Musiikintekijä Kirjallisuus

Tilaa kirja jäsenetuhintaan: Lottaliina Pokkinen: Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille

Tilaa nyt jäsenetukirja: Ad Libris -kirjakaupan tarjous koskien kirjaa ”Artisti maksaa – neuvotteluopas luovalle alalle”.
 
Kirja on nyt tilattavissa täältä alennushintaan 23,90  (ovh 32,90 ). Tarjous on voimassa 28.2.2018 saakka. 
 
 
Lottaliina Pokkinen:  Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille (nidottu, 295 s.)

Kuinka tulla paremmaksi neuvottelijaksi? Miten ottaa huomioon oma ja neuvottelukumppanin persoona? Miten viedä eteenpäin paikalleen jämähtänyttä keskustelua?
 

Kirjassa käydään läpi neuvottelutyylien ja sopimusoikeuden perusteet sekä esitellään laaja työkalupakki, jonka avulla luovan alan ammattilainen voi valmistautua neuvotteluihin, hyödyntää neuvottelutilanteessa omaa luovuuttaan ja oppia neuvottelemaan itselleen parempia sopimuksia. Lisäksi kirja sisältää yli kahdenkymmenen luovien alojen ammattilaisen kertomukset omista neuvottelukokemuksistaan.

 

”Tätä kirjaa on kaivattu alalle jo pitkään – ja nyt sen kirjoitti todellinen luovien alojen ammattilainen.”  – Sofi Oksanen

  

Kirjaa varten haastatellut luovien alojen ammattilaiset:

Lenita Airisto 

Marco Bjurström

Elina Brotherus

Anna-Riikka Carlson

Katariina Guthwert

Veikko Halmetoja

Anna Kortelainen 

Jarno Laasala

Jani Leinonen

Michael Monroe

Sofi Oksanen 

Ompeluseura-työelämäverkosto

Jukka Perko 

Axa Sorjanen 

Kasper Strömman

Heli Sutela

Waltteri Torikka

Kimmo Valtanen 

Maria Veitola 

Tiina Vihtkari 

Juha Vuorinen 

 

Kirjasta sanottua:

”Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen auttaa työkseen luovia tekijöitä sopimusten teossa. Hän tietää, miten epämiellyttäviä hintakeskustelut useimmille ovat – jopa isoille nimille, mikä tulee esiin Pokkisen tuoreessa neuvotteluoppaassa Artisti maksaa. Kun kirjailija Sofi Oksanenkin myöntää, että rahasta on vaikea neuvotella, nuoren ammattilaisen ei tarvitse tuntea itseään surkimukseksi.”
–Terhi Hautamäki, Suomen Kuvalehti 19.19.2017

”Kun laskin kirjan kädestäni, teki mieli alkaa itkeä. Ai että olen ollut helposti höynäytettävä! Mutta niin ovat olleet muutkin. Näin ajattelin, kun luin Lottaliina Pokkisen kirjoittaman neuvotteluoppaan Artisti maksaa (Nemo). Uutuuskirjassa taiteilijat kertovat neuvottelutaidoistaan.”
–Suvi Kerttula, Ilta-Sanomat 21.10.2017

”Pokkinen purkaa kirjassaan neuvottelemisen mystiikkaa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Omaa persoonaa ei tarvitse kovettaa, eikä taktikointi kuulu hyvään neuvottelutapaan. ’Minulle on ollut suurin oivallus, ettei tarkoitus ole lähteä voittamaan. Tavoitteena pitäisi olla jaettu ykkössija.’”
–Taina Ahtela, Talouselämä 46/2017

”Kirjan kieli on kauttaaltaan sujuvaa ja selkeää, mikä monimutkaisista sopimusoikeudellisista kuvioista kerrottaessa on erinomainen asia. Tekstiä jaksottavat ja elävöittävät Pokkisen haastattelemien luovien alojen menestyjien kommentit ja suorat sitaatit. Kirjan lopussa on lisäksi käytännöllinen muistilista neuvotteluihin valmistautumista varten.”
Kompositio 2/2017

 

Musiikkiala julkisti teesit tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi – Suomen Musiikintekijät mukana

Suomalaiset musiikkialan toimijat ovat koonneet kuusi teesiä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi toimialalla.

