EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Musiikkikustantajien palkinnot 2021 jaettiin

Julkaistu

Maija Vilkkumaan ja Kaisa Korhosen säveltämä ja sanoittama Viimeinen elämä on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Esiraadin asettamista 11 finaaliehdokkaasta valinnan teki tänä vuonna apulaispormestari Nasima Razmyar. Vuoden biisin kustantajat ovat Elements Music Publishing ja Kaiku Entertainment.

Palkintoja myönnettiin yhteensä kuudessa kategoriassa, joista kolmessa päätettiin poikkeusvuonna jakaa kunniapalkinto.

Vuoden kevyen musiikin tekijä: Janne Rintala (Mökkitie Records / HMC Publishing)

Vuoden läpimurto: Rollot (HMC Publishing)

Taidemusiikin säveltäjä -kunniapalkinto: Ilkka Kuusisto

Genrevapaan kategorian kunniapalkinto: Mikko ”Pantse” Syrjä

Viennin kunniapalkinto: Ann Slangar

Tilaisuuden yhteydessä luovutettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto.
Sen sai tänä vuonna laulaja Katri Ylander.

 

Musiikkikustantajat ry:n jäsenten tekemistä ehdotuksista vuoden kevyen musiikin tekijän valitsi musiikkialan ammattilaisista koottu raati ja vuoden läpimurto -ehdokkaista Musiikkikustantajien hallitus. Hallitus valitsi myös genrevapaan kategorian kunniapalkinnon voittajan, sekä viennin kunniapalkinnon voittajan Music Finlandin vientipalkinnon ehdotuksista.

Palkinnot jaettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Palkinnon arvo on 2 000 euroa.

Vuoden raportoija -palkinto Katri Ylanderille

Julkaistu

Vuoden raportoija –tunnustuksen ja 2000 euron palkintosumman sai tänä vuonna laulaja Katri Ylander. Tunnustus myönnettiin hänelle ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla: normaalioloissa noin sadan keikan vuosivauhdilla esiintyvä Katri on esimerkillisesti huolehtinut kaiken esittämänsä musiikin raportoinnista Teostolle. Tekemällä esitysilmoitukset hän on varmistanut, että musiikin esityskorvaukset voidaan kohdentaa oikein hänen esittämiensä kappaleiden tekijöille.

Pitkän tauon jälkeen uutta musiikkia ja keikkoja

”Tällä hetkellä valmistelen tulevaa albumiani ja keikkailen mahdollisimman aktiivisesti koronatilanteen sen salliessa”, Katri kertoo. ”Suurimman osan levyttämistäni ja keikoilla esittämistäni kappaleista on tehnyt joku muu, kuin minä itse. Olenkin äärimmäisen kiitollinen kaikille, jotka ovat minulle musiikkia tehneet: saan kokea keikoilla yhteislaulua, herättää tunteita musiikin välityksellä ja jatkaa uraani hienojen kappaleiden ansiosta. Siksi esitysilmoituksen tekeminen keikan jälkeen kuuluu rutiineihini”, Katri jatkaa.

 

”Teen esitysilmoitukset yleensä jo kotimatkalla keikalta palatessa tai viimeistään seuraavana päivänä. Kunnioitan musiikintekijöitä niin paljon, että vähintä mitä voin tehdä, on tehdä ne ajallaan. Tekijät ansaitsevat heille kuuluvan korvauksen tekemiensä kappaleiden esittämisestä”.

Musiikin esityskorvaukset ovat tärkeää tuloa kappaleiden tekijöille

Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten keikoilla ja konserteissa esitettyjen kappaleiden raportoinnilla on heille tärkeä merkitys: artistien ja bändien lähettämien esitysilmoitusten avulla Teosto voi kohdentaa ja maksaa keräämänsä musiikinkäyttökorvaukset kappaleiden alkuperäisille tekijöille.

Vuoden raportoija -tunnustuspalkinnon jakavat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Palkinnon luovutti Suomen Musiikkikustantajien 27.9. järjestämässä tilaisuudessa Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Edellisinä vuosina Vuoden raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Annika Nord, Club For Five, Sinitaivas, Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela.

