EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa

Julkaistu
Yhteensä n. 90 000:a ammattitaiteilijaa edustava Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa (TTIP) kauppakomissaari Cecilia Malmströmille ja julkaisi yhteisen kannanoton.

 
Kannanoton keskeinen vaatimus EU:n uudelle komissiolle on, että sopimus ei saa vaikuttaa kansalliseen ja alueelliseen kulttuuripoliittiseen päätöksentekoon ja tukijärjestelmiin Euroopassa, eikä vaikeuttaa uusien toimenpiteiden ja tukirakennelmien käyttöönottoa esimerkiksi digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osalta.
 
Kannanoton vaatimukset:
  • neuvotteluissa tulee noudattaa Unescon sopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja edistämisestä.
  • koska neuvotteluissa käytetään ns. negatiivista järjestelmää ( kaikki alueet joita ei ole erikseen mainittu kuuluvat sopimukseen ) tulee koko kulttuurisektori Unescon sopimuksen määrittelemässä laajuudessa kirjata sopimukseen kuulumattomaksi.
  • pitkälle tulevaisuuteen ulottuva, teknologioista ja toiminta-alustoista riippumaton audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien online) kirjaaminen sopimukseen kuulumattomaksi.
  • neuvotteluprosessin läpinäkyvyyden lisääminen mm. parantamalla asiakirjojen saatavuutta.

Lue englanninkielinen kannanotto.

Hae Music Finlandin teosvientitukea 15.11. mennessä

Julkaistu
Music Finlandin teosvientituet ovat nyt haettavissa. Teosvientituki on osa Music Finlandin teosvienninedistämisstrategiaa, jolla tuetaan suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, tuottajien ja heidän edustajiensa kansainvälistymistä ja vientiä. 

 
Tuella kannustetaan kirjoittajia, säveltäjiä ja kustantajia esimerkiksi osallistumaan kansainvälisiin co-write-workshopeihin, tekemään teosvientimatkoja sekä oma-aloitteisia co-write-matkoja ja matkustamaan teostensa esityksiin ulkomaille. Tukea voi käyttää myös muihin teoksen vientiä edistäviin toimenpiteisiin sekä kansainvälisten kumppanien Suomeen suuntautuviin matkoihin.
 

Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinto Esa Niemiselle

Julkaistu
Georg Malmstén -säätiö on luovuttanut 10 000 euron arvoisen Georg Malmstén -tunnustuspalkinnon Esa Niemiselle hänen ansioistaan musiikkialalla.

 
Esa Nieminen (s. 1952) on säveltäjä, kapellimestari ja tuottaja, joka on jo vuosikymmenten ajan kuulunut keskeisiin suomalaisen populaarimusiikin vaikuttajiin. Niin levy-yhtiöiden palveluksessa kuin itsenäisenäkin tuottajana hän on määrätietoisella näkemyksellään onnistunut kehittämään iskelmän ja popin ilmaisua oloissamme merkittävästi. Yhteistyöartistien rivistö ulottuu Frederikistä, Markku Arosta ja Paula Koivuniemestä Katri Helenan, Lea Lavenin ja Yölinnun kautta Kirkaan, Jari Sillanpäähän ja Anna Erikssoniin. Mittavan äänitetuotannon ohella Nieminen on toiminut useiden kiertueiden, sekä erilaisten konserttituotantojen kapellimestarina ja sovittajana.
 
60-luvun nuorena Esa Nieminen on vahvasti angloamerikkalaisen popmusiikin kasvattama, ja siinä piilee hänen tekijäpersoonallisuutensa ydin: maassamme vahvasti vaikuttanut slaavilainen kaiho on Niemisen sävelkielestä kadonnut jäljettömiin. Lähes leimallisesti originaalimateriaalista koostuneiden albumituotantojen parissa työskenteleminen on johtanut myös laajaan yhteistyöhön kotimaisten sanoittajien kanssa, Juha Vainiosta Sinikka Svärdiin ja Jari Saloseen. Voidaan sanoa, että Nieminen on hyvin selkeästi jatkanut Toivo Kärjen ja Jaakko Salon viitoittamaa tietä erityisesti lauluteksteihin huomiota kiinnittävänä tuottajana.
 
