Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit julistaa sävellyskilpailun

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit julistaa sävellyskilpailun

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit järjestää valtakunnallisen sävellyskilpailun. Kilpailun voittajateos saa kantaesityksensä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden syksyllä Jussien juhlakonsertissa.

Uutta mieskuoromusiikkia 100-vuotiaaseen Suomeen

Sävellyskilpailun tavoitteena on löytää uutta, käyttökelpoista materiaalia paitsi Jussi-kuorolle myös muiden suomalaisten mieskuorojen ohjelmistoon. Teoksen tulee olla säestyksetön. Kilpailuaika alkaa välittömästi kilpailun sääntöjen julkistuksen yhteydessä 6. kesäkuuta. Kilpailuaika päättyy tammikuun lopussa 2017.

Kilpailun teema on Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa. Voittajateoksen valitsee jury, jonka jäsenet ovat kuorokapellimestari Kari Pappinen, kanttori, diplomikuoronjohtaja Tommi Niskala, MuM Lasse Kataja sekä juryn puheenjohtajana toimiva säveltäjä Uljas Pulkkis.

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto on myöntänyt Jussi-kuorolle kilpailun ja konsertin järjestämiseen apurahan. Sävellyskilpailun tiedot ja kilpailun säännöt löytyvät muun muassa osoitteesta www.jussit.net. Kilpailussa jaetaan rahapalkinnot. 

Uusia säveliä tarpeeseen

Jussien nykyinen johtaja, Helsingin Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala on johtanut kuoroa vuodesta 2006. Jussien juhlavuoden ohjelma ja sävellyskilpailu työllistävät kuoroa tavallistakin enemmän.

– Mieskuoro-ohjelmiston peruskivet luotiin aikana, jolloin itsenäisyys oli maamme tärkein pyrkimys. Nämä sävelet jäävät elämään, mutta rinnalle tarvitaan koko ajan myös uutta musiikkia. Kuorokulttuurimme on kasvanut samaa matkaa Suomen mukana. Sävellyskilpailu on omiaan synnyttämään uutta ohjelmistoa ja tekemään mieskuoro- instrumenttia tutummaksi ja kiinnostavammaksi, Niskala toteaa.

Jussit juhlistavat 65 vuoden ikäänsä

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit juhlivat 65-vuotista olemassaoloaan musiikin merkeissä. Kuoro konsertoi syksyllä muun muassa Pietarissa ja Tampereen tuomiokirkossa. Juhlakonsertti, jossa esitetään myös sävellyskilpailun voittajateos, järjestetään 14.10. Seinäjoella Kampustalon Seinäjoki-salissa. 

Tommi Niskala on kuoron yhdestoista johtaja Jussien 65-vuotisen historian aikana. Pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleet Jouko Ketola ja Arto Risku, jotka ovat molemmat johtaneet kuoroa 17 vuotta. Ensti Pohjola on johtanut kuoroa kahteen otteeseen, yhteensä noin 12 vuotta.

”Yritys on erittäin huomattava”

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat ry:n perustava kokous pidettiin Seinäjoen Tyttölyseon vanhassa puurakennuksessa toukokuun 29. päivänä vuonna 1951. Paikalla oli 44 kuoromiestä 13 eri pitäjästä. Kuoroon värvättiin niin aktiivisesti laulajia, että kuoron ensimmäisiin harjoituksiin 4.11. kokoontui 62 laulajaa eri puolilta Etelä-Pohjanmaata.

Kuoromiesten ponnistelut pantiin merkille. Esimerkiksi Lapuan Sanomat kirjoitti uutisessaan 8.11.1951: ”MAAKUNNALLINEN MIESKUORO on alkanut runnaamaan Etelä-Pohjanmaalla. Siinä on jäseniä useista pitäjistä ja sovittuina aikoina tämä joukko kokoontuu yhteisiin harjoituksiin kuoron johtajan, urkuri Erkki Kalijärven johdolla. Yritys on erittäin huomattava ja sille toivoo mitä parhainta menestystä”

Ensimmäisiksi harjoituslauluiksi kuoron vaasalainen johtaja Erkki Kalijärvi oli valinnut tutut teokset: Toivo Kuulan Nuijamiesten marssi, Iltatunnelma ja Polska, Heikki Klemetin Milloin Pohjolan nähdä saan ja Oi kallis Suomenmaa sekä Porilaisten marssi Fredrik Paciuksen sovittamana.

Jussit on tehnyt tähän mennessä 26 esiintymismatkaa. Ensimmäinen kuoromatka kesäkuussa 1960 suuntautui Amerikkaan, kuten myös viimeisin kiertue syksyllä 2014. Jussit ovatkin historiansa aikana kiertäneet melkein kaikki mantereet, ja kesällä 1985 laulajat tekivät matkan maailman ympäri: Japani-Australia-Havaiji-Amerikan länsirannikko.

 

KILPAILUN SÄÄNNÖT

 

LISÄTIETOJA JUSSI-KUOROSTA JA KESÄKUUSSA 2016 JULKISTETUSTA KILPAILUSTA:

Kuoron johtaja Tommi Niskala, tommi.niskala@gmail.com, 050 5336 833

Puheenjohtaja  Hannu Malkamäki, hamalkam@gmail.com, 045 6057 300

Lisää tietoa Jusseista verkkosivustolta:

www.jussit.net

Teosto-tilitykset – tarkista tilityksesi ja reklamoi virheistä 31.8. mennessä

Viime viikolla Teosto maksoi vuoden päätilityksensä säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille. Kesäkuun tilitys koostuu pääosin vuonna 2015 kerätyistä kotimaisista esityskorvauksista. 

On tärkeää, että tarkistat oman tilityksesi ja reklamoit ajoissa, mikäli huomaat virheitä. Ongelmia saattaa tulla, mikäli kappaletta on esitetty ennen kuin siitä on tehty teosilmoitus. Teosilmoituksen tekeminen ennen kappaleen esityksiä on erityisen tärkeää, kun raportointi ja tilitys nopeutuvat. 

Mikäli huomaat virheitä, niin tee Teostolle reklamaatio 31.8. mennessä osoitteeseen huomautukset@teosto.fi.

Lisätiedot Teoston sivuilta.

 

Teostosta kotimaisille musiikin tekijöille ja kustantajille 17,4 miljoonaa euroa

Teosto on maksanut 8.6. vuoden päätilityksensä säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille. Kesäkuun tilitys koostuu pääosin vuonna 2015 kerätyistä kotimaisista esityskorvauksista. Tilityksessä korvauksia maksettiin kaikkiaan 10 037 musiikintekijälle ja -kustantajalle. Yksittäinen musiikintekijä sai tilityksessä keskimäärin noin 1 700 euroa.

 
Valtaosa, eli noin 14 miljoonaa euroa tilityksestä koostuu kotimaisilla radiokanavilla, tv:ssä, konserteissa, festivaaleilla ja muissa elävän musiikin tapahtumissa soitetun musiikin esityskorvauksista. Tekijöille ja kustantajille maksettiin lisäksi 2,1 miljoonaa euroa NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) keräämiä tallennuskorvauksia ja online-korvauksia musiikin käytöstä muun muassa Spotifyn ja YouTuben kaltaisissa online-palveluissa.
 
Kesäkuun tilityksessä oli mukana ensimmäistä kertaa korvauksia verkkotallennuspalveluista. Kyse on teleoperaattorien tarjoamasta palvelusta, kuten Sonera Viihde tai Elisa Viihde, jossa kuluttaja voi tallentaa tv-ohjelmia omaan käyttöönsä myöhempää katselua varten.  
 
Lisäksi maksettiin 1,0 miljoonaa euroa korvauksia kotimaisten musiikin tekijöiden ja kustantajien teosten esittämisestä ulkomailla. Suurimmat ulkomaan korvaussummat maksettiin Ruotsissa, Japanissa, Norjassa ja Hollannissa esitetystä musiikista.
 
Kotimainen musiikki soi konserteissa ja tapahtumissa
 
Teosto maksaa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille sisarjärjestöjensä kautta yhteensä 20,5 miljoonaa euroa esityskorvauksia heidän musiikkinsa esittämisestä Suomessa.
 
Teoston tilityksessä käsiteltävän tiedon perusteella Suomessa soiva musiikki on yhä useammin ulkomaista, vaikka kotimaisen musiikin esittäminen lisääntyikin hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 kaikesta Suomessa esitetystä musiikista noin 40 prosenttia oli kotimaista.
 
Teosto maksaa esitys- ja tallennuskorvauksia oikeudenomistajille neljästi vuodessa. Päätilitys on kesäkuussa, jolloin maksetaan suurin osa edelliseltä vuodelta laskutetuista esityskorvauksista. Teosto on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka keräämät musiikinkäytön korvaukset menevät kulu­jen vähentämisen jälkeen suoraan säveltäjille, sanoittajille, sovitta­jille ja kustantajille.
 
Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetut korvaukset
 
Euroa
Radio 3 761 966
Televisio 4 062 068
Teatterielokuvat 197 610
Tapahtumat, elävä musiikki 5 948 356
Ylen verkkopalvelut (esim. Yle Areena) 279 563
Esityskorvaukset ulkomailta 1 028 593
NCB:n kautta maksettavat online- ja tallennuskorvaukset 2 151 419
YHTEENSÄ 17 429   575

Biisinteko-pyöräretki lauluntekijöille

Neiti Ö ja Ykkösryhmä järjestää:

BIISINTEKO-PYÖRÄRETKI LAULUNTEKIJÖILLE Saariston rengastiellä – Ahvenanmaalla!

  • Ajankohta: ma 4.7. – su 10.7.2016
  • Joka saaressa tehdään cowritebiisi 2-3 lauluntekijän ryhmissä – matka jatkuu seuraavaan saareen, kun biisi on tehty 😀
  • Pähkinänkuoressa: Tehdään kimpassa biisejä! Silmänkantamattomiin järjettömän kaunista saariston luontoa!  Pyörä alla ja ympärillä aiheittenmeri! Hyvä porukka! 
  • Keskiössä cowrite biisinteko, liideihin kirjoittaminen ja aiheiden löytäminen. 

Reitti:

  • Lähtö: Suomineidon lounaishelmasta Kaarinasta, Hovirinnan uimarannasta maanantaina 4.7. klo 10.00. 
  • Kaarina – Parainen – Korppoo – Kökare – Sottunga- Föglö/Överö – Kumlinge – Lappo – Brändö – Kustavi 
  • Yhteensä pyöräillen noin 167 km. Saaresta saareen edetään lautoilla ja yhteysaluksilla. Päätepiste ja biisimaali: Kustavi
  • Jatkoyhteys: Kustavi-Turku, Turun linja-autoasema noin 66 km: autolla 1h ajomatka / linja-autolla / polkupyörällä 3h 30 min
  • Osallistumismaksu 80 € sis. ohjelma ja ennakkotehtävät. Jokainen vastaa itse ruokakuluista sekä mahdollisista lautta- ja majoituskustannuksista. Huom! Jokamiehenoikeudella ja vastuulla saa telttailla luonnossa ilman maksuja.

Ilmoittautumiset:

Neiti Ö, nina.erjossaari@gmail.com040 559 2216

Ykkösryhmä, ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com040 771 7715, www.ykkosryhma.fi

Katso myös biisintekoleiri lauluntekijöille Kuusiston saaressa!

Cowrite-biisileiri lauluntekijöille Kuusiston saaressa

COWRITE BIISILEIRI LAULUNTEKIJÖILLE 

Kuusiston saaressa, Kaarinan Vuolahden leirialueella

Ajankohta: 

la 6.8. klo 10.00 – su 7.8. 2016 klo 20.00 

  • + majoitus mahdollisuus su 7.8 – ma 8.8
  • Tehdään kimppabiisejä 2-3 lauluntekijän ryhmissä! Biisikalliolla meren äärellä!
  • Keskiössä cowrite-työskentely ja aiheiden löytäminen. 
  • Työskentelytilat: Luhti, päärakennus, rantasauna, metsä, nuotio ja biisikallio
  • Osallistumismaksu 50 € sis. aamupalat la ja su, majoitus pikkumökeissä/Luhdissa, sauna ja leiriohjelma.  Tarvittaessa majoitus + iltasauna su 7.8 – ma 8.8 Vuolahdessa + 10 € 
  • Leiriytyä voi myös omassa teltassa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Neiti Ö, nina.erjossaari@gmail.com040 559 2216

Ykkösryhmä ykkosryhma.kiertueteatteri@gmail.com040 771 7715

Järjestäjä Neiti Ö ja Ykkösryhmä  www.ykkosryhma.fi

Katso myös Biisinteko-pyöräretki-leiri!

Uudet laulut -sävellys- ja sanoituskilpailun finalistit valittu

Suosittuun kilpailuun osallistui yhteensä 210 teosta.

Uudet laulut 2016 -finalistit

Atlantis
säv & san Sauli Alipirjelä

Johanna
säv. Tenho Raaterova, Carl Sjöblom
san. Tenho Raaterova, Karri Lehtonen

Kalteva maa
säv. & san. Sami Joensuu

Kivi kiveltä
säv. Hannele Kauppinen, Elias Kauppinen
san. Hannele Kauppinen

Kuppi kahvii
säv & san Ukko Finning

Onko olemassa turhempaa kuin purjehdus
säv & san Janne Rintala

Saint Helena
säv & san Axel Ehnström

Samassa sateessa
säv. Ripa Eskolin, Antti Karisalmi, Lasse Väyrynen
san. Sanna Korkee

Uhanalainen
säv. Emilia Rinne, Max-Lapinsuo-Sylwén
san. Emilia Rinne

Vastuuttoman varomattomasti
säv & san Jenni Westerbacka

UUDET LAULUT  on sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään aiemmin esittämättömiä lauluja. Kotkan Meripäivien yhteydessä vuodesta 2010 järjestetyn kilpailun nimi oli aiemmin Vuoden Merilaulu.

Kilpailun tuomariston puheenjohtajan, sanoittaja Eija Hinkkalan mukaan teosten taso ”jatkoi vuosittaista nousuaan”.

– Finaaliin valikoitui monipuolinen kattaus lauluja, joissa sekä sävellys että sanoitus ovat tasokkaita ja joissa ne on sulautettu onnistuneesti tukemaan toinen toisiaan, hän kertoo.

Kilpailun nimen vaihtumisella on myös ollut Hinkkalan mielestä merkitystä.

– Kilpailukappaleiden tyyliin vaikutti selkeästi kilpailun uusi nimi ja se, että teosten edellytettiin edustavan populaarimusiikkia. Isoin osa teoksista oli tämän päivän poppia ja iskelmää, kuitenkin moninaisin vaikuttein. Kupletti- ja laulelmaperinnettäkin oli päivitetty onnistuneesti.

Hinkkala odottaa innokkaana heinäkuussa Kotkan Meripäivillä järjestettävää finaalikonserttia.

– Finaalista on tulossa korkeatasoinen ja yleisö tulee varmasti viihtymään, hän toteaa.

Kilpailun pääpalkinto on arvoltaan 2000 euroa. Finaalikonsertin paras esitys palkitaan 1000 euron Kotkan Ruusu -palkinnolla.

Uudet laulut -sävellys-  ja sanoituskilpailun 10 finaaliteosta kuullaan Kotkan Meripäivillä Kotka-lavalla ilmaiskonserttina perjantaina 29.7. klo 15. Tapahtuman juontaa Iskelmäradion Mikko Siltala ja kilpailijoita säestää ammattilaisbändi, jonka kapellimestari Mikko Mäkinen kokoaa.

Kilpailun järjestää Kotkan kulttuuriasiainkeskus sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Yhteistyössä mukana myös musiikkikustantamo Kaiku Songs. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii sanoittaja Eija Hinkkala. Tuomariston muut jäsenet ovat musiikintekijä ja Elvis ry:n hallituksen jäsen Virpi Eroma, musiikintekijä Petri Somer, Kotkan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, musiikkipedagogi Marko Kuusela ja musiikkikustantaja Tom Frisk (Kaiku Songs).

Lisätiedot
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
puh. 041 517 8998

 

Lokakuun Biisijalostamon haku on käynnissä! Hae mukaan 1.9. mennessä.

Elvis järjestää lokakuun lopulla Biisijalostamon, jossa hiotaan musiikinteon käsityötaitoja ja verkostoidutaan. Mukaan voivat hakea elvisläiset säveltäjät ja sanoittajat ikään ja genreen katsomatta. 

BIISIJALOSTAMOSSA pääset tekemään töitä suomalaisen huipputuottajan mentoroitavana. Mentoreina toimivat tuottajat Jukka ImmonenEppu Kosonen sekä Antti RZY Riihimäki. Työskentely tapahtuu kolmen hengen ryhmissä.

UUTTA on, että laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa vierailee leirillä pitämässä tekstijalostamon, ja Warnerin A&R-manageri Lasse Kurki antaa palautetta levy-yhtiön näkökulmasta. Uutta on myös se, että valitut ryhmät tekevät biisit etukäteen. Ryhmäläisten tulee siis varata yhteistä co-writing-aikaa ennen varsinaista Biisijalostamoa. Leirillä keskitytään laulujen jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. 

MUKAAN haetaan työnäytteillä (yksi biisi / hakija), joiden perusteella mentorit valitsevat omat ryhmänsä. Mentoreille ei kerrota etukäteen hakijoiden henkilöllisyyttä, vaan biisi ratkaisee. On siis tärkeää, että valitset työnäytteeksi kappaleen, joka mielestäsi kuvaa sinua tekijänä parhaiten. Voit hakea mukaan säveltäjänä, sanoittajana tai säveltäjä-sanoittajana. Biisin jatkokehitys Biisijalostamon jälkeen on tekijöiden päätettävissä.
 
BIISIJALOSTAMO LOKAKUUSSA 2016
  • Mitä? Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien mentoroitavana.
  • Missä? Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus Kallio-Kuninkala, Järvenpää. Tutustu paikkaan: www.kuninkala.fi
  • Milloin? 24.–26.10.2016 (2,5 päivää). Viimeinen hakupäivä on 1.9.2016. Valinnat ja ryhmäjaot julkaistaan syyskuun puolivälissä.
  • Kenelle? Sinun tulee olla Elvis ry:n jäsen. Jos olet ollut mukana kevään Biisijalostamossa, et voi hakea tällä kertaa mukaan. Mikäli et ole vielä Elvis ry:n jäsen, tutustu jäsenkriteereihin ja täytä hakemus. Biisijalostamoita on tarkoitus järjestää jatkossakin.
  • Hinta? 250 € / hlö (sisältää täyden ylläpidon)
  • Hakeminen? Viimeinen hakupäivä on 1.9.2016. Voit hakea mukaan säveltäjänä, sanoittajana tai säveltäjä-sanoittajana. Valmiina työryhmänä ei voi hakea. Valitse työnäytteeksi yksi biisi (mp3), jonka koet kuvaavan parhaiten sinua tekijänä. Se saa olla joko julkaistu tai julkaisematon. Työnäyte ei ole Biisijalostamossa työstettävä biisi.
  • Kysyttävää? Biisijalostamo@elvisry.fi

 

Alfred Kordelinin Säätiö yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen säätiö, joka tukee tiedettä ja kulttuuria. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja ja palkintoja tutkijoille, taiteilijoille ja kulttuurin kentällä toimiville yksityishenkilöille, työryhmille ja yhdistyksille vuosittain noin 4,5 MEUR.

Elokuun haku

Säätiö myöntää ensisijaisesti henkilökohtaisia 12. ja 6. kuukauden mittaisia 24 000 ja 12 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja tieteeseen, kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansanvalistukseen. Työryhmille ja yhteisöille voidaan myöntää enintään vuoden mittaisia ja enintään 30 000 suuruisia hankeapurahoja.

Tammikuun haku

Tammikuussa voi hakea suuret kulttuurihankkeet sekä kaupunki ja kohderahastojen apurahoja.

Lisätietoa: https://kordelin.fi/ 

 

 

 

CreMA-määrärahan haku käynnistyi – erityisteemana kaupunkikehittäminen

AVEKilta pk-yrityksille monialaista tuotekehitystukea

AVEKin jakamaa CreMA-määrärahaa jaetaan vuonna 2018 enintään 280 000 €. Tavoitteena on käynnistää n. 20–30 luovien alojen ja muiden alojen monialaista pilottihanketta ja näin edistää uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintamallien syntymistä. Haku on auki 1.10.2018 saakka.

Vuoden 2018 CreMA-haun erityisteemana kaupunkikehittäminen

Vuoden 2018 CreMA-haussa painotetaan kaupunkikehittämistä. Luovan alan osaajat halutaan mukaan yritysten ja kaupunkien innovaatio- ja palvelutoimintaan. Luovan alan osaaminen voi olla merkittävällä tavalla mukana kaupunkien kehittämisessä tuottamalla kaupallisia palveluita julkiselle sektorille ja yrityksille.

Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on tuottaa kaupunkien ja yritysten sekä asukkaiden tarpeisiin uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta hankkeissa luovien alojen osaamista siirtyy muille toimialoille ja muiden alojen osaamista luoville aloille. Kaupunkikehittämisen teema tarjoaa luovan alan yrittäjille mahdollisuuksia luoda pitkäkestoisia, laajoja kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Muiden alojen näkökulmasta rahoitus mahdollistaa luovan osaamisen hyödyntämisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Hakijoita rohkaistaan luomaan verkostoja siten, että yhdessä hankkeessa voi hakijana olla useampi luovan alan yritys edistäen uusien kumppanuuksien ja ekosysteemien syntymistä ja monialaisia liiketoimintaympäristöjä. Myös muilta aloilta mukana voi olla yritysverkosto.

Vuoden teeman lisäksi voidaan hyväksyä myös muita aiheita käsitteleviä hakemuksia.

Luovan alan toimija tärkeä kilpailuvaltti kaupungeille

Kaupungit alustoina ovat mahdollisuuksien ympäristöjä, kun ideoidaan ja muotoillaan uusia palvelualustoja, liiketoiminta- ja palveluekosysteemejä, kokeillaan uusia yhteiskehittämisen menetelmiä ja kehitetään parempaa asiakasymmärrystä. Luovan alan osaamista kaupunkien kehittämisessä voi yhdistää mm. matkailuun ja tapahtumiin, ruoka-alaan ja hyvinvointialaan.

Osaamisaloja ovat mm. muotoiluosaaminen, ihmiskeskeinen suunnittelu ja kokeilukulttuuri, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen eri aloilla, esimerkiksi asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa, erilaiset vuorovaikutusmenetelmät, arkkitehtuuri, brändäys, audiovisuaaliset konseptit, elämyksellisyys-kokemuksellisuus-merkityksellisyys, palvelukonseptien luominen, kysyntälähtöiset liiketoimintamallit, tilasuunnittelu, digitaaliset sisällöt, pelillisyys, tapahtumatuottaminen, viestintäosaaminen, visualisointi ja valotaide, tarinallisuus, eettinen osaaminen, kestävän kehittämisen ratkaisut, työpajamenetelmät, tekijänoikeus- ja sopimusosaaminen. Kaupungit toimivat alustana palvelujen tuotannossa sen asukkaille ja siten mahdollistajina yritystoiminnalle, joka tuo hyvinvointia ja merkityksellisyyttä ihmisille.

Edellisten vuosien CreMA-tukipäätökset ovat nähtävillä osoitteessa: www.kopiosto.fi/avek/cremapaatokset.

CREMA-TUEN HAKEMINEN

CreMA on haettavissa 4.6.– 1.10.2018.

Rahoitusta haetaan AVEK-hakujärjestelmän kautta.

Rahoitusta haettaessa on huomioitava, että
• hakijan tulee olla luovan alan yritys tai useamman yrityksen verkosto
• hankkeessa tulee olla yhteistyökumppanina vähintään yksi teollisuus-, palvelu- tai muiden kuin luovien alojen yritys tai näiden verkosto
• hakemuksen liitteenä on oltava yhteistyökumppanina toimivan muun toimialan yrityksen/verkostonkirjallinen sitoutuminen hankkeeseen

Hakemuksesta on lisäksi hyvä selvitä vastaukset ainakin seuraaviin seikkoihin
• mikä on hankkeen kohteena olevan tuotteen tai palvelun ansaintalogiikka
• miten tuote tai palvelu tuotteistetaan
• kilpailuanalyysi, ts. onko markkinoilla jo samankaltaisia tuotteita tai palveluita
• mikä on hankkeen kansainvälinen potentiaali

Avustuksia ei myönnetä yrityksen perustoimintaan, eikä
• laitehankintoihin
• yksittäisen teoksen tai tuotteen tekemiseen
• yrityksen perustoimintaan liittyvän markkinoinnin kehittämiseen
• hakijayrityksen asiakkaan lukuun tehtäviin tuotekehityshankkeisiin tai tilaustöihin.

Hakijoilta edellytetään omarahoitusosuutta

• CreMA-rahoitus voi olla 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
• 40 % omarahoitusosuuteen voidaan laskea myös hakijan omia työkustannuksia.
• Myös hankepartnerina toimivan muun alan yrityksen taloudellinen osallistuminen hankkeen kustannuksiin on suotavaa, mutta ei pakollista.

ARVIOINTIKRITEERIT

Avustus on tarkoitettu pilottihankkeiden käynnistämiseen luovien alojen sekä teollisuus-, palvelu- ja muiden alojen kanssa.

CreMA-rahoituksella tuetaan hankkeita, jotka
• synnyttävät uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja
• parantavat eri toimialojen välistä yhteistyötä ja erityisesti luovan osaamisen ja perinteisemmän yritysosaamisen yhteensovittamista ja luovat uutta liiketoimintaa
• kehittävät luovien alojen yrittäjyyttä.

Tuettavilla hankkeilla on oltava merkittävä vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Hankkeiden tulee olla innovatiivisia ja yleensä yrityksen kannalta merkittäviä. Hankkeiden tulee myös täyttää normaalit ELY-keskusten tuettaville hankkeille asettamat kriteerit.

Ennakonpidätyksen alaiset palkat ovat CreMA-rahoitusosuuteen hyväksyttäviä kustannuksia. Yrittäjän kohtuulliset laskennalliset työkustannukset voivat olla osa omarahoitusosuutta.

Määräaikaan 1.10.2018 mennessä (kyseinen päivä mukaan lukien) saapuneet hakemukset arvioi asiantuntijaraati, jossa on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, AVEKin sekä ELY-keskusten edustajat.

Hankkeita arvioitaessa painotetaan erityisesti niiden
• uutuusarvoa
• innovatiivisuutta
• taloudellista toteuttamiskelpoisuutta
• liiketoimintapotentiaalia
• kansainvälistä potentiaalia

Myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille maksetaan avustus kahdessa erässä:
• 80 % rahoituspäätöksen jälkeen
• 20 % hyväksytyn raportoinnin jälkeen.

Hankkeiden raportoinnissa noudatetaan AVEKin DigiDemo- ja CreaDemo-rahoitusten käytäntöjä.

CreMA-tuki on de minimis -tukea (vähämerkityksellinen tuki), jonka enimmäismäärä voi olla 200 000 euroa kolmen perättäisen verovuoden jakson aikana. Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon kaikkien julkisten rahoittajien yritykselle de minimis -tukena myöntämä rahoitus.

Hakeminen ja lisätietoa: https://www.kopiosto.fi/avek/tuen_hakeminen/crema/fi_FI/CreMA/