Perusteet teeseille luotiin Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä Tampereella lokakuussa 2017. Musiikkialan ammattilaisista koostunut työryhmä on työstänyt teesit lopulliseen muotoonsa. Hankkeen koordinoi Music Finland. Osoitteesta yhdenvertainenmusiikkiala.com löytyvillä teeseillä pyritään edistämään toimialan yhteistä, tasa-arvoista tulevaisuutta. Sivulla on myös päivittyvä lista teesit jo allekirjoittaneista toimijoista ja linkki, jonka kautta organisaatiot voivat lisätä oman allekirjoituksensa mukaan.

Allekirjoittavat yritykset ja organisaatiot sitoutuvat tekemään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä noudattamaan sitä. Toimijat sitoutuvat edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta aktiivisesti viestinnässä, rekrytoinnissa ja palkkauksessa, hallinnossa ja johdossa sekä taiteellisessa päätöksenteossa. Myös lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus valita musiikillinen polkunsa ilman ennakkoasenteita, taustastaan ja sukupuolestaan riippumatta.

Suomen Musiikintekijät on ensimmäisten joukossa allekirjoittanut teesit. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Aku Toivonen on tyytyväinen alan yhteiseen ulostuloon tärkeässä asiassa.

”Meille on kunnia-asia kannattaa näitä teesejä ja toteuttaa niihin liittyvät sitouttavat toimenpiteet. Musiikkiala ansaitsee tasa-arvoisen, monimuotoisen ja yhdenvertaisen tulevaisuuden, ja sillä on hyvät edellytykset toimia näiden edistämisessä esimerkillisesti. Sitoudumme siis sekä toimenpiteisiin että esimerkkinä ja edistäjänä toimimiseen”, Toivonen sanoo. 
 

Vuonna 2017 Music Finland tilasi Suomen musiikkialan sukupuolijakaumia työ- ja luottamustehtävissä kartoittavan esiselvityksen taustatiedoksi työpajaan, jossa luotiin perusteet teeseille. Selvitys osoittaa, että erityisesti suomalaisten musiikkialan yritysten ja yhdistysten hallitusten jäsenet sekä ylintä päätäntävaltaa käyttävät johtajat ovat pääosin miehiä.
 
Kaikki suomalaiset musiikkialan yritykset ja yhteisöt ovat tervetulleita allekirjoittamaan ja jakamaan teesit osoitteessa yhdenvertainenmusiikkiala.com.

MES-tukien hakuajoissa muutoksia

Useat Musiikin edistämissäätiön tukimuotojen hakuajat muuttuvat. Muutos koskee äänitetuotannon tukea, markkinointi- ja vientitukea, elävän musiikin tukea ja työskentelytukea. Näiden tukien hakuajat aikaistuvat kahdella viikolla, muiden tukien hakuajat pysyvät ennallaan. Katso alla listaus uusista hakuajoista.

Muutoksella pyritään välttämään hakemusten käsittelyn ruuhkautumista, ja näin päätöstiedot saadaan hakijoille nopeammin. Joidenkin tukimuotojen hakukriteereissä on myös muutoksia, katso tiedote uusista ohjeistuksista täältä:

www.musiikinedistamissaatio.fi

Uudistuneet hakuajat

Hakuaika päättyy kunakin hakupäivänä klo 24.

Äänitetuotantotuki

1. 15.1. mennessä (äänitetuki)
2. 15.4. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki) 3. 15.8. mennessä (äänitetuki)
4. 15.10. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki)

Hakemukset pitää toimittaa viimeistään neljä kuukautta julkaisun jälkeen.

Markkinointi- ja vientituki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Elävän musiikin tuki (sis. VAKA-tuen)

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä

3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Kuoromatkatuki

1. 31.3. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen matkaa.