Musiikintekijänä Esa Niemisellä on finaalitason menestystä usean kotimaisen sävellyskilpailun parissa, ja hänen genreskaalansa ulottuu lastenlauluista musikaaliin asti. Kaiken lisäksi hän ei ole kaihtanut kommentointia alan lieveilmiöistä, ja on myös perustellusti kritisoinut sellaisia kehitysnäkymiä, joihin on aihetta ollut. 
 
Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet Paul ”Nacke” Johansson vuonna 1999, Pentti Lasanen vuonna 2002 ja Kaj Backlund vuonna 2008.
 
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuonna 1982 perustaman Malmstén-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea luovaa suomalaista kevyttä musiikkia. 
 
 
Lisätiedot:
Pekka Nissilä
Georg Malmstén -säätiön puheenjohtaja
040-520 1022
 

Hae nyt Georg Malmstén -säätiön apurahaa

Julkaistu

Hae apurahaa 31.10. mennessä!

Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on 31.10. (postileima) mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön. 

 
Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.
 
Apurahat myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.
 
Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toimistosta. Voit täyttää ja tulostaa hakemuksen myös tästä.
 
 
Säätiön yhteystiedot
 
Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
 
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 Helsinki
Puh. (09) 407 991
Fax (09) 440 181

Pohjoismaissa jo kahdeksan miljoonaa streaming-palveluiden käyttäjää

Julkaistu
Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat musiikin digitaalisten markkinoiden kehityksen kärjessä, kertoo kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön – Teoston, Norjan Tonon ja Tanskan Kodan – teettämä laaja kyselytutkimus.

 
Arviolta kahdeksan miljoonaa kuluttajaa (15–65-vuotiaat internetin käyttäjät) on käyttänyt streaming-musiikkipalveluita (kuten Spotify ja Wimp) kyselyä edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana. Yksin Spotifylla on arviolta noin seitsemän miljoonaa käyttäjää näissä neljässä maassa.
 
Kaikkiaan 78 % kyselyvastaajista kertoi kuluttaneensa musiikkia digitaalisessa muodossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suosituimpia palveluita olivat YouTube (musiikki ja musiikkivideot), Spotify, iTunes ja Wimp.
 
Pohjoismaat maailman kärkijoukkoa digitaalisten musiikkimarkkinoiden kehityksessä
 
Joka viides kyselyyn vastannut (20 %) kertoo maksaneensa digitaalisesta musiikista (lataukset, streaming) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa arviolta kolmea ja puolta miljoonaa digimusiikista maksanutta. Norjalaisista vastaajista lähes 40 prosenttia sanoo maksaneensa digimusiikista.
 
Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on Pohjoismaiden pienin: vain 13 % vastaajista kertoo maksaneensa vuoden aikana digitaalisesta musiikista.
 
Selkein ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on laajakaista- ja mobiililaajakaistaliittymien yhteydessä laskutettavien musiikkipalveluiden tilaajamäärissä. Suomessa 4 % vastaajista kertoo maksavansa musiikkipalveluista liittymän yhteydessä, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa osuus on 14–27 %. Itse liittymämaksuihin kuukaudessa käytetty rahamäärä ei eroa merkittävästi eri maiden välillä. Eroa ei myöskään selitä kiinnostus musiikkiin tai fyysisten äänitteiden ostaminen, joiden suhteen erot maiden välillä ovat pienet.
 
Pohjoismaiden netinkäyttäjät ovat tottuneita digitaalisten palveluiden käyttämiseen: kaksi kolmesta on katsonut TV- tai elokuvasisältöjä verkosta, 57 % on lukenut digilehtiä älypuhelimella tai tablet-laitteella, ja lähes joka toinen on käyttänyt pankkipalveluja mobiililaitteella.
 
Musiikkiin liittyviä sisältöjä myös kulutetaan ja jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa: 27 % vastaajista seuraa yhtä tai useampaa artistia sosiaalisen median palveluissa, ja 31 % kaikista vastaajista (48 % 15–25-vuotiaista vastaajista) kertoo jakaneensa sosiaalisen median palveluissa linkkejä yksittäisiin kappaleisiin tai soittolistoihin.
 