Vuoden 2021 Biisijalostamon osallistujat valittu

Julkaistu

Mentorit ovat valinneet osallistujat vuoden 2021 Biisijalostamoon. Mentorit 2021 ovat Kalle Mäkipelto, Alpo Nummelin ja Jonas Olsson. Uudistettuun Biisijalostamoon haki yhteensä 38 henkilöä, joista pääsi mukaan yhteensä 9 osallistujaa.

Biisijalostamon 2021 osallistujat

Peter Joukainen
Mikko Keskinen
Leija Lautamaja

Alma Sipilä
Simo Pitkänen
Miro Palokallio

Lauri Peisterä
Saaramaija Żórawski
Ilari Hylkilä

Onnittelut! Kaikille hakijoille ja mukaan valituille on ilmoitettu myös henkilökohtaisesti. Biisijalostamo on tarkoitus järjestää jälleen vuonna 2022.

Biisijalostamossa kirjoitetaan kollegojen kanssa biisi liidiin. Biisiä työstetään ammattituottajan kanssa, ja siitä tehdään laadukas demo. Jalostamo sisältää myös palautesession vierailevien musiikintekijöiden kanssa.

Biisit kirjoitetaan 3 hengen ryhmissä. Ryhmiä on kolme ja jokaisella niistä on oma tuottajamentori.

Musiikki & Media: Musiikintekijöiden tunnilla puhutaan ilmaisen työn tekemisestä

Julkaistu

Musiikki & Media 2021

Musiikintekijät ry on jälleen mukana Musiikki & Media- tapahtumassa.  Musiikintekijöiden tunti järjestetään torstaina 7.10.2021 Tampereella klo 14.45-15.45 Gramex Room. Musiikintekijöiden jäsenet voivat ostaa lipun tapahtumaan -10% hintaan. Löydät etukoodin uutiskirjeestä.

Musiikintekijöiden tunti: Miksi teemme ilmaista työtä?

Musiikintekijät ovat tottuneet tekemään paljon työtä, josta ei makseta mitään. Alalla halutaan pitää yllä ”hyvää fiilistä” ja se, joka puhuu
rahasta, niin palkkioista kuin Teoston jako-osuuksista, saa valitettavan usein hankalan tyypin maineen. Miksi raha-asioista puhuminen on alalla vaikeaa? Miten huolehtia toimentulostaan – ja olla silti se hyvä tyyppi?

Musiikintekijöiden tunnilla keskustelemassa panelistit Eva Louhivuori, Joona Pietikäinen ja Saara Törmä. Keskustelua moderoi Musiikintekijöiden koordinaattori ja musiikintekijä Lumi Ollila.

Lisätiedot tapahtumasta TÄÄLTÄ

Suomen Musiikintekijät ry vastustaa riskipistemallin ja -taulukon käyttöönottoa

Julkaistu

Kommenttimme riskipotentiaalin arviointimalliin:

Pandemia on vaiheessa, jossa se ei enää juurikaan kuormita sairaanhoitoa, ja rokotuskattavuus yli 12- vuotiaiden kansalaisten joukossa on pian riittävällä tasolla yhteiskunnan avaamiseksi.

Siksi tuntuu käsittämättömältä, että juuri nyt käytettäväksi tarjotaan riskipisteytysmallia, joka ei ole lainkaan realistinen tämänhetkiseen tilanteeseen nähden.

Millä tieteellisesti todistettavalla perusteella ryhmäliikunta ja joukkueurheilu on kohtalaisen riskin toimintaa ja konsertit, tanssi ja yhteislaulu korkean riskin toimintaa?

Tällainen luokittelu tulee aiheuttamaan tragikoomisia tulkintatilanteita, joita kukaan ei varmasti halua. Lisäksi korkeimman riskin rajoitukset kohdistuvat nyt jo valtavia menetyksiä kohdanneelle kulttuurialalle ja asettavat erilaiset esitysmuodot ja -tilat eriarvoiseen asemaan, ja luovat turhia vastakkainasettelutilanteita eri alojen välille.

Suomen Musiikintekijät ry vastustaa riskipistemallin ja -taulukon käyttöönottoa edellämainituin perustein.

