EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Vuoden Merilaulu 2015 -Sävellys- ja sanoituskilpailu

Julkaistu

 

Säännöt

 
Vuoden Merilaulu 
on sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään aiemmin esittämättömiä lauluja. Sanoitusten aihepiiri sekä sävellysten tyylilaji ovat tekijöiden vapaasti valittavissa. Tekstien ei tarvitse liittyä mereen. 
 
Laulun kesto saa olla enintään 4 minuuttia ja esityskieli suomi tai ruotsi. Tekijät valitsevat esittäjän tai esittävän ryhmän sekä demoäänitteelle että finaalikonserttiin. Esittäjän ei tarvitse olla näissä sama. 
 
Kilpailuteos lähetetään mp3-muodossa osoitteeseen kilpailut (@) elvisry.fi. Mukana on oltava teksti erillisenä liitteenä. Tekstiliitteessä ei saa näkyä tekijätietoja. Tekijöiden (säveltäjät & sanoittajat) yhteystiedot ilmoitetaan sähköpostin saatetekstinä. Huom. ei nuotteja, ei nimimerkkejä eikä muutakaan ylimääräistä lähetykseen!
 
Yksi säveltäjä tai sanoittaja voi olla osallisena korkeintaan kahdessa kilpailuteoksessa. 
 
Kilpailuteosten on oltava perillä perjantaina 24.4.2015 klo 15.00 mennessä. Finaaliin valitaan 10 teosta. Teokset ja niiden tekijät julkistetaan 22.5.2015. 
 
Finaalikonsertti 
järjestetään Meripäivien yhteydessä perjantaina 24.7. 2015 Kotka-lavalla, Kotkassa. 
 
Kilpailuteoksen esittäjiä säestää järjestäjien valitsema yhtye. On mahdollista käyttää myös omaa säestäjää tai laulaa ilman säestystä (yhtyeet). Jos tekijöillä ei ole mahdollisuutta omaan esittäjään, hankkii järjestäjä solistin esittämään teoksen. Esitys ei tässä tapauksessa kilpaile Kotkan Ruusu –palkinnosta. Taustanauhojen käyttöä ei sallita, mutta mahdollisista ohjelmointiraidoista voi neuvotella yhtyeen kapellimestarin/sovittajan kanssa.
 
Finaaliteosten tekijöitä informoidaan harjoitus- ja konserttiaikatauluista sekä muista järjestelyihin liittyvistä asioista. Tekijöiden on myös toimitettava kesäkuun alussa teoksen nuotti säestävää yhtyettä varten.  
 
Kilpailuun osallistuneista teoksista eikä finaalivalintojen perusteista anneta palautetta. Sen sijaan kaikki finaaliteosten tekijät saavat halutessaan tuomareilta henkilökohtaisen palautteen finaalikonsertin jälkeen. 
 
Palkinnot
1. palkinto 2000 euroa
2. palkinto 1200 euroa
3. palkinto    700 euroa
Kotkan Ruusu –palkinto parhaasta esityksestä 1000 euroa
 
Warner Music Finlandilla on ensisijainen neuvotteluoikeus finaaliteosten mahdollisesta julkaisemisesta.
 
Järjestäjät
Kotkan kulttuuriasiainkeskus, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry sekä Warner Music Finland. Kilpailun tuottajana toimii Eija Hinkkala, finaalikonsertin osalta Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen. Tuomariston puheenjohtajana toimii kapellimestari Esa Nieminen.
 
Tiedustelut 
kilpailut (@) elvisry.fi

Mallikustannussopimukset uudistettiin

Julkaistu

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry ovat yhdessä uudistaneet mallikustannussopimukset. 

Uusia sopimuksia on kaksi: nuotillinen sopimus sekä nuotiton sopimus.  Nuotillinen on perinteinen kustannussopimus, joka sisältää graafisten oikeuksien siirtämisen kustantajalle. Nuotiton sopimus korostaa kustantajan roolia teoksen edistäjänä, managerina, ja siinä on molemminpuolinen optio graafisista oikeuksista.

Uudistuksessa pidimme olennaisena sitä, että sopimukset olisivat mahdollisimman helppolukuisia, ja että niissä vältettäisiin tarvetta kyvylle osata tulkita asioita rivien välistä. Asiat käsitellään selkeästi vaihe vaiheelta. Ensin käsitellään sopimusalue, sen jälkeen sopimuksen kesto, jonka määräaikaisuusvaihtoehto on nyt visuaalisesti selkeä. Sopimus etenee loogisesti ja antaa mahdollisuuden sopia vapaasti kaikesta ilman annettuja määreitä (lukuun ottamatta tekijänoikeuslakiin ja Teoston jakosääntöön perustuvia asioita).
 