Kaikille neljälle tutkimukseen osallistuneelle maalle on ominaista vahva paikallinen musiikkikulttuuri ja kotimaisen musiikin kohtuullisen hyvä saatavuus verkkopalveluista: kolmasosa kyselyvastaajista sanoo kotimaisen musiikin löytämisen olevan helppoa.
 
Maille on yhteistä myös musiikkiharrastuksen yleisyys (15 % vastaajista soittaa jotain instrumenttia tai laulaa) ja aktiivinen elävän musiikin yleisö.
 
Kyselyvastaajista yli puolet pitää musiikkia niin tärkeänä, että heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta luopua musiikin kuuntelusta.
 
Polaris Nordic Digital Music Survey 2014
 
Kyselytutkimus tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kesäkuussa 2014. Webkyselyn kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat internetin käyttäjät ja kyselyvastaajia oli yhteensä 4000 (1000 vastaajaa /maa).
 
Kysely toteutettiin kolmen Pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön toimesta. Teosto, Tono (Norja) ja Koda (Tanska) ovat säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöjä, jotka tekevät yhteistyötä Polaris Nordic -nimikkeen alla. Polaris-yhteistyön tavoitteena on tehostaa järjestöjen toimintaa muun muassa kehittämällä yhteisiä taustajärjestelmiä.
 
Teosto, Tono ja Koda lisensioivat digitaalisia musiikkipalveluja Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Järjestöt edustavat yhteensä 95 000 musiikintekijää ja kustantajaa ja tilittivät vuonna 2013 musiikintekijöille ja kustantajille 195 miljoonaa euroa heidän musiikkinsa käytöstä.
 
Teosto edustaa yli 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja ‑kustantajille.

Gramexille ja Teostolle yhteisyritys asiakaspalvelua varten – Gramex- ja Teosto-luvat saa tulevaisuudessa yhdeltä luukulta

Julkaistu
Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto ovat päättäneet perustaa yhteisyrityksen hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta ja asiakaspalvelua. Toiminnot suunnitellaan siirrettävän yritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutos vaikuttaisi ensimmäisiin nykyisiin asiakkaisiin vuonna 2016 ja loppuihin asteittain vuoteen 2019 mennessä.

 
Medialisensointi – eli musiikin käyttö muun muassa radiossa, televisiossa, internetissä ja av-tuotannoissa – ei siirry yhteisyritykselle. Luvat näihin tarkoituksiin ostetaan jatkossakin suoraan Teostosta ja Gramexista.
 
– Yhteinen palveluyritys helpottaa asiakkaiden arkea ja parantaa asiakaspalvelua, koska useimmat heistä tarvitsevat luvan kummaltakin järjestöltä, kommentoi Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
– Toimintamme palvelee kehittyvää musiikkimarkkinaa. Tavoitteenamme on, että jatkossa suurin osa asiakkaistamme saa Gramex- ja Teosto-luvat yhdeltä luukulta, sanoo Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo.
 
Yhteisyritys tilittää keräämänsä korvaustuotot Teostolle ja Gramexille ja nämä jakavat ne edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Järjestöt omistavat yhteisyrityksen puoliksi.
 
– Teoston ja Gramexin yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia, muun muassa yhteisten alue-edustajien osalta, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä kertoo. – Yhteisyrityksen avulla pystymme syventämään yhteistyötä entisestään.
 
– Kun musiikkilupien hankkiminen helpottuu, se on omiaan lisäämään musiikin käyttöä. Tehokas palvelumme tulee hyödyttämään niin musiikin käyttäjiä kuin oikeudenomistajiakin, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila.
 
Gramexilla ja Teostolla on tällä hetkellä yhteensä liki 40 000 musiikin käyttäjäasiakasta. Suurimmalla osalla heistä on sopimus kummankin järjestön kanssa. Jatkossa näiden asiakkaiden palvelusta vastaa yhteisyritys, joitakin suurempia avainasiakkaita lukuun ottamatta. Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu lupien myyntiin ja markkinointiin. Gramex ja Teosto päättävät hinnoista jatkossakin itse. Tyypillisiä taustamusiikin käyttäjiä ovat ravintolat, kaupat ja parturi-kampaamoiden kaltaiset asiakaspalvelu- tai odotustilat.
 
Lisätietoja
 
Teosto, toimitusjohtaja Katri Sipilä, puh. 040 580 3430
 
Gramex ry, toimitusjohtaja Hannu Marttila, puh. 0500 513 678
 
Teosto edustaa 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.
 
