EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Vuoden Merilaulu 2014 -sävellys- ja sanoituskilpailu

Julkaistu

Kotkan kulttuuriasiainkeskus, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry sekä Warner Music Finland toivottavat musiikintekijät tervetulleiksi osallistumaan Vuoden Merilaulu 2014 -sävellys- ja sanoituskilpailuun! Luethan uudistetut säännöt huolella, sillä esimerkiksi sanoituksien aihepiiriä ei enää rajata.

 
 

Kilpailun säännöt

 

Vuoden Merilaulu on sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään aiemmin esittämättömiä lauluja. Sanoitusten aihepiiri sekä sävellysten tyylilaji ovat tekijöiden vapaasti valittavissa. Sanoituksien ei siis tarvitse liittyä mereen. 
 
Laulun kesto saa olla enintään 4 minuuttia ja sen esityskieli on suomi tai ruotsi. Laulun tekijät valitsevat itse esittäjän tai esittävän ryhmän sekä demoäänitteelle että finaalikonserttiin. Esittäjän ei tarvitse olla sama demoäänitteellä ja finaalikonsertissa. 
 
Kilpailukappale lähetetään mp3-muodossa osoitteeseen kilpailut@elvisry.fi. Mukana on oltava sanoitukset erillisenä liitteenä, jossa ei saa näkyä tekijätietoja. Kilpailukappale sekä kaikkien tekijöiden yhteystiedot ilmoitetaan sähköpostin saatetekstinä. Huom. ei nuotteja, ei nimimerkkejä eikä muutakaan ylimääräistä lähetykseen!
 
Yksi säveltäjä tai sanoittaja voi olla osallisena korkeintaan kahdessa kilpailukappaleessa. 
 
Kilpailukappaleiden on oltava perillä ma 28.4.2014 klo 15.00 mennessä. Esa Niemisen johdolla toimiva esiraati valitsee finaaliin 10 laulua. Finaaliin valittujen teosten tekijät julkistetaan 21.5.2014.
 
Finaalikonsertti 
Finaalikonsertti järjestetään la 26.7. 2014  iltapäivällä Meriareenalla, Kotkassa. 
 
Kilpailijoita säestää järjestäjien valitsema yhtye. Kilpailijat voivat käyttää myös omaa säestäjää tai laulaa ilman säestystä (yhtyeet). Mikäli tekijöillä ei ole mahdollisuutta lähettää omaa esittäjää, voi säestävä yhtye solisteineen esittää kappaleen finaalikonsertissa. Tässä tapauksessa esitys ei kuitenkaan kilpaile Kotkan Ruusu –palkinnosta.
 
Finaaliteosten tekijöitä informoidaan kesäkuun alussa tarkemmin harjoitus- ja konserttiaikatauluista sekä muista järjestelyihin liittyvistä asioista. Tekijöiden on tuolloin myös toimitettava kappaleen nuotti säestävää yhtyettä varten.  
 
Palkinnot
1. palkinto 2.000 €
2. palkinto 1.200 €
3. palkinto    700 €
Kotkan Ruusu -palkinto parhaasta esityksestä 1.000 €
 
Warner Music Finlandilla on ensisijainen neuvotteluoikeus finaalikappaleiden mahdollisesta julkaisemisesta.
 
Järjestäjät
Kilpailun järjestää Kotkan kulttuuriasiainkeskus, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry sekä Warner Music Finland. Kilpailun johtajana toimii meripäiväjohtaja Niilo Sevänen ja tuomariston puheenjohtajana kapellimestari Esa Nieminen.
 
Tiedustelut, kilpailijat
 
Media
Nina Lith
Viestintäpäällikkö 
nina.lith@elvisry.fi
puh. 041 517 8998
 
 

Kilpailun tiedot löytyvät myös Kilpailut-osiosta.

 

Laajaa yhteistyötä tekijänoikeuslain uudistamiseksi

Julkaistu
Tekijänoikeusjärjestöjen, televisioyhtiöiden ja operaattoreiden edustajat ovat jättäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteisen aloitteen televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin soveltuvan sopimuslisenssin säätämiseksi tekijänoikeuslakiin. 

 
Sopimuslisenssi poistaisi palveluiden tuottamisen oikeudellisen epävarmuuden, takaisi tekijöille kohtuulliset korvaukset sekä toisi sisällöt jatkossakin laajasti kuluttajien saataville.
 