Työskentelytuki

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä 3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen työskentelyjakson alkamista.

A V-tuotantotuki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tuotantojen valmistumista / julkaisemista.

Julkaisutuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen julkaisujen valmistumista.

Koulutustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Tutkimustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tutkimustyön aloittamista. 

 

Suomen Musiikintekijät kävi Radio Suomessa kylässä

Tavoitteena oli tutustua keväällä työnsä aloittaneeseen musiikkipäällikkö Johan Lindroosiin sekä kysyä yleisemmin Radio Suomen musiikkivalinnoista ja toiminnasta tänä päivänä. Lindroosia tapaamassa olivat hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen, varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen. 

 
Suomen Musiikintekijät kysyivät, Lindroos vastasi.
 
1. Onko mahdollista nostaa Radio Suomen soittaman musiikin kotimaisuusastetta?
– Kotimaisuusasteen nostaminen on ollut tietoinen valinta. Me mittaamme ja seuraamme kotimaisuusastetta aktiivisesti, mutta emme ole määritelleet kiintiötä kotimaiselle musiikille. Kotimaisuusaste on kuitenkin viime kuukausien aikana noussut.
 
2. Miten uudet/tulevat julkaisut tulevat musiikkipäällikön tietoon? 
– Uudet biisit lähetetään useimmiten sähköpostilla, jossa on linkki soivaan tiedostoon. Uutta musiikkia tullaan myös esittelemään minulle toimistolleni.
 
3. Miten soittopäätökset tehdään?
– Valitsen kuunteluraadin Ylen henkilökunnasta. Esittelen raadille uutuudet ja samalla kuuntelemme myös vanhoja biisejä, joista tehdään nostoja raadin keskustelun perusteella. Raadit kuuntelevat kappaleet ilman, että tietävät kuka on artisti, tai mikä on kappaleen nimi. Tällä pyritään välttämään raadin ennakkoasenteiden vaikuttamista valintoihin. Eli kuulokuva ratkaisee soittoon menevät biisit. Muita vaikuttajia ei ole. 
 
4. Julkaisevatko muut kuin major-yhtiöt soittamisen arvoista musiikkia?
– Julkaisevat! Ja Radio Suomen valikoimassa soi myös muiden kuin vain major-yhtiöiden musiikkia. Kaikki kappaleet ovat meidän näkökulmasta samalla viivalla. Kuulokuva ja yksittäisen kappaleen sopiminen kokonaisuuteen ratkaisee – riippumatta siitä, onko se omakustanne tai levy-yhtiön julkaisema. 
 
5. Miten huomioitte suomalaisen riippumattoman musiikkituotannon ja onko mahdollista soittaa enemmän musiikkia valtavirran ulkopuolelta?
– Musiikin erikoisohjelmilla on vapaat kädet itse valita ne kappaleet, jotka ohjelmassa soivat. Musiikin erikoisohjelmia on 17 ja lisäksi toivekonsertteja joissa soi paljon niin sanotusti valtavirran ulkopuolelta. Ja mitä tulee lähetysvirtaan, niin avainsana meille on tunnettavuus. Voidakseen ujuttaa musiikkia valtavirran ulkopuolelta täytyy soittaa tarpeeksi “tuttua”, ettei kanavan kuunteleminen tule liian raskaaksi. Musiikin pitää myös tukea puhuttua sisältöä.
 
6. Olisiko mahdollista, että alueellisuus ja ohjelmasisällöt voisivat kohdata soitettavan musiikin kanssa? Millainen mahdollisuus aluetoimituksilla on valita soitettavaa musiikkia?
– Aluetoimittajilla on mahdollisuus nostaa musiikkia esim. artistihaastattelun yhteydessä ohjelman aiheen mukaan. Aluetoimitukset ovat myös mukana raadeissa vaikuttamassa siihen, mitkä uutuuskappaleet nostetaan soittoon. 
 
7. Onko mahdollista lisätä kotimaisen muun kuin suomenkielisen musiikin soittamista?
– Englanninkielisen suomalaisen musiikin soittaminen on lisääntynyt viime aikoina. 
 
8. Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 55-vuotiasta. Miten tämä kohderyhmä on huomioitu Radio Suomen musiikkivalinnoissa? Miten toisaalta huomioidaan kanavan markkinajohtajuus? Entä miksi Radio Suomessa on ryhdytty soittamaan hyvin samankaltaista musiikkia kuin YleX:ssä?
– Radio Suomi on yleiskanava, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki suomalaiset kuuntelijat, ikäryhmiä sen suuremmin erittelemättä tai painottamatta. Ylex sen sijaan profiloidaan nuorten kanavaksi. 
 
9. Miten huomioitte moraaliset oikeudet: tekijöillä on oikeus tulla mainituiksi teostensa tekijöinä?
– Olemme nyt tämän keskustelun pohjalta lisänneet tekijätiedot alkaen viikosta 49 Radio Suomen nettisivuille listaan, jossa mainitaan viikon uutuuskappaleet. 
 
10. Kuvaile Radio Suomen soittaman musiikin nykylinjausta muutamalla sanalla. 
– Musiikkia suomalaisille. 
 
Kuvassa vasemmalta Kaija Kärkinen, Markus Nordenstreng, Johan Lindroos ja Aku Toivonen. Kuva: Akut Toivonen.
 

Audiovisual Finland ry lopettaa toimintansa 31.12.2017 ja sen toiminnot jatkuvat uudessa tuottajayhdistyksessä

Elokuva- ja TV-alan vientiorganisaatio Audiovisual Finland lopettaa toimintansa 31.12.2017. AV-alan kansainvälistymistä edistävien toimintojen ja palvelujen tuottamisesta vastaa tulevaisuudessa uusi, keväällä 2018 perustettava tuottajien yhdistys.

Audiovisual Finlandin tehtävänä on ollut edistää suomalaisen elokuva- ja TV-alan kansainvälistymistä ja kasvua sekä tehdä suomalaista audiovisuaalista tuotantoa tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla.

Kymmenen toimintavuotensa aikana järjestö on tuottanut lukuisia vienninedistämistapahtumia Suomessa ja maailmalla, kouluttanut suomalaisia AV-alan ammattilaisia sekä rakentanut yhteyksiä kansainvälisiin alan yrityksiin sekä toimialavaikuttajiin eri maissa.

Lisäksi Audiovisual Finland toimi koko toimialan veturina pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä, jonka tuloksena Suomeen syntyi vuoden 2017 alussa kansainvälisesti kilpailukykyinen AV-alan tuotantokannustinjärjestelmä.

Päätehtäviensä ohessa järjestö on jakanut vuosittain Hulda-vientipalkintoa, joka annetaan kotimaiselle audiovisuaaliselle tuotannolle, henkilölle, yritykselle tai työryhmälle, joka on osoittanut innovatiivisuutta ja tehnyt selkeän kansainvälisen läpimurron alallaan.

”Kiitän koko Audiovisual Finlandin hallituksen puolesta organisaation arjen pyörittämisestä vuosien varrella vastanneita toiminnanjohtajia, vienninedistämistyöhön sitoutunutta henkilöstöä sekä yhteistyökumppaneita merkittävien tulosten saavuttamisesta. Tulevaisuudessa tämä arvokas työ tulee jatkumaan osana uutta organisaatiota, johon eri av-alan toimijoita yhdistetään ja saamme aiempaa suurempia muskeleita suomalaisen AV-osaamisen ja -tuotannon vientiin”, kiittää hallituksen puheenjohtaja Valtteri Niiranen.

Vuosina 2007-2015 organisaatio tunnettiin nimellä FAVEX (Finnish Film & Audiovisual Export) ennen nimen vaihtamista Audiovisual Finlandiksi vuonna 2016.

Uudesta, perusteilla olevasta tuottajien yhdistyksestä ja sen palveluista tiedotetaan tarkemmin kevään 2018 aikana.

