EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Teosto-palkinto Mikko Sarvanteen, Draama-Helmin sekä Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen sävelteoksille

Julkaistu

Vuoden 2023 Teosto-palkinnon voittajat ovat:

  • Mikko Sarvanteen sävellykset Mikko Sarvanne Gardenin levyllä Heräämisen valkea myrsky
  • Helmi Kajasteen ja työryhmän teokset Draama-Helmin levyllä Draama-Helmi kuistilla
  • Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen yhteissävellys Water.

Teosto-palkinnon ehdokkaat ja voittajat valittiin vuoden 2022 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta.  Voittajat valitsi viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2022 Teosto-palkintovoittajat Cecilia Damström, Linda Fredriksson ja Yona sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Ylen musiikkiohjelmien päällikkö Miikka Maunula ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi.

”Suomen musiikkielämän riemastuttava monipuolisuus ja korkea taso heijastui taas kerran tämän vuoden ehdokkaissa. Tuomaristonvilkkaat ja intensiiviset keskustelut toivat esiin, miten tasainen kilpailu tänä vuonna oli. Pääsimme onneksi voittajista hyvään yhteisymmärrykseen”, raadin puheenjohtaja Cecilia Damström kertoo.

Teosto-palkinnon voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 27. huhtikuuta.

Voittajavalintojen perusteet

Mikko Sarvanteen sävellykset Mikko Sarvanne Gardenin levyllä Heräämisen valkea myrsky

Heräämisen valkea myrsky on kirkas ja valoisa sekoitus jazzia, nykymusiikkia ja laulumusiikkia. Mikko Sarvanne on onnistunut luomaan eheän teoksen, jonka sävelkielessä ambient, elektroniikka, akustiset soittimet ja luontoelementit nivoutuvat omaksi universumikseen innovatiivisella tavalla. Teoksessa on eheä oma ääni ja tunnelma, joka kantaa alusta loppuun ja kietoo kuuntelijan maailmaansa. Sävellysten tilaa antavat ja vähäeleiset ratkaisut kohottavat esiin ilmaisuvoimaiset solistiset osuudet. Laulusovitukset ja virtuoottisen sellon solistinen käyttö osana kokonaisuutta ovat erityisen vaikuttavia.

Helmi Kajasteen ja työryhmän teokset Draama-Helmin levyllä Draama-Helmi kuistilla

Rap- ja spoken word -sanoittaja Draama-Helmi pääsee kolmannella albumillaan taiteilijalle elintärkeään vapauden ja luovan ilmaisun tilaan, jossa Federico García Lorcan runoutta muistuttava maailma kohtaa murhapodcastit uudella ja ennennäkemättömällä tavalla. Kuuntelijan maailmassa kaikki muu katoaa ja kokemus muuttuu maagiseksi, kun Draama-Helmi kertoo leirinuotiolla tarinoitaan masennuksesta, nuoruudesta ja itsetunnosta poikkeuksellisella huumorilla höystettynä. Sävellykset tukevat oivasti rapin normeja laajentavaa sanoitustyötä.

Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen yhteissävellys Water

Water on ehjä ja visuaalinen nykymusiikkiteos, jossa vesi liikkuu eri olomuodoissaan pyörteineen ja aaltoineen. Vaikka vesi on taidemusiikin säveltäjien klassikkoaihe, on Waterin säveltekstuuri omaperäistä ja mielikuvituksellista. Efektit, kuten veteen upotetut instrumentit ja mikrofonit, palvelevat luontevasti perinteisemmille orkesterisoittimille sävellettyä musiikkia. Teos tuo taiteen keinoin yleisölle esiin ajankohtaisen aiheen ympäristömme tilasta.

Ehdokkaina kuusi sävelteosta

Ehdokkaina voittajien lisäksi olivat myös:

  • Petra Poutasen sävellykset, sanoitukset ja sovitukset sekä Joonas Outakosken sovitukset Pelkkä Poutasen levyllä Pyhä veri vuotaa
  • Nino Ensio Mofun ja työryhmän teokset NCO:n levyllä Addikti
  • Heinz-Juhani Hofmannin sävellys ja libretto teoksessa Aukio – ooppera kansannoususta

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat DJ, toimittaja Tytti Viljanen (pj), toimittaja, radiojuontaja Antti Granlund, musiikkitieteilijä, apulaisprofessori FT Susanna Välimäki, bloggari Pasi Virtanen alias Jazzpossu sekä toimittajat Oskari Onninen, Auli Särkiö-Pitkänen ja Katri Norrlin.

