Leirin järjestäjät valitsivat Suomesta mukaan
Sofi Merone
Nelli Milan
Leiri on suunnattu naisille ja muunsukupuolisille. Leiri järjestetään Kööpenhaminassa syyskuun lopulla.
Lisätiedot
Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Esiinnyn edukseni -keskustelutilaisuus tiistaina 16. elokuuta klo 15–16
Musiikkialan yhteinen Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -materiaali julkaistiin kesäkuussa 2022 ja on ollut alan toimijoiden hyödynnettävissä tapahtumatäyteisen kesän ajan – miten materiaalia on hyödynnetty käytännössä? Miten voidaan varmistaa, että ohjeet tulevat todelliseen käyttöön?
Keskustelutilaisuudessa kuullaan puheenvuorojen kautta alalla jo toimivista käytänteistä sekä keskustellaan kehitysmahdollisuuksista.
Universal Musicin Managing Director Kimmo Valtanen ja Lehtinen Legal Oy:n Lottaliina Pokkinen avaavat sitä, miten sopimuksellisin keinoin voidaan kitkeä häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä. Suomen kansallisoopperan ja -baletin oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen ja orkesterimuusikko Patrik Stenström kertovat tarkemmin ison taidelaitoksen käytännöistä turvallisen työpaikan luomiseksi sekä mentori, radiojuontaja ja koripallovalmentaja Setumo Bodibe puhuu representaation toteutumisesta tapahtumissa.
Juontajana toimii laulaja, säveltäjä ja Muusikkojen liiton yhteisökoordinaattori Anna Dantchev.
Tervetuloa mukaan!
Tilaisuuden järjestävät ohjeistuksen laatineet musiikkialan järjestöt: Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät ja Suomen kansallisooppera ja -baletti. Tilaisuuden koordinoi Muusikkojen liitto ja Suomen kansallisooppera ja -baletti.
Iskelmä-Finlandia Mikko Alatalolle
Tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä on arvoltaan 10 000 euroa ja sen myöntää vuosittain Nokian kaupunki. Palkinto myönnettiin 20. kerran ja sen ojensivat Iskelmä-Finlandia -raadin puheenjohtaja Turkka Mali sekä Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen Tapsan Tahdit -tapahtuman avajaisissa Nokian Pirkkalaistorilla.
”Mikko Alatalo on monitoimimies, joka hallitsee musiikin lajeista monet haarat. Hän on kirjoittanut suurimman osan lauluistaan aisaparinsa Harri Rinteen kanssa. Repertuaarista löytyy myös hänen itsensä sekä Juice Leskisen kanssa tehtyjä kappaleita. Alatalo rakastaa esittämiään musiikkilajeja huolimatta siitä, kuinka suosittuja ne kulloinkin sattuvat olemaan. Hän on myös ollut Suomen pubien ja seurojentalojen ahkera kiertäjä, todellinen työmyyrä”, kommentoi Turkka Mali.
”Arvostan suuresti, että saan vastaanottaa Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Osa tästä palkinnosta kuuluu ehdottomasti myös Harri Rinteelle. Koen, että tämä on myös esiintyjän palkinto 6000 keikasta ja 3 miljoonasta ajokilometristä”, iloitsee Mikko Alatalo.
Merkittävä musiikillinen ura
Alatalon musiikkiura alkoi Coitus Int -orkesterista, jonka hän perusti yhdessä Harri Rinteen ja Juice Leskisen kanssa vuonna 1971. Vuonna 1975 jätettyään yhtyeen, Alatalo siirtyi soolouralle, jonka lauluissa hän kuvasi suomalaista maaseutua ja muuttoliikettä. Näistä Siirtomaasuomen lauluista suosioon nousivat muun muassa Yhdentoista virran maa ja Maalaispoika oon.
”Koen, että oli merkittävää kertoa katoavasta maaseudusta, muuttoliikkeestä Ruotsiin ja kaupungistuvien ihmisten elämästä. Myöhemmin tästä syystä minua pyydettiin myös mukaan politiikkaan”, Alatalo avaa.
Varsinaisesti suurkansansuosioon hän nousi neljällä Syksyn Sävel -voitollaan Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) ja Minna (1986).
