EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Laura Sippolasta Suomen ensimmäinen lauluntekijätohtori

Julkaistu

Laura Sippola on lähestynyt laulaja-lauluntekijyyttä ja lauluntekijämusiikkia niin tekijän, taiteilijan kuin tutkijan perspektiivistä. Hänen taiteilijakoulutuksesta valmistuva tohtorintutkintonsa Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmastatarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lauantaina 9. syyskuuta 2017. Tutkinto koostuu viidestä taiteellisesta osiosta ja kirjallisesta työstä.

Laura Sippolan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
9.9.2017 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, Mannerheimintie 13

Taiteellisen tohtorintutkinnon otsikko: Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmasta
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori, MuT Kristiina Ilmonen

Vielä ehtii hakea Villa Karon taiteilijaresidenssiin

Julkaistu

Syksyn residenssien (1.9.–31.12.) hakuaika päättyy 15.3.

Kevään residenssien (1.1.–31.5.) hakuaika päättyy 15.9.

Villa Karon residenssijaksojen pituus on 5 – 12 viikkoa. Tätä lyhyempiä tai pidempiä residenssijaksoja ei myönnetä.

Hakemuksessa tulee olla lyhyt ansioluettelo ja työsuunnitelma. Hakemus liitteineen PDF-muodossa.

Hakemuksessa tulee käydä ilmi hakijan tai työryhmän tiedot (nimi kuten passissa, yhteystiedot, syntymäaika) ja residenssin ajankohtatoive.

Hakemukset liitteineen toimitetaan sähköisesti osoitteeseen hakemukset[a]villakaro.org.

Työsuunnitelman tulisi mieluusti liittyä jollain tavalla Afrikkaan tai afrikkalaiseen kulttuuriin. Villa Karoon voivat hakea kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaiset, tutkijat ja taiteilijat. Residenssi sopii hyvin niin oman tutkimuksen tekoon tai taiteellisen työn tekemiseen kuin myös esimerkiksi yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Ihanteellista on, jos stipendiaatti pystyy myös tarjoamaan jotakin paikalliselle yhteisölle. Villa Karon henkilökunta auttaa parhaansa mukaan kontaktien löytämisessä ja työskentelyn järjestämisessä.

Hakemukset arvioi erillinen lautakunta.

Villa Karon myöntämä työskentelytuki kattaa

  1. matkajärjestelyt sekä omavastuun ylittävän osan lentolipun (Helsinki – Cotonou – Helsinki) hinnasta
  2. lentokenttäkuljetukset Cotonou – Grand-Popo – Cotonou
  3. asumisen ja aamiaisen Villa Karossa 50 euron viikkovuokralla
  4. huoneen siivouksen
  5. avun ja tuen matkan suunnittelussa ja paikan päällä Beninissä

Residenssiin tulijan omia kustannuksia ovat

  1. 800 euron omavastuu lentolipusta (Villa Karo maksaa omavastuun ylittävän osan eli noin 400-600 euroa)
  2. 50 euron viikkovuokra asumisesta ja 100 euron viikkovuokra mahdollisesta avecista
  3. viisumi ja matkavakuutus (viisumin hinnat www.benin.fi)
  4. malarialääkkeet ja rokotukset (keltakuumerokotus pakollinen kaikille maahan saapuville, vaaditaan viisumiin)
  5. hotelliyö Cotonoussa Beniniin tultaessa (noin 20-50 euroa)
  6. mahdollinen pyykinpesupalvelu (noin 2,5 euroa/kerta)
  7. mahdolliset Villa Karon ekskursiot ja omat retket
  8. mahdolliset laajamittaiset tulkkauspalvelut (esim. omaa tutkimusta varten)

Elinolosuhteista Beninissä ja Villa Karossa kerrotaan lisää näillä sivuilla sekä Villa Karon ABC-kirjassa, joka on tilattavissa Villa Karon ystävien Helsingin toimistosta (15e, sis. Grand-Popon kartta).

Residenssiin tulevalla on mahdollisuus ottaa avec mukaan Villa Karoon (ikäraja 16 vuotta).

