän kuin 750 €, veroilmoitukseen liitetään erittely kuluista (esimerkiksi luettelo hankituista työvälineistä ja niiden hinnoista) ja selvitys siitä, miten ne liittyvät tulonhankintaan
  • Tositteita ei liitetä mukaan veroilmoitukseen, mutta ne on säilytettävä, koska verotoimisto voi tarvittaessa pyytää ne nähtäväksi. Kuitit on säilytettävä 6 vuotta, myös sähköinen tallennus mahdollista.
  1. Työhuonevähennyksen portaat
  • Käyttö pääansiotulon hankkimiseksi: 840 euroa/vuosi.
  • Käyttö osapäiväisesti pääansiotulonsa tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi: 420 euroa/vuosi.
  • käyttö satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi: 210 euroa/vuosi
  • aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi: yhteensä 630 euroa/vuosi.
  1. Työvälineet: hankinta-, huolto- ja korjausmenot

Kun työvälineet hankitaan ja pidetään kunnossa itse, niistä aiheutuneet kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia:

  • Kunnossapitomenot ja enintään 1000 euroa maksaneiden työvälineiden hankintamenot vähennetään kerralla sinä vuonna, kun ne on maksettu.
  • Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään vuosittain enintään 25 % menojäännöspoistona.
  • Jos työväline on tuhoutunut, jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon voi vähentää kerralla sinä verovuonna, jona työväline on tuhoutunut.
  1. Tietokoneiden hankintamenot ja tietoliikennekulut

Tietokoneen hankintamenosta voidaan vähentää:

  • 100 %, kun on näyttöä pääasiallisesta työkäytöstä tai huomattavien sivutulojen hankinnasta
  • 50 %, kun on näyttöä työkäytöstä
  • 0 %, kun työkäytöstä ei ole näyttöä
  • Hankintameno voidaan vähentää kerralla, jos ostohinta on enintään 1000 euroa, muutoin 25%:n vuosipoistoina.
  • Tulonhankinnassa käytetyn tietoliikenneyhteyden käytön kuluista vähennys voidaan myöntää samoja prosenttiosuuksia ja periaatteita noudattaen kuin tietokoneiden hankintamenoa vähentäessä.
  1. Muita vähennykseen oikeuttavia menoja ovat
  • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut
  • Ammattikirjallisuus
  • Toimialaa tai ammattia käsittelevien kirjojen ja ammattilehtien hankintakustannukset ovat vähennyskelpoisia kuluja, jos ammattikirjallisuuden hankkiminen on tarpeellista työn edellyttämän ammatillisen pätevyyden tai ammattitaidon ylläpitämiseksi.
  • Luonteeltaan yleissivistävät teokset, kuten esimerkiksi tietosanakirjat ja vieraiden kielten sanakirjat, eivät yleensä ole vähennyskelpoista ammattikirjallisuutta.
  • Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla.
  • Virka- tai työpuku
  • Itse hankitusta vaatetuksesta aiheutuneet menot ovat yleensä elantokustannuksia, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Työvaatteista voi saada verotuksessa vähennyksen silloin, jos työpukua ei voi käyttää muuten kuin työtehtävissä. Tällaisia työpukuja ovat esimerkiksi sotilaan, poliisin tai papin virkapuvut ja esiintyvän taiteilijan tavanomaisesta poikkeavat, rajoitettuun käyttöön tarkoitetut esiintymisasut.
  • Asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannukset
    • Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset vähennetään halvimman kulkuneuvon mukaan.
  • Opintomatkojen kustannukset
  • Opintomatkan kustannukset ovat vähennyskelpoisia silloin, kun matka on ollut tarpeellinen henkilöllä jo olevan työn tai tehtävän hoidon kannalta. Opiskelun osuus matkasta tulee olla vähäistä suurempi, jotta kustannukset olisivat edes osittain vähennettävissä.
  • Kuluina voidaan vähentää matkakulujen lisäksi matkasta aiheutunut kohtuullinen asumis- ja muiden elantokustannusten lisäys. Jos matka on vain osittain opintomatka, vähennykseksi hyväksytään yleensä opiskeluun käytettyä aikaa vastaava osa matkan kuluista.
  • Palkkamenot
  • Muille tulonhankinnassa työtä tehneille maksettu palkka ja muut edut: puolisolle maksettu palkka ei ole vähennyskelpoinen, lapselle maksettu palkka on, mikäli hän on työskennellyt tulonhankkimistoiminnassa ja on ennen verovuotta täyttänyt 14 vuotta.
  • Edustusmenot
  • Palkansaajilla ei yleensä ole tulonhankkimiskuluiksi katsottavia edustusmenoja, joten vähennyskelpoisuus on käytännössä harvinaista.