Gramex edustaa noin 50 000:ta kotimaista ja lukuisia ulkomaisia muusikoita, laulajia, kapellimestareita ja musiikkituottajia. Gramex keräsi vuonna 2013 korvauksia noin 20 miljoonaa euroa ja sen korvaushallinnon kulut ovat noin 14 % kerätyistä korvauksista. Gramex maksoi vuonna 2013 korvauksia yhteensä 18,6 miljoonaa euroa.

Taideneuvosto valitsi uudet jäsenet taidetoimikuntiin

Julkaistu
Seitsemään valtion taidetoimikuntaan nimettiin 74 taiteen asiantuntijajäsentä. Apurahapäätöksiä valmistelevissa jaostoissa on lisäksi 27 jäsentä. Alueellisissa taidetoimikunnissa aloittaa 112 asiantuntijaa.

 
Taideneuvosto valitsi toimikuntien jäsenet saamistaan ehdokkaista. Ehdotuksia pyydettiin muun muassa taiteen alan järjestöiltä, korkeakouluilta ja maakuntaliitoilta.
 
Ensi vuoden alusta aloittavat toimikunnat ovat entistä laaja-alaisempia. Esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen sekä performanssi- ja esitystaiteen apurahoista. Visuaalisten taiteiden toimikunta päättää kuva- ja valokuvataiteen sekä sarjakuva- ja kuvitustaiteen apurahoista. Taiteenalakohtainen vertaisarviointi turvataan alakohtaisilla jaostoilla, joita on yhteensä 14.
 
Taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikuntaan on koottu edustus kuudesta muusta taidetoimikunnasta.  Sillä lisätään taidetoimikuntien välistä yhteistyötä. Toimikunta arvioi muun muassa matka-apurahahakemukset, joista aiemmin päätettiin ilman vertaisarviointia.  Monikulttuurisuusjaosto arvioi monikulttuurisen alan hakemuksia ja vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta.
 
”Saimme toimikuntiin monipuolisen taiteen asiantuntemuksen ja alueellisen edustuksen. Odotamme virkeää vuoropuhelua eri taiteenalojen ja toimikuntien välillä”, toteaa taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg.
 
Taideneuvosto ja taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Toimikunnat päättävät vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla alallaan ja alueellaan.
 
Lisätietoja: Taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen, p.0295 330 720, esa.rantanen@minedu.fi  ja taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg,tiina.rosenberg@uniarts.fi
 

 

Konstrådet valde nya medlemmar till konstkommissionerna
 
Det utsågs 74 sakkunniga medlemmar inom konst till sju statliga konstkommissioner. Det finns dessutom 27 medlemmar i sektionerna som bereder stipendiebeslut. I de regionala konstkommissionerna börjar 112 sakkunniga. 
 
Konstrådet valde kommissionsmedlemmarna från kandidatförslag. Förslag ombads av bland annat föreningar inom konstens område, högskolor och landskapsföreningarna.
 
Kommissionerna, som inleder sitt arbete i början av nästa år, är mer omfattande än tidigare. Scenkonstkommissionen fattar beslut om stipendier för teater-, dans- och cirkuskonst samt performans och experimentell scenkonst. Den visuella konstkommissionen fattar beslut om stipendier för bild- och fotokonst samt serie- och illustrationskonst. Den konstartspecifika kollegiala bedömningen försäkras med artspecifika sektioner som sammanlagt är 14 till antalet.
 
Kommissionen för multidisciplinär konst, mångfald och internationalitet innefattar representanter från sex andra konstkommissioner, vilket ökar konstkommissionernas samarbete. Kommissionen bedömer bland annat ansökningar om resestipendier som tidigare inte beslutades utifrån kollegial bedömning. Sektionen för mångkultur bedömer ansökningar inom det mångkulturella området och förstärker sakkunnigheten om kulturell mångfald.
 
”Vi uppnådde en mångsidig konstnärlig expertis och regional representation. Vi förväntar oss en livlig dialog olika konstarter och kommissioner emellan”, konstaterar konstrådets ordförande Tiina Rosenberg.
 