Teosto-palkinto on tunnustus rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja, joka jaettiin nyt 18. kerran.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Viestintäpäällikkö Johanna Laitinen
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry
p. 040 192 1900
johanna.laitinen@teosto.fi

Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen haastattelupyynnöt voittajajulkistuksen jälkeen:
Milla Palovaara
Kulttuuritoimisto Palovaara & Ruusila Oy
p. 040 596 7973
milla@kulttuuritoimisto.fi

Musiikintekijöiden rahasto: Vuoden 2023 ensimmäiset stipendit jaettu

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Minna Huuskonen kertoo, että hakemusten runsas määrä yllätti.

”Stipendihakemusten määrä nousi syksystä selvästi, vaikka pandemian hellittämisen odotettiin hillinneen kasvua. Monenlaisen tuen tarve on siis edelleen ilmeinen”, hän sanoo.

”Ottaen huomioon stipendivarojen pienenemisen ja uuden Uralle-stipendin mukaan tulon kilpailu stipendeistä koveni.”

Stipendeinä jaettiin 126 500 euroa.

Uusi Uralle-stipendi herätti paljon kiinnostusta

Uutta Uralle-stipendiä myönnettiin kaksi kappaletta. Yli 80 hakemusta kertoi, että uusi stipendiluokka löydettiin heti ensimmäisellä kierroksella. Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.

Entiseen tapaan työskentelystipendit hallitsivat sekä hakemuksia että lopullisia päätöksiä, sillä yli puolet varoista osoitettiin niihin. Hankintoihin ja matkoihin myönnettiin yhteensä 24 stipendiä. Erityisstipendejä ei myönnetty.

Viisi stipendiluokkaa

Työskentelystipendit
Jaettiin 28 kpl
Yhteensä 67 500 euroa
Myöntösummat 1000–3000 euroa

Hankintastipendit
Jaettiin 15 kpl
Yhteensä 33 100 euroa
Myöntösummat 1100–3000 euroa

Reissustipendit
Jaettiin 9 kpl
Yhteensä 15 900 euroa
Myöntösummat 900–3000 euroa

Uralle-stipendit
Jaettiin 2 kpl
Myöntösumma 5000 euroa

Erityisstipendi
ei jaettu

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta.

Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on 1.–31.8.2023

  • Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissustipendi on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

Discover ECSA’s music creators Playlist – Call for Works – lähetä teos viimeistään 31.5.2023

Julkaistu

Soittolistan teema vuonna 2023 on ”Melodies of the Future”

Mikäli haluat ehdottaa teostasi mukaan soittolistalle, toimi alla olevien ECSAn ohjeiden mukaisesti. Varmista, että teoksesi täyttää vaatimukset. Lähetä ehdotuksesi ja siihen liittyvät tiedot englanniksi sähköpostitse sanna.korkee@musiikintekijat.fi viimeistään 31.5.2023

Musiikintekijät valitsee ECSAn soittolistalle lähetettävät kolme teosta arpomalla. Arvonnassa voidaan painottaa eri genrejä mikäli niitä tulee epätasaisesti. Mukaan päässeille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Soittolista julkistetaan maailman musiikin päivänä (World Music Day) 21.6.2023

ECSAN tiedote ja hakuohjeet

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) is pleased to launch a call for works to be considered for Discover ECSA’s music creators Playlist.

After its successful first edition of the playlist last year, ECSA will once again create a collection of compositions and songs coming from the ECSA member organisations, to be published on 21st June 2022 on World Music Day. The goal is to promote European composers and songwriters and increase their visibility to the wider public. With this playlist, ECSA aims at actively guiding the public in discovering recent releases from over 15 countries and creating its very own, one of a kind “European Music Listening Experience”. The playlist will help raising awareness of music creators in the ECSA network.

The theme of this year’s playlist is ”Melodies of the Future”

In the world we live in today, “the future” is more reflected in music than ever. In times in which many hope for change (think of climate change, social justice, or war), many songs include signs of optimism, resilience, and a belief in a brighter tomorrow.

On another note, more than ever, today’s music creation builds on the most cutting-edge innovations, blends genres, and pushes the boundaries of new technologies. Especially recently, technology is shaping the future of music in unprecedented ways.

The theme can be interpreted in a broad way, but submissions should reflect the theme in at least one of the following ways:

In the case of a song, the lyrics must communicate any message about the future (this can, again, be interpreted in broad terms, such as in the description of the theme above).

For compositions without lyrics, acceptable submissions must have been composed in an innovative way (see examples above) or by using new technology in any way. This should be reflected in the sound of the composition.