 

Dome Karukosken Tom of Finland valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi

Julkaistu

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Kuvataiteilija Touko Laaksosesta kertovan käsikirjoitti Aleksi Bardy.

Tom of Finlandin ovat tuottaneet Aleksi Bardy, Miia Haavisto ja Annika Sucksdorff Helsinki-filmi Oy:stä. Elokuvan Suomen ensi-ilta on 24.2.2017 ja sen levitti elokuvateattereihin Finnkinon Oy:n teatterilevitys.

Tom of Finlandin nimiroolissa on Pekka Strang. Muissa rooleissa näyttelevät muiden muassa Lauri Tilkanen, Jessica Grabowsky, Taisto Oksanen, Seumas Sargent ja Jakob Oftebro.

Elokuvan muuhun taiteelliseen ryhmään kuuluvat muun muassa kuvaaja Lasse Frank, leikkaaja Harri Ylönen, säveltäjät Hildur Guðnadóttir ja Lasse Enersen, äänisuunnittelijat Niklas Skarp ja Christian Holm, lavastaja Christian Olander, pukusuunnittelija Anna Vilppunen sekä maskeeraussuunniteliljat Johanna Eliason ja Lars Carsson.

Tom of Finland on rakkaustarina, joka kertoo suomalaisesta näkökulmasta kansainvälisesti merkittävän tarinan homoyhteisön historiallisesta taistelusta kohti täysiä ihmisoikeuksia.

Suomen oscar-raati perusteli valintaansa luonnehtimalla Tom of Finland -elokuvaa komeasti toteutetuksi teokseksi yhdestä kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta. Elokuva on hienosti lavastettu ja kuvattu epookki. Erityisesti raati kiitti pääosanäyttelijä Pekka Strangin tulkintaa Touko Laaksosen ainutlaatuisesta elämästä.

Suomen Filmikamarin johdolla muodostetun valintaraadin jäseninä olivat säveltäjä Johnny Lee Michaels, tuottaja Liisa Penttilä-Asikainen, ohjaaja Maria Mononen, elokuvalavastaja Marjaana Rantama, käsikirjoittaja Mikko Myllylahti, elokuvaaja Tahvo Hirvonen sekä Kati Nuora. Raadin sihteerinä toimi Susanna Shepherd ja puheenjohtajana Tero Koistinen Suomen Filmikamari ry:stä.

Oscar-palkinnon virallisista valintakriteereistä vastaa Academy of Motion Picture Arts and Sciences (AMPAS), joka pyytää vuosittain kaikkia elokuvia tuottavia maita nimeämään yhden ehdokkaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kilpailuun. Kategoriassa otetaan tänä vuonna huomioon elokuvat, jotka ovat saaneet elokuvateatteriensi-iltansa 1. lokakuuta 2016 ja 30. syyskuuta 2017 välisenä aikana.

Lopulliset Oscar-ehdokkuudet julkistetaan 23. tammikuuta 2018. Oscar-palkinnot jaetaan 90. kerran 4. maaliskuuta 2018 ympäri maailman televisioitavassa gaalassa.

Lisätietoja:
Suomen Oscar-raadin puheenjohtaja
Tero Koistinen
tero.koistinen[ät]filmikamari.fi
050 323 8582

Lisätietoja Oscar-palkinnosta: www.oscars.org 

Oscar-palkintokategorioiden säännöt: https://www.oscars.org/oscars/rules-eligibility 

**** 

Suomen Filmikamari ry on 1923 perustettu elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö. Filmikamarin jäseniä ovat Elokuvatuottajat ry, Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry sekä Suomen elokuvatoimistojen liitto ry. 

Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku päättyy 31.8.2017

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2017 toinen stipendihaku päättyy 31.8.2017. Hae nyt! 

Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi. Klaavista löytyy tiedot myös viime stipendikierroksella myönnetyistä summista ja stipendikohteista. 

Lisätiedot: musiikintekijat.fi/musiikintekijoiden-rahasto

Uutinen viime stipendihakukierroksesta: musiikintekijat.fi/ajankohtaista/musiikintekijoiden-rahaston-stipendihaun-su…

 

Koneen Säätiön apurahahaku käynnistyy pian

Julkaistu

 

Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.