Kirjoittaja on CTY tilitoimiston toimitusjohtaja
Lähteet ja lisätietoja:

Musiikintekijöiden jäsenille ilmainen CTY tilitoimiston palveluneuvonta

Vero.fi – vuodelta 2017 toimitettavaa verotusta varten

Vero.fi – tulonhankkimiskulut

Vero.fi – kuitit ja tositteet 

Haku musiikintekijä-suuntautumisvaihtoehdon koulutukseen

Julkaistu
Keski-Pohjanmaan konservatorion musiikkialan perustutkinnon koulutuksessa Kokkolassa on tarjolla musiikintekijän -suuntautumisvaihtoehto. Koulutusta on järjestetty vuodesta 2016 lähtien. Koulutus on päätoimista toisen asteen koulutusta jonka kesto yo-tutkinnon tai muun ammatillisen tutkinnon aiemmin suorittaneille on 2 vuotta.

 
Koulutukseen haetaan yhteishaun aikana joka päättyy 13.3.2018. 
 
 
 

Teosto, arvokas 90-vuotias yhteistyökumppani

Julkaistu

Teosto on meille musiikintekijöille tärkeä. Kun se tekee sille osoitettua tehtäväänsä, jää musiikintekijöille rauha keskittyä kaikkein olennaisimpaan, eli luovaan työhön. Ilman Teostoa me olisimme itse neuvottelemassa musiikkimme esittämisen ja muun käyttämisen hinnoittelusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ja toisaalta ilman meitä musiikintekijöitä Teostolla ei olisi musiikkia lisensoitavaksi. On siis kyse symbioosista: vuorovaikutuksesta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Toki jos Teostoa ei olisi, markkinat olisivat hyvin todennäköisesti synnyttäneet jonkun muun toimijan suorittamaan vastaavaa tehtävää. Olennaista onkin, että Teosto on säilynyt jäsenistönsä hallinnassa, tärkeimpien asioiden päätösvalta on edelleen jäsenkokouksella.

90 vuoden aikana on käyty jäsenistön sisäisiäkin taisteluita omien intressien ja näkemysten toteutumiseksi. Vuosien varrella on myös viritetty Teoston koneistoa mahdollisimman ajanmukaiseksi. Tämä virittäminen maksaa aina juuri työstövaiheessa – onneksi olemme osanneet vuosien varrella suhtautua pitkäjänteisesti hyötyjen odottamiseen. Nimittäin aina ne eivät ehdi osua omalle kohdalle.

Mutta mikä tärkeintä, Teosto on edustanut meitä musiikintekijöitä suurien muutosten ja uhkien edessä. Se on edustanut meitä neuvottelupöydissä, joihin ei yksittäisiä musiikintekijöitä edes kutsuttaisi, ja joissa yksittäisen musiikintekijän neuvotteluvalta olisi olematon. Teostolla oleva yhteinen, eli kollektiivinen edustavuus, on meille musiikintekijöille elinehto.