Pidämme tärkeänä, että koronapassin käyttöönottoa edistetään pikaisesti, selkeänä vaihtoehtona eriarvoistaville rajoituksille.

Samalla tuomme esiin myös huolemme tartuntatautilain 58d § suhteen. Kannatamme sen kumoamista, jotta vältettäisiin kaikki lähikontaktiin ja riittäviin etäisyyksiin liittyvät tulkintariskit.

Lue koko lausunto

 

Hallitus on perunut yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaamisen

Julkaistu

Leikkaus olisi vaikuttanut erityisesti musiikkialalle Musiikin edistämissäätiö MESin kautta jaettaviin tukiin ja olisi pienentänyt myös Teoston kautta musiikintekijöille jaettavia tilityksiä.

Taso pysyy siis 11 miljoonassa eurossa, ja työrauha on toistaiseksi annettu hyvitysmaksun uudistustyölle, aivan kuten oli suunniteltukin:
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todettiin 2018 seuraavasti: ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus‐ ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020-2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.” (VaVM 28/2018 vp).

Suomen Musiikintekijät teki aktiivisesti vaikuttamistyötä leikkaamisen peruuttamisen eteen. Lue esim. tämä hallituksen puheenjohtajan Kaija Kärkisen kirjoitus aiheesta.  Vaikuttamistyötä tehtiin yhdessä myös mm. Luovan työn tekijät ja yrittäjät ry:n kanssa.

Suomen Musiikintekijät ehdokkaana Musiikki & Mediassa Vuoden järjestö ja Vuoden järjestövaikuttaja -palkintojen saajaksi

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on iloinen ja ylpeä luotsaamansa järjestön menestyksestä.

”Kiitän lämpimästi ehdokkuudesta, tämä kannustaa jatkamaan tärkeää työtä suomalaisten musiikintekijöiden puolesta. Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet jatkuvaa akuuttia kriisiä tekijöille ja koko alalle. Samalla tämä aika on tuonut näkyväksi kohtalokkaita reikiä turvaverkossamme: sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvassa. Muutos on tuskastuttavan hidasta, mutta teemme kaikkemme, että se tapahtuu. Kiitokset osaavalle ja ahkeralle toimistolle sekä rohkealle ja keskustelevalle hallituksellemme, jatketaan!”

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen kiittää myös koko järjestön henkilökuntaa ja hallitusta.

”Kiitos ehdottajille ja ennakkoraadille. Tällä kerralla harkitsin vakavasti ehdokkuudesta kieltäytymistä, koska minusta tuntuu, etten ole tehnyt tarpeeksi – ja toisaalta tuntuu siltä, ettei tässä ajassa mikään ole riittävästi.

Niinpä ajattelen, että saadessani äänen se on ääni koko meidän arvokasta työtä tekevälle joukkueellemme: Nina Lith, Lumi Ollila, Sari Maunula, Sanna Korkee ja Suomen Musiikintekijöiden hallitus, sekä sen puheenjohtaja Kaija Kärkinen ja varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng. Kiitos!”

Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsevat tapahtumaan rekisteröityneet osallistujat. Äänestys aukeaa keskiviikkona 1.9.2021 klo 12. Äänestysaika päättyy maanantaina 20.9.2021. Voittajat julkistetaan Musiikki & Median Industry Awards -gaalassa perjantaina 8.10.2021 Tampere-talolla.

Tapahtumarajoitukset kasvattavat musiikkialan tulonmenetyksiä

Julkaistu

Musiikkialan tulonmenetyksiä vuoden 2021 osalta arvioitiin edellisen kerran keväällä, jolloin alan toimijoilta kysyttiin kahta tilannearviota, parempaa ja huonompaa. Paremmassa skenaariossa toiveena oli, että tapahtumia olisi pystytty järjestämään laajamittaisemmin kesällä ja syksyllä. Nyt toimintarajoitukset ja tapahtumien peruutukset ovat huonontaneet tilannetta kuitenkin entisestään, ja tulonmenetykset näyttävät nousevan yhtä suuriksi kuin vuonna 2020.