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 13. joulukuuta vuoden 2017 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 251 kpl. 28 apurahaa, suuruudeltaan 1.500 – 2.000 euroa myönnettiin mm. seuraaville.

Siru Airistola, Antti Autio, Malang Cissokho, Jukka Eskola, Susanna Haavisto, Janne Haavisto, Jukka Haavisto, Eija Hinkkala, Reetta Hotti, Joel Mäkinen, Jussi Sydänmäki, Jyrki Linnankivi, Mirkka Paajanen, Pasi Moilanen, Kyösti Mäkimattila, Pekka Nisu, Kimmo Numminen, Mika Peltonen, Tuomo Prättälä, Susanna Rantakylä, Noora Salmi ja Antti Vuorenmaa.

Apurahoina jaettu summa 51.190 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Tuomo Tähtinen jättää tehtävänsä Music Finlandin toiminnanjohtajana

 Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen jättää tehtävänsä yhdistyksen johdossa ensi maaliskuussa. Tähtinen aloittaa uuden tehtävänsä musiikkiyhtiö Fullsteam Agency Oy:n toimitusjohtajana 5. maaliskuuta 2018.

 
Tuomo Tähtisellä on takanaan kymmenen vuoden ura musiikkiviennin parissa. Hän on ehtinyt toimia Music Finlandin toiminnanjohtajana vuodesta 2012 alkaen, jolloin Fimic (Finnish Music Information Center) ja Musex (Music Export Finland) yhdistyivät Music Finlandiksi. Sitä ennen Tähtinen toimi Music Export Finlandin projektipäällikkönä vuosina 2008–2012.
 
Tuomo Tähtisen johdolla Music Finland on onnistunut tekemään esimerkiksi hienosti onnistuneen ja tuloksekkaan Aus Finnland -kärkihankkeen saksankielisessä Euroopassa vuosina 2015–2016, sekä tiivistänyt koko musiikkikentän yhteistyötä musiikkiviennissä. Hänen kaudellaan Music Finland on sijoittunut kahdesti Suomen parhaiden työpaikkojen listalle. Lisäksi Tähtinen on valittu kahdesti vuoden järjestövaikuttajaksi Musiikki & Median Industry Awards -gaalassa.
 
”Kuuden vuoden jakso Music Finlandin toiminnanjohtajana on ollut hienoa ja samalla sekä opettavaista että palkitsevaa aikaa. Organisaatio on tuona aikana oppinut mukautumaan vauhdilla muuttuvaan markkinaan ja luomaan uusia keinoja tuottaa lisäarvoa asiakkailleen. Onnistumisiin voi lukea myös sen, että suomalainen musiikkiala tekee viennin parissa tiiviimmin yhteistyötä kuin koskaan aikaisemmin. Haluan kiittää kaikkia hallituksia, yhteistyökumppaneita sekä tietenkin Music Finlandin upeaa henkilökuntaa, jonka kanssa olen saanut nämä vuodet työskennellä”, Tuomo Tähtinen summaa.
 
”On vain luonnollista, että näin taitavalla ja pidetyllä johtajalla on kysyntää kautta musiikkialan. Music Finland on luotettava suomalaisen musiikin kansainvälistymisen kumppani. Yhdistyksen uuden johtajan rekrytointiprosessi on jo aloitettu, ja julkinen haku avautuu lähipäivinä. Odotamme suurta kiinnostusta tehtävää kohtaan”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Aku Toivonen (Suomen Musiikintekijät ry) ja kiittää Tuomo Tähtistä arvokkaasta panoksestaan Music Finlandin kehittämisessä nykyiselle tasolleen.

Tuomo Tähtinen nykyisessä tehtävässään Music Finlandin toiminnanjohtajana maaliskuun alkuun 2018 saakka. Uudesta toiminnanjohtajasta uutisoidaan siinä vaiheessa, kun rekrytointiprosessi on edennyt loppuun.

 
Kuva: Music Finland

Popmusiikin teosvienti on musiikkiviennin tulevaisuutta

Kuinka suomalainen popin teosvienti saadaan nousuun? Music Finland sekä suomalaiset biisinkirjoittajat ja musiikkikustantajat toteuttivat syksyn 2017 aikana yhteisen hankkeen popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa.

Popmusiikin biisivienti – siis suomalaisten laulunkirjoittajien tekemät ulkomaisten artistien levyillä julkaistut kappaleet – on musiikkiviennin kasvualue. Music Finlandin syyskuussa raportoiman selvityksen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden ulkomaisilla julkaisuilla ilmestyneiden kappaleiden suhteen: Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta teosvientibiisistä viime vuodelta, missä oli kasvua yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli myös uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle: ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 suomalaista kirjoittajaa. 

Esimerkkejä löytyy eri maanosista: Teemu Brunilan osittain kirjoittama ja tuottama JP Cooperin September Song” on ollut kuluvana vuonna merkittävä listahitti Iso-Britanniassa. Saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu viime vuosina useampiakin suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä, kuten Alman laulama sekä osittain kirjoittama Felix Jaehnin hitti ”Bonfire” sekä Alle Farbenin kappale ”Bad Ideas”, jonka kirjoittajiin lukeutuu Axel Ehnström. Myös Aasiassa on suomalaiselle osaamiselle kysyntää: pelkästään marraskuun 2017 aikana maailman myyntitilastojen ykkösenä on nähty kaksi suomalaistekijöiden musiikkia sisältävää albumia (korealaisen Twicen Twicetagram, jolle ovat kirjoittaneet Antti Hynninen ja Risto Asikainen sekä japanilaisen Arashin Untitled, jolla kuullaan Victor Sågforsin kappale).

Music Finlandin Biisiviennin visio -työpajan tulokset julkistettiin tänään Slush Musicissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Työpajojen pohjalta luotiin biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Vision mukaan Suomi on vuonna 2021 popmusiikin solmukohta. Suomalaisten biisinkirjoittajien brändi nähdään tulevaisuudessa vahvana ja suomalainen musiikki nähdään maailman terävimmässä kärjessä.

Alalla selvästikin jaetaan näkemys siitä, miten biisivienti lähtee lentoon. Nyt, suunnitelmien tekemisen ja yksittäisten työpajojen jälkeen, vision toteuttaminen vaatii alalta jokapäiväistä sitoutumista, käytännön toimenpiteitä, fokusointia, resursseja, ja lisäksi kustantajien ääneen lausutut odotukset vientiin panostavia tekijöitä kohtaan. Yhteistyöstä kustantajien välillä ollaan puhuttu jo kymmenen vuotta, ja uskon että nyt saadaan luotua sille käytäntöjä”, kertoo musiikkikustannusyhtiö Elements Musicin toimitusjohtaja Tommi Tuomainen.

Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Music Finlandin toteuttaman Musiikkialan barometri 2016 -selvityksen mukaan lähes puolet musiikkialan ammattilaisista näkee teosviennissä olevan parhaat mahdollisuudet viennin kasvuun.

Lue Biisiviennin visio -raportti ​täältä​.

Biisiviennin visio -hanke tehtiin yhteistyössä Tekesin, Musiikkikustantajien, Teoston ja Suomen Musiikintekijöiden kanssa.

Suomen Musiikintekijöiden kommentti YouTube-videoiden blokkauksesta

 

Toivottavasti lopulta ymmärretään oikein tämä harmillinen Youtube-case. Kyse on Googlen tavasta kyykyttää pientä Teostoa neuvottelujen keskellä.

Videot palaavat Youtubeen parin päivän sisällä, mutta Teoston neuvotteluasemaa tämä tilanne ei tietenkään paranna. Tähän Google tällä toimenpiteellään selvästi tähtäsikin.

Selvennykseksi vielä:

1. Teostolla ei edes ole työkaluja videoiden blokkaamiseen Youtubesta, sen tekee Youtube/Google.
2. Teosto neuvottelee Youtuben kanssa musiikintekijöille ja kustantajille maksettavista korvauksista.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

Kuva: Pietari Hatanpää