Tämä tuli viimeksi esiin viime marraskuussa, kun Google osoitti, että kaikki neuvottelukeinot ovat käytössä ja poisti Teoston edustaman musiikin YouTubesta. Google teki tämän täysin varoittamatta tilanteessa, jossa sen neuvottelut Teoston kanssa olivat kesken. Yksittäisen musiikintekijän olisi mahdotonta käydä neuvotteluita tämän kokoluokan toimijoiden kanssa. Me musiikintekijät tuimmekin sosiaalisessa mediassa Teostoa sen pyrkimyksissä ja toimme mahdollisimman laajalti esiin oikeaa tietoa aluksi levinneen väärän uutisoinnin tilalle.

Mitkä ovat taistelut, joissa Teosto edustaa meitä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä? Joitakin aiheita voisi toki ennustaa, ja olennaista onkin katsoa mahdollisimman viisaasti tulevaisuuteen. On tärkeää jatkaa läheistä yhteistyötämme jäsenjärjestöjen ja Teoston kesken. Näkemystemme yhdistämisellä, vuorovaikutuksella, aktiivisuudella ja avoimuudella olemme vahvoilla jatkossakin!

Yhdistyksemme on tehnyt Teoston kanssa yhteistyötä 64 vuotta. Oma yhteyteni Teostoon alkoi asiakkuutena 30 vuotta sitten. Jäsen olen ollut 24 vuotta. Niin musiikintekijänä kuin yrittäjänä olen aina suhtautunut Teostoon nimenomaan yhteistyökumppanina. Samoin teen nyt, kun edustan sen jäsenjärjestöä. Olemme aina olleet yhteisellä asialla: Musiikilla on tekijänsä!

Haluan henkilökohtaisesti ja Suomen Musiikintekijöiden puolesta onnitella 90-vuotiasta Teostoa!

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Teosto – 90 vuotta musiikintekijöiden menestykseksi

Julkaistu

Teoston historia merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa  

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.:n perustamisesta tulee 7.3.2018 kuluneeksi 90 vuotta. Teoston perustivat vuonna 1928 Fazerin Konserttitoimistossa Helsingissä suomalaiset musiikin tekijät ja kustantajat. Perustajajäseniin kuuluivat aikansa suurnimet, kuten Erkki Melartin, Leevi Madetoja ja Armas Maasalo.  

”Vaikka maailma ja musiikkiala ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, olemme pysyneet uskollisina perustajajäsentemme tavoitteille: toimimme mahdollistaaksemme suomalaisen musiikintekijän menestyksen. Olemme edelleen voittoa tavoittelematon järjestö, keräämme musiikin käytöstä maksettavat korvaukset ja tilitämme ne tekijöille. Toimintamme läpinäkyvyys ja tehokkuus ovat olemassaolomme kulmakivi. Tavoitteenamme on myös jatkuvasti kehittää musiikintekijöiden toimintaympäristöä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla”, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi kertoo.  

Teoston historia kertoo suomalaisen kulttuurihistorian tarinaa  

Tekijöiden ja kustantajien oman järjestön perustamisen kimmokkeena olivat Yleisradion radiolähetysten käynnistyminen ja tekijänoikeuslain voimaantulo Suomessa. Teoston historia ja vuosikymmenet kertovatkin tarinaa myös koko Suomen historiasta sekä kulttuuri- ja media-alan kehityksestä.  

 ”Maailma on tänään hyvin toisenlainen kuin 90 vuotta sitten Teoston aloittaessa toimintaansa maisteri Lauri Ikosen johdolla. Musiikin jakelun ja kuluttamisen tavat ovat muuttuneet, ja vaikka Yleisradio on edelleen merkittävä jakelukanava musiikille, tänä päivänä kuluttajien saatavilla on laillisten online-palveluiden kautta enemmän musiikkia kuin koskaan aiemmin. Viihdesisällöt, ja erityisesti musiikki, ovat merkityksellinen osa tämän päivän jakamis– ja alustataloutta”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo.    

Ketterää kehitystä jämerällä perustalla 

Teosto on hyödyntänyt uusia teknologioita ja alustoja toimintansa – ja koko toimialan – toimintamallien kehittämiseen. Teosto muun muassa lanseerasi kesällä 2017 kehittämänsä konseptin blockchain-alusta Pigeonista, joka mahdollistaisi musiikin ulkomaan esityksistä maksettavien korvausten kotiuttamisen aiempaa tehokkaammin. Ajatus ja konsepti on tekijänoikeuksien alueella uraauurtava.  

”Tekniset innovaatiot luovat koko ajan uusia tapoja kuunnella musiikkia ja kehittää uudenlaista liiketoimintaa. Haluamme olla kehityksessä mukana ja myös kirittää sitä. Meidän roolimme on mahdollistaa uuden musiikkiliiketoiminnan syntyminen sekä tehdä musiikin käyttö uudenlaisilla palvelualustoilla mahdollisimman vaivattomaksi. Se on edellytys sille, että musiikin ystävät ja kuluttajat voivat nauttia mahdollisimman laajasti luovista sisällöistä”, Katri Sipilä sanoo. 

 ”Musiikkiala ja mediamarkkinat kehittyvät koko ajan, joten Teoston rooli laillisen musiikinkäytön mahdollistajana ja linkkinä musiikin tekijöiden ja käyttäjien välillä on entistäkin tärkeämpi. Teostolla on keskeinen rooli sekä suomalaisen musiikkikulttuurin että koko luovan alan elinkelpoisuuden säilyttämisessä: uutta musiikkia syntyy, kun tekijöillä on mahdollisuus keskittyä luovaan työhön – ja elättää sillä myös itsensä ja perheensä”, Kim Kuusi summaa.  

Juhlavuoden kunniaksi kronikka  

Teosto juhlistaa 90-vuotista historiaansa koko vuoden 2018 ajan. Varsinaisena syntymäpäivänä 7.3. julkaistaan Teoston historian värikkäitä vuosikymmeniä ja koko Suomen kulttuurihistorian vaiheita avaava historiakronikka osoitteeseen historia.teosto.fi. 

Myös Teosto-palkinto täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Lisätietoa Teoston juhlavuoden tapahtumista voi lukea osoitteessa www.teosto.fi/90-vuotta.

Teosto

Musiikintekijät ja kustantajat perustivat Teoston vuonna 1928. Me Teostossa teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. 

Keräämme musiikinkäytön korvaukset ja tilitämme ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Pidämme siis huolen siitä, että jokainen meistä voi nauttia musiikista helposti ja laillisesti ja halutessaan hyödyntää sitä oman liiketoimintansa edistämisessä. Näin olemme tehneet jo 90 vuotta. Rakkaudesta musiikkiin. 

Teosto edustaa 32 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2016 musiikintekijöille ja -kustantajille musiikinkäyttökorvauksia 59,4 miljoonaa euroa.

 

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut 58 ylimääräistä taiteilijaeläkettä

Julkaistu

Eniten taiteilijaeläkkeitä jaettiin visuaalisten alojen taiteilijoille. Taiteilijaeläkkeen saajissa on yhdeksän kuvataiteilijaa, kolme valokuvataiteilijaa ja yksi kuvittaja. Lisäksi mediataiteen, valo- ja äänitaiteen sekä monialaisen taiteen eläkkeet jaettiin visuaalisten taiteiden uranuurtajille.

Taiteilijaeläkkeen sai myös 11 muusikkoa tai säveltäjää, seitsemän kirjailijaa ja kaksi kääntäjää. Kaikkiaan Taike jakoi taiteilijaeläkkeitä 13 eri taiteenalalle sekä taidejournalismiin.

Taiteilijaeläkkeen saajissa on 24 naista ja 34 miestä. Elokuva-, näyttämö-, tanssi- ja valokuvataiteissa kaksi kolmasosaa eläkkeensaajista on naisia. Musiikissa ja kirjallisuudessa puolestaan runsaat kaksi kolmasosaa taiteilijaeläkkeen saajista on miehiä. Kaikista hakijoista naisia oli vain 34 prosenttia.