”Aloite toteuttaa Kopioston strategiaa toimia tietoyhteiskunnan ja monikanavaisen mediamaailman ytimessä rakentavassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuluttajien eduksi. Laajakantaisilla neuvotteluilla saavutettu ratkaisuehdotus takaa tekijöille oikeudenmukaiset korvaukset sekä tukee kotimaista sisällöntuotantoa ja työllisyyttä”, iloitsee Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakki.
 
Aloitteen taustalla on sähköisen median keskeisimmistä toimijoista koostuva ryhmittymä, jonka muodostavat televisioyhtiöt MTV, Sanoma Entertainment Finland, Yleisradio, operaattorit DNA, Elisa, TeliaSonera Finland sekä tekijänoikeusjärjestöt Kopiosto, Teosto ja Tuotos. Aloite on historiallinen, koska ensimmäistä kertaa televisioyhtiöt, operaattorit ja tekijänoikeusjärjestöt esittävät yhteisen ratkaisuehdotuksen televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden kehittämiseksi.
 
Ratkaisuehdotus perustuu sekä tarkkarajaiseen sopimuslisenssiin että osapuolten väliseen suoraan sopimiseen. Tekijänoikeusjärjestöt sopivat palveluntarjoajien kanssa hallinnoimiensa oikeuksien käytöstä, jota sopimuslisenssi tukee ja täydentää. Televisioyhtiöt sopivat palveluntarjoajien kanssa signaalin käytöstä sekä palvelun käytännön toteuttamisesta.
 
Ratkaisuehdotus tukee kotimaista sisällöntuotantoa ja työllisyyttä sekä vastaa kuluttajien tarpeeseen katsoa televisiosisältöjä virallisten lähetysaikojen ulkopuolella. Lisäksi ratkaisu edistää sisältöjen saatavuutta nopeasti kansainvälistyvässä kentässä.
 

Musiikintekijöiden Prix Elvis -kunniamaininta Ylen Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmälle

Julkaistu

​Kuva (Markku Mattila) eilisestä tilaisuudesta, vastaanottajat vasemmalta oikealle: Pekka Laine, Sanna Rusthollkarhu, Antti Isoaho, Helena Kokko ja Antti Leino.
 

Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuoden 2013 Prix Elvis -kunniamaininta on myönnetty 10.12. Ylen Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmälle tunnustukseksi sen ansioista suomalaisen kevyen musiikin aseman edistämisessä. Dokumenttisarja alkoi Yle Teemalla 4.2.2013. 
Elvis ry:n hallitus kiittää perusteluissaan työryhmää tarttumisesta ”uhkarohkean” haasteen eteen; miten puhutella samanaikaisesti aiheeseen syvällisesti vihkiytymättömiä ja entusiasteja? Hallitus toteaa työryhmän ”lunastaneen ja ylittäneen rimansa kirkkaasti ja tyylillä.” Lopputuloksen kehutaan olevan hengittävä, mukaansatempaava, informatiivinen, mutkaton ja rytmikäs kokonaisuus. 
 
Lisäksi perusteluissa todetaan dokumenttisarjan esittelemän laaja-alaisen iskelmäkentän läpileikkauksen tekevän kunniaa niin ”ikonisille kiintotähdille kuin levyhyllyn uumeniin unohdetuille helmillekin” tuoden samalla näkyville myös tekijät ja tarinat ikivihreiden klassikoiden takana. Työryhmän kiitellään myös ”addiktoineen antaumuksellisella ja perinpohjaisella otteellaan katsojan odottamaan kärsimättömänä vilkaisua seuraavien verhojen taakse.” 
 
Lopuksi perusteluissa halutaan tuoda esiin työryhmän ansiot myös Rock-Suomi -dokumenttisarjan osalta: ”molemmista ohjelmista vastanneen työryhmän ylevänä eetoksena tuntuu olevan sen todentaminen, että laulut, laulajat ja laulujen tekijät ovat olleet ja tulevat vastakin olemaan lähtemätön osa suomalaista sielunmaisemaa ja identiteettiä.”   
 