Alatalon musiikillinen repertuaari on laaja. Siihen ovat mahtuneet pop, rock, iskelmä, kantri ja mainosmusiikki kuten Puuhamaan tunnuskappale sekä ihmissuhdeballadit kuten Ihmisen ikävä toisen luo. Lisäksi Alatalo on tullut tunnetuksi myös lastenlauluistaan Känkkäränkkä ja Minen mee uimaan.
Mikko Alatalo on julkaissut yli 50 albumia levyttäen yhteensä yli 700 laulua. Monet kappaleista ovat tunnettuja klassikoita muun muassa Rokkilaulaja, Viivy vielä hetki, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Anna mulle lovee, Leuhkat eväät, Suojelusenkeli ja Kiiminkijoki. Lisäksi Alatalo on tehnyt kappaleita myös muille artisteille. Hän on tekstittänyt muun muassa Maaritin tunnetuksi tekemän Jäätelökesä-kappaleen.
Alatalo on tehnyt läheistä yhteistyötä paitsi Harri Rinteen myös Juice Leskisen ja Sulo Aittoniemen kanssa.
TV-työt – Iltatähdestä Vain elämää -tuotantoon
Alatalo tunnetaan myös televisiotöistään Iltatähti- ja Hittimittari -ohjelmissa sekä Tammerkosken Sillalla -ohjelmasta, jossa hän laulatti ihmisiä seitsemän vuoden ajan 70 artistin johdolla.
Alatalo on mukana Nelosen suositussa Vain elämää -ohjelmassa, jonka 13. tuotantokausi starttaa syksyllä 2022.
Palkinnot
Mikko Alatalo on palkittu Valtion säveltaidepalkinnolla (1982) yhdessä Harri Rinteen ja Masi Luoman kanssa musiikista Ajolähtö-elokuvaan, Suomi-palkinnolla (2021) ja yhdessä Harri Rinteen kanssa Juha Vainio -palkinnolla sekä lastenmusiikin elämäntyöpalkinnolla.
Kirjat
Alatalosta on ilmestynyt vuonna 2011 Petri Nevalaisen kirjoittama Joviaali ilmiö Mikko Alatalo -kirja (Helsinki-kirjat) ja vuonna 2021 Tuomas Marjamäen kirjoittama 560-sivuinen elämäkertakirja Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo).
Harrastukset
Ahkerana laskettelijana ja koskimelojana tunnettu Alatalo on aktiiviliikkuja. Hän on myös kiivennyt Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle (5895m). Hän seuraa aktiivisesti musiikkialaa sekä rentoutuu matkustellen ja eri kulttuureita kohdaten.
Iskelmä-Finlandia -voittajat: Mikko Alatalo (2022), Arja Koriseva (2021), Vicky Rosti (2019), Danny (2018), Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Eino Grön (2007), Paula Koivuniemi (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001). Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.
Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna 31.8.2022 saakka
Musiikintekijöiden rahasto
Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi
Stipendihaku kahdesti vuodessa
1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
2. hakukierros 1.-31.8.
Yleistä
- Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
- Stipendityyppejä on neljä.
- Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
- Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
- Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2021 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2022.
- Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
- Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
- Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
- Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista.
Vuoden 2022 Reino Helismaa -palkinto Mariskalle
Vuonna 2022 Reino Helismaa -palkinto myönnettiin Mariskalle (Anna Maria Rahikainen). Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Mariska tunnetaan laaja-alaisena lauluntekijänä, erityisesti tekstittäjänä. Mariskan ura käynnistyi punkbändi Oheisvasaran laulajana 1990-luvun lopulla. Varsin pian tyyli vaihtui omaääniseen rappiin ja vuonna 2002 ilmestyneen esikoisalbumin Toisin sanoen hitti, ”Tarkasta tämä”, muodostui Mariskan läpimurtokappaleeksi.
Varsin pian Mariskan monipuolisuus artistina ja tekstittäjänä tuli esiin. Vuonna 2012 Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen julkaisema Kukkurukuu-levy nosti artistin suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia. Mariskan kädenjäljessä on vaikutteita rapista, popista, jatsista kuin iskelmästäkin. Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun. ”Pedon merkki” edustaa yhteiskunnallista rap-lyriikkaa kun taas ”Kukkurukuu” ammentaa suomalaisen iskelmän melankolisesta perinteessä.