Apurahaa voi hakea:

  • tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
  • tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
  • tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
  • apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön

Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.

Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.

 

Seuraa hakuinfoja Facebookissa

Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.

Lue lisää tilaisuuksista 

 

Hae apurahaa verkossa

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.

Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.

Lue muista apurahahaun muutoksista.

Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.

 

Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)

 

Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.

Apurahaa voi hakea:

  • tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
  • tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
  • tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
  • apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön

Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.

Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.

 

Seuraa hakuinfoja Facebookissa

Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.

Lue lisää tilaisuuksista 

 

Hae apurahaa verkossa

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.

Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.

Lue muista apurahahaun muutoksista.

Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.

 

Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)

 

 

Suomen Äänitearkisto luovuttaa kokoelmansa Musiikkiarkistolle

Julkaistu
 

Suomen Äänitearkisto ja Musiikkiarkisto ovat sopineet, että Äänitearkiston noin 450 hyllymetrin laajuinen ja 35 000 äänitettä käsittävä kokoelma luovutetaan Musiikkiarkistolle, joka vastaa syksystä 2017 lähtien kokoelman säilytyksestä sekä sen tarjoamisesta tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Luovutussopimus takaa Äänitearkistolle mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista toimintaansa. Kokoelmaa esimerkiksi täydennetään jatkossakin parempikuntoisilla sekä siitä vielä puuttuvilla äänitteillä.
 
Suomen Äänitearkisto on vuonna 1966 perustettu yksityinen yhdistys, jonka tehtävänä on ollut suomalaisen ääniteperinnön vaaliminen. Äänitearkisto on keskittynyt ennen vapaakappalelakia eli ennen vuotta 1981 julkaistujen äänitteiden keräämiseen ja säilyttämiseen. Äänitearkiston puolen vuosisadan aikana kokoama aineisto on monessakin suhteessa merkittävä. Esimerkiksi gramofonilevykauden (1901–1961) suomalaisten äänilevyjen kokoelma on lähes aukottomana kansallisena äänitekokoelmana maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Myöskään kotimaisia single-, EP ja LP-levyjä vuosilta 1956–1981 ei ole yhtä systemaattisesti kerätty mihinkään muualle. 
 
Äänitearkistolla on myös laaja ”ulkofennica”-kokoelma eli ulkomailla äänitettyjen suomalaisten taiteilijoiden ja suomalaisen musiikin levytysten kokoelma. Kokoelmaan kuuluu lisäksi noin 50 hyllymetriä käsittävä äänitehistoriallinen pienpainate- ja kirjakokoelma, levytuottajien masternauhoja, koelevyjä ja muuta äänilevyteollisuuden historiaan liittyvää aineistoa sekä yksityishenkilöiden tekemiä varhaisia nauhoitteita.
 
Suomen Äänitearkisto tuottanut yhteensä 30 painettua äänilevyluetteloa eli yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki Suomessa julkaistut historialliset diskografiat. Sen lisäksi Ääniarkisto ylläpitää avointa sähköistä tietokantaa Suomessa vuosina 1901–1999 julkaistuista äänilevyistä (https://www.aanitearkisto.fi/firs2/). Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet eri arkistoissa äänitehistoriallista tutkimusta tarkentamalla diskografioihin äänitteiden tietoja. Äänitearkisto on myös digitoinut merkittävän määrän historiallisia suomalaisia äänitteitä parantaakseen niiden käytettävyyttä ja säilyvyyttä. 
 
Musiikkiarkisto (www.musiikkiarkisto.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin toimiva valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentee suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Musiikkiarkisto palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita. Musiikkiarkiston aineistot ovat käytettävissä arkiston tiloissa Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.
 
 

Hae nyt Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään

Julkaistu

Elvisin Kehity ja menesty -palveluissa on juuri nyt haku päällä. Hae mukaan Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään! Kehity ja menesty -palvelut ovat vain Elvisin jäsenille. Mikäli et ole vielä jäsen, täytä hakemus täällä. 

 

Tarjoamme musiikintekijöille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, kehittymiseen sekä verkostoitumiseen. Tutustu tarjontaan!

 

Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien kanssa työskennellen. 

Mahdollisuus saada asiantuntijalta apua johonkin konkreettiseen tarpeeseen esim. tekstinhionta, sovitustekniset kysymykset ja ideat. 

 

Asiantuntijat antavat palautteen yhdestä biisistäsi. 

Henkilökohtainen mentorointisuhde noin vuoden ajan.

 

Biisiviennin visio rakentaa tulevaisuutta popmusiikin teosviennille

Julkaistu

 

Biisiviennin visio on suomalaisten biisinkirjoittajien ja musiikkikustantajien yhteinen hanke popmusiikin teosviennin kasvattamiseksi ja alan yhteistyön lisäämiseksi viennin parissa.

Tiesitkö että suomalaisen Teemu Brunilan osittain kirjoittama kappale on kuluvan vuoden viidenneksitoista suurin listahitti Iso-Britanniassa (brittiartisti JP Cooperin ”September Song”)? Entä tiesitkö, että julkaisuviikollaan kesällä 2016 maailman eniten myydyllä albumilla oli suomalaisen kirjoittajan Erik Nyholmin co-write-kappale (japanilaisen Hey! Say! Jump! -yhtyeen albumi Dear)?

Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2015 kokien lähes viidenneksen kasvua edellisestä vuodesta. Music Finlandin toteuttaman Musiikkialan barometri -selvityksen mukaan lähes puolet musiikkialan ammattilaisista näkee popmusiikin teosviennissä olevan parhaat mahdollisuudet viennin kasvuun.

”Koko alamme voi hyötyä yhteistyön lisäämisestä viennissä. Kun Suomen kärkinimet ja huipputekijät taustayhtiöstä riippumatta laittavat voimansa yhteen, saadaan nopeammin tuloksia aikaan” visioi biisinkirjoittaja ja Fried Music -yhtiön perustaja Jukka Immonen.
 

Popin teosviennissä kaikkien aikojen saavutukset

Lokakuussa julkaistavan tuoreen teosvientiselvityksen mukaan kotimaisten biisinkirjoittajien ulkomaisilla levyillä julkaistujen kappaleiden määrä vuonna 2016 on suurempi kuin koskaan aiemmin. Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 68 ulkomailla julkaistusta suomalaistekijöiden kappaleesta vuoden aikana.

”En usko ison kansainvälisen hitin olevan kaukana. Tässä pisteessä tuntuu siltä, että se on jo enemmän onnekkaasta sattumasta kuin valmiuksista tai taidoista kiinni”, kertoo biisintekijä Axel Ehnström. Ehnströmin vuoden 2016 aikana ulkomaille tekemien 12 kappaleen joukosta löytyy esimerkiksi saksalaisen Alle Farben -yhtyeen ”Bad Ideas”, joka nousi maansa radiolistan kärkeen.

Kotimaassa vuoden kevyen musiikin tekijäksi ehdolla oleva lauluntekijä Tiina Vainikainen ottaa puolestaan kansainvälistymisensä ensiaskeleita. ”Olen aina haaveillut kansainvälisestä urasta biisintekijänä. Urallani on tapahtunut lyhyessä ajassa niin paljon, että olen alkanut uskoa myös kansainvälistymisen olevan mahdollista. Oikea ajoitus, korkea työmoraali ja hyvät verkostot ovat tärkeässä roolissa tavoitteeseen pyrkiessäni”, Vainikainen kertoo.

Hankkeen tarkoitus on auttaa musiikkialaa luomaan ja kirkastamaan biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja alan haasteisiin, kuten ansaintamalleihin ja rahoitukseen.

Popmusiikin teosviennillä tarkoitetaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisillä markkinoilla julkaistuja kappaleita, joiden voidaan katsoa tuovan tuloja Suomeen.
 

Tule mukaan!

Biisiviennin visiota työstetään kahdessa työpajassa sekä verkossa. Osallistu keskusteluun biisiviennin tiimoilta Facebookin Biisivienti-ryhmässä.

Kerro ajatuksesi biisiviennistä kyselyssämme.

7.9.2017 Työpaja Tukholmassa

Ensimmäisessä työpajassa asetetaan visio ja tavoitteet. Tukholman työpajapäivä toimii myös suomalaisen kustannusalan yhteisenä esittäytymisenä ruotsalaisille kollegoille.

10.10.2017 Työpaja Helsingissä

Toinen työpaja keskittyy käytännön toimenpiteisiin, etsii ratkaisuja löydettyihin haasteisiin ja suomalaisen alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskustellaan myös ansaintamalleista ja rahoituksesta.

Biisiviennin vision julkistaminen tapahtuu Slush Musicissa marraskuun 28.–29. päivä.

Mikäli haluat lisätietoja Biisiviennin visio -hankkeesta, ota yhteyttä Music Finlandin vientipäällikköön Katariina Sorsaan.

Music Finlandin koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Tekesin, Teoston, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n kanssa.

 

Sata uutta taiteilija-apurahaa kasvualan työllistämiseen

Julkaistu

Suomen 100-vuotislahjaksi Taiteen edistämiskeskus (Taike) esittää taiteilija-apurahojen lukumäärän kasvattamista sadalla sekä apurahan korottamista 10 prosentilla. Nämä tulee sisällyttää vuoden 2018 talousarvioon. Tällä edistetään työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua.

 
”Taike työllistää taiteilija- ja työskentelyapurahoilla taiteen ja kulttuurin tekijöitä noin 900 henkilötyövuoden verran”, sanoo Taiken johtaja Minna Sirnö.  ”Ilman valtion tukea moni teos jäisi tekemättä. Apurahoilla turvataan kotimaisen taiteen ja kulttuurin perusta. Sen ansiosta saamme lukea kirjallisuutta omalla kielellämme, katsoa laadukasta kotimaista teatteria ja elokuvaa, muun muassa.”
 
Julkisia palveluita, niin myös taidetta, pidetään usein pelkkänä kulueränä. Taiteen taloudelliset heijastusvaikutukset sivuutetaan, samoin sen vaikutus työllisyyteen.
 
Taide parantaa Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten ja ammattilaisten silmissä, jolloin maahan saadaan uusia osaajia ja investointeja. On tärkeää, että yhteiskunta tukee taidetta, vaikka taiteen arvoa tekijälleen ja kokijalleen ei voida mitata liike-elämän mittareilla. Taiteen tekijöiden julkinen tuki onkin tutkimukseen ja kehitykseen verrattavissa oleva investointi, jolla turvataan luovan alan kasvua.
 
Poliittinen ilmapiiri oli taiteelle suotuisa 50 vuotta sitten, jolloin valtion nykymuotoisesta apurahajärjestelmästä päätettiin. Tuolloin eduskunta katsoi rohkeasti tulevaisuuteen.
 
Taide ja luovat alat työllistävät
 
Sadalla uudella taiteilija-apurahalla voidaan edistää suomalaista työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua. Luovat alat on kasvuala, jonka infrasta – taiteilijoista, työtiloista, -välineistä ja verkostoista – on huolehdittava.
 
Taiteilija-apurahoilla työskentelee vuodessa runsaat 600 eri alojen taiteilijaa, joista kolmannes työllistää myös muita ihmisiä. Apurahoja maksetaan noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisen tuen ohella apurahoilla on keskeinen merkitys kansainvälistymisen edistäjänä sekä henkisenä kannustajana.
 
Taiteilija-apurahan kehitys on jäänyt merkittävästi jälkeen ansiotason kehityksestä. Kun 1970-luvun alussa apurahan suuruus oli lähellä palkansaajien kokonaisansioiden mediaania, niin vuonna 2015 apurahan suuruus oli enää alle puolet palkansaajien ansioista. Taike esittää apurahan korottamista 10 prosentilla.
 
Lisätietoja:
 
Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, esa.rantanen@taike.fi, p. 0295 330 720.
 
Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.