Kiitossanoissaan kunniakirjan vastaanottanut, dokumenttisarjan käsikirjoittaja ja haastattelija Pekka Laine toteaa näin:
”Alusta asti Iskelmä-Suomen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kertoa yleisölle, ettei iskelmäkulttuuri seiso pelkästään kaikkien tuntemien tähtien säteilyn varassa. Iskelmä on mitä suurimmassa määrin julkisuuden valokeilan ulkopuolella työnsä tekevien ammattilaisten musiikkigenre. Suomalaiset säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat ovat iskelmän tarinan usein piiloon jääviä sankareita. Siksi otamme suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella vastaan tunnustuspalkinnon juuri musiikin tekijöiden etujärjestöltä. Iskelmiä ei ole olemassakaan, ellei niitä joku tee. ”
 
Prix Elvis -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa. 
 
 
Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmän jäsenet
Käsikirjoitus ja haastattelut: Pekka Laine
Ohjaus: Antti Leino
Leikkaajat: Antti Isoaho, Sanna Rusthollkarhu ja Jorma Höri
Kuvaaja: Petteri Lappalainen
Värinmäärittelijä: Marcus Lönnqvist
Graafinen suunnittelu ja tunnus: Elina Vartiainen
Graafikot: Mira Gartz, Elina Vartiainen ja Petri Kärenlampi
Pukusuunnittelija: Elina Lario
Maskeeraajat: Päivi Kela ja Oona Kauste
Järjestäjät: Riitta Parvio, Matti Poimula, Harri Simolin, Eva Sigg
Valaisijat: Sakke Kantosalo, Juha-Pekka Leskinen, Toni Pasanen
Äänen jälkikäsittely: Anssi Tamminen
Äänittäjät: Matti Seppänen, Toni Dahlman, Petteri Lammassaari, Timo Rantalainen
Arkistotoimittajat: Outi Kortelainen, Nilla Nuto, Eila Haikarainen, Harri Hakanen, Jussi Vainiola, Tuulia Nieminen
Kuvatoimittaja: Josper Knutas
Tuotannon suunnittelu: Tarja Heikkinen (deski), Arja Jokelainen (toimitus)
Tuotantokoordinaattori: Annamari Nyytäjä
Tuottaja: Helena Kokko
 
 
Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu 10.12.

Julkaistu

Georg Malmstén-säätiö on jakanut 10. joulukuuta vuoden 2013 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 178 kpl. Apurahat suuruudeltaan 1.500 – 2.000 euroa myönnettiin seuraaville.

Joakim Berghäll, Hanna Ekola, Jukka Eskola, Jukka Gustavson, Mikko von Hertzen, Sid Hille, Eija Hinkkala ja Merzi Rajala, Maarit ja Sami Hurmerinta, Maija Kaunismaa, Esko Järvelä, Petri Kaivanto, P-K Keränen, Ilona Korhonen, Viljami Kukkonen, Esa Kuloniemi, Tero Lindberg, Tommy Lindgren, Jussi Liski, Miro Mantere, Joel Mäkinen, Pekka Nisu, Kanerva Pasanen, Iisa ja Mikko Pykäri, Timo Turpeinen, Väinö Wallenius ja Jukka Viitasaari.

Lisäksi Pekka Hakolle myönnettiin 7.500 euron apuraha Otto Donnerin elämästä kertovan kirjan kirjoittamiseen.

Apurahoina jaettu summa 51.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta: Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry Kopioston valokopiointikorvaukset, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Suomen musiikkiviennin kärkihanke on saksankielinen Eurooppa vuosina 2015-2016

Julkaistu
Kärkihankkeen tavoitteena on kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä saksankielisessä Euroopassa.

 
Music Finlandin suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke kohdistuu vuosina 2015-2016 saksankieliseen Eurooppaan. Kärkihankkeen tavoitteena on kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä saksankielisessä Euroopassa ja muilla kohdemarkkinoilla, joihin markkina-alueen vaikutus heijastuu. Saksa on Euroopan toiseksi suurin musiikkimarkkina ja saksankielisellä alueella asuu lähes 100 miljoonaa ihmistä.
 
“Saksankielinen Eurooppa on suomalaisen musiikin merkittävimpiä markkinoita. Edellytyksiä hankkeen onnistumiselle luovat muun muassa erinomaiset verkostot ja sitoutuneet yhteistyökumppanit sekä suomalaisen musiikin hyvä maine. Suomalaiselle musiikille on saksankielisessä Euroopassa todistetusti kysyntää, mistä näyttönä ovat lukuisat menestystarinat viime vuosilta”, Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen kertoo.
 