Film scores can also be submitted. In this case, the movie/scene to which the score belongs to must also transmit the topic of the future.

Requirements

  1. Works must have been written within the last 15 years.
  2. The song/s and compositions submitted need to be available on both Spotify and Apple Music.
  3. All formations of available instruments are allowed.
  4. All music genres are allowed in the submissions.
  5. We encourage pieces of all lengths but ask that the piece does not exceed 9 minutes.
  6. All entries must “be partially credited at least” to members of the ECSA member organisations.

The submission must contain the credits to each song/composition

  • Song Title
  • Written by (songwriters/composers)
  • Produced by (producer)
  • Performed by (possible artist)
  • Published by (musical work copyright claimant)

Should the theme not be respected within the submissions or should the entries not meet any other of the call’s specifications, they will not be included in the playlist.

Musiikintekijöiden hallituksen uusi kokoonpano: Markus Nordenstreng jatkaa varapuheenjohtajana

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa (25.4.) äänestettiin yhdistyksen hallitukseen kaksi uutta jäsentä: Pauliina Lerche ja Noora Tuuri. Hallitukseen valittiin uudelleen Markus Nordenstreng. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi Markus Nordenstrengin jatkamaan varapuheenjohtajana.

Hallituksessa jatkavat ei-erovuoroisina Kaija Kärkinen (puheenjohtaja), Panu Aaltio, Jussi Chydenius ja Kyösti Salokorpi.

Kuvaajat:
Kaija Kärkinen ja Markus Nordenstreng: Suomen Musiikintekijät
Panu Aaltio: Elina Simonen
Jussi Chydenius: Lari Jarnefelt/Felt Fotografi
Pauliina Lerche: Katri Vauhkonen
Kyösti Salokorpi: Joel Melasniemi
Noora Tuuri: Samuel Glassar

Musiikintekijöiden päivässä ohjelmaa aamusta iltaan

Julkaistu

Kevään Musiikintekijöiden päivä 25. huhtikuuta on nyt ensimmäistä kertaa koko päivän kestävä musiikintekijöiden kokoontuminen. Se alkaa aamukymmeneltä Etkoilla (seminaarit) ja jatkuu iltapäivällä kevätkokouksella.

”Haluamme tarjota jäsenille mahdollisuuden tavata toisiaan, verkostoitua ja keskustella ajan kanssa, pitkän kaavan mukaan”, kertoo Musiikintekijöiden yhteisöasiantuntija Lumi Ollila.

”Ideaa tällaiseen isompaan tapahtumaan on otettu norjalaisesta sisarusjärjestöstämme (NOPA), jonka vastaava tapahtuma on kaksipäiväinen. Se on meilläkin tavoitteena; ehkä jo ensi vuonna.”

Musiikintekijöiden hallitus on linjannut, että vuodesta 2023 lähtien jäsenpalveluita, kuten tapahtumia, toteutetaan periaatteella ”vähemmän mutta isommin”. Valikoimasta on pudotettu pois mm. Biisijalostamo ja Täsmätunnit.

”Niihin on ollut vuosi vuodelta vähemmän kiinnostuneita osallistujia, joten nyt päädyttiin kokeilemaan jotakin erilaista”, sanoo Ollila, joka on vastannut Musiikintekijöiden jäsenpalveluista vuodesta 2018 lähtien.

”Toivottavasti saadaan paljon porukkaa liikkeelle Musiikintekijöiden päivänä, ja tällä isolla tapahtumalla vahvistettua meidän yhteisöllisyyttämme. Haluamme myös ’törmäyttää’ eri genreissä vaikuttavia tekijöitämme. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa tapahtuman puhujakaartia entisestään, ja saada mukaan myös muiden alojen asiantuntijoita.”

Musiikintekijöiden päivä on Helsingissä, Lasipalatsin Bio Rexissä, joka on Mannerheimintiellä muutaman sadan metrin päässä rautatieasemasta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulleiden matkakuluja korvataan.

Etkojen seminaariohjelman on koonnut Ollilan koordinoima työryhmä: Topi Salmi ja Kyösti Salokorpi Musiikintekijöiden hallituksesta, jäsen Nelli Tapaninen (Nelli Milan) sekä A&R ja juontaja Setumo Bodibe ei-jäsenenä.

”Haluttiin tähän työryhmään myös henkilö, joka ei ole Musiikintekijöiden jäsen – tuomaan uusia tuoreita näkökulmia ja ideoita”, Ollila sanoo.

”Työryhmä ei ole pysyvä. Seuraavaan Musiikintekijöiden päivään kootaan uusi. Saa ottaa yhteyttä, jos kokee kiinnostusta seminaariohjelman suunnitteluun. Ja muutenkin otan mielelläni vastaan tämän tapahtumakonseptin kehittämiseen liittyviä ideoita.”

Lue lisää ja ilmoittaudu (tapahtuma on Musiikintekijöiden jäsenille):
Etkot klo 10–16
Kevätkokous ja illallinen klo 16.30–21

Mainittiinko kulttuuri?

Miten puolueet huomioivat kulttuurin? Saavatko hallitusohjelmatavoitteemme vastakaikua?
Musiikintekijät tarkasteli kevään 2023  vaaliohjelmia sillä silmällä.

Keskusta toteaa, että kulttuuri kuuluu kaikille ja ”pitää perusteltuna sitä, että yhteiskunnan taloudellinen tuki kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle on jatkossa vahva”.

Kokoomus lupaa, että säästöjä vältetään mm. koulutus- ja kulttuurimenoista. Kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä luvataan vahvistaa, kulttuurivientiä ja -matkailua kehittää ja kulttuurialaa vahvistaa koronapandemian jälkeen. Keinoja vaaliohjelmassa ei esitetä, mutta Kokoomus julkaisi 7.3. visionsa taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta: Sivistys kasvaa kulttuurista.

Perussuomalaiset mainitsee: ”kotimaista kulttuuria edistämällä vahvistetaan suomalaista elämäntapaa ja arvoja”. Ylen vaalitentissä 21.3. puheenjohtaja Riikka Purra sanoi perussuomalaisten olevan valmiita leikkaamaan kulttuurin rahoitusta: ”kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon valitettavasti tällä hetkellä Suomessa menee liikaa rahaa”.

RKP haluaa nostaa kulttuurialan osuutta valtion budjetista pitkällä aikavälillä. Se haluaa kulttuuripolitiikkaa, joka ”varmistaa monimuotoisuutta ja laajaa kulttuuritarjontaa”. Se haluaa myös päivittää freelancereita koskevan lainsäädännön niin, että se turvaa myös heille toimivan sosiaaliturvan.

SDP sitoutuu siihen, että kulttuurin rahoitus nousee yhden prosentin tasolle budjetista. Sen mielestä sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettava niin, että epäsäännöllisten tulojen, kuten apurahojen, tekijänoikeustulojen, yrittäjätulojen, työkorvausten, palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on nykyistä huomattavasti helpompaa ja ennakoitavampaa.

Vasemmistoliitto kannattaa sitä, että kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetissa nostetaan yhteen prosenttiin. Sen mielestä luovat alat on tunnustettava elinkeinona ja vientialoina. Taiteellista ja luovaa työtä tekevien työn erityispiirteet on huomioitava sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Vihreät tavoittelee kulttuurin rahoituksen kasvattamista yhteen prosenttiin valtion budjetista. Myös nämä tavoitteet on kirjattu: Kasvatetaan valtion taiteilija-apurahojen ja -eläkkeiden määrää sekä korjataan taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan epäkohtia. Vahvistetaan kulttuurin roolia osana valtion ja kuntien elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa.

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finalistit on valittu

Julkaistu

Salo ­– Lasten Laulukaupunki ry:n järjestämään lastenlaulujen sävellyskilpailuun lähetettiin 53 uutta laulua. Kilpailun esiraati on kuunnellut demot ja valinnut finalistit ja samalla siis myös Salossa Soi -sarjan CD:lle numero 28 tulevat laulut.

Sävellyskilpailun finaaliin valittiin seuraavat laulut:

Robottipipopää
Hiski Pajuniemi / Oulu

Vanha Dromedaari
Sarianna Tammilehto / Tampere

Pöllön orkesteri
ORFFIT, Hannu Sepponen / Sastamala

Sinna Sieni
Valtteri Huovinen / Oulu

Hei mä onnistuinkin
Sauli Alipirjelä / Lieto

Molla-Maija maailmalle
Juha Mäki, Sofia Mäki, Lauri Salo / Kerava

Keinuen
Essi Suomela / Järvenpää

Mitälie metsän elämää
Reino Karppinen, Virve Niiranen / Kouvola

Kanihanibani
Mia Kavasto, Tara Kavasto / Helsinki

Atomihiiri
Elina Raitio / Kempele

Kastemato
Kimmo Ojala / Siivikkala

Leija
Jussi Rasinkangas, Matti Laasonen / Kempele

Esiraadissa olivat mukana musiikkileikkikoulunopettaja ja musiikkipedagogi YAMK Anna Schukov, muusikko, musiikkituottaja Timo Haanpää, nuorisomuusikko, kuorolaulaja Eini Helle ja Lasten Laulukaupungin edustajana Siv Ilola.