Kaikki alkaa siis siitä että on tekijä ja on teos. Sen jälkeen tulee terveeseen kilpailuun ja liiketoimintaan ohjaava sopimusvapaus ja sen sisältö. Tämän jälkeen tekijän ja kustantajan suhdetta määrittävät tekijänoikeuslaki sekä Teoston jakosääntö. Osapuolten välinen sopimus on lopulta ensisijainen oikeuslähde tekijän ja kustantajan oikeussuhdetta tarkasteltaessa.
 
Mallikustannussopimuksia on suositeltavaa käyttää, jos suhde tekijän ja kustantajan välillä on syntymässä. Toisin sanoen silloin,  jos tekijä kokee tarpeelliseksi kustannuttaa sävellyksensä, sanoituksensa ja/tai sovituksensa ja siitä kompensaatioksi luovuttaa kustantajalle osuuden omista tekijänoikeuskorvauksistaan, ja kustantaja on valmis ottamaan sille siirretyn vastuun vastaan.
 
Sopimuspohjia on kolme: 1. Sopimuspohjat ovat sähköisesti täytettäviä, 2. Sopimuspohjat ovat vain tulostukseen, jolloin kohdat täytetään kynällä ja 3. Sopimuspohjat ovat täyttämisen tueksi tarkoitettuja, sillä ne sisältävät kommentteja ja täyttöohjeita. Sopimuspohjista on tulossa pian myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. 

 

Tutustu mallikustannussopimuksiin

Musiikintekijöiltä kiitos Markku Arolle ja Kylpylähotelli Levitunturille

Julkaistu

Musiikintekijät ja -kustantajat ovat jälleen jakaneet Vuoden raportööri -kunniakirjat esimerkillisesti esitysilmoituksensa tekeville.

Esitysilmoitus on Teostolle tehtävä ilmoitus musiikista, jota bändi tai artisti on esittänyt keikallaan. Ilmoitusten perusteella Teosto maksaa esityskorvaukset musiikintekijöille. 
 
Vuoden raportööri -kunniakirjan sai tänä vuonna Markku Aro. Hän on mallikelpoisella esitysraportoinnillaan varmistanut esityskorvaukset säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille. Aro on tehnyt esitysilmoitukset huolellisesti ja ajoissa, ja osoittanut näin arvostustaan musiikintekijöitä kohtaan.
 
”Pohjimmiltani haluan näin kiittää suomalaisia säveltäjiä ja lauluntekijöitä, koska se on vähintä mitä voin tehdä, että saan vastakin laulaa heidän tekemiään lauluja. Toivon, että kaikki muutkin kevyen musiikin esittäjät olisivat aktiivisia tekemään ilmoitukset Teostoon. Näin menisivät palkkiot oikeisiin osoitteisiin ja iskelmäkulttuuri pysyisi hengissä,” Aro toteaa kiitossanoissaan.
 
Vuoden raportööri -kunniakirjan lisäksi jaetaan myös Vuoden järjestäjäraportööri –kunniakirja taholle, joka raportoi ansiokkaasti tiedot tilaisuuksistaan. Tänä vuonna järjestäjäraportööri -kunniakirjan sai Kylpylähotelli Levitunturi. 
 
 
Vuoden raportööri -palkinnoilla halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat musiikkitietojen ja lipputulojen raportoinnin asiaankuuluvalla tavalla. Näin varmistetaan, että myös musiikintekijät eli säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat saavat työstään korvauksen. Esitysraportoinnin avulla Teosto ohjaa tekijänoikeuskorvaukset juuri niille henkilöille, joiden tekemiä kappaleita on esitetty julkisesti. Esityskorvaukset ovat musiikintekijälle usein ainoa tulonlähde.
 