Tuorein kotimainen menestystarina kärkihankkeen kohdealueella on Sunrise Avenue -yhtyeen Saksassa kultalevyrajan heti julkaisuviikollaan lokakuussa ylittänyt Unholy Ground -albumi. Suomalainen musiikki on myös aikaisemmin saavuttanut laaja-alaista menestystä saksankielisellä alueella. Suomalaisista mm. HIM, Nightwish, Iiro Rantala, Aulis Sallinen ja Kaija Saariaho ovat menestyneet Saksassa ja sen lähimarkkinoilla.
 
Vuoden 2014 aikana Music Finland keskittyy kärkihankkeen strategian, toimenpiteiden ja vientiohjelmien suunnitteluun yhdessä kotimaisten musiikkialan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda monipuolinen ja kattavasti alan eri toimijoiden tarpeita vastaava vienti- ja edistämistoimien kokonaisuus. Samalla Music Finland jatkaa aktiivisia toimenpiteitään vuosien 2011-2012 Ison-Britannian kärkihankkeen tulosten ylläpitämiseksi. Näihin kuuluu mm. Suomen toimiminen Ison-Britannian suurimman musiikkialan ammattilaistapahtuman The Great Escapen teemamaana.

Kansalliset varat – Musiikin edistämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi

Julkaistu
Kim Kuusi
Teoston hallituksen puheenjohtaja
 
Esitys syyskokoukselle
Teoston hallitus päätti 16.10. esittää syyskokoukselle kansallisten varojen pidätyksen nostamista vuodenvaihteessa nykyisestä 6,7:sta 7,7 prosenttiin. Päätös tehtiin yksimielisesti Elvisin hallituksen tekemän esityksen mukaisesti. Esityksen hyväksyminen syyskokouksessa tietäisi noin 500.000 euron lisäystä vuoden 2014 kansallisiin varoihin.
Esitys ei koske tulevia vuosia, vaan niiden pidätykset jäävät tulevien jäsenkokousten päätettäviksi. 
 
Perustelut
Kansallisiin varoihin kohdistuu tulevina vuosina merkittävää käyttöpainetta etenkin Musiikin Edistämissäätiö MES:n suunnalta. Kuluvan vuoden rahoitusosuutemme saimme Vikanin myynnillä varsin kätevästi hoidettua, mutta jatkorahoitus tulisi ilman esitettyä pidätysnostoa merkittävästi hidastamaan Teosto-rahaston kartuttamista.
 
Kansainvälisessä vertailussa on Teoston harjoittama pidätyslinja ollut huomattavan maltillinen. Monet sisarjärjestöt pidättävät edelleenkin sen maksimaalisen 10 prosenttia, jonka kansainväliset sopimukset sallivat. Korkeaa prosenttia voidaan myös perustella sillä, että yli puolet kansallisista varoista kertyy ulkomaisten oikeudenhaltijoiden tilityksistä, ja koko summa käytetään oman maan musiikkielämän hyväksi.  
 
Taustaa
Vuoden 2009 syyskokouksessa katsottiin, että paineet kansallisen pidätyksen alentamiselle edellyttävät siitä luopumista asteittain. Niinpä kokous päätti nostaa aluksi pidätystä yhdellä prosenttiyksiköllä viiden vuoden ajaksi, ja tämän jälkeen poistaa sen vähitellen vuoteen 2018 mennessä. Teosto-rahaston perustamisella haluttiin kuitenkin varmistaa kansallisen edistämistoiminnan jatkuvuus tässä uudessa markkinatilanteessa.
 
Hallituksen esityksen taustalla on yhä vuoden 2009 ajatuslinja. Silloista päätöstä on mielestämme kuitenkin tuunattava, jotta se istuisi paremmin toteutuneeseen kehitykseen. Perinteisillä alueillahan ei ole ilmennyt merkittävää pidätysprosentin laskupainetta, ja on-line alueen suoralisensiointikehitys näyttää joka tapauksessa vievän tulevaisuuden rahavirtoja Teoston ulkopuolelle. Esitys on edelleen pidättää kansallisiin varoihin rahaa hieman reilummin niin kauan, kun se on vielä mahdollista, ja kartuttaa Teosto-rahastoa etupainotteisesti huonojen aikojen varalle. 
 