Kuten Reino Helismaa aikanaan, myös Mariska toimii niin esiintyvänä taitelijana kuin laulunkirjoittajana toisille artisteille. Kummankin tekstintekijän todellinen laaja-alaisuus tulee kokonaisuudessaan esiin muille artisteille kirjoitetuissa kappaleissa. Mitä enemmän kirjoittaa monipuolisesti, sitä enemmän se ruokkii ideoita. Mariska on venyttänyt onnistuneesti rajojaan niin Tangomarkkinoille kuin yhteistyöhön rockjyrä Popedan kanssa. Lastenlauluillaan Mariska on, Helismaan tapaan, tavoittanut myös kaikkein nuorimmat kuulijat.
Hänen suurimpia menestyksiään ovat Anna Puulle kirjoitettu ”Mestaripiirros” (2009) sekä Jenni Vartiaiselle tehty ”Missä muruseni on” (2010). Kummatkin ovat paitsi jättihittejä, myös merkkiteoksia suomalaisen pop-musiikin kaanonissa. Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.
Viime vuosina Mariska on tehnyt uusia Helismaan jalanjälkiä seuraavia aluevaltauksia teatterilavojen taikamaailmaan. Hänen taitavaa sanankäyttöään on saatu kuulla muun muassa We Will Rock You -Queen-musikaalin laulujen kääntäjänä.
Mariskan ansioksi raati katsoo myös sen, että hän on aktiivisesti toimiva artisti ja lauluntekijä, joka hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia. Ennakkoluulottomana suomalaisen laululyriikan uudisraivaajana Mariska on myös esikuva uusille lauluntekijäsukupolville, erityisesti nuorille lauluja kirjoittaville tytöille.
Vuoden 2022 palkinnon saajasta päättäneessä raadissa olivat mukana Jaakko Suni (TSL:n kulttuurituottaja, muusikko/tuottaja), Tuomas Finne (TSL:n entinen kulttuurituottaja, Elmun ja Umo-Säätiön puheenjohtaja), Marianne Haapoja (Valkeakosken Musiikkijuhlan ja Valmun toiminnanjohtaja), Timo Kalevi Forss (kirjailija, Helismaa. Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä -teoksen kirjoittaja) ja Rolf Bamberg (Demokraatti-lehden kulttuuritoimittaja).
Reino Helismaa -palkinto
Palkinto luovutetaan Reino Helismaan hengessä henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä ja hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia samalla toimien esikuvana uusille lauluntekijäsukupolville. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se jaetaan TSL:n päättämänä ajankohtana 3–5 vuoden välein.
Helismaa oli monipuolinen musiikintekijä ja viihdetaiteilija. Hän teki yli 5000 laulun sanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, yli 100 radiohupailua ja kahdeksan näytelmäkirjoitusta.
Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sotien jälkeen hän tuli tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaa esiintyi yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Ohjelmistoon kuului laulujen ohella ns. huumorinumeroita eli aikansa stand uppia.
Helismaa oli kiinnostunut ympäristöstään. Hän luki paljon. Tämä näkyi myös hänen sanoituksissaan. Helismaa oli tekstintekijänä monipuolinen ja nopeudessaan verraton. Nopeus tarkoitti ilmeisesti myös sitä, että Helismaa käytti lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti tekstejään. Hän kirjoitti myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mistä on näyttöä Helismaan kisälliryhmille kirjoittamissa sanoituksissa.
Reino Helismaa -palkinnon ovat saaneet Mariska (2022), Paula Vesala (2019), Heikki Salo (2014), Heikki Hector Harma (2009), Martti Syrjä (2004), Sauvo Saukki Puhtila (1999), Jaakko Teppo (1994) ja Vexi Salmi (1989).
Vuoden 2022 Juha Vainio -palkinto Saara Törmälle
Saara Törmä on harvinaisuus: 2000-luvulla suomalaiseen musiikkiin vahvan jälkensä jättänyt päätoiminen sanoittaja. Harvinaisuus todistaa paitsi musiikkialan muutoksesta, ennen kaikkea Saara Törmän poikkeuksellisesta kyvystä sanoittaa tuntojamme ja kysymyksiämme kuten väsymystä: ”jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen uusi mäki”. Haavoittuvuutta: ”kun mua sattuu, kun sydämessä veitset kääntyy, mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, kuolevainen”. Oman tilan tarvetta: ”mä haluun olla yksin / lukee vaikka kirjaa / junamatka Turkuun ihana ois”. Voimaantumista: ”sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan / ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa”.