Ensimmäisen kerran kunniakirjat jaettiin vuonna 2010. Palkintona luovutettujen kunniakirjojen allekirjoittajina ovat Teosto ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
 
 
Lisätietoja
 
Nina Lith, Viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 041 517 8998
 
 
 

Georg Malmstén -säätiön apurahat vuoden 2014 luovaan työhön jaettu

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 10. joulukuuta vuoden 2014 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 156 kpl. Apurahat, suuruudeltaan 1.500 – 3.000 euroa, myönnettiin seuraaville:

Kari Ikonen, Suvi Isotalo, Aili Järvelä, Timo Kämäräinen, Samuli Laiho, Pentti Lasanen, Mertsi Lindgren, Laura Naukkarinen, Marzi Nyman, Mikko Pellinen, Jussu Pöyhönen, Jussi Rasinkangas, Tero Roininen, Esa Santonen, Mika Siekkinen, Rasmus Soini, Petri Somer, Jonna Tervomaa, Pekka Tonttila, Jussi Tuurna ja Felix Zenger.
 
Apurahoina jaettu summa 41.000 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta: Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry Kopioston valokopiointikorvaukset, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.
 
 
—————————–
Sari Maunula

Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 HELSINKI
tel 09-407991
fax 09-440181
sari.maunula (at) elvisry.fi
 
 

Musiikintekijöiden Prix Elvis -kunniamaininta Musiikkiteatteri Kapsäkille

Julkaistu

Marko Puro ja Lotta Kuusisto vastaanottivat Prix Elvis -kunniamaininnan. Kuva: Nina Lith

Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuoden 2014 Prix Elvis -kunniamaininta on myönnetty Musiikkiteatteri Kapsäkille tunnustukseksi työskentelystä suomalaisen kevyen musiikin aseman edistämiseksi.

Elvis ry:n hallitus kiittää perusteluissaan musiikkiteatteria sen ”värikkäästä ja monipuolisesta tarjonnasta”. Kiitosta saa myös Kapsäkin henkilökunta, joka ”rajallisin varoin, mutta rajattomalla innokkuudella ja intohimolla laatii ja toteuttaa ohjelmistoja, joissa huomioidaan ihailtavalla taidolla koko esittävän taiteen kirjo.” Huomiotta ei jää myöskään Kapsäkin merkitys kulttuurialan työllistäjänä:

”Musiikkiteatteri Kapsäkki on koko olemassaolonsa ajan tarjonnut työtilaisuuksia esittävien taiteilijoiden lisäksi suomalaisille luovan työn tekijöille: säveltäjille, sanoittajille, sovittajille, ohjaajille ja käsikirjoittajille. Tällaisia toimijoita tarvitaan tänä päivänä.”

Kiitossanoissaan kunniakirjan vastaanottanut Musiikkiteatteri Kapsäkin osuuskunnan jäsen Lotta Kuusisto toteaa, kuinka he ovat ”ylpeitä voidessaan liittyä aiemmin palkittujen henkilöiden ja yhteisöjen nimekkääseen joukkoon”.

”Jaamme osuuskunnassamme näkemyksen tasa-arvoisesta kulttuurista, jossa jokainen laji, muoto ja ilmentymä saa osakseen samat oikeudet ja mahdollisuudet, ” Kuusisto toteaa. Hän korostaa myös, kuinka kulttuurialan toimijoiden tehtävä on muistuttaa kansanedustajia ja ministeriöitä siitä, että kulttuuri on perusoikeus.

”Elvis ry ja Musiikkiteatteri Kapsäkki tekevät molemmat työtä, jotta kulttuuri ja taide sen sisällä toteutuvat tasa-arvoisesti. Silloin kokemus kulttuurista on myös tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja helposti saavutettava”, Kuusisto lisää.
 

Prix Elvis -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on vuonna 1954 perustettu kevyen musiikin tekijöiden etujärjestö. Siihen voivat liittyä säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat, jotka ovat Teoston asiakkaita ja joilla on riittävästi julkaistua tai julkisesti esitettyä tuotantoa. Yhdistykseen kuuluu noin 800 jäsentä.

Lisätietoja

Nina Lith, Viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 041 517 8999
 

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

AVEK myönsi 426 000 euroa DigiDemo-tukea

Julkaistu

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt yhteensä 426 000 euroa kulttuuristen sisältöjen kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin. Syksyn haussa tukea sai 52 hanketta.

 
DigiDemo-tukea myönnetään konseptisuunnitteluun, demo- tai tuotekehitys-hankkeisiin ja tv-ohjelmapilotteihin. Syksyn haussa tukea tavoiteltiin 207 hakemuksella. Tällä kertaa konseptisuunnittelun tukea myönnettiin 37 hankkeelle yhteensä 178 000 euroa ja demo- ja pilottihankkeiden tukea 15 hankkeelle 248 000 euroa.
 