Tulevaisuuden tahtotila
Teosto-rahasto aiotaan kasvattaa riittävän kokoiseksi, jotta siitä saadut sijoitustuotot riittävät nykyisin kansallisista varoista rahoitetun toiminnan ylläpitämiseen. Rahaston johtokunnassa pidetään tavoitteena saavuttaa tuo taso vuonna 2018. Tällöin voitaisiin siis kokonaan luopua kansallisiin varoihin tehtävästä pidätyksestä.
 
Mielestäni on tärkeää turvata musiikin edistämistyön jatkuvuus myös yllättävissä olosuhteissa. Uskon, että omavaraisen rahaston kartuttaminen tähän tarkoitukseen on ainutlaatuinen mahdollisuus, josta jäsenistön tulee pitää huolta.

 

Työpaikkoja ja toimeentuloa luovalla alalla ei saa vaarantaa

Julkaistu
Tiedote Järkeä tekijänoikeuslakiin-kansalaisaloitteen johdosta

 
Tekijöiden, taiteilijoiden sekä kulttuuri- ja sisältöalan yritysten toimeentulo perustuu keskeisiltä osin tekijänoikeuteen. Siksi on tärkeää, että tekijänoikeudesta keskustellaan. ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”-kansalaisaloite on tässä keskustelussa yksi puheenvuoro. 
 
Aloitteen julkilausutut tavoitteet sisällöntuottajien aseman parantamisesta ja verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämisestä ovat hyviä. Valitettavasti siinä esitetyt lainmuutokset toimivat esitettyjä tavoitteita vastaan.  Aloitteen tiivistelmä ja markkinointi ovat ristiriidassa sen sisällön kanssa. 
 
Tosiasiassa kansalaisaloite ei paranna artistien, tekijöiden ja sisällöntuottajien asemaa eikä palvele parempia laillisia palveluja haluavien kuluttajien etua. Päinvastoin, se vaarantaa sisältöalojen työpaikkoja, heikentää kotimaisen sisällöntuotannon toimintaedellytyksiä, vahingoittaa digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä tekee Suomesta turvasataman kansainväliselle verkkopiratismille. 
 
Aloite mm. laillistaisi tiedostojen lataamisen laittomista palveluista ja turvaisi eri tavoin laittomien palvelujen ylläpitäjien aseman. Aloitteen esittämät muutokset opetuskäytön osalta veisivät taloudellisen pohjan oppimateriaalituotannolta ja digitaalisten oppimispalveluiden kehittämiseltä. Hyvien oppimistulosten saavuttaminen vaarantuisi.
 
Kyse on työpaikoista ja kotimaisten yritysten kilpailukyvystä sekä kansalaisten oikeudesta saada tietoa, oppia, iloa ja elämyksiä. Tekijänoikeusala työllistää noin 3,2 % työvoimasta ja tuottaa jalostusarvoa 4,2 % BKT:sta. Kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimii yli 15 000 yritystä. 
 
Tekijänoikeuslakia uudistetaan jatkuvasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ja selvittää parhaillaan ministeri Paavo Arhinmäen toimeksiannosta asioita, joita aloitteessakin on nostettu esille.  Ministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Lakia tulee kehittää huomioiden sekä kuluttajien, luovan työn tekijöiden että alan yritysten tarpeet. Aloitteen tavoitteita voidaan saavuttaa mm.:  
 
  • säätämällä vaihtoehtoisista tavoista torjua piratismia (mm. ulkomaisten piraattipalvelujen estomahdollisuus ja ilmoituskirje-menettely), kannustamalla alan toimijoita yhdessä mainostajien ja hakukoneiden kanssa sopimaan käytänteistä laittomien palvelujen toiminnan ehkäisemiseksi ja laillisten palveluiden tukemiseksi ja luomalla kannustimia kehittää uusia, kotimaisia kuluttajia kiinnostavia, digitaalisia palveluja  
 
  • kehittämällä sopimusmalleja, joilla helpotetaan teosten käyttöä opetuksessa ja tutkimuksessa ja varmistamalla riittävät resurssit opetusta ja tutkimusta palvelevien aineistojen ja käyttöoikeuksien hankintaan