Raati kuunteli kaikki demot anonyymisti eli tuomaristolla ei ollut kuunteluvaiheessa tietoa lauluntekijöistä. Nuorimmat lauluntekijät olivat tällä kertaa 9-vuotiaita.

Laulujen sanoituksia kiiteltiin vuolaasti kuuntelusession aikana. Oli uusia teemoja, hauskoja riimityksiä ja herkullisia tarinoita. Finaalin ulkopuolelle jäi tosi hyviä lauluja, jotka olisivat ansainneet päästä jatkoon. Kun pohdittiin annettavaa yhteistä palautetta, niin eniten kehittämistarvetta nähtiin laulujen melodioissa ja erityisesti siinä, miten sanoitus ja sävellys muodostavat ehjän ja mielenkiintoisen kokonaisuuden.

Finaaali 10.6.2023

Salon Kulttuuritalo Kivassa lauantaina 10.6.2023 pidettävässä finaalikonsertissa tuomaristo valitsee palkintojen saajat ja yleisökin saa valita suosikkinsa. Lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 28”.

Kuva: Vuoden 2022 voittaja 2022 oli Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan Haitarinoita ja kuvassa ovat laulun esittäneet Anniina, Emilia ja Annika Rautio.

Tutkimus: Nais- ja miesmusiikintekijöillä täysin eri käsitys alan tasa-arvoisuudesta – musiikkiala ryhtyy toimenpiteisiin

Julkaistu

Tuoreen suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, kun miesten keskuudessa luku on vain 32 prosenttia. Suurimmiksi syiksi nimettiin musiikkialalla vallitsevat asenteet sekä naisten verkostojen ja esikuvien puute.

Kyselyssä nousi esille myös toivottuja toimenpiteitä asian parantamiseksi, esimerkiksi musiikinopetuksesta saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen enemmän esille.

Yksitoista musiikkialan toimijaa teetti laajan kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, miksi Suomessa musiikin tekijöistä vain viidennes on Teoston asiakasrekisterin mukaan naisia tai muunsukupuolisia. Musiikkialan opiskelijoista yli puolet on naisia.

”Samanlainen tilanne on myös monissa muissa maissa. Halusimme selvittää niitä esteitä ja kannusteita, joita musiikin tekemiselle on, ja mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että musiikin säveltämisestä tai sanoittamisesta tulee ammatti. Lisäksi halusimme kartoittaa, millaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tarvitaan”, kertoo tutkimushanketta koordinoivan Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Musiikintekijät: Yhdenvertaisuuden toteutuminen koko musiikkialalla on osa palvelulupaustamme

Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen pitää tutkimusta tarpeellisena muistutuksena siitä, että työtä tasa-arvon eteen on jatkettava.

”Musiikintekijät on yhdistyksenä sitoutunut olemaan vahva ja monimuotoinen musiikintekijäyhteisö. Yhdenvertaisuuden toteutuminen koko musiikkialalla on osa palvelulupaustamme.”

Musiikintekijöiden jäsenistä (1155) noin 26 prosenttia on naisia tai muunsukupuolisia.

”Jäseneksi vuonna 2022 liittyneistä enemmistö on naisia. Tämä on todella hieno ja historiallinenkin tilanne yhdistyksessämme”, Toivonen sanoo.

Tutkimuksen kohderyhminä musiikin ammattilaiset, harrastajat, opiskelijat ja alan vaikuttajat

Tutkimukseen vastasi 2055 henkilöä, joista naispuolisia oli 47 prosenttia ja miespuolisia 46 prosenttia. Joukossa oli myös 35 (2 %) muunsukupuoliseksi itsensä identifioivaa. Lisäksi tutkimuksen osana tehtiin 21 laadullista haastattelua.

Tutkimustuloksesta käy ilmi, että:

  • 70 % naisista ja 77 % muunsukupuolisista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, miehistä vain 32 %.
  • Alle 35-vuotiaiden vastaajaryhmässä tasa-arvon nykytilanne koetaan kaikkein heikoimmaksi: naisista 78 % ja miehistä 42 % kokee alan epätasa-arvoisena.
  • 47 % naisista ja 76 % muunsukupuolisista kokee sukupuolensa vaikuttaneen negatiivisesti oikeiden kumppaneiden ja verkostojen löytymiseen, vastaava luku miehillä on 7 %.
  • 29 % naisista ja 45 % muunsukupuolisista on kokenut säveltäjänä/sanoittajana sukupuolesta johtuvaa syrjintää, vastaava luku miehillä on 5 %.
  • Naispuolisten vastaajien joukossa epätasa-arvoisimpana näyttäytyy rap/hiphop/r’n’b -genre. Vähiten epätasa-arvon kokemusta on klassisen ja taidemusiikin piirissä toimivilla naisilla.
  • Naispuoliset aloittavat musiikinteon varhain: Naisista 39 % on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 %.
  • Uravalintaan vaikuttavat eniten esikuvat ja idolit (49 %:lla naisista ja 66 %:lla miehistä). Naisilla musiikinopettajan rooli on selvästi merkittävämpi (34 %:lla naisista, 28 %:lla miehistä).

Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen kiinnostaa: musiikin opiskelijoiden joukossa sitä piti kiinnostavana uravalintana 73 % naisista ja 88 % miehistä.

Sekä naiset että miehet nostivat suurimpina esteinä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymiselle oman epävarmuuden/uskon puutteen (naiset 82 %, miehet 74 %) sekä mielikuvat alalta (naiset 80 %, miehet 67 %). Naiset kokevat miehiä enemmän esteiksi työverkostojen puutteen (77 %) ja lähipiirin tuen puutteen (69 %).

Tärkeimmiksi keinoiksi alan tasa-arvon parantamiseksi koetaan parempi tuki ja kannustus varhaiskasvatuksessa ja koulussa (47 %), harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen (45 %)  sekä esikuvien esille tuominen (43 %). Naiset kokevat miehiä tärkeämmäksi uudenlaisten verkostojen rakentamisen (46 % naisvastaajista) sekä sukupuolikiintiöt (27 % naisvastaajista). Avoimissa vastauksissa sekä naisten että miesten vastauksissa korostui eniten alan vanhojen rakenteiden, asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen.

Syrjintä ilmenee pääasiallisesti arvostuksen puutteena ja vähättelynä

Kyselyyn vastanneet kokevat alan perinteisen miehisyyden ja vallitsevien asenteiden olevan suurin syy naisten ja muunsukupuolisten vähäiselle määrälle musiikintekijöissä.  Vastauksissa nousevat toistuvasti esille hyvä veli -kerhot, miehet musiikkiteollisuuden portinvartijoina sekä yleisesti tunne siitä, että miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki.

Naisvastaajat kertovat kokeneensa myös sukupuoleensa liittyvää syrjintää. Syrjintä ilmenee pääasiallisesti arvostuksen puutteena ja vähättelynä, miesten suosimisena ja miesten parempina palkkioina. Myös häirintä ja ahdistelu nostettiin esille sukupuoleen liittyvänä syrjinnän muotona.

Merkittävä osa yli 35-vuotiaista miesvastaajista puolestaan katsoo, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä musiikin tekemisessä ja että kaikilla on samat mahdollisuudet alalla. Samassa vastaajaryhmässä on eniten niitä, jotka kokevat, että alalla ei juuri tarvita toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi.

”Tämä selkeä ero naisten ja miesten kokemusmaailmassa on tietysti huolestuttava. Ne, jotka eivät ole kokeneet sukupuolensa takia syrjintää, eivät sitä välttämättä tunnista. Toisaalta alle 35-vuotiaat miehet näkevät tasa-arvon haasteet selkeämmin ja he myös kokevat muutoksen tarpeelliseksi” Aura toteaa.

Musiikin tekeminen kiinnostaa myös tyttöjä ja naisia

Naiset ja miehet kokevat samankaltaisia esteitä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymisessä. Naisten kohdalla esteinä erottuvat esikuvien ja työverkostojen puute. Sen sijaan melko usein kuultu perustelu, että tyttöjä ja naisia ei kiinnostaisi musiikin tekeminen, ei näytä tutkimustuloksen valossa todelta.

Naissäveltäjistä 39 prosenttia on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 prosenttia. Lisäksi musiikin opiskelijoiden keskuudessa noin kolme neljäsosaa naisista on kiinnostunut säveltäjän tai sanoittajan urasta.

Muunsukupuolisilla esteinä korostuvat työverkostojen puute, taloudellisista syistä johtuvat puutteelliset harrastusmahdollisuudet sekä mielikuvat alalta.

Kasvatuksella ja musiikinopettajilla suuri rooli

Tutkimuksen mukaan myös musiikkikasvatuksella ja musiikinopettajilla näyttää olevan iso rooli musiikintekijäksi ryhtymisessä. Useat vastaajat kokevat, että tyttöjä ohjataan helpommin teoriapainotteiseen ja virheettömään soittamiseen tai lauluun, kun poikia taas kannustetaan bändihommiin ja improvisaatioon.

”Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret musiikinharrastajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa musiikin säveltämisestä tai sanoittamisena yhtenä mahdollisena ammatti-identiteettinä. Tässäkin varmasti on kehitettävää esimerkiksi opinto-ohjauksen osalta”, sanoo Sanna Saarinen, toiminnanjohtaja Suomen musiikkioppilaitosten liitosta.

Myös musiikkiteknologian käytössä on eroja: miltei 60 prosenttia naisvastaajista piti musiikkiteknologian käyttöä vaikeana tai ei ollenkaan käytä teknologiaa. Miehistä 60 prosenttia puolestaan piti teknologian käyttöä helppona. Ero musiikkiteknologian hyödyntämisessä lähtee syntymään jo varhain: vain 55 prosenttia alle 18-vuotiaista tytöistä on hyödyntänyt musiikkiteknologiaa kun vastaava luku pojilla on 84 prosenttia.

Saarisen mukaan teknologialla on nykyisin merkittävä rooli musiikin tekemisessä, joten sen osaamisella on varmasti vaikutusta siihen, ketkä musiikkia lopulta tekevät.

Kohti tasa-arvoisempaa musiikin maailmaa

Vastaajat saivat myös ehdottaa toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi. Vastauksissa korostui esimerkiksi kouluista saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen esille.

”Toimenpide-ehdotuksia tuli valtavasti ja haluammekin kiittää kaikkia vastanneita ja ehdotuksia antaneita. Lähdemme tutkimushankkeen kumppaneiden kanssa heti työstämään konkreettisia toimenpiteitä, jotta musiikin tekemisestä tulisi Suomessa tasa-arvoisempaa”, Aura sanoo.

Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku, jonka mukaan tutkimuksen avoimen palautteen määrä oli täysin poikkeuksellista.

”Aihe on todella herättänyt tunteita. Avointa palautetta kertyi reilusti yli 10 000 vastausta ja moni on jakanut tutkimukseen palan omaa elämäntarinaansa. Asian tärkeys korostui myös alalla menestyneiden ammattilaisten ja vaikuttajien syvähaastatteluissa. Moni näkee, että tasa-arvoa kehittämällä koko ala hyötyy – eivät pelkästään naiset ja muunsukupuoliset.” Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen kertoo.

Tutkimusraportti Teoston sivuilla

Tekijänoikeuslain uudistus hyväksytty eduskunnassa – musiikin tekijöiden asema suhteessa alustapalveluihin vahvistuu

Eduskunta on istunnossaan 27.2.2023 hyväksynyt lain tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta. Lailla saatetaan voimaan EU-direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (ns. DSM-direktiivi). Laki on musiikin tekijöille ja säveltäjille erittäin merkittävä, sillä se vahvistaa musiikin tekijöiden oikeuksia digitaalisilla alustoilla.

Uusi tekijänoikeuslaki saattaa vihdoin tekijänoikeuksiin liittyvän lainsäädännön digitaalisen toimintaympäristön vaatimalle tasolle. Jo vuonna 2019 EU-parlamentissa hyväksytyn DSM-direktiivin tavoitteena on luovien sisältöjen tekijöiden aseman parantaminen sekä sopimisen edistäminen sisältöjen käytöstä.

Nyt hyväksytyssä lakiesityksessä merkittävä on erityisesti lain 6a luku, jonka mukaan alustapalveluilla on selkeästi tekijänoikeudellinen vastuu välittämistään sisällöistä. Tämä tarkoittaa, että internetin alustoilla on jatkossa selvä velvoite hankkia lupa sisältöjen käyttöön sekä maksaa tekijöille niistä asianmukainen korvaus. Samoin alustoilla on velvollisuus ottaa pois luvattomat sisällöt.

Lakiuudistus parantaa tekijöiden omaisuudensuojaa ja vahvistaa musiikin tekijöiden neuvotteluasemaa suhteessa ylikansallisiin alustapalveluihin.

”Lain keskeinen tarkoitus on suojata tekijöiden oikeuksia muuttuvassa digiympäristössä. Ajan tasalla oleva ja vahva tekijänoikeussuoja on kotimaisen sisältömarkkinan tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys. Näin luodaan reilummat sisämarkkinat, joilla myös luovan työn tekijät voivat elää ja menestyä työllään, yrittäjät voivat investoida ja tuottaa uutta sisältöä kuulijoiden ja katsojien iloksi”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.  

Salmisen mukaan uudistettu laki parantaa myös kansalaisten oikeusturvaa.
”Myös kansalaiset voivat tulevaisuudessa käyttää sisältöjä turvallisemmin, kun luvan hankkiminen on selkeästi sisällytetty alustojen vastuulle.”

Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpano on ollut Suomessa monivaiheinen prosessi ja Suomi onkin yksi viimeisiä EU-maita, jossa uusi laki hyväksytään. Esimerkiksi Ranskassa direktiivi toimeenpantiin jo vuonna 2021 ja Ruotsissakin vuonna 2022. Euroopan komissio ehti jo haastaa Suomen EU-tuomioistuimeen tekijänoikeuslainsäädännön toimeenpanon viivästymisen vuoksi.

Tavoitteena yhdenmukainen tekijänoikeussääntely Euroopassa

Teosto on pitänyt jatkuvasti esillä, että direktiivi tulisi toimeenpanna Suomessa mahdollisimman paljon sen sanamuotoa ja henkeä noudattaen. Yksi direktiivin keskeinen tavoite kun on ollut myös lainsäädännön yhdenmukaistaminen Euroopassa.

”On hyvä, että lainsäädäntö saadaan vihdoin voimaan myös meillä ja se toteuttaa myös direktiivin henkeä. Luovat sisällöt kun eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja eikä Suomen kaltainen pieni maa voi olettaa, että ylikansalliset alustapalvelut loisivat Suomeen omia käytänteitään”, huomauttaa Salminen.

Lainsäädännön voimaantulon ajankohta selviää vasta myöhemmin, kun hyväksytty laki vahvistetaan valtioneuvostossa. Samassa yhteydessä saatetaan voimaan myös verkkolähetysdirektiivi (2019/789/EU), jolla edistetään TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleenlähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.

Lähde: Teosto.fi

Musiikki voi olla lääke eriarvoistumiseen

Julkaistu

HS uutisoi 15. helmikuuta 2023 Helsingin kaupungin suunnitelmasta tarkastella painotetun opetuksen järjestämistapaa. Virkavalmistelun tavoitteena on etsiä sosiaalista eriytymistä purkavia ratkaisuja, mikä on arvokas päämäärä. Keinoja onkin syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti, huomioiden kunkin oppiaineen pedagogiikkaa koskeva kasvatustieteellinen tutkimus.

Kuten Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg sekä professorit Marja-Leena Juntunen ja Heidi Partti tuovat esiin mielipidekirjoituksessaan (HS 20.2.), painotettu taideopetus vahvistaa oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua. Eräs keino eriytymisenurkamiseksi ja taideaineiden positiivisen vaikutuksen vahvistamiseksi olisikin tarjota painotettua opetusta näissä aineissa selvästi nykyistä enemmän ja lisätä sen tarjontaa erityisesti alueilla, joilla asuu muita enemmän heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia perheitä.

Pohdittaessa painotetun opetuksen järjestämistapaa on huomioitava kunkin aineen opettamisen käytännön tarpeet, joiden parhaita asiantuntijoita ovat opettajat itse. Keravan malli tarjoaa kiintoisan vertailukohdan. Siellä siirrytään ensi syksynä malliin, jossa kaikki yläkoululaiset ovat painotetun opetuksen piirissä. Musiikkiluokat jatkavat, vaikka muutoin malli toteutetaan ilman erillisiä painotusluokkia.

Musiikista kiinnostuneiden lasten mahdollisuus saada maksutonta, ammattitaitoista musiikkikasvatusta jo varhain osana koulupäivää on yhdenvertaisuuskysymys. Painotetusta opetuksesta hyötyy jokainen sen piiriin pääsevä oppija perhetaustasta riippumatta.

Musiikkikasvatuksen nykyistä vankempi asema sekä painotetussa että yleisopetuksessa palvelisi myös muita kuin musiikistannostuneita oppilaita: musiikinopiskelun hyödyt esimerkiksi kieltenoppimiselle, hyvinvoinnille, yhteisöllisyydelle ja identiteetin kasvulle ovat kiistattomat.

Musiikkikasvatuksen asiantuntijoita kannattaa nyt kuunnella.

Niilo Tarnanen
Puheenjohtaja, Suomen musiikkineuvosto (Finnish Music Council Association ry)

Ahti Vänttinen
Puheenjohtaja, Suomen Muusikkojen liitto ry

Risto Salminen
Toimitusjohtaja, Teosto ry

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät ry

Jari Muikku
Toiminnanjohtaja, Suomen Musiikkikustantajat ry

Antti Auvinen
Puheenjohtaja, Suomen Säveltäjät ry