Konstrådet och konstkommissionerna är Centret för konstfrämjandes (Taikes) expertorgan. Kommissionerna fattar beslut om stipendier och pris som bedöms kollegialt beviljas till konstnärer, konstnärsgrupper och sammanslutningar, var och en inom sin konstart och region.
 
Ytterligare information: Chef för konststöd Esa Rantanen, tfn 0295 330 720, esa.rantanen@minedu.fi  och konstrådets ordförande Tiina Rosenberg,tiina.rosenberg@uniarts.fi
 

 

Valtion taidetoimikunnat ja jaostot kaudella 2015-16 | Statens konstkommissioner och sektioner på perioden 2015-16
 
 
Musiikkitoimikunta
Gustav Djupsjöbacka, lehtori, Helsinki, toimikunnan puheenjohtaja
 
Perttu Haapanen, säveltäjä, Helsinki
Riitta Huttunen, promootio- ja projektipäällikkö, Helsinki
Soile Isokoski, sopraano, lehtori, Ruukki
Hanna Juutilainen, muusikko, Helsinki
Sanna Kurki-Suonio, musiikintohtori, muusikko, Joensuu
Marouf Majidi, muusikko, Helsinki
Esa Nieminen, kapellimestari, säveltäjä, Espoo
Pekka Nissilä, toimittaja, Helsinki
 
 
Alueelliset taidetoimikunnat kaudella 2015-16 | Regionala konstkommissioner på perioden 2015-16
 
Etelä-Savon taidetoimikunta
puheenjohtaja Anne Leinonen, kirjailija, kustannustoimittaja, Otava
 
Timo Heimonen, teatterikriitikko, Mikkeli
Kirsti Kovanen, arkkitehti, Mikkeli
Kari Kropsu, kapellimestari, Savonlinna
Matti Kurkela, kuvanveistäjä, Juva
Jaakko Pitkänen, lehtori, säveltäjä, Mikkeli
Pauliina Rundgren, artenomi, yrittäjä, Mikkeli
 
 
Hämeen taidetoimikunta
puheenjohtaja Minna Perähuhta, yliarkkitehti, Forssa
 
Juha-Pekka Koskinen, kirjailija, Hämeenlinna
Anne Vilkuna, kuvataiteen lehtori, Hämeenlinna
Kirsti Nenye, valokuvaaja, Lahti
Teemu Salonen, muotoilija, Auttoinen
Seppo Linkola, muusikko, Lahti
Jussi Sorjanen, ohjaaja, taiteellinen johtaja, Lahti
Mia Liski, tanssin lehtori, tanssitaiteilija, Lahti
Tuija Lampinen, taidemaalari, Riihimäki
 
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Kai Hämäläinen, muotoilija AMK, Lappeenranta
 
Janette Holmström, kuvataiteilija AMK, Imatra
Timo Lievonen, rakennustutkija, Kotka
Annukka Järvi-Herlevi, kirjailija, Reitkalli
Petteri Ikonen, rehtori, kuvataiteilija , Kotka
Ulla Sinkkonen, tekstiilitaiteilija, artenomi, Kuusankoski
Simo Helkala, muusikko, Valkeala
Sanna Kemppainen, näyttelijä, Lappeenranta
 
Keski-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Maija Holma, valokuvataiteilija, Jyväskylä
 
Pirjo Hassinen, kirjailija, Jyväskylä
Jouni Salo, näyttelijä, Jyväskylä
Jouni Koskimäki, muusikko, Jyväskylä
Tuukka Toijanniemi, valosuunnittelija, Jyväskylä
Pauliina Lapio, kulttuurituottaja, Jyväskylä
Kari Kotilainen, museonjohtaja, Saarijärvi
Teija Isohauta, FM, Korpilahti
 
 
Lapin taidetoimikunta
puheenjohtaja Liisa Penttilä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi
 
Jaana Erkkilä, professori, kuvataide, Rovaniemi
Tenka Issakainen, teatterikriitikko, Rovaniemi
Matti Kaarlejärvi, lausuja, Ranua
Ulla-Maija Kanerva, intendentti, Rovaniemi
Tanja Kavasvuo, intendentti, taidehistorioitsija, Kemi
Markku Kokkola, runoilija, Kemi
Katriina Pietilä-Juntura, museonjohtaja, Tornio
Samuel Valkeapää, jalometallityön rehtori, Inari
 