 

Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY 
Viestinnän keskusliitto
Suomen Journalistiliitto
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

Suvi Teräsniska ja Saukki palkittiin Kullervo Linnan säätiön palkinnolla

Julkaistu
 

Laulaja Suvi Teräsniska sekä sanoittaja ja säveltäjä Sauvo Puhtila eli Saukki saivat tämänvuotiset Kullervo Linnan Säätiön palkinnot. Säätiön hallitus palkitsi Suvi Teräsniskan tunnustukseksi hänen ansioistaan Kullervo Linnan edustaman viihde- ja tanssimusiikin esittäjänä ja Sauvo Puhtilan ansioistaan korkeatasoisena musiikin tekijänä. Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 200 euroa ja ne jaettiin Teostossa 21.11.
 
Aito pohjoisen ihminen, Kolarissa syntynyt ja nyt Oulussa asuva Suvi Teräsniska (s. 1989) sanoo alusta asti olleensa iskelmälaulaja. ”Haluan laulaa lauluja, jotka ovat elämänmakuisia, purevat kaikkiin ihmisiin. Samalla haluan olla myös uuden iskelmäpolven sanansaattaja.” Teräsniska haluaa osoittaa kunnioitustaan myös tuottajalleen ja sovittajalleen Leri Leskiselle ja koko työryhmälle, joka on hänen takanaan.
 
Nykyisin Suvi Teräsniska nauttii siitä, että voi esiintyä festivaaleilla, tanssilavoilla, ravintoloissa, laivoilla, konserttiestradeilla ja klubeilla eli kaikkialla missä yleisöä on. Hänen levyjään on myyty jo yli 250 00 kappaletta, ja jokainen pitkäsoitto on saanut vähintään platinaa. 
 
Suvi Teräsniskan ensimmäinen albumi Särkyneitten sydänten tie ilmestyi 2008. Siitä jäi ikivihreäksi Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman), jonka Suvi Teräsniska joutuu laulamaan nykyään jokaisella keikallaan. 
 
Vuonna 2009 radiokanava Iskelmä valitsi Suvi Teräsniskan vuoden iskelmätulokkaaksi. Iskelmä Gaalassa 2011 Tampereella Suvi Teräsniska voitti vuoden naisartistin palkinnon. Lisäksi hän sai vuoden viihdyttäjän ja vuoden albumin kunnianosoitukset. Samassa gaalassa vuonna 2012 Teräsniskan tulkitsema Pahalta piilossa (säv. Matti Mikkola, san. Mikko Karjalainen) palkittiin vuoden iskelmänä. 
 
Single Rakkaus on lumivalkoinen (säv. ja san. Jussi Hakulinen) ennakoi tänä vuonna ilmestynyttä Yö-yhtyeen tribuuttilevyä Hän tanssii kanssa enkelien. 
 
”Olen halunnut laulaa pitempään kuin 2 x 45 minuuttia. Nykyään se on mahdollista. Tanssilavoilla on entistä enemmän nuoria, jotka haluavat tulla sinne viihtymään ja kuuntelemaan. Lauluni on myös osoitettu heille. Omat lauluni tunnetaan jo paremmin, että voin esittää vain niitä”, Suvi Teräsniska kertoo.
 
Tänä syksynä Suvi Teräsniska voitti äänivyöryllä Syksyn sävel -kilpailun kappaleella Täydellinen elämä (säv. Petri Somer, san. Sana Mustonen). 
 
Sauvo Puhtila (s. 1928), paremmin tunnettu nimellä Saukki liittyy Suomessa lähes myyttiseksi muuttuneeseen 1950- ja 60-luvun iskelmäkulttuuriin. Hän debytoi iskelmäsanoittajana 1940- ja 50-luvun vaihteessa. Kun Reino Helismaa kirjoitti Puhtilan mielestä välillä aitoa runoutta, hän itse teki parhaansa muuttaakseen myös eksoottiset schlagerit suomalaiseen lauluperinteeseen sopiviksi. 
 
Saukki oli nimimerkkiensä suojassa väsymätön puurtaja. Jo nuorena teekkarina hän joutui kaikenlaisten riimittelyjen pariin, päätyi Yleisradioon toimittajaksi, sitten nuorten ajanvieteohjelmien päälliköksi ja lopulta myös viihdepäälliköksi. 
 