Hakemusten määrä on tänä vuonna ollut kasvussa. ”Huomioitavaa on, että kyseessä on demotuki, joten hankkeella on oltava aito demotarve. Jos vastaavia tuotteita on jo markkinoilla paljon, on tuen tarpeen oltava hyvin perusteltu”, kertoo AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen.
 
”Demo- ja pilottituki on tarkoitettu sisällöntuotannon yrityksille, joten puhtaasti opinnäytetöiksi jäävät hankkeet eivät vielä ole tukikelpoisia. Tällä kertaa haussa mukana oli myös jonkin verran perinteisiä käsikirjoitushakemuksia, jotka eivät kuulu tuen piiriin. Tv-ohjelmapilottihakemuksia jätettiin tässä haussa vain vähän.”
 
Tuen jakamisesta päätti asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovatkonsultti Markus Leikola, johtaja Kati Uusi-Rauva, digitaalisen median asiantuntija Marja Heinonen ja Aalto-yliopiston Media Factoryn johtaja Philip Dean.
 
DigiDemo-tuen tavoitteena on edistää mielekkäiden kulttuurisisältöjen ja -palveluiden kehittämistä, parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia sekä vastata digitalisoituvan yhteiskunnan kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. DigiDemo perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamaan vuotuiseen määrärahaan. Vuonna 2014 määrärahan suuruus on 880 000 euroa. Vuoden ensimmäisessä maaliskuussa päättyneessä jaossa tukea jaettiin 330 000 euroa.
 
DigiDemon seuraava hakuaika päättyy maaliskuussa 2015. Hakemukset tehdään AVEKin sähköisessä järjestelmässä. Hakukriteereihin voi tutustua AVEKin internetsivuilla, www.kopiosto.fi/avek/digidemo.
 
Tukipäätökset voi käydä katsomassa AVEKin sivuilla, www.kopiosto.fi/avek/ajankohtaista
 
 
Lisätietoja antavat:
 
Tuotantoneuvoja Milla Moilanen, milla.moilanen@avek.kopiosto.fi, 040 900 9199 (hakijoiden yhteydenotot meilitse soittopyyntönä)
 
Pääsihteeri Juha Samola, juha.samola@avek.kopiosto.fi, 09 4315 2351
 
Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria. Varat ovat pääasiassa peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään muun muassa dvd-levyistä ja digitaalisista videotallentimista. AVEK myöntää tukea elokuvan eri lajityyppien kehittelyyn ja kulttuurivientiin, audiovisuaalisen alan tekijöiden jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä festivaalien ja tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi AVEK myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista tukea myönnetään kulttuuristen sisältöjen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämiseen.

Kulttuuriala ja luovat alat EU:n suunnannäyttäjinä talouskriisin ratkaisussa

Julkaistu

Tänään julkistettu Euroopan laajuinen selvitys osoittaa, että kulttuuri- ja luovat alat kuuluvat Euroopan suurimpiin työllistäjiin. Alat ovat myös kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Selvitys esiteltiin tänään Brysselissä Euroopan komissiolle.

Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESACin selvitys nostaa esiin alojen merkityksen digitaalisen talouden vetureina. Kaiken kaikkiaan kulttuuri- ja luovien alojen taloudellinen merkitys Euroopalle on mittava. Alojen kokonaisarvo on 535,9 miljardia euroa. Selvityksen toteutti konsulttiyritys EY.
 
”Selvitys osoittaa kiistatta sen, että luova työ tuo Euroopalle kasvua ja uutta työtä. Tämä on erinomainen uutinen taantuman kourissa painiskelevalle Euroopalle”, toteaa Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.
 
Kulttuuri- ja luovat alat tarjoavat Euroopassa työtä 7 miljoonalle ihmiselle. Ala tarjoaa vastauksia myös alati pahenevaan nuorisotyöttömyyteen.
 
”On ilahduttavaa, että alat työllistävät erityisesti nuoria. 19,1 % eli lähes joka viides kulttuuri- ja luovan alan työpaikka on alle 30-vuotiailla”, toteaa Sipilä.
 
Taloudellisen taantuman aikana (2008-2012) luovien alojen työllisyys kasvoi keskimäärin 0,7 % vuodessa, kun taas EU:n yleinen työllisyysaste pieneni saman verran.
 
Selvitys tukee myös tekijänoikeuden merkitystä toimivien digitaalisten markkinoiden mahdollistajana. 
 
”Teosto edustaa yli 28 000 suomalaista musiikin tekijää ja kustantajaa, jotka toimivat luovalla, aineettomia pääomia hyödyntävällä toimialalla. Luovan työn tekijöille toimiva tekijänoikeusjärjestelmä on välttämättömyys. Suomelle ja Euroopalle tekijänoikeuksiin perustuva elinkeinotoiminta merkitsee talouskasvua, kulttuuria ja innovaatioita”, Sipilä sanoo.
 
EY:n selvitys on laajin Euroopan kulttuuri- ja luovia aloja tarkasteleva selvitys. Selvityksen tilasi eurooppalaisten luovien alojen tekijäjärjestöjen kattojärjestö Gesac. Teosto on Gesacin jäsenjärjestö. Tarkemmin selvitykseen voi tutustua www.creatingeurope.eu-verkkosivuilla.
 

Suomen kulttuurirahasto maakuntarahastot

Julkaistu
Kulttuurirahasto myöntää apurahoja taiteen, tieteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille, työryhmille ja yhteisöille keskusrahaston ja 17 maakuntarahaston kautta.

 
Kaikki haettavina olevat Kulttuurirahaston apurahat on esitelty kohdassa Haettavat apurahat. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua tarkasti ennen hakemuksen täyttämistä ja lähettämistä. Myös apurahansaaja löytää ohjeita näiltä sivuilta, sekä linkin apurahan maksatus- ja käyttöselvityspalveluun. Lausunto on mahdollista jättää lausunnonantajan verkkopalvelussa.
 
Ohjeet kolmivuotisena myönnetyn henkilökohtaisen apurahan toisen ja kolmannen vuoden jatkohakemuksen tekemiseen löytyvät hakuohjeiden alta. 
 

 

 
 

Kansan sivistysrahasto

Julkaistu

Apurahoja myönnetään kulttuuriin, tieteeseen, taiteeseen, opiskeluun sekä yhteiskunnallisesti painottuneeseen tutkimukseen. Rahasto tukee myös työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotus- ja valistustyötä. Apurahan hakijana voi toimia yksityinen henkilö, työryhmä tai yhteisö.

Miten apurahaa haetaan?

Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta 1.-31.8.2018. Hakemuksen teossa keskeistä on kiinnittää huomiota hakemuksen perusteluosioon. Perustelu hankkeen erityisyydestä ja apurahan tarpeesta kannattaa tehdä harkiten ja asia on syytä ilmaista tiiviisti. Ensimmäisessä karsintavaiheessa valinnat tehdään tiiviin perustelutekstin perusteella.

Elokuun apurahahaussa haetaan tukea vuoden 2019 hankkeille. Apurahapäätökset julkaistaan aivan vuoden 2018 lopussa ja apurahojen maksatus tapahtuu vuoden 2019 alkupuolella.

Miten apurahat kustannetaan?

Kansan Sivistysrahaston apurahatoiminta käynnistyi merkkipäiväkeräysten, testamenttien ja lahjoitusten ansiosta. Tänä päivänä rahoitusta saadaan myös säätiön muistamispalvelujen, Kulttuurilahja-joukkorahoituspalvelun sekä säätiön sijoitusten tuotoilla.

Kansan Sivistysrahasto koostuu reilusta sadasta eri rahastosta, joista jokainen tukee oman tarkoituksensa mukaisia hankkeita ja projekteja. Maakuntarahastot tukevat erilaista kulttuuri- ja tutkimustoimintaa omalla alueellaan, erikoisrahastot taas oman tarkoituspykälänsä mukaista työtä.

Ennen hakemuksen lähettämistä tutustu ystävällisesti apurahan hakuohjeisiin , tämän linkin takaa.

Mikäli sinulle jäi kysyttävää apurahahausta, ota yhteyttä meihin. Vastaamme mielellämme. Palvelemme klo 8.30-15 numerossa 050 3200 272 tai sähköpostitse muista(a)sivistysrahasto.fi

Haku ja lisätiedot: https://www.sivistysrahasto.fi/

Vieno Kekkoselle ja Tuure Kilpeläiselle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Kuva: Aku Toivonen

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään laulaja Vieno Kekkoselle sekä laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläiselle. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihdemusiikissa. Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin myös toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto, joka myönnettiin populaarimusiikin edistämisestä toimittaja Pekka Laineelle.

 
Säätiön hallitus palkitsi Vieno Kekkosen pitkästä urasta suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi. Kekkonen on yksi 1950-luvulla debytoineista laulajattarista, joiden sukupolvelle iskelmämusiikki ja tanssilavakulttuuri avasivat uuden maailman sota-aikojen niukkuuden jälkeen.
 
Edelleen samasta sävellajista ja sopraanoäänellä laulava Vieno Kekkonen on kertonut rakkauden musiikkiin lähteneen jo kotoa. Kotona laulettiin aina ja Yleisradiosta hän muistaa sotavuosilta Asemiesillat, joissa lauloivat kaunisääniset siskot Harmony Sisters.
 
Alun perin Toivo Kärjen kanssa levytyssopimuksen tehnyt Vieno Kekkonen on laulanut ikivihreiksi Kärjen sävellykset Suezista etelään (san. Rauni Kouta) ja Sakura no hanan (san.  Reino Helismaa). Myös monet muut tanssi- ja elokuvaiskelmät sekä jazzkappaleet ovat tulleet tutuiksi Kekkosen esittäminä ja levyttäminä.
 
Tänä päivänä Kekkonen jatkaa esiintymistä yhdessä Pirkko Mannolan ja Marjatta Leppäsen kanssa erilaisissa tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla. Iskelmälaulajan työ on Kekkoselle elämänmuoto.
 
”Vieno Kekkonen on kuin Suomi itse, sellaisena kuin kaikki sitä kaipaavat”, totesi Säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.
 
Monipuolinen laulaja ja lauluntekijä Tuure Kilpeläinen on taustaltaan kuvaamataidon opettaja, vaikkei päivääkään ole tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Musiikki vei mukanaan nuorukaisen, joka kuunteli Stray Catsia, sittemmin soul-musiikkia ja spirituaalista Delta Bluesia. Myös Suomi-rock kiinnosti.
 
Vähitellen Kilpeläinen alkoi myös kirjoittaa ja hänen kynästään on syntynyt muun muassa laulu Suljettu sydän (san. Jonna Tervomaa) Jonna Tervomaan debyyttialbumille ja Rakkauden sotilaat (säv. ja san. Tuure Kilpeläinen) Vesa-Matti Loirille sekä Musta sulhanen (säv. ja san. Tuure Kilpeläinen) Jani and the Jetsetterille.
 
Kilpeläinen on etsinyt kaiken aikaa hyvä tarinoita ja rytmejä suomalaisesta ja maailman musiikista. Välähdyksenomaisesti hän on tajunnut oman musiikillisen sanomansa – rytmin ja kaihon yhdistelmän. Hän on löytänyt myös oman yhtyeensä eli Kaihon karavaanin, jossa soittavat hanuristi, kosketinsoittaja Jiri Kuronen, kontrabassoa soittava Jarno T. Karjalainen, kitaristi Antero Rocca Merilahti, rumpali Sampo Haapaniemi ja perkussionisti Aarne Riikonen. Yhtye kulkee aina ja on ikuisella matkalla, jonnekin, kohti loputonta kaipausta ja ajattomuutta.
 
”Laulajana ja musiikintekijänä palkittu Tuure Kilpeläinen on romantikko ja idealisti, mutta toisaalta hyvin maanläheinen. Ilo ja riehakkuus vaihtuvat välillä suruun”, luonnehti Kilpeläisen musiikkimaailmaa Säätion puheenjohtaja Niiniluoto.
 
Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.
 
Palkinto musiikkitoimittaja Pekka Laineelle
 
Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty Ilpo Hakasalo -palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna musiikkitoimittaja Pekka Laine. Palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.
 
Myös itse soittajana ja säveltäjänä toimineen Pekka Tapani Laineen tunnetuimpia töitä ovat hänen Yleisradiolle tekemänsä dokumentit, kotimaiseen rock-kulttuuriin pureutuva Rock-Suomi (2010) sekä kotimaisen iskelmän tähdistä ja tekijöistä kertova henkilökuvasarja Iskelmä-Suomi (2013), jotka molemmat on palkittu Kultaisella Venlalla. Iskelmä-Suomesta Laine on saanut myös Suomen Muusikkojen Liiton tunnustuspalkinnon. Lisäksi Elvis ry myönsi ohjelmalle vuonna 2013 musiikintekijöiden Prix Elvis -tunnustuksen.
 
”Pekka Laine on yksi laaja-alaisimpia musiikkitoimittajia: tämä jazzin, rockin ja iskelmän kronikoitsija kolkuttelee jo klassisen musiikin portteja.”, kuvailee Niiniluoto.