 
Pirkanmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Markku Turunen, kirjailija, Tampere
 
Antti Haapio, valokuvauksen lehtori, valokuvataiteilija, Tampere               
Jaana Kari, kulttuurikoordinaattori, Valkeakoski
Suvi Leinonen, tuottaja, Tampere                  
Mia Manner, kultaseppä, designer, Tampere
Mikko Metsähonkala, arkkitehti, sarjakuvataiteilija, Tampere
Petri Mäkipää, näyttelijä, tanssija, teatteriopettaja, Tampere
Elisa Piispanen, näyttelijä, Tampere
Sampsa Virkajärvi, kuvataiteilija, koulutuspäällikkö, Mänttä-Vilppula
 
Pohjanmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Marko Hautala, kirjailija, Vaasa
 
Ann-Helen Attianese, författare, Maxmo
Matti Hakamäki, muusikko, instituutin johtaja, Kaustinen
Eija-Irmeli Lahti, näyttelijä, ohjaaja, Seinäjoki
Jyrki Portin, valokuvaaja, Kokkola
Annika Sillander, koreograf, dansare, verksamhetsledare, Malax
Jimmy Pulli, bildkonstnär, Vasa
Tuija Ahola, vs. kehittämissuunnittelija, Lappajärvi
Tuomo Kallio, projektisihteeri, muusikko, Seinäjoki             
 
Pohjois-Karjalan taidetoimikunta
puheenjohtaja Tuire Hindikka, teatteriohjaaja, Joensuu
 
Ulla Mäkinen, tanssin koulutuksen johtaja, Outokumpu
Jukka Niskanen, muotoilija, Joensuu
Pentti Ojajärvi, musiikkipedagogi, Kesälahti
Jokke Saharinen, kuvataiteilija, kriitikko, Joensuu
Ulla Vaarnamo, kirjailija, Joensuu
Arja Valkonen-Goldblatt, kuvataiteilija, Heinävaara
 
 
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta
puheenjohtaja Samu Forsblom, luova johtaja, Oulu            
 
Timo Hannula, kapellimestari, muusikko, Haapavesi
Anssi Kirkonpelto, tanssiopettaja, linjan johtaja, Oulu        
Kaarina Kuusisto-Lukkari, keraamikko, kuvataiteilija, Sotkamo                    
Juha Roikonen (Jii Roikonen), sarjakuvataiteilija, kuvataiteilija,Oulu
Taina Ronkainen, tuottaja, Oulu                      
Ulla Schroderus, teatteriohjaaja, Suomussalmi                      
Jussi Valtakari, taidemaalari, kuvataiteilija, Taivalkoski        
Pauliina Vanhatalo, kirjailija, Raahe
 
Pohjois-Savon taidetoimikunta
puheenjohtaja Kirsi Pehkonen, kirjailija, luokanopettaja, Kuopio
 
Tiina Haring, valokuvaaja, Kuopio
Juha Koponen, kuvataiteilija, kuvataiteen lehtori, Lapinlahti
Pekka Laasonen, teatterinjohtaja, Kuopio
Antti Lahti, tanssija, teatterinjohtaja, Kuopio
Mari Piipponen, arkkitehti, Kuopio
Paul Staufenbiel, elokuvatoiminnan ohjaaja, Kuopio
Satu Vihavainen, oopperalaulaja, Kuopio
Seija Vuorimaa, kirjasto- ja kulttuurisihteeri, Rautalampi
 
 
Satakunnan taidetoimikunta
puheenjohtaja Päivi Setälä, valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja, Pori
 
Heli Latvala, tuottaja, toiminnanjohtaja, Pori
Matti Mäntylä, ohjaaja, näyttelijä, Pori
Paavo Paunu, kuvataiteilija, Rauma
Iiris Rannio, teatterinjohtaja, Rauma
Taina Teerialho, kirjailija, Pori
Matti Velhonoja, rehtori, tiimivastaava, Kankaanpää
 
 
Uudenmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Hanna Weselius, valokuvataiteilija, Helsinki
 
Petri Eskelinen, kuvanveistäjä, Helsinki
Kimmo Hakola, säveltäjä, Helsinki
Tarja Heinula, näyttelijä, Helsinki
Annina Holmberg, kirjailija, Helsinki
Tiina Jalkanen, tanssin opettaja, tiedottaja, Espoo
Meri Louekari, arkkitehti, Helsinki
Claes Olsson, toimitusjohtaja, elokuvaohjaaja, Helsinki
Pekka Paikkari, keraamikko, kuvanveistäjä, Talma
Erik Pöysti, teatteritaiteen maisteri, ohjaaja , Ekenäs
Hannu Tolvanen, erityissuunnittelija, Helsinki
Heli Vehkaperä, kuvataiteilija, Karkkila
 
 
Varsinais-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Kari Levola, kirjailija, Raisio
 
Jukka Aaltonen, näyttelijä, Turku
Mia Franck, författare, Åbo
Emilie Gardberg, intendent, Åbo
Jaana Houessou, taiteen tohtori, Salo
Markku Laakso, kuvataiteilija, Turku
Lotta Skaffari, toiminnanjohtaja, Tampere (Turku)
Marja Susi, teatteri-ilmaisun ohjaaja, psykologi, Kaarina
Matti Tainio, kuvataiteilija, Turku
 

Musiikkikustantajat palkitsivat suomalaisia musiikintekijöitä

Julkaistu
Erinin Ei taida tietää tyttö on vuoden biisi

 
Erin Anttilan säveltämä ja sanoittama ja Erinin itsensä levyttämä Ei taida tietää tyttö on palkittu Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista kymmenestä finaaliehdokkaasta teki Moskito Televisionin toimitusjohtaja Roope Lehtinen. Vuoden biisin ovat kustantaneet Kaiku Publishing sekä Warner/Chappell Music Finland. Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi valittiin nyt ensimmäistä kertaa.
 
Vuoden taidemusiikin säveltäjänä palkittiin samassa yhteydessä Kalevi Aho (kustantajat Fennica Gehrman ja Modus Musiikki) ja Vuoden kevyen musiikin tekijänä Joonas Angeria (HMC Publishing / Warner Music Finland). Vuoden vientiteosta sai palkinnon Pessi Levanto (Universal Music Publishing).
 
Taidemusiikin ja kevyen musiikin palkinnot valittiin kustantajien tekemien ehdotusten joukosta, ja valinnan suoritti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu raati. Vientipalkinnon saajasta päätti Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus Music Finlandin ehdotusten pohjalta. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
 
 
VUODEN BIISI 2014: ERIN ANTTILAN ”EI TAIDA TIETÄÄ TYTTÖ”
(kustantajat: Kaiku Publishing & Warner/Chappell Music Finland)
 
VUODEN VIENTITEKO 2014 -PALKINNON SAAJA: PESSI LEVANTO
(kustantaja: Universal Music Publishing)
 
VUODEN TAIDEMUSIIKIN SÄVELTÄJÄ 2014: KALEVI AHO
(kustantajat Fennica Gehrman ja Modus Musiikki)
 
VUODEN KEVYEN MUSIIKIN TEKIJÄ 2014: JOONAS ANGERIA
(kustantaja: HMC / Warner Music Finland)

Suomalaismepit saivat musiikintekijän kummikseen

Julkaistu


Kuva: Juha Roininen

 

Teoston Kulttuurikummi-hankkeen käynnistys keräsi keskiviikkona Brysseliin merkittävän joukon suomalaisia musiikin tekijöitä ja europarlamentaarikkoja.
 
Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen poliittiset päättäjät ja musiikintekijät keskustelemaan ajankohtaisista ja luovalle alalle tärkeistä kysymyksistä.
 
”Kulttuurikummius avaa niin MEPeille kuin kansanedustajillekin mahdollisuuden tutustua lähietäisyydeltä musiikintekijöihin ja heille ajankohtaisiin tärkeisiin kysymyksiin. Tällainen suora yhteys politiikan ja luovan alan välillä on entistäkin tärkeämpi tässä monimutkaistuvassa ja alati muuttuvassa maailmassamme”, toteaa Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
”Tekijänoikeushallintoa koskeva sääntely kumpuaa tällä hetkellä paljolti EU:sta käsin. Yleiseurooppalainen sääntely lisääntyy, mikä on monissa kysymyksissä, kuten laittoman kopioinnin vastaisessa taistelussa, hyvä. Kaikissa tekijänoikeuskysymyksissä yleiseurooppalaisuus ei kuitenkaan ole automaattisesti se ainoa lääke”, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
 
Teoston Kulttuurikummi-tilaisuus oli osa Brysselissä järjestettyä euroopanlaajuista Meet the Authors –tapahtumaa. Tekijäjärjestöjen kattojärjestön Gesacin organisoimassa tapahtumassa europarlamentaarikot, komission edustajat ja musiikintekijät eri puolilta Eurooppaa pääsivät luotaamaan kulttuurialojen tilaa ja tulevaisuutta Euroopan tasolla.
 
Europarlamentin kummiparit ovat
 
Heidi Hautala Olavi Uusivirta
 
Liisa Jaakonsaari Jani Uhlenius
 
Anneli Jäätteenmäki Riikka Talvitie
 
Miapetra Kumpula-Natri Kaija Kärkinen
 
Merja Kyllönen Juha Tikka
 
Sirpa Pietikäinen Kim Kuusi
 
Olli Rehn Tommi Läntinen
 
Petri Sarvamaa Kimmo Hakola
 
Sampo Terho Heikki Elo
 
Nils Torvalds Olli Virtaperko
 
Paavo Väyrynen Eija Hinkkala
 
Henna Virkkunen Antti Kleemola
 
Kulttuurikummi-hanke käynnistettiin eduskunnassa vuonna 2009. Hankkeen puitteissa yli 160 kansanedustajalla on ollut oma henkilökohtainen musiikkikumminsa. Europarlamentissa kummiparit muodostettiin nyt toista kertaa.

Seminaari: Luovien alojen potentiaali Suomen talouskasvun vauhdittajana

Julkaistu
Lyhty ry järjestää luovien alojen ajankohtaisseminaari keskiviikkona 24.9.2014 klo 17.00–19.00 eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 
Luovien alojen potentiaali Suomen talouskasvun vauhdittajana
 
  • Mikä estää luovien alojen potentiaalin tehokkaamman hyödyntämisen?  Miksi ruotsalaiset ovat valovuoden meitä edellä musiikkibisneksessä?  Onko taiteilijoista yrittäjiksi?
  • Valuvatko tekijänoikeustuotot oikeisiin taskuihin?
 
Luovien alojen kehitysnäkymistä ja haasteista sekä luovien alojen tarjoamista mahdollisuuksista Suomen talouskasvun vauhdittajana alustavat:
  • Professori Matti Koiranen, ”Luovien alojen potentiaali ja erityispiirteet liiketoiminnan näkökulmasta”
  • Gramex’in toimitusjohtaja Lauri Kaira, ”Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY -projektin projektinjohtajan näkökulmia”
  • Yrittäjä-taiteilija Päivi Mäkinen, ”Taiteilijayrittäjyys ja asenteet”
Kansanedustajilta pyydetyt kommenttipuheenvuorot:
  • Raija Vahasalo (Kok), Tuula Peltonen (SDP), Kike Elomaa (PS) ja Mikko Alatalo (Kesk). Puheenvuorojen päätteeksi yleisölle avoin keskustelu illan teemoista. Lisäksi seminaarin yhteydessä tullaan perustamaan Eduskunnan luovien alojen ryhmä.
  • Seminaarin avaajana ja puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (KD) Kahvitarjoilu.
Aikataulu:
  • 17:00 Kahvitarjoilu ja tervetulosanat kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (KD)
  • 17:30 Prof. Matti Koiranen; Luovien alojen potentiaali ja erityispiirteet liiketoiminnan näkökulmia
  • 17:15 Lauri Kaira; Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY-projektin projektinjohtajan näkökulmia
  • 17:45 Päivi Mäkinen; Taiteilijayrittäjyys ja asenteet
  • 18:00 Pyydetyt kommenttipuheenvuorot: kansanedustajat Raija Vahasalo (Kok), Tuula Peltonen (SD), Kike Elomaa (PS) ja Mikko Alatalo (Kesk)
  • 18:15 Keskustelun avaus
  • 18:45 Eduskunnan luovien alojen ryhmän perustaminen
 
Tervetuloa!
Seminaarin järjestäjä KD–eduskuntaryhmä