Hakijoita oli kaikkiaan 531. Eniten hakemuksia tuli musiikin alalta (148) ja kuvataiteesta (127). Näyttämötaiteen hakijoita oli 53 ja kirjallisuuden 52. Hakijamäärältään pienimpiä aloja olivat sarjakuvataide, ympäristötaide, performanssi- ja esitystaide, mediataide sekä valo- ja äänitaide, joiden hakijamäärät jäivät alle viiteen.

Eläkkeet perustuvat lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Eläkkeitä on jaettavissa vuosittain yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias. Viime vuosina taiteilijaeläkkeen saaneet ovat olleet keskimäärin 65−66-vuotiaita.

Taiteilijaeläkkeet jaetaan täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on noin 1 340 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Myönnettävän eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Taiteilijaeläkkeen maksaa Keva. Eläke on veronalaista tuloa. 

Taiteilijaeläkettä maksetaan kuukausittain runsaalle tuhannelle taiteilijalle. Taiken tänä vuonna jakamiin 58 taiteilijaeläkkeeseen on budjetoitu yli 800 000 euroa.

Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taike on pyytänyt eläkehakemuksista lausunnon valtion taidetoimikunnilta, jotka ovat arvioineet ja vertailleet hakijoiden taiteellista toimintaa.

Seuraavan kerran taiteilijaeläkettä voi hakea Taikesta syyskuussa. Haku koskee vuoden 2019 alusta alkavia eläkkeitä.

Lisätietoja: 
Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö p. 0295 330 720

Taiteilijaeläkkeet

Arkkitehtuuri

Kouvo Sinikka, Helsinki

Elokuvataide

Dammert Erja, Helsinki
Hutri Eila, Espoo
Salminen Timo, Sintra

Kirjallisuus

Hedman Kaj, Karleby
Jalonen Olli, Hämeenlinna
Laine-Törmänen Sinikka, Oulu
Levola Kari, Raisio 
Perkiö Pia, Helsinki 
Raittila Hannu, Kaarina
Ruuska Irmeli, Kouvola
Turunen Markku, Tampere 
Vanhanen Jouko, Tallinna 

Kuvataide

Heikkerö Markus, Helsinki 
Holländer Ylva, Porvoo
Kiljunen Satu, Kökar
Kauhanen Pekka, Espoo
Krokfors Kristian, Helsinki
Lehtinen Tuula, Tampere
Rantatorikka Pirkko, Helsinki 
Toikka Antero, Helsinki
Valtakari Jussi, Taivalkoski

Kuvitustaide

Launis Mika, Espoo 

Mediataide

Kantonen Pekka, Mäntsälä

Monialainen taide

Kainulainen Pekka, Lohja
Sarje Kimmo, Helsinki

Muotoilu

Kivalo Inka, Helsinki
Pelli Ilona, Helsinki
Rintaniemi Päivi, Seinäjoki
Salo Markku, Urjala 
Wegelius Yrjö, Espoo

Musiikki

Aspelund Monica, Helsingfors 
Halme Heikki (Hepa), Helsinki
Haverinen Margareta, Helsinki
Jernström Kristian (Kisu) Degerby
Johansson Chrisse, Mijas Costa
Lerche Peter, Kauniainen
Lindholm Dave, Tampere
Luolajan-Mikkola Mikko, Helsinki 
Nurmio Hannu (Tuomari Nurmio), Helsinki
Nylund Pekka, Helsinki
Vuori Harri, Järvenpää

Näyttämötaide

Backman Ida-Lotta, Helsingfors
Hirvikoski Reija, Helsinki
Isotalo Liisa, Helsinki 
Jakobsson Ina, Tampere
Malmivaara Juha, Helsinki 
Rothberg Kalevi, Turku

Sirkustaide

Pekkonen Pekka (Peter Daniels), Peltola 

Taidejournalismi

Kantokorpi Otso, Helsinki 
Koski Markku, Lahti 

Tanssitaide

Savilampi Antti, Espoo 
Suhonen Tiina, Helsinki
Viitala Marketta, Helsinki 

Valo- ja äänitaide

Haanperä Jari, Berliini            

Valokuvataide

Kuukka Raakel, Helsinki
Rista Eeva, Helsinki
Viika Sakari, Helsinki

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.
 

 

Yle uudisti UMK:n kesken kauden

Julkaistu

UMK 2018:n ensimmäinen hakukierros oli jo tammi-helmikuussa. Lisäksi ”biisi & artisti -paketin” saattoi ilmoittaa kisaan vielä syyskuun alkupäivinä. Haku umpeutui 4. syyskuuta. UMK:n Facebook-sivu kiitti biisin lähettäneitä hehkuttaen: ”Teitä oli monta ja ilman teitä meillä ei ois koko kisaa!”

Kaikkien kisaan osallistuneiden noin 300 biisin tekijät saivat kuitenkin lokakuun lopussa ilmoituksen, etteivät ole jatkossa. Marraskuun alussa Yle tiedotti, että Suomea edustaakin Euroviisuissa Saara Aalto, joka nostettiin voittajaksi UMK:n ulkopuolelta. Ylen kertoman mukaan asiasta oli sovittu Aallon kanssa syyskuun puolivälissä. Aalto kertoo joutuneensa ”pitämään salaisuutta sisällään varsin pitkään” (HS 7.11. 2017).

Suomen euroviisu valitaan maaliskuussa kolmen sellaisen Aallon esittämän kappaleen joukosta, jotka eivät ole UMK:n satoa. Ylen mukaan Aalto on valinnut biisien tekijätiimit. Niissä on sekä ulkomaisia että kotimaisia tekijöitä, mukaan lukien Aalto itse. Aallolla on tuore levytyssopimus Warnerin kanssa. Edellinen levytyssopimus oli Sonyn kanssa, mutta se ei johtanut julkaisuihin.

Sosiaalisen median keskustelussa Yleä on arvosteltu siitä, että se tuottaa yhdelle levy-yhtiön suojissa olevalle artistille mittavan promokampanjan veronmaksajien piikkiin. Myös kisan säännöistä luistaminen kummastuttaa: UMK 2018 -sääntöjen mukaan artisti saa osallistua kisaan yhdellä biisillä eikä esimerkiksi kolmella, kuten Aalto. Puhumattakaan siitä, että kisan toteutustapa muutettiin kesken kaiken.

Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen kritisoi Ylen päätöstä.

”Voiko Ylen tuleviin kilpailuihin enää luottaa? Muuttuvatko säännöt jatkossakin tällaisissa kilpailuissa? Tämänhetkisen tiedon mukaan ne voivat aina yllättäen muuttua. Luottamustamme Yleä kohtaan koetellaan nyt kovasti”, Toivonen pohtii.

Hän muistuttaa, että tekijät olivat laittaneet Uuden Musiikin Kilpailuun sekä henkisiä että taloudellisia panostuksia.

”Pettymys on suuri, kun ne kaikki pyyhitään roskiin tällä Ylen päätöksellä. Jos jokaisessa osallistuneessa biisissä on oletettavasti keskimäärin 5 osallista (tekijät, esittäjät, artisti / artistit), voidaan laskea, että pettyneiden joukossa on vähintään 1500 musiikin alan toimijaa. Mukana on ollut alan ammattilaisia.”

Toivonen kritisoi Yleä myös ylimielisestä suhtautumisesta kysymyksiin, jotka Suomen Musiikintekijät lähetti Ylelle koskien UMK:ta. Musiikintekijät ry lähetti Yleisradiolle avoimen kirjeen koskien UMK:n toteutuksen muuttamista kesken kisan. Kirje sisälsi kolme kysymystä. Niihin vastasi Ylen luovien sisältöjen päällikkö Ville Vilén. Lue kirjeenvaihto Ylen sivuilta.

”Jokainen tervejärkinen tietää, ettei UMK ole puhdas biisikilpailu”, sanoo laulaja-lauluntekijä Toivo Susi.

Hän on osallistunut kisaan useamman kerran, niin myös tänä vuonna.

”Olen indietekijä, jolla ei ole puhemiehiä. Joku sokea toivo laittaa silti osallistumaan”, Susi naurahtaa.

Naamapromo televisiossa kiinnostaisi. Toinen motivaattori on se, että biisikisoihin osallistuminen pitää yllä ammatillista osaamista.

”On mielenkiintoista lähteä rikkomaan tyylilajeja. Kisaa varten tehtiin mun yhdestä biisistä sellainen Euroviisu-henkinen sovitus. Maksoin sen tekemisestä tuottajalle joitakin satasia. Levylleni se sovitus ei tule.”

Toivo Suden mielestä Saara Aalto on nappivalinta euroviisuedustajaksi. Mutta Ylen tapa hoitaa asia noudattelee tuttua linjaa, joka ei miellytä.

”Tämä on malliesimerkki siitä, miten Yle kaventaa musiikintekijöiden mahdollisuuksia, vaikka sen tehtävä on pitää kulttuuri värikkäänä. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana sama ilmiö on ollut nähtävillä muuallakin, kuten Radio Suomessa. Musiikkitarjonta kaventuu entisestään ja kahteen isoon levytaloon päin kumarrellaan.”

Musiikintekijä on harmissaan siitä, ettei Yle-verosta pääse eroon.

”Kuuntelen enää vain Ylen erikoisohjelmia ja Radio Helsinkiä”, kertoo Jyväskylässä asuva Susi.

”Ehkä Yle oppii tämän vuoden farssista sen, että se lyö lukkoon kilpailun muodon ennen kisan julkistamista”, toivoo laulaja-lauluntekijä Ville Laaksonen.

Kilpailun muuttaminen kesken kaiken tuntuu Laaksosesta epäreilulta.

”Yhden artistin kutsuminen ei sinänsä ole mitenkään väärin, vaikka onkin minusta tv-katsojan näkökulmasta tylsä ratkaisu. Yle taisi perustella sitä kappaleiden huonolla tasolla, mikä on vähän kohtuutonta suomalaisia musiikintekijöitä kohtaan. Musiikillinen taso ei näyttäisi olleen UMK:n tärkein kriteeri aiemminkaan, vaan mukaan on valittu pikemminkin eri tyyppisiä esityksiä.”

Laaksosen mielestä UMK on ollut harvoja tv-tuotantoja, jotka esittelevät uutta kotimaista populaarimusiikkia. Hänen tavoitteensa kilpailuun osallistumisessa on ollut saada musiikilleen laajempaa yleisöä.

”Uskon, että saman tavoitteen jakaa suurin osa osallistujista.” Laaksonen pohtii, että kappaleiden tekemiseen uhrattu työ ei välttämättä mene hukkaan. Tosin Euroviisujen kappaleen kestolle asettama rajoitus on saattanut vaatia lisätyötä.

”Mutta kaikki osallistujat ovat aivan turhaan joutuneet tekemään esittelyvideot sekä tuottamaan muuta kilpailuun vaadittavaa materiaalia.”

JUURI NYT – Suomen Musiikintekijät ja UMK18

Julkaistu

Tänään käydään UMK-finaali. Aihe on ollut mediassa viime päivinä esillä. Koostimme aiheesta käytyä keskustelua ja haluamme edelleen tuoda esiin kantamme:

Suomalaiset musiikintekijät kokevat tulleensa petetyiksi, kun Yle päätti muuttaa UMK:n toteutustapaa kesken kilpailun. Musiikintekijät olivat sijoittaneet varojaan, aikaansa ja työpanostaan ottaakseen osaa kilpailuun.