Saukki suunnitteli Annikki Tähdelle 1950-luvulla Balladin Olavinlinnasta (säv. Olavi Kontio, san. Saukki), Budapestin yössä (säv. Mihaly Erdelyi, san. Hans Bussmann) ja Kuningaskobran (säv. Teddy Powell, san. Leonard Whitcup). Hän riimitteli Suklaasydämen (säv. ja san Geoffrey Clarkson, Harry Clarkson, Dorothy Siegmann) Brita Koivuselle, Katinkan (säv. ja san. Benee Russell, Henry Tobias), Puukko-Mackien (säv. Kurt Weill, san. Bertolt Brecht) ja Ikkunaprinssin (säv. ja san. Ray Stanley). Olavi Virralle Saukin kynästä syntyivät Poika varjoisalta kujalta (säv. Giuseppe Fanciulli san. Nisa), Tango Desirée (säv. ja san. Eddie Cassen ja Charly Niessen Pohlhaus), Angelique (säv. ja san. Aksel Rasmussen), Buona sera signorina (säv. ja san. Peter de Rose, Carl Sigman) ja Mambo Italiano (säv. ja san Bob Merrill) ja Laila Kinnuselle Lazzarella (säv. Domenico Modugno  san. Riccardo Pazzaglia), Pikku pikku bikinissä (säv. ja san. Lee Julien Pockriss, Paul Vance) ja euroviisu Valoa ikkunassa (säv. Eino Hurme san. Saukki). Myöhemmin syntyivät muun muassa Kertokaa se hänelle (säv. Rodolfo Falvo san. Enzo Fusco), Uralin pihlaja (säv. Evegnij Rodygin san. Mikhail Pilipenko), Nathalie (säv. Gilbert Becaud san. Pierre Delanoe).
  
Saukin laajaan tuotantoon kuuluu myös käännöstöitä oopperoista hengelliseen musiikkiin sekä elokuvamusiikkia ja lastenlauluja. Legendaarisia ovat vuosilta 1959 – 78 Saukin ja Pikkuoravien levyt, joissa Sauvo Puhtila seikkailee äänellään kolmen villin oravansa Nestorin, Elmerin ja Simeonin kanssa. Oravien ääni saatiin soittamalla Eino Virtasen laulua erityisnopeudella.
 
Sauvo Puhtila jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuosien 1956 – 79 jälkeen, alkoi samoihin aikoihin lopettaa myös sanoittajauraansa ja on nyt jäänyt kokonaan pois julkisuudesta.
 
Vuonna 1999 Sauvo Puhtila sai Reino Helismaa -palkinnon ja 2002 Juha Vainio -palkinnon. 
  
Kullervo Linnan säätiön palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Teoston varatoimitusjohtaja ja Palvelut-yksikön johtaja Kari Paananen jättää tehtävänsä

Julkaistu
 

Teoston varatoimitusjohtajana ja Palvelut–yksikön johtajana viisi vuotta työskennellyt Kari Paananen jättää tehtävänsä.
 
”Tullessani taloon, Teostossa nähtiin suuria kehitystarpeita nimenomaan asiakaslähtöisyydessä ja etupihatoiminnan kehittämisessä.  Teostossa on otettu näiden viiden vuoden aikana aimo harppaus asiakkaan suuntaan ja etupiha on saatu hyvään kuntoon”, sanoo Paananen.
 
”Teoston strategiaa uudistettiin syksyn aikana ja tulevaisuuden haasteet ovat etupihan sijaan pikemminkin sisäpihalla, verkkoon siirtymisessä ja prosessien kehittämisessä. Teoston vuodet ovat olleet antoisia, mutta koen, että nyt on hyvä hetki kääntää katse tuleviin haasteisiin”, kertoo Paananen.
 
Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo ymmärtävänsä päätöksen perustelut.
 
”Teoston hallituksen ja toimiston puolesta haluamme kiittää Karia ansiokkaasta panoksesta Teoston toimintakulttuurin uudistamisessa ja asiakkaan näkökulman tuomisessa mukaan Teoston arkeen ja käytäntöihin. Toivotamme Karille onnea ja menestystä uusiin haasteisiin ”, sanoo Sipilä.