Edellä siteeratut Antti Tuiskun Mä hiihdän, Johanna Kurkelan Kuolevainen, Irinan Haluun olla yksin ja Kaija Koon Kaunis rietas onnellinen ovat hyviä esimerkkejä Saara Törmän sanoittamista hiteistä. Niissä kuuluu vahvana esittäjän, mutta myös sanoittajan ääni. Saara Törmä pystyy siihen, mihin vain sanoittajista parhaat. Hän ei tee ensi sijassa esittäjän näköisiä tekstejä, vaan tekstejä, jotka saavat esittäjän näyttämään laulultaan. Siltä että peto on irti tai että laulaja näyttää ”sulle rannan, joka tuijottaa merta ilkkuvaa hiljaa varuillaan”.
Moni Saara Törmän sanoittama laulu onkin muodostunut esittäjänsä tavaramerkiksi ja tunnuslauluksi kuten Antti Tuiskun Peto on irti, Jesse Kaikurannan Näytän sulle rannan tai Lauri Tähkän Morsian.
Yksi selitys Saara Törmän hittiputkeen on yhteistyö puoliso-säveltäjä Aku Rannilan kanssa. Melodiat ja tekstit istuvat saumattomasti yhteen. Niissä kuuluu jaettu elämä ja laulunteossa tuskaillut tunnit. Lisäksi Saara Törmän sanoissa korostuu empatia, kyky asettua laulun minähahmoksi. Törmä on muotoillut asian näin: ”Mä meen aina päähenkilön nahkoihin. Asiat ja tapahtumat eivät ole suoraan mun elämästä, mutta laitan niihin itseäni. Kysymys on empatiasta, siitä näkökulmasta mistä juttu kerrotaan.”
Saara Törmä aloitti sanoittajana viitisentoista vuotta sitten esikoisensa hoitovapaalla, kun hänen sanoittamansa Unta päätyi Katri Ylanderin levytettäväksi. Hoitovapaan jälkeen Törmä ei palannut entiseen ammattiinsa ruokatoimittajaksi, vaan opetteli uuden. Ruokareseptien sijaan hän alkoi tutkia, miten ja millaisista aineksista syntyy sielukas sanoitus tai kutkuttava korvakarkki. Niihin tarvitaan kattilallinen kykyä, kauhallinen elämänkokemuksia, herkät tuntosarvet tunnelmille sekä mukillinen malttia ja musikaalisuutta.
Törmän mukaan sanoitus on valmis vasta, kun siitä on hävinnyt kaikki ylimääräinen. Törmän teksteissä ei kikkailla eikä kerrota liikaa, vaan jätetään kuulijalle tilaa tuntea ja tunnistaa tilanteet – ja lopulta itsensä vastaavissa tilanteissa. Tuokiokuvien mestarikokki nojaa hyviin perusraaka-aineisiin, mutta saa ne maistumaan uusilta ja erityisiltä.
Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutetaan Saara Törmälle Kotkassa 28. heinäkuuta klo 20 järjestettävässä Kotkan Meripäivien Yleisessä Saunassa -konsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.
Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna rahaston hallituksessa.
Aikaisemmin Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys ja vuonna 2021 Toni Wirtanen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.
Uusi musiikkiala.fi -sivusto näyttää musiikin merkityksen yhteiskunnassa
Musiikkiala.fi-sivusto on musiikkialan organisaatioiden yhteinen ponnistus, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koko musiikkialan vaikutuksista – niin taloudellisista, sosiaalisista kuin hyvinvointivaikutuksistakin.
Musiikkitoimialan arvo lähentelee vuosittain miljardia. Sen tekevät tuhannet yritykset, järjestöt ja instituutiot sekä kymmenet tuhannet ammattilaiset. Koska musiikkialan tilastoja ja tutkimuksia tuotetaan monessa eri paikassa, on kokonaiskuvan saaminen musiikin merkityksestä kuitenkin ollut hankalaa. Tähän uusi musiikkiala.fi-sivusto pyrkii tuomaan ratkaisun.
Musiikkiala.fi on suunnattu ennen kaikkea musiikkialan ja muun kulttuurin toimintaedellytyksistä päättäville: kansanedustajille, ministereille ja virkamiehille. Lisäksi media saa sivustolta helposti ja nopeasti musiikkialan keskeisiä tietoja.
Musiikkiala.fi jakaantuu neljään pääosioon:
- Uutiset -osioon on koottu koko toimialasta kertovat tärkeimmät uutiset eri organisaatioiden sivustoilta.
- Avainluvut-osiosta löytyvät toimialan kokoa, kansantaloudellista arvoa, musiikin käyttöä ja kulutusta sekä musiikkiammattilaisia kuvaavat tärkeimmät faktat eri lähteistä.
- Musiikki vaikuttaa -osiossa löytyy taustoittavia artikkeleita ja kolumneja, jotka analysoivat toimialan vaikutuksia ja ilmiöitä lukujen takana.
- Yhteystiedot -osiossa löytyvät toimialan asiantuntijat jatkoyhteydenottoja varten
Sivustolta on mahdollista tehdä hakuja tai luokitella sisältöjä kategorioittain: esimerkiksi sen mukaan, hakeeko tietoa musiikkialan taloudesta, ammattilaisista, musiikin kuuntelusta vai esimerkiksi kansainvälisyydestä. Lisäksi sivusto sisältää ladattavia infografiikoita, joita voi käyttää suoraan esimerkiksi presentaatioissa tai sosiaalisessa mediassa. Sivustolla on omat sosiaalisen median kanavansa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, joiden kautta sivustolle päivittyviä uutisia on mahdollista seurata.
Sivuston sisältö täydentyy jatkuvasti ja uutta tietoa lisätään sitä mukaa kun tutkimuksia ja tilastoja valmistuu. Varsinainen lanseeraus tapahtuu alkusyksystä 2022.
Sivuston omistavat musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto. Sisältöjä ovat olleet tuottamassa mm. Music Finland, Muusikkojen liitto, Musiikin edistämissäätiö, Suomen Musiikintekijät, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, GT Musiikkiluvat Oy sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Lisäksi sivustolla on hyödynnetty muita saatavilla olevia tilastoja ja tutkimuksia.
We Make Music – Open Call – Kirjoitusleiri Tanskassa
Hae nyt mukaan Tanskaan biisinkirjoitusleirille! Mukana leirillä on yhteensä 13 ammattimaista musiikintekijää Pohjoismaista. Leirillä kirjoitetaan biisejä tiimeissä eri artisteille. Leiri on tarkoitettu vain naisille ja muunsukupuolisille. Leirin työskentelykieli on englanti.
Hakeminen
- Autorin edustajaryhmä tekee valinnat hakemuksesta.
- Hakijan tulee olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
- Haku päättyy 7.8.2022.
- Hakijoille ilmoitetaan valinnoista Tanskan järjestäjän toimesta elokuun puolivälissä.
- Hakulomake
Kustannukset
- Suomen Musiikintekijät tukee matkakuluja 650 euroon saakka. Ylimenevä osa tulee maksaa itse.
- Suomen Musiikintekijät kannustaa valitsemaan aina mahdollisimman ilmastoystävällisen vaihtoehdon matkustamiseen. Matkasuunnitelmat kannattaa myös pyrkiä laatimaan siten, että kohteessa voi viipyä pidempään ja hoitaa samalla esim. useampia tapaamisia.
- Majoitus on maksuton Autorin valitsemassa hotellimajoituksessa.
- Ruokailut omakustanteisia, ellei leirillä toisin ilmoiteta (esim. hotelliaamiaiset).
- Liikkuminen Tanskassa omakustanteista.
Lisätietoa leiristä englanniksi
We Make Music – Open Call
This September the Danish songwriter and composer guild ’Autor’ is hosting a writing camp named ’We Make Music’ for women and gender minorities who write and produce music professionally for other artists. There are 13 spots on this year’s camp divided between Denmark, Sweden, Norway, Finland and Iceland.
Joining us on the camp is a select handful of artists who are all in need of new material. This year we have already confirmed Danish/German GRETA (W.A.S. Entertainment), Danish/Cosovo-Albanian GIMI (W.A.S. Entertainment) and Icelandic/Danish EYJAA (Universal Music). This means that there is great potential to cut a song with and form a relation to some very exciting artists.
The writing teams will be put together with at least two nationalities represented on each team. This camp is truly a unique opportunity to strengthen your international network. Every morning we redo the teams to give people a chance to work with as many new faces as possible. Project manager, songwriter Astrid Cordes will be in charge of putting teams together and will be present the entire week.
We Make Music is for people who
- are women or belong to a gender minority.
- produce, write or topline for other artists.
- want to expand their network with other professional music creators from Scandinavia.
When: September 19th-23rd 2022
Where: Copenhagen Studio, Gammel Kongevej 47B, Baghuset 5. Sal, 1610 Copenhagen V, Denmark
Deadline for applications: August 7th 11:59 PM
Answer for all applicants: Mid August.
Cost: All costs will be covered by Autor through Koda’s cultural funds; Koda Kultur and your local songwriter and composers guild. Except dinner Tuesday, Wednesday and Thursday.
You will need to bring your own laptop, instruments and additional things you need for writing plus headphones and a popfilter. When we are closer to beginning of the camp, we’ll have an online intro meeting you will be required to participate in.
How to apply
If you want to be a part of We Make Music 2022, please fill out this form.
We recommend you to apply well in advance of the deadline, so you have time for technical assistance, should you need it. You can start the application, close it and come back to it later without deleting your answers.
We encourage everyone interested in We Make Music to apply regardless of age, cultural background and sexuality. We will evaluate and choose the participants based on the quality of the songs they include and how well we feel they match with the artists joining us.
If you have any questions regarding the camp or the application, please reach out to project manager Astrid Cordes at astridicordes@gmail.com
Camille Awards 2022 announce nominees, Jury Members & Lifetime Achievement Award
The event is organised by ECSA – European Composer & Songwriter Alliance with the support of the EU Creative Europe Programme and in collaboration with FAME’s Studio Orchestra Music Recording Company and OTICONS, the European Talent Agency for film composers.
This edition will honour composers of original music for audio-visual artworks in three categories: “Best Film Score”, “Best Score for a Feature Documentary” and “Best Original Music for a Drama Series”. ECSA will also honour the work of one more composer with a Special Award.
The Camille Award for Lifetime Achievement
ECSA is honoured to present The Lifetime Achievement Award to one of the greatest Croatian, European and world renowned composers of film, theatre and TV music: Alfi Kabiljo.
With this award, ECSA wishes to honour his successful career which spans half a century, with over 40 films and 100 TV series. The Alliance believes Mr. Kabiljo’s ability to work across so many musical genres over the years, while maintaining such a high level of professionalism and artistic integrity, serves as an example to the entire community of audiovisual music creators.
Nominees
Delegations of ECSA members representing media composers from 13 countries submitted their national entries in three categories. Following a thorough screening and selection process operated by the delegates from the ECSA Film & Audiovisual Committee, ECSA is happy to announce the official final nine Camille Awards 2022 nominees, representing seven countries:
BEST FILM SCORE
- Michele Braga & Gabriele Mainetti (Italy) for “Freaks Out”, directed by Gabriele Mainetti
- Jenny Rossander (Denmark) for “Venuseffekten”, directed by Anna Emma Haudal
- Johan Söderqvist (Sweden) for “Utvandrarna (The Emigrants)”, directed by Erik Poppe
BEST SCORE FOR A FEATURE DOCUMENTARY
- Nainita Desai (UK) for “The reason I jump”, directed by Jerry Rothwell
- Lisa Nordström (Sweden) for “Children of the Enemy”, directed by Gorki Glaser-Müller
- Flemming Nordkrog (Denmark) for “Little Galaxies”, directed by Max Kestner
BEST ORIGINAL MUSIC FOR A SERIES
- Manel Santisteban & Iván Martínez Lacámara (Spain) for “La Casa de Papel” (Season 5), directed by Jesús Colmenar
- Roman Kariolou (Austria) for “Vienna Blood”, directed by Robert Dornhelm and Umut Dag
- Dominik Scherrer (Switzerland) for “The Serpent”, directed by Hans Herbots and Tom Shankland
International Jury
The selection process of the Camille Awards consists of 3 phases: the nomination, the pre-selection and the final selection. In the third and final selection phase, an international jury of renowned composers elects their favourite piece of work in each category.
This year’s Camille Awards International Jury consists of:
- Miriam Cutler (USA)
- Victor Reyes (Spain)
- Tuomas Kantelinen (Finland)
- Florencia di Concilio (Uruguay, France)
Musiikkikustantajien vuoden 2022 palkintoehdokkaat julkistettu
Yhdistyksen jäsenet voivat asettaa ehdolle kustannettuja teoksia ja tekijöitä, joista kutsuraadit valitsevat voittajat esiraadin laatimien listojen pohjalta. Poikkeuksen muodostavat vuoden vientiteko -palkinto sekä vuoden läpimurto -palkinto, jotka valitsee yhdistyksen hallitus.
Voittajat julkistetaan 5.9.2022 pidettävässä gaalassa. Palkinnon suuruus on 2 000 euroa.
Palkintokategorioita on kuusi:
- Vuoden biisi
- Vuoden kevyen musiikin tekijä
- Vuoden taidemusiikin säveltäjä
- Vuoden vientiteko
- Genrevapaa kategoria
- Vuoden läpimurto
Vuoden biisi -ehdokkaat
KUUMAA: Oo vielä sekunnin mun
Säv. Johannes Brotherus, Joonas Luhtavaara, Jonas Olsson
San. Johannes Brotherus
Kust. Elements Music & Isolla Music
JVG: Amatimies
Säv. Onni Outava, Aleksi Asiala
San. Juha Vainio, Jare Brand, Ville Galle
Kust. Warner Chappell Music Finland
BESS: Ram Pam Pam
Säv. ja san. Jonas Olsson, Tomi Saario, Essi Launimo
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Songs
pehmoaino: Haluun takas mun perhoset
Säv. Aino Morko, Topi Kilpinen
San. Aino Morko
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Music Oy
D.O.: Rose – English Version
Säv. ja san. Axel Ehnström, Benjamin Ingrosso, Daniel Abrahamsson
Kust. EMP Elements Music Publishing, TEN Songs
VIIVI: USA
Säv. ja san. Viivi Korhonen, Joonas Keronen, Lauri Halavaara, Vilma Lähteenmäki
Kust. HMC Publishing, Kaiku Entertainment
Kiki: 666
Säv. & san: Jaakko Kiuru, Petra Gavalas, Konsta Hiekkanen, Otto Norvio
Kust. Kaiku Songs
Juha Tapio: Valitsisin sut
Säv., san. & sov: Juha Tapio, Rafael Elivuo, Aleksanteri Hakaniemi
Kust. Suurenmoiset Laulut Oy, Kaiku Songs
Erin: Anna mun rakastaa
Säv. & san. Erin Anttila, Tiina Vainikainen,
Sov. Jukka Immonen, Vesa Anttila, Antti Riihimäki
Kust. Kaiku Songs, Nordic Music Partners Oy
Kaija Koo, Pyhimys: Sattuu
Säv. Patric Sarin, Jarkko Ehnqvist, Matias Keskiruokanen
San. Patric Sarin, Jarkko Ehnqvist, Matias Keskiruokanen, Mikko Kuoppala
HMC Publishing, Kaikki on paskaa paitsi kustannus -yhtiö, EMP Elements Music Publishing
Kuuntele ehdokasbiisit täältä
Vuoden kevyen musiikin tekijä -ehdokkaat
Samuli Sirviö
Joonas Keronen
Jurek Reunamäki
Rollot / Arttu Istala, Iiro Paakkari
Ellinoora Leikas
Tiina Vainikainen
Vuoden genrevapaan kategorian ehdokkaat
Ritva Nero
Iiro Rantala
Anssi Tikanmäki
Timo Forsström
Tomi Putaansuu (Mr Lordi)
Vuoden vientiteko -ehdokkaat
Géza Szilvay/Colourstrings-metodi
Blind Channel
Janne Hyöty
Nordic Music Partnersin laajentuminen
Vuoden taidemusiikin säveltäjä -ehdokkaat
Antti Auvinen
Juhani Nuorvala
Outi Tarkiainen
Vuoden läpimurto -ehdokkaat
BESS
Pasi Lyytikäinen
Lauri Halavaara
Mikko Koivunen
Olli Halonen