Tilanteesta kärsii eniten elävän musiikin yksityissektori, jonka osalta arviot tulonmenetyksistä suhteessa viimeiseen normaalivuoteen eli vuoteen 2019 ovat 70 – 80 prosenttia eli noin 225 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan elävän musiikin tulojen odotetaan putoavan noin 245 miljoonaa euroa – LiveFin ry:n liikevaihtopohjaisen laskelman mukaan puhutaan jopa noin 360 miljoonasta eurosta. Kaikkiaan alan tulonmenetykset näyttävät nousevan 480 miljoonaan euroon kahden vuoden aikana.

Menetykset eivät koske vain tapahtumajärjestäjiä, vaan ne kohdistuvat välillisesti laajalle joukolle musiikkialan toimijoita. Esimerkiksi muusikoiden on arvioitu työllistyneen korkeintaan 10–15 prosenttisesti. Tilanteesta kärsivät vahvasti myös ohjelmatoimistot ja managerit, musiikin tekijät ja säveltäjät, kustantajat ja monet muut.

Lopullinen laskelma vuoden 2020 musiikkialan taloudesta ja viennistä sekä tarkennettu tilannekuva julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa. Tulonmenetykset on suhteutettu viimeiseen normaalivuoteen 2019. Arvio tulonmenetyksistä on tehty kysymällä näkymiä eri sektoreilta sekä suhteuttamalla tiedot musiikkialan aiempiin taloustietoihin.

Musiikkialan toimenpidevaatimukset valtiovallalle

Musiikkiala ei pysty vakiinnuttamaan toimintaansa ennen kuin hallitus luopuu koronakriisin hallitsemisesta rajoituspolitiikalla. Päivittäisten tartuntojen ja aina uusien rokotuskierrosten edistymisen seuraamisesta on pystyttävä siirtymään aikaan, jolloin pandemian hallinnassa keskitytään taudin aiheuttamaan alueelliseen ja kokonaistautikuormaan terveydenhuollolle. Yleisötilaisuuksien rajoituspolitiikasta tulee ylimitoitettuna alan elinkeinonvapautta rajoittavana toimenpiteenä luopua viimeistään silloin, kun kaikille rokotusikäisille on varattu mahdollisuus rokottaa itsensä.

Musiikkialan toimijat vaativat seuraavia toimenpiteitä:

1. Suora taloudellinen tuki

  • Musiikkiala tarvitsee suoraa tukea rajoitusten aiheuttamaan taloudelliseen kriisitilanteeseen.
  • Yleisötapahtumien rajoitusten myötä on tarpeen kohdistaa suoraa tukea toimeentulonsa menettäneille itsensä työllistäville musiikkialan ammattilaisille. Tuki voidaan kanavoida olemassa olevilla alan tukijärjestelmillä.
  • Musiikkialan yhteisöille tarvitaan suora, nettomenetyksiin perustuva, liiketoiminnan tuki kiinteiden kulujen kattamiseen.

2. Musiikkialan toimintaedellytysten palauttaminen

  • Kahden metrin turvaväleistä musiikkitapahtumissa tulee luopua välittömästi.
  • Koronapassin käyttöönottoa tulee kiirehtiä, mutta sen valmistelua ei saa käyttää hidasteena musiikkitapahtumien avaamiselle.
  • Musiikkialan tulee saada tieto siitä, milloin rajoituksista luovutaan. Hybridistrategian päivitystyö on myöhässä ja tulevan syksyn ennakoiminen näin ollen mahdotonta.

3. Pitkän tähtäimen jälleenrakennus

  • Musiikkialan tilanne täyttää Äkillisen Rakennemuutoksen (ÄRM) tunnusmerkit ja siihen tulee harkita vastaavaa toimintamallia. Erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla pyritään estämään musiikkialan taantuminen. Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.
  • Esimerkkinä tukimuodoista voisi olla liikenne- ja viestintäministeriön vuosina 2015-2018 kanavoima median innovaatiotuki tai vähintäänkin siltaava rahoitusraami ulottuen vuosille 2022-2024.
  • EU:​n palautumis- ja elpymistukivälineestä (RRF) tulee osoittaa oma korvamerkitty osuus musiikkialalle

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi

Stipendihaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta (sivun alalaidassa esittely).
  • Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Toni Wirtaselle vuoden 2021 Juha Vainio -palkinto

Julkaistu

Toni Wirtasen elämäntyö Apulanta on ehtinyt muodostua 30 vuodessa bändistä brändiksi, mutta sitä se ei olisi tehnyt ilman lauluntekijä Toni Wirtasta ja hänen kasvutarinaansa vihaisesta nuoresta miehestä pohdiskelevaksi keski-ikäiseksi, joka löytää sanoituksiinsa myös valoa pimeyksien reunoilta.