Keskustelu käynnistyi 8.11.2017 Suomen Musiikintekijöiden avoimella kirjeellä Ylen luovien sisältöjen johtajalle Ville Vilénille:
https://musiikintekijat.fi/ajankohtaista/musiikintekijoiden-avoin-kirje-ylelle-liittyen-umkn-muutoksiin

Ville Vilén vastasi kysymyksiin: 
 
Jatkoimme keskustelua kirjoittamalla aiheesta artikkelin musiikintekijöiden Selvis-lehteen. Artikkeli julkaistiin myös verkkoversiona:
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/yle-uudisti-umkn-kesken-kauden
 
 
Lännen Median jatkoartikkelissa 2.3.2018 puolestaan UMK-tuottaja esitti vääriä väitteitä Suomen Musiikintekijöiden kritiikin syistä:
https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/ylen-umk-tuottaja-ei-niele-musiikintekijoiden-kritiikkia-saara-aallon-viisumonopolista-90-suomalaisista-on-tyytyvaisia-200781545/
 

 

Taiteilija – huomioi nämä neljä asiaa taiteilijaeläkkeistä

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden ohjeistus taiteilijaeläkkäistä.

​
1. Vaikuttavatko tekijänoikeuskorvaukset päätökseen taiteilijaeläkkeen saamiseksi? 

Kyllä vaikuttavat. Tekijänoikeustulot ovat (useimmissa tapauksissa) ansiotuloja, ne sisältyvät hakijan verotuspäätökseen. Taiteen edistämiskeskus (Taike) edellyttää eläkehakemuksen liitteeksi verotuspäätöstä viimeksi toimitetusta verotuksesta. Taike ei erottele tekijänoikeustuloja muista ansiotuloista, vaan lähtökohtana on verotuspäätöksen tieto ansiotuloista. Eri vuosilta epätasaisesti kertyneitä tekijänoikeustuloja voi verotuksessa tasata tulontasauksella verottajan ohjeiden mukaisesti.

On myös syytä muistaa, että ylimääräinen taiteilijaeläke otetaan tulona huomioon takuueläkkeessä, joten se vähentää takuueläkettä.

2. Vaikuttavatko keikkapalkkiot ja opetustyöpalkat taiteilijaeläkepäätökseen? 

Myös nämä tulot otetaan huomioon, jos ne sisältyvät viimeksi toimitetun verotuksen verotuspäätöksen ansiotuloihin.

3. Miten aikaisempi eläkekertymä estää taiteilijaeläkkeen saamisen? 

Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot, kansaneläketuloa lukuun ottamatta, ylittävät taiteilijaeläkkeen määrän kerrottuna kahdella. Jos hakijan eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläkettä lukuun ottamatta ovat alle 1 328,69 euroa kuukaudessa (2017), hän voi saada täyden eläkkeen. Jos hakijan tulot ovat 1 328,69−2 657,38 euroa kuukaudessa (2017), hän voi saada osaeläkkeen. Hakijalle, jonka tulot ovat tätä suuremmat, ei voida myöntää taiteilijaeläkettä. Taike ei siis erittele tuloja vaan katsoo viimeisen verotuksen ansiotuloja ja odotettavissa olevaa eläkekertymää päätöstä tehdessään.

Täyden taiteilijaeläkkeen suuruus on 1.1.2018 alkaen 1 343,98 euroa kuukaudessa. Osaeläke on siitä puolet, 671,99 euroa. Eläke on veronalaista tuloa. Eläkettä korotetaan indeksillä vuosittain lokakuussa. Se kannattaa tarkistaa hakuilmoituksesta.

4. Minkä verran voi tehdä keikkoja tai opetustyötä, kun on saanut taiteilijaeläkkeen? 

Taiteilijaeläkettä nauttivat toimivat usein edelleen taiteilijana ja saavat tästä työstä tuloja. Taiken puolelta, tai ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä koskevassa lainsäädännössä, ei ole työn tekemiselle säädetty mitään rajoituksia eikä ilmoitusvelvollisuutta Taikelle. Ylimääräinen taiteilijaeläke on veronalaista tuloa, ja verottaja vastaa verotusta koskevista ratkaisuista. Muihin etuuksiin se vaikuttaa sen mukaan kuin verotettavat ansiotulot yleensä vaikuttavat.

Vastauksia kysymyksiin antoivat Taikesta erityisasiantuntija Hanna Susitaival ja taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen.