EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä paakirjoitus

Avainsana: paakirjoitus

Tutkimusten valoa

Julkaistu

Valtaosa suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä. Tämä johtopäätös on vedettävissä Tekijänoikeusbarometrista, jonka Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK teetti Taloustutkimuksella lokakuussa 2020.

Kun vastaajia (1282 henkilöä) pyydettiin arvioimaan suhtautumistaan, vain kaksi prosenttia ilmoitti, ettei arvosta luovan alan tekijöitä. Reilusti yli puolet (59%) ilmoitti arvostavansa heitä siinä missä muitakin ammattilaisia. Vastaajista 39 prosenttia arvosti luovan alan tekijöitä erityisen paljon ja ilmoitti olevansa kiitollinen heidän tekemästään työstä. Nuorista, alle 25-vuotiaista, peräti 51 prosenttia ilmaisi erityistä arvostusta ja kiitollisuutta.

Myös mielipidettä tekijänoikeuksista kysyttiin. Vastaajista 63% allekirjoitti täysin väittämän ”tekijänoikeudet ovat tärkeitä”. Noin neljännes (25 %) oli jokseenkin samaa mieltä. Vain kaksi prosenttia piti tekijänoikeuksia turhina, ja 9% ei kallistunut asiassa kumpaankaan suuntaan.

Selkeä enemmistö (78%) koki tekijänoikeusjärjestöt tarpeellisiksi tai melko tarpeellisiksi, samoin tekijänoikeuskorvaukset (84% vastaajista). Vain pari prosenttia koki tekijänoikeudet turhiksi ja oli sitä mieltä, että alan järjestöt ovat väärällä asialla.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2019–2020 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin tekijän- oikeusjärjestelmää suuren yleisön näkökulmasta. Painopiste oli verkkoympäristössä ja vastaajia 1005. Tekijänoikeuksien vastustajien määrä oli tässäkin kyselyssä hyvin pieni. 95% yhtyi väittämään ”luovan työn tekijän tulisi saada korvauksia teostensa käytöstä”. Enemmistön (88%) mukaan tekijä tulee myös mainita, kun teoksia jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Olisipa ihanaa siirtyä uuteen vuoteen luottavaisin mielin ja todeta, ettei se ainakaan huonompi voi olla kuin 2020. Mutta koronakriisin vaikutukset tuntuvat musiikkialalla vielä määrittelemättömän ajan. Pysytään sitkeinä.

Terveyttä ja rakkautta!

Sanna Korkee
päätoimittaja, Musiikintekijä-lehti

Mikä on Ylen exit-strategia?

Julkaistu

Kun koronakriisi tuli Suomeen, laittoi Musiikintekijät alulle vetoomuksen, jossa pyydettiin Yleä ja kaupallisia radiokanavia painottamaan kotimaisen musiikin esittämistä toistaiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 6100 yksityishenkilöä.

Ylen ajatukset kävivät yksiin adressin allekirjoittaneiden toiveen kanssa. Julkaisujohtaja Ismo Silvon mukaan Yle Radio 1, Radio Suomi ja YleX lisäsivät kotimaisen musiikin soittoa koronakeväänä yhteensä 170 tunnilla kuukaudessa.

”Siis absoluuttisesti runsaat viisi tuntia lisää kotimaista musiikkia joka päivä verrattuna 2019 vastaavaan aikaan ja alkuvuoden 2020 tilanteeseen”, Silvo kirjoittaa Ylen nettisivuilla.

Silvo perustelee kotimaisuusasteen lisäämistä sillä, että epävarmoina aikoina kotimainen musiikki luo tuttuutta ja jatkuvuuden tunnetta tärkeällä tavalla. Tuttuun tosiaan luotettiin. Ainakaan Radio Suomi ei poikkeusaikana ottanut uutta kotimaista soittoonsa enempää tavallisestikaan: Viikoilla 12­–24 uutuuslevyjä pääsi soittoon yhteensä 29. Ne olivat kaikki kotimaisia. Vastaavana aikana viime vuonna Radio Suomi otti soittoon 34 kotimaista ja 11 ulkomaista uutuusbiisiä.

Kotimaista musiikkia lisättiin myös siksi, että Yle halusi ”tukea ja helpottaa kotimaisten muusikoiden äkkiä muuttunutta ansaintatilannetta elävän musiikin poistuttua muilta lavoilta”. Poikkeustila on nyt maassamme ainakin tältä erää ohi, mutta yleisötilaisuuksien peruuntuminen vaikuttaa musiikintekijöiden toimeentuloon vielä pitkään. Tästä lisää Akun latauksessa.

Mikä mahtaa olla Ylen exit-strategia koronakriisissä? Silvo ei kirjoituksessaan kerro, palataanko kotimaisen musiikin soittomäärässä aikaan ennen koronakriisiä. Vai käykö niin, että muutos on pysyvä, uusi normaali?

Musiikintekijä-lehti palaa aiheeseen syksyllä.

Lämmintä kesää!

Sanna Korkee
Musiikintekijän päätoimittaja

 

Murattia juurrutellessa

Julkaistu

Musiikintekijä 1/2020 oli viittä vaille valmis ennen koronapandemian aiheuttamaa kriisitilannetta. Ajankohtaisinta tietoa musiikintekijöiden mahdollisuuksista saada kriisiajan taloudellista tukea löydät musiikintekijat.fi-sivustolta.

Musiikintekijöiden hyvinvointipäivää vietetään verkossa 6.5.

Toivon, että lehden jutut inspiroivat ja auttavat sinua muistamaan, että arkielämä jatkuu – siinä määrin, kun se tässä tilanteessa on mahdollista. Musiikintekijää julkaistaan näillä näkymin jatkossakin normaalisti, toki niin, että haastattelut hoidetaan etänä. Tämän numeron haastattelut ja kuvaukset on tehty jo hyvissä ajoin ennen poikkeusoloja, kenenkään terveyttä vaarantamatta.

Pääkirjoitus on lehden sisällöstä se, joka syntyy aina viimeisenä. Niin nytkin. Kun kirjoitan tätä, uutiset kertovat Uudenmaan rajojen sulkemisesta. THL:n uuden ennusteen mukaan pandemia tulee koettelemaan Suomea kovemmin kuin on aiemmin ajateltu. Lähitulevaisuus on pimeän peitossa, ja sanat joko liikaa tai liian vähän.

Koitan ajatella kauemmas, kriisin yli. Oman elämäni solmukohdissa minulla on ollut tapana lohduttautua sillä, että vaikeuksista seuraa jotain hyvää. Jotain sellaista hyvää, jota ei olisi tullut ilman pohjakosketusta. Nyt toki mittakaava on aivan muuta kuin omat murheet.

Hallitus julisti maahan poikkeusolot 16.3. Minä laitoin muratin pistokkaan juurtumaan. Vuoden kuluttua se on kasvanut, vahvistunut ja voi paremmin. Niin mekin. Tämän yritän muistaa.

Sanna Korkee
Päätoimittaja
Musiikintekijä

Moikka sovitaanko hinnoista?

Julkaistu

Tekijä / kustantaja voi irrottaa yksittäisiä teoksia Teoston hallinnoinnista ja alkaa itse hallinnoida niiden käyttöoikeuksia.

Itsehallinnointi on jo tovin ollut mahdollista silloin, kun kyse on katalogimusiikista tai näyttämömusiikista ja joistakin av-tuotannoista (pitkät elokuvat, mainosmusiikki, kaupalliset lyhytelokuvat, yritysesittelyt, markkinointivideot).

Nyt itsehallinnointiin voi ottaa mitä tahansa teoksiaan, mahdollisten kustantajien ja muiden tekijöiden siihen suostuessa.

Mietin asiaa omalta kannaltani. Saan tällä hetkellä pääosan tekijänoikeuskorvauksistani eri artisteille kirjoittamani musiikin (manus) radiosoitosta ja live-esityksistä. Olen aivan tyytyväinen siihen, että Teosto kerää soittoraportit ja tilittää minulle saatavani. Minun ei tarvitse kyttäillä, missä kaikkialla kirjoittamani musiikki soi. Eikä minun tarvitse laskuttaa ketään sen käytöstä. Jos itsehallinnoisin, kaikki tämä olisi vastuullani.

Hoitaisin myös sopimusasiat. Neuvottelisin musiikkini käyttökorvauksista radio- ja tv-kanavien, livepuolen toimijoiden sekä suoratoisto- ja alustapalvelujen kanssa. ”Sanna tässä Moikka, sovitaanko hinnoista?” En usko, että olisin kovin vahvoilla neuvotteluissa.

Teosto laajensi asiakkaidensa itsehallinnointioikeuksia Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vaatimuksesta. KKV:n mielestä itsehallinnointi palvelee musiikintekijöiden tarpeita. Onko näin? 

Vai palveleeko se ennemminkin esimerkiksi jotain mediajättiä? Jos sellainen vaikka haluaisi levy-yhtiönsä artistien ohjelmistoon ammattilaisten säveltämää ja sanoittamaa musiikkia, joka soisi mediajätin kanavilla ja festareilla teostovapaasti.

Koska aloite ei lähtenyt musiikintekijöiltä itseltään, niin olisi oikeasti kiinnostavaa tietää, miten itsehallinnointi voisi meitä hyödyttää. Onko sille tarvetta? Sähköpostittakaa ajatuksianne ja kysymyksiänne (lehti(at)musiikintekijat.fi), niin käsitellään asiaa lisää seuraavassa Musiikintekijässä.

Sanna Korkee
Päätoimittaja

Lue lisää Teoston sivuilta.

Uuteen vuoteen ja vaalikauteen

Julkaistu

1. Sosiaaliturvan tulee olla yhdenvertainen. Tekijänoikeuskorvaukset katsotaan nyt verotuksessa palkkatuloiksi, mutta etuuksien suhteen niiden saajat ovat epätasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Musiikintekijät – ja muut itsensä työllistäjät – eivät voi kerryttää tekijänoikeuskorvauksista sosiaali- ja eläketurvaansa.

2. Ylen tulee olla suomalaisen kulttuurin ylläpitäjä. Musiikintekijät katsoo, että Ylen tuotannoissaan käyttämän musiikin kotimaisuusaste on nykyisellään liian alhainen. Ulkomaisen katalogimusiikin käytöllä on suora vaikutus suomalaisen musiikintekijän toimeentuloon.

3. Kulttuuribudjetin on tuettava luovaa Suomea. Musiikintekijät on huolissaan siitä, että luovan kulttuurin ja viennin kokonaisrahoituksesta uhkaa poistua lähivuosina miljoonia euroja yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen vuoksi. Tämä näivettää suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Myös valtionosuusjärjestelmän uudistushanke saattaa heikentää kulttuurirahoitusta, ellei jaettavaa rahamäärää lisätä.

Mitä ratkaisuja Musiikintekijät esittää tavoitteisiin pääsemiseksi? Lue lisää hallitusohjelmatavoitteista.

PS. Yksi huoli vähemmän! Loppuvuodesta 2018 tuli tieto, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu nostettiin eduskunnan ”joululahjarahoilla” samalle tasolle, mitä se on aiemmin ollut.

Sanna Korkee
Päätoimittaja
Musiikintekijä-lehti

”Yhtiömalli” ja muita vaihtoehtoja

Julkaistu

Musiikintekijät ry:n tavoite kuluvalla hallituskaudella oli verolain uudistus, jonka myötä musiikintekijä voisi halutessaan ohjata tekijänoikeustulot omalle yhtiölleen. Tämä ei toteutunut. Verolaki on edelleen ennallaan. Ja sen mukaan tekijänoikeustuloja verotetaan kuten henkilökohtaista ansiotuloa.

Saatiin kuitenkin musiikintekijöille räätälöity verohallinnon ohje. Sen ansiosta musiikintekijä voi nyt tehdä Teoston kanssa ns. Yhtiömalli-sopimuksen. Sillä hän siirtää (ei siis myy) teostensa tekijänoikeudet määräajaksi (1–5 vuotta) yhtiölleen, jolloin myös tekijänoikeuskorvaukset ohjautuvat yhtiölle. Ja yhtiö velvoitetaan maksamaan suhteutettua palkkaa yhtiön omistavalle musiikintekijälle.

Mutkikasta? Teosto-tulojen tilityksen ”Yhtiömalli” on kannattavin tekijä-yrittäjälle, jolle musiikin tekeminen on pääasiallinen elinkeino, ja jonka tulotaso on kohtuullisen hyvä. Se hyödyttää oletettavasti musiikintekijöitä, jotka saavat isot ennakot kustantajalta. Ennakot voi maksaa takaisin bruttotuloista (normaalikäytännössä niitä maksetaan takaisin nettotulosta).

Teoston verkkosivuilla on laskuri, jolla ”Yhtiömallin” kannattavuuden voi omalla kohdallaan testata. Sieltä löytyy tekijänoikeuskorvausten tulouttamiseen myös muita vaihtoehtoja: ansiotulona verokortilla, toiminimelle, ansiotulo ja kustannusyhtiö -yhdistelmä, oma kustannus- ja osakeyhtiö.

Olisi oikeudenmukaista, että Teosto-korvauksista kertyisi musiikintekijälle sama sosiaali- ja eläketurva kuin ansiotulosta kertyy palkansaajalle.

Kuten sanottua, verolaki on edelleen ennallaan. Ja em. vero-ohjeistusta laadittaessa valtionvarainministeriön virkamiehet pitivät tiukasti kiinni siitä näkemyksestä, että tekijänoikeustuloja tulee verottaa ansiotulona. Piste.

Kun kerran näin on, olisi oikeudenmukaista, että Teosto-korvauksista kertyisi musiikintekijälle sama sosiaali- ja eläketurva kuin ansiotulosta kertyy palkansaajalle. Tämä onkin, jälleen kerran, kirjattu Musiikintekijöiden hallitusohjelmatavoitteisiin.

Kirjoittaja on Musiikintekijä-lehden päätoimittaja.

Onnittelut meille!

Julkaistu

Nimiehdotuksia on tullut jonkin verran, ja niitä saa edelleen lähettää lehden sähköpostiin selvis(at)musiikintekijat.fi. Kaikki ehdotukset keskustellaan läpi Selvis-tiimissä, johon kuuluvat Aku Toivonen, Nina Lith, Kaija Kärkinen ja allekirjoittanut. Viimeisen sanan lehden nimiasiaan sanoo Musiikintekijöiden hallitus.

YouTuben ja Teoston sopimusneuvottelut nousivat Iltalehden möhläyksen takia julkisuuteen ikävällä tavalla. Nettilehti (IL 30.11.) otsikoi aamukahdeksan aikaan, että Teosto oli blokannut YouTuben sisältöä suomalaisilta. Oikeasti Google oli vetänyt sisältöjä pois Suomen YouTubesta. Se oli Googlen tapa kyykyttää pientä Teostoa sopimusneuvottelujen keskellä.

Suomen Musiikintekijät ry sai muutettua keskustelun suuntaa vielä saman aamun aikana yhdessä  tekijöiden ja artistien ulostulojen sekä Teoston asiantuntijoiden kanssa. Disinformaatio ehti kuitenkin levitä somessa laajasti. Teoston rooli musiikintekijöiden taloudellisten oikeuksien valvojana on hankala asia ns. suurelle yleisölle. Siksi me tekijät emme voi liikaa korostaa joka käänteessä sitä, että olemme Teoston asiakkaina valtuuttaneet sen valvomaan taloudellisia etujamme ja neuvottelemaan puolestamme musiikin käytön korvauksista.

Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon musiikintekijöiden järjestö. Tässä YouTube-casessa ihmetyttää se, että joku voi edes kuvitella suomalaisella järjestöllä olevan työkaluja poistaa omatoimisesti sisältöä mediajätti Googlen omistamalta alustalta. Harhainen käsitys teostomafiasta tuntuu sammuttavan kaiken maalaisjärjen.

Kiitos menneestä vuodesta! Toivon kaikille musiikintekijöille ynnä muille lukijoille onnea ja menestystä vuoteen 2018.

Kirjoittaja on Selvis-lehden päätoimittaja.

Paperi pitää pintansa

Julkaistu

Kiitos Selvisin lukijakyselyyn vastanneille. Oli ilo saada tietää, että teistä lähes kaikki (98 %) lukevat lehden aina. Valtaosa (92 %) haluaa, että lehti tulee jatkossakin verkkolehden lisäksi myös paperisena versiona. Joten näin tulee tapahtumaan.
Teitä mietitytti, onko ympäristöystävällistä painaa lehti paksulle luksusluokan paperille tai ökypaperille. Selvis painetaan pinnoittamattomalle paperille, joka on edullinen ja myös luontoystävällisempi vaihtoehto kuin kiiltäväpintainen paperi. Selvisin painopaperilla on kaksi ympäristömerkkiä: EU-ympäristömerkki sekä PEFC-merkki, joka myönnetään metsäystävällisille tuotteille.

Selvis on 30-vuotisen historiansa aikana esitellyt henkilöhaastatteluissaan lukuisia yhdistykseemme kuuluvia musiikintekijöitä. Tätä linjaa jatketaan. Kerroitte palautteissa, että tekijähaastattelut ovat kiinnostavia ja että niillä on inspiroiva vaikutus omaan tekemiseen. Hienoa! Lehden missio onkin olla ”kollegiaalisesti voimauttava lukupaketti”, jonka mielellään säilyttää kirjahyllyssä. Selvisin vuosikerta kuuluu jäsenetuihin. Lehden voi tilata myös, vaikkei olisi yhdistyksen jäsen. Se onnistuu täällä.

Tänä vuonna aloitetulla Q & A -palstalla käsitellään tekijänoikeus- ja edunvalvonta-asioita napakassa muodossa (Q & A vain painetussa lehdessä). Lähettäkää kysymyksiä, niin Selvis ottaa selvää. Niin ikään uusi ja paljon lämmintä lukijapalautetta saanut palsta on Säv. & San. Siinä tekijät paljastavat tarinoita tuttujen laulujen takaa. Minkä laulun tarinan haluaisit lukea – tai kertoa? Ota yhteyttä toimitukseen selvis(at)elvisry.fi.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lokakuun syyskokouksessa päätetään yhdistyksen nimenmuutoksesta. Mikäli hallituksen esittämä Suomen Musiikintekijät ry saa kannatusta, myös lehden nimi, Musiikintekijöiden lehti Selvis, menee vaihtoon. Mikä olisi hyvä nimi lehdelle? Musiikintekijöiden lehti Mute? No ei ainakaan se. Hymiö. Lehti haluaa jatkossakin olla musiikintekijöiden äänekäs kannattaja. Lehteä tehdään Kopiosto ry:n valokopiokorvausten sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurilehtituen rahoituksella.

Syysterveisin
Sanna Korkee
Päätoimittaja

Tarkkuutta sopimusasioihin

Julkaistu

Joutsenlaulusta poistettiin useita säkeistöjä tv-formaattia varten. Maallikkojärjellä ajatellen sanoituksen noin merkittävä lyhentäminen loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia. Niitä määrittävät tekijänoikeuslain mukaan mm. alkuperäisteoksen taiteelliset arvot ja omalaatuisuus. Vai mitä mieltä olette: onko kirja enää sama, jos puolet sivuista on revitty pois?

Tekijällä on laaja yksinoikeus määrätä teoksensa taloudellisesta hyödyntämisestä. Tekijänoikeuslaki sanoo, että jos teosta muunnellaan luvatta, tekijän taloudellista oikeutta loukataan. Hyvin yksiselitteistä.

Muuntelulupa on aina pyydettävä tekijältä tai tekijöiltä itseltään. Paitsi jos teos on kustannettu. Silloin kustantajalle on, sopimuksesta riippuen, saattanut siirtyä oikeus myöntää lupa. Hakulinen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Joutsenlaulun, ja hänellä on sen kaikki oikeudet.

Mitä luvattomasti muunnellun teoksen esittämisestä tai julkaisemisesta seuraa? Siitä ei Suomessa ole oikeuden ennakkopäätöstä. Joutsenlaulu-tapauksesta saattaa tulla sellainen; Hakulinen haluaa katsoa asian loppuun asti Elvisin lakimiehen Henri Niemisen avustuksella.

Mahdollisista oikeustoimista päätetään, kunhan opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tekijänoikeusneuvosto on antanut tapauksesta lausunnon. Lausunto koskee sitä, onko Joutsenlaulusta syntynyt uusi versio, eli onko sovituskynnys ylittynyt. Teoston ohjelmistotoimikunnan mukaan on. Lisää aiheesta Akun latauksessa.

Lämpöä kesään!

Ps. Elvis auttaa jäseniään sopimusasioissa.

Ylen hankalat tekijätiedot

Julkaistu

Kappaleet esitellään tyyliin ”Metro-tytöt: Hiljainen kylätie, Johanna Kurkela: Rakkauslaulu, Armi ja Danny: Tahdon olla sulle hellä”. Ja niin edelleen. Mukana on myös ”Reijo Taipaleen Satumaa”, joka sijoittui kakkoseksi Ylen Kaikkien aikojen iskelmät -äänestyksessä 10 vuotta sitten. Silloinkaan äänestykseen otettujen laulujen tekijätietoja ei ilmoitettu; ei edes äänestystuloksista kerrottaessa. Elvis ry lähestyi tuolloin Yleä kirjeellä, jossa se paheksui tekijätietojen puuttumista ja pyysi oikaisua. Näemmä nyt on paikallaan lähettää Ylelle samaiset isyysoikeusterveiset uusintana, tähän hetkeen päivitettynä:

”Suomi 100 vuotta – Rajaton 20 vuotta -äänestyksen yhteydessä on jätetty teosten tekijöiden nimet mainitsematta. Tämä on selvästi hyvän tavan ja tekijänoikeuslain 3 § 1 momentin vastaista. Muistutamme, että tekijöiden moraalisiin oikeuksiin kuuluva tekijöiden nimien mainitseminen teoksen esittämisen yhteydessä on tekijän persoonan kunnioittamista.”

Uuden Musiikin Kilpailun osalta on havaittavissa hienoista yhteisymmärrystä. UMK:n nettisivuilla kilpailijat esitellään vahvasti artisti edellä, mutta kappaleiden tekijätiedot löytyvät sentään Yle Areenasta ja näkyivät tv-ruudussa, kun finalistit julkistettiin. Hurraa ja hymiö! Musiikilla on tekijänsä.

Edistyksellistä vuotta 2017!
Mainittujen kappaleiden tekijätiedot:
Metro-tytöt: Hiljainen kylätie (1953) säv. / sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa
Reijo Taipale: Satumaa (1962) säv. / san. Unto Mononen, sov. Kaarlo Valkama
Armi ja Danny: Tahdon olla sulle hellä (1977) säv. / sov. Veikko Samuli, san. Juha Vainio
Johanna Kurkela: Rakkauslaulu (2010) säv. Lauri Ylönen, san. Paula Vesala, sov. Sampo Haapaniemi, Markus Koskinen