Apulannan musiikillinen tyyli haki 1990-luvun alkupuolella uomaansa punkin, metallin, popin ja grungen välimaastosta, kunnes ensimmäinen hitti Mitä kuuluu viitoitti yhtyeen tien kohti suurempia yleisöjä. Ensi hitillä kuuluu jo Toni Wirtasen sanoitusten tavaramerkki eli vimmainen kokemus vieraudesta, johon 1990-luvulla itseään ja paikkaansa etsivän kuulijan oli helppo samaistua. Yhtyeen seuraavakin hitti Anna mulle piiskaa vuonna 1997 jatkoi vielä lamasukupolven tunnoissa: ”Ei oven takana sinua odota / iloinen ystävä kädessään kukkia”.

Apulannan 30-vuotisen suosion uudet luvut ovat käynnistyneet käänteentekevillä kappaleilla, joissa Toni Wirtanen on löytänyt uuden tavan sanoittaa kokemustaan maailmasta ja ihmisen osasta. Tällaisia uuden alkuja ovat olleet muun Teit meistä kauniin (1998), Odotus (2000), Pahempi toistaan (2005), Armo (2005) ja Valot pimeyksien reunoilla (2015).

Toni Wirtasen tunnetuimmissa kappaleissa musiikki ja sanat muodostavat kokonaisuuden, jossa toista on vaikea kuvitella ilman toista.  Musiikki tarvitsee näköisensä tekstin ja päinvastoin. Tässä mielessä Toni Wirtanen on muusikko ja musiikintekijä mitä suurimmassa määrin myös sanoittaessaan.

Wirtasen mielestä tekstin tehtävä on pikemmin herättää tunteita ja mielikuvia kuin kertoa jostain. Kun tekstit onnistuvat tässä, ne kertovat väistämättä kuulijalleen jostain hänelle tärkeästä ja merkityksellisestä. Ne ovat musiikillisia musteläiskätestejä, joista näkee itsensä, pelkonsa ja unelmansa.

Toni Wirtanen on luonnostellut monet kappaleensa ensin remuenglanniksi, mutta hän viimeistelee ne aina suomeksi. Tämä on yksi syy, jonka ansiosta suomi säilyi 1990-luvulta alkaen amerikkalaisvaikutteisen Suomi-grungen ja alt-rockin valtakielenä. Voimasoinnut saivat vielä lisää voimaa ja tarttumapintaa Wirtasen äidinkielestä, jossa kaikuu katu-uskottavuuden lisäksi perinteen tuntemus Kalevala-vaikutteita myöten.

Apulannan menestys on hyvä esimerkki siitä, että jääräpäisestä uskosta omaan tekemiseen voi kasvaa kansallisen tason tarina omakustanneasenteella ja ilman suuria levy-yhtiöitä. Wirtanen on kulkenut myös sanoittajana oman tiensä ja valaa esimerkillään uskoa muihinkin tekstintekijöihin. Omaäänisyys kannattaa pitkän päälle aina.  Omaleimaisuuden lisäksi Wirtanen on osoittanut monipuolisuutensa kynäilemällä lauluja muille artisteille kuten Irinalle, Kaija Koolle ja Antti Tuiskulle, jotka ovat tyylillisesti etäällä Wirtasen omimmasta genrestä.

Näillä perusteluilla tämän vuotinen Juha Vainio -palkinto luovutettiin Toni Wirtaselle 29.7. Kotkan Kauppatorilla järjestetyssä tilaisuudessa. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava, vuonna 1990 perustettu rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

***

Juha Vainio Rahasto on jakanut aikaisemmin 29 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille.
Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki ja Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys.