EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Suvi Teräsniska ja Saukki palkittiin Kullervo Linnan säätiön palkinnolla

Julkaistu
 

Laulaja Suvi Teräsniska sekä sanoittaja ja säveltäjä Sauvo Puhtila eli Saukki saivat tämänvuotiset Kullervo Linnan Säätiön palkinnot. Säätiön hallitus palkitsi Suvi Teräsniskan tunnustukseksi hänen ansioistaan Kullervo Linnan edustaman viihde- ja tanssimusiikin esittäjänä ja Sauvo Puhtilan ansioistaan korkeatasoisena musiikin tekijänä. Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 200 euroa ja ne jaettiin Teostossa 21.11.
 
Aito pohjoisen ihminen, Kolarissa syntynyt ja nyt Oulussa asuva Suvi Teräsniska (s. 1989) sanoo alusta asti olleensa iskelmälaulaja. ”Haluan laulaa lauluja, jotka ovat elämänmakuisia, purevat kaikkiin ihmisiin. Samalla haluan olla myös uuden iskelmäpolven sanansaattaja.” Teräsniska haluaa osoittaa kunnioitustaan myös tuottajalleen ja sovittajalleen Leri Leskiselle ja koko työryhmälle, joka on hänen takanaan.
 
Nykyisin Suvi Teräsniska nauttii siitä, että voi esiintyä festivaaleilla, tanssilavoilla, ravintoloissa, laivoilla, konserttiestradeilla ja klubeilla eli kaikkialla missä yleisöä on. Hänen levyjään on myyty jo yli 250 00 kappaletta, ja jokainen pitkäsoitto on saanut vähintään platinaa. 
 
Suvi Teräsniskan ensimmäinen albumi Särkyneitten sydänten tie ilmestyi 2008. Siitä jäi ikivihreäksi Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman), jonka Suvi Teräsniska joutuu laulamaan nykyään jokaisella keikallaan. 
 
Vuonna 2009 radiokanava Iskelmä valitsi Suvi Teräsniskan vuoden iskelmätulokkaaksi. Iskelmä Gaalassa 2011 Tampereella Suvi Teräsniska voitti vuoden naisartistin palkinnon. Lisäksi hän sai vuoden viihdyttäjän ja vuoden albumin kunnianosoitukset. Samassa gaalassa vuonna 2012 Teräsniskan tulkitsema Pahalta piilossa (säv. Matti Mikkola, san. Mikko Karjalainen) palkittiin vuoden iskelmänä. 
 
Single Rakkaus on lumivalkoinen (säv. ja san. Jussi Hakulinen) ennakoi tänä vuonna ilmestynyttä Yö-yhtyeen tribuuttilevyä Hän tanssii kanssa enkelien. 
 
”Olen halunnut laulaa pitempään kuin 2 x 45 minuuttia. Nykyään se on mahdollista. Tanssilavoilla on entistä enemmän nuoria, jotka haluavat tulla sinne viihtymään ja kuuntelemaan. Lauluni on myös osoitettu heille. Omat lauluni tunnetaan jo paremmin, että voin esittää vain niitä”, Suvi Teräsniska kertoo.
 
Tänä syksynä Suvi Teräsniska voitti äänivyöryllä Syksyn sävel -kilpailun kappaleella Täydellinen elämä (säv. Petri Somer, san. Sana Mustonen). 
 
Sauvo Puhtila (s. 1928), paremmin tunnettu nimellä Saukki liittyy Suomessa lähes myyttiseksi muuttuneeseen 1950- ja 60-luvun iskelmäkulttuuriin. Hän debytoi iskelmäsanoittajana 1940- ja 50-luvun vaihteessa. Kun Reino Helismaa kirjoitti Puhtilan mielestä välillä aitoa runoutta, hän itse teki parhaansa muuttaakseen myös eksoottiset schlagerit suomalaiseen lauluperinteeseen sopiviksi. 
 
Saukki oli nimimerkkiensä suojassa väsymätön puurtaja. Jo nuorena teekkarina hän joutui kaikenlaisten riimittelyjen pariin, päätyi Yleisradioon toimittajaksi, sitten nuorten ajanvieteohjelmien päälliköksi ja lopulta myös viihdepäälliköksi. 
 
Saukki suunnitteli Annikki Tähdelle 1950-luvulla Balladin Olavinlinnasta (säv. Olavi Kontio, san. Saukki), Budapestin yössä (säv. Mihaly Erdelyi, san. Hans Bussmann) ja Kuningaskobran (säv. Teddy Powell, san. Leonard Whitcup). Hän riimitteli Suklaasydämen (säv. ja san Geoffrey Clarkson, Harry Clarkson, Dorothy Siegmann) Brita Koivuselle, Katinkan (säv. ja san. Benee Russell, Henry Tobias), Puukko-Mackien (säv. Kurt Weill, san. Bertolt Brecht) ja Ikkunaprinssin (säv. ja san. Ray Stanley). Olavi Virralle Saukin kynästä syntyivät Poika varjoisalta kujalta (säv. Giuseppe Fanciulli san. Nisa), Tango Desirée (säv. ja san. Eddie Cassen ja Charly Niessen Pohlhaus), Angelique (säv. ja san. Aksel Rasmussen), Buona sera signorina (säv. ja san. Peter de Rose, Carl Sigman) ja Mambo Italiano (säv. ja san Bob Merrill) ja Laila Kinnuselle Lazzarella (säv. Domenico Modugno  san. Riccardo Pazzaglia), Pikku pikku bikinissä (säv. ja san. Lee Julien Pockriss, Paul Vance) ja euroviisu Valoa ikkunassa (säv. Eino Hurme san. Saukki). Myöhemmin syntyivät muun muassa Kertokaa se hänelle (säv. Rodolfo Falvo san. Enzo Fusco), Uralin pihlaja (säv. Evegnij Rodygin san. Mikhail Pilipenko), Nathalie (säv. Gilbert Becaud san. Pierre Delanoe).
  
Saukin laajaan tuotantoon kuuluu myös käännöstöitä oopperoista hengelliseen musiikkiin sekä elokuvamusiikkia ja lastenlauluja. Legendaarisia ovat vuosilta 1959 – 78 Saukin ja Pikkuoravien levyt, joissa Sauvo Puhtila seikkailee äänellään kolmen villin oravansa Nestorin, Elmerin ja Simeonin kanssa. Oravien ääni saatiin soittamalla Eino Virtasen laulua erityisnopeudella.
 
Sauvo Puhtila jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuosien 1956 – 79 jälkeen, alkoi samoihin aikoihin lopettaa myös sanoittajauraansa ja on nyt jäänyt kokonaan pois julkisuudesta.
 
Vuonna 1999 Sauvo Puhtila sai Reino Helismaa -palkinnon ja 2002 Juha Vainio -palkinnon. 
  
Kullervo Linnan säätiön palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Teoston varatoimitusjohtaja ja Palvelut-yksikön johtaja Kari Paananen jättää tehtävänsä

Julkaistu
 

Teoston varatoimitusjohtajana ja Palvelut–yksikön johtajana viisi vuotta työskennellyt Kari Paananen jättää tehtävänsä.
 
”Tullessani taloon, Teostossa nähtiin suuria kehitystarpeita nimenomaan asiakaslähtöisyydessä ja etupihatoiminnan kehittämisessä.  Teostossa on otettu näiden viiden vuoden aikana aimo harppaus asiakkaan suuntaan ja etupiha on saatu hyvään kuntoon”, sanoo Paananen.
 
”Teoston strategiaa uudistettiin syksyn aikana ja tulevaisuuden haasteet ovat etupihan sijaan pikemminkin sisäpihalla, verkkoon siirtymisessä ja prosessien kehittämisessä. Teoston vuodet ovat olleet antoisia, mutta koen, että nyt on hyvä hetki kääntää katse tuleviin haasteisiin”, kertoo Paananen.
 
Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo ymmärtävänsä päätöksen perustelut.
 
”Teoston hallituksen ja toimiston puolesta haluamme kiittää Karia ansiokkaasta panoksesta Teoston toimintakulttuurin uudistamisessa ja asiakkaan näkökulman tuomisessa mukaan Teoston arkeen ja käytäntöihin. Toivotamme Karille onnea ja menestystä uusiin haasteisiin ”, sanoo Sipilä.

Ohjeistusta Youtube-lisensointiasiassa

Julkaistu
 
Teoston ja Youtuben sopimuksen ansiosta suomalaiset musiikintekijät voivat jatkossa saada korvauksia, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan Youtuben kautta Suomessa. Lisätietoa seuraa sitä mukaa, kun asia ja toimenpideohjeet tarkentuvat. Myös ensimmäisen tilityksen ajankohta tiedotetaan Teoston toimesta mahdollisimman pian.
 
Yleistä Youtube-mainonnasta
 
  • Mainontaa on kahta lajia: 1. mainosvideo (In-stream), joka tulee ennen, jälkeen tai videon aikana, tai 2. videossa koko ajan näkyvä alabanneri (Display-mainonta).
  • Uploadaaja tekee valinnan, näkyykö mainonta vai ei. Tekijänoikeudenomistajat tekevät osaltaan tämän valinnan.
  • Uploadaaja tekee myös mainonnan sisällön rajauksen. On siis mahdollista rajata pois tietyntyyppiset mainokset (esim. painonhallinta, ehkäisy, okkultismi jne).
  • Sillä on merkitystä, kuka videon on uploudannut. Oletusarvoisesti uploudaaja on se taho joka valitsee onko videoissa mainoksia vai ei.
  • Uploadaaja ladatessaan kappaleen syöttää samalla järjestelmään kappaleen metatiedot, eli mm. tekijätiedot, joiden perusteella rojalteja ohjataan oikeille tahoille
  • Jos uploadaaja ei ole liittynyt partner-ohjelmaan ei hän pysty aktivoimaan mainostoimintoa. Tällöin videoon ei voi liittää mainoksia eikä tuloa ei kerry.
  • Jotta mainoksia saa videoon, tulee uploadaajan liittyä partner-ohjelmaan ja aktivoida mainokset ko. videoon. Luonnollisesti tässä yhteydessä tulee olla biisien tekijän/tekijöiden lupa tähän.
  • Tämän jälkeen alkaa kertyä rojaltituloja biisin tekijälle, käytön ja mainosten määrästä riippuen.

Mitä minä voin tehdä?

Tilanne on elänyt viime kuukausien aikana ja tieto toimintaohjeista on tarkentunut. Tämänhetkisen tiedon mukaan musiikintekijän näkökulmasta perustoimintaperiaatteet ovat seuraavat:
 
  • Youtubeen materiaalia lisäävällä taholla tulee olla kaikki oikeudet lisättävään materiaaliin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että levy-yhtiö lisää ja hallinnoi kappaleita.
  • Ota siis yhteyttä levy-yhtiöösi tai siihen levy-yhtiöön, joka on julkaissut tekemäsi kappaleen.
  • Selvitä, ovatko he jo lisänneet/täydentäneet kappaleitasi Youtubeen ja varmista, että he ovat syöttäneet metatiedot oikein. 
 
Mainonnan kieltäminen
 
Voit myös kieltää mainosten käyttämisen, mikäli niin haluat. Voit tehdä sen kahdella eri tavalla:
 
  • Ota yhteyttä levy-yhtiöön ja pyydä heitä poistamaan mainonta.
  • Kirjaudu sisälle Youtubeen ja tee tekijänoikeusloukkausilmoitus.
  • Ilmoituksia hallinnoidaan oman tilin Tekijänoikeusilmoitukset-osiossa.
  • Käytä prosessin kaikissa vaihessa samaa sähköpostiosoitetta.
 
Linkkejä
 

 

Teoston projekti tuo musiikintekemisen koulujen musiikkitunneille

Julkaistu
 

Teosto käynnistää valtakunnallisen kouluprojektin, jonka tavoitteena on saada musiikin luova tekeminen osaksi suomalaisten koulujen opetustoimintaa. Projektin aikana tunnetut musiikintekijät, kuten Jukka Immonen, Ville Galle, Jenni Vartiainen ja Anssi Kela jalkautuvat kouluihin ympäri Suomen kertomaan, miten heidän biisinsä syntyvät ja opastamaan oppilaita musiikin tekemisessä opettajien apuna.
 
”Tällä hetkellä esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla oppilaat piirtävät ja maalaavat omia teoksiaan. Kuitenkin musiikin tunneilla esitetään enimmäkseen muiden tekemiä kappaleita ja teoksia. Tavoitteenamme on tuoda musiikin tekijyys jo varhaisessa vaiheessa kouluihin niin, että myös musiikin tunneilla ennen pitkää soitettaisiin omia, itse tehtyjä biisejä. Parhaassa tapauksessa tuloksena on paitsi oivallus siitä, että musiikin tunneilla on mahdollista luoda omia teoksia, myös toivottavasti pitkällä tähtäimellä uusia musiikintekijöitä”, Teoston varatoimitusjohtaja Kari Paananen kertoo projektin tavoitteista.
 
Nyt alkava kouluprojekti on osa laajempaa Pumppu-hanketta, jolla halutaan parantaa musiikin menestymisen mahdollisuuksia ja musiikintekijöiden toimintaedellytyksiä Suomessa.
 
Mukana 12 koulua ja 19 musiikintekijää ympäri Suomen
 
Projektissa on mukana 12 pilottikoulua ympäri Suomen. Koulut ottavat musiikin tekemisen osaksi musiikin ja äidinkielen oppitunteja keväällä 2014. Kaikilla kouluilla on myös omat tekijäkummit, jotka ovat opettajien apuna ja tukena, kun musiikin tekemistä aletaan opettaa ja lapsia sekä nuoria ohjataan tekemään omia biisejään. Musiikintekijöitä projektiin on houkuttanut mahdollisuus jakaa osaamistaan ja antaa takaisin itse saamaansa iloa ja hyvää.
 
”Olen mukana takaisin antamisen ilosta. Itselleni koulullani oli suuri merkitys oman musiikkiharrastuksen alkamisessa ja minulle on tärkeää, jos voin innostaa muita tekemään omaa juttuaan”, perustelee JVG:stä tutuksi tullut Ville Galle, joka palaa projektin myötä vanhaan kouluunsa Helsingin Pukinmäen peruskouluun.
 
Mukana projektissa on myös säveltäjä, tuottaja Jukka Immonen, joka on tullut tunnetuksi erityisesti Jenni Vartiaiselle tekemiensä kappaleiden myötä.
 
”Minua kiinnostaa lasten ja nuorten harrastamisen edellytysten parantaminen ja harrastamisen tekeminen mahdollisimman mielekkääksi. Nyt alkava kouluprojekti antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden”, Espoon Juvanpuiston koululla projektiin osallistuva Jukka Immonen toteaa.
 
Projektista sisältöä tulevaan opetussuunnitelmaan
 
Projektin aikana dokumentoidaan musiikin tekemistä osana opetusta ja pyritään löytämään toimivimpia tapoja opettaa musiikin tekemistä luokkahuoneympäristössä. Jo olemassa olevia työkaluja ja menetelmiä hyödynnetään projektissa mahdollisimman monipuolisesti. Samalla pyritään madaltamaan kynnystä ottaa luova musiikin tekeminen mukaan koulujen musiikinopetukseen. Tavoitteena on, että löydöksistä saataisiin uusia avauksia vuonna 2016 tehtävään opetussuunnitelmaan.
 
”Jo nykyisessä opetussuunnitelmassa on voimakas painotus, että opetuksen tulisi sisältää musiikillista keksintää ja tämä projekti on vastaus huutoon, kun pyritään tuomaan keinoja ja työkaluja sen toteutumiseen. Opiskelijoiden kannalta mikään ei ole hienompaa kuin taiteilijoiden kohtaaminen, heidän avoimuutensa ja yhdessä tekeminen. Opiskelijoilla on valtava halu oppia tekemään omaa musiikkia, nyt siihen annetaan avaimia”, toteaa Vaskivuoren lukion opettaja Matti Suomela, joka osallistui pilottiprojektiin omien opiskelijoidensa kanssa keväällä 2013.
 
Kouluprojekti jatkuu kevätlukukauden 2014 ajan
 
Kouluprojekti lanseerataan 12.11., jolloin valtaosa projektiin osallistuvista tekijöistä ja kouluista kohtaa toisensa Helsingin Musiikkitalossa. Muutamia kouluvierailuja musiikintekijäkummeille on sovittuna jo syksylle 2013, mutta musiikkia aletaan tehdä kouluissa toden teolla keväällä 2014, jolloin musiikintekijät kiertävät omissa kummikouluissaan.
 
Mukana projektissa ovat Teoston lisäksi myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Rockway oy, Kustannusosakeyhtiö Otava, F-Musiikki oy ja Atea Finland oy.
 

Tekijänoikeusfoorumin 2013 avaus – Lue kulttuuriministerin puhe

Julkaistu
Ajankohta 28-10-2013

Puhuja Paavo Arhinmäki
Tilaisuus/Paikka Tekijänoikeusfoorumin avaus, Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16–18, Helsinki
 
 
Hyvät Tekijänoikeusfoorumin osallistujat, 
 
Tekijänoikeusfoorumi on kohtaamispaikka luovien alojen toimijoille ja tekijänoikeusammattilaisille. Foorumi on paikka, jossa voimme käydä keskustelua vaikeista ja paljon ristiriitoja herättävistä tekijänoikeuskysymyksistä. 
 
Periaatteessa tekijäoikeudet ovat yksinkertaisia. Luovien alojen tekijöillä ja taitelijoilla on oikeus päättää, missä ja miten hänen työtään käytetään ja tehdystä työstä on oikeus saada kohtuullinen korvaus. Käytännössä tämän periaatteen toteuttaminen on kuitenkin monimutkaista. 
 
Meidän pitäisi löytää ratkaisuja, jotka vastaavat jatkuvasti kehittyvän teknologian haasteisiin, ovat tasapainoisia niin tekijän kuin kuluttajan näkökulmasta ja ovat yleisesti hyväksyttäviä. Uudet ratkaisut tekijänoikeuksista jakavat vahvasti ihmisiä. Puolueilla on erilaisia näkemyksiä, mutta rajalinjat eivät monesti kulje niinkään puolueiden välillä vaan puolueiden sisällä. 
 
Opetus- ja kulttuuriministeriössä pyrimme yhdessä teidän kanssanne löytämään uusia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman perinpohjaisesti harkittuja, joiden vaikutuksia pystytään arvioimaan ja jotka myös kestävät. Monen teistä mielestä muutokset tapahtuvat tuskastuttavan hitaasti ja jaan itse tämän kokemuksen ministerinä. 
 
Tekijäoikeuksien politisoitumista osoittaa myös se, että kansalaisaloite tekijänoikeuslainsäädännön korjaamisesta sai taakseen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Eduskunta tulee siis käsittelemään myös tekijänoikeuslainsäädäntöä kansalaisaloitteen pohjalta. 
 
Erityisesti tekijänoikeusaloitteen alullepanijat ovat toivoneet ministerin ja ministeriön kannanottoja aloitteeseen. Minusta tällainen ajatus sotii kansalaisaloitteen ideaa vastaan. Kansalaisaloitteen ideanahan on nimenomaan tuoda esityksiä suoraan eduskunnan käsittelyyn ilman ministeriövalmistelua ja ilman hallituksen esitystä. 
 
Kansalaisaloitteen ympärillä käydyssä keskustelussa on voinut huomata, että aloitteeseen on kirjattu sisään paljon sellaisia esityksiä, jotka eivät ole käynyt ilmi aloitteen lyhyessä esittelyssä. Monet ovat allekirjoittaneet aloitteen halutessaan kohtuullistaa niin sanotun Lex Karpelan myötä tulleita ja kohtuuttoman koviksi koettuja rangaistuksia. Sillä myös aloitetta markkinoitiin. 
 
Kansalaisaloite sisältää kuitenkin myös paljon muuta. Jopa jotkut aloitteen allekirjoittaneet kansanedustajat ovat sanoneet, että kannattavat vain joitain osia aloitteesta. Pidän sitä kummallisena, sillä eivät kansanedustajat yleensä allekirjoita lakialoitteita, jos he ovat eri mieltä osasta niiden sisältöä. 
 
Tekijänoikeuslainsäädäntöä pitää uudistaa ja ministeriön tehtävä on valmistella uudistuksia riippumatta siitä, että samaan aikaan on vireillä kansalaisaloite eduskunnassa. Olenkin kolme viikkoa sitten antanut ministeriön kulttuuriyksikölle toimeksiannon tekijänoikeuslain seuraavan muutosvaiheen valmistelusta ja siihen liittyvistä selvityksistä. 
 
Tässä puheenvuorossani käyn ensimmäistä kertaa läpi niitä asioita, joihin odotan esityksiä ja ratkaisuja ministeriön valmistelussa. Aikataulu on suhteellisen tiukka – hallituksen esitys, jotta nykyinen eduskunta ehtisi sen vielä käsitellä, pitäisi antaa viimeistään ensi keväänä. 
 
Selvitys- ja valmistelutoimeksianto koostuu seuraavista asioista: 
 
1) kohtuullista korvausta koskevat tekijänoikeuslain säännökset, 
2) luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet ja toisaalta niiden kohtuullisuus, 
3) televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut, 
4) hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen sekä 
5) eräät äänitallenteen suojaan liittyvät kysymykset. 
 
Nämä viisi asiakohtaa ovat samalla myös konkreettisia tekijänoikeuspoliittisia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuteen. Kerron seuraavaksi muutamia näkökohtia näistä teemoista, joista osa on jo muutenkin tämän foorumin aiheena. 
 
Kohtuullinen korvaus 
 
Hallitusohjelman lause ”tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta” on ollut monien keskustelujen aiheena ja sen sisällöstä on esitetty monenlaisia tulkintoja. Kohtuullinen korvaus on otettu myös osaksi kansalaisaloitetta. Myös minun mielestäni kohtuullinen korvaus on syytä nostaa kunnolla agendalle. 
 
Suomessa vallitsee laaja sopimusvapaus – niin myös tekijänoikeuksia koskevissa sopimuksissa. Sopimusvapaus ulottuu sopimuksen tekemiseen ja muotoon sekä sopimuksen sisältöön. Tosiasia kuitenkin on, että sopimusvapaus ei käytännössä läheskään aina toteudu. 
 
Valitettavasti tänä päivänä yhä useammin yksittäisten luovien tekijöiden tekemät oikeuksia koskevat sopimukset ovat kaikkea muuta kuin kohtuullisia – sekä sopimusten ehtojen että oikeuksista maksettujen korvausten osalta. Kohtuuttomasta sopimuksesta tekijä voi periaatteessa kieltäytyä, mutta tämä on käytännössä luovien alojen tekijöille vaikeaa, koska se merkitsee useimmiten myös työtilaisuuden menettämistä. Tämä on nykyinen tekijänoikeuslainsäädännön ongelma ja siksi sitä pitää muuttaa. Mutta miten? Siihen haemme nyt ratkaisuja. 
 
Selvitettäviin asioihin liittyy se, miten tekijänoikeuksia koskevaa neuvottelutilannetta olisi mahdollista tasapainottaa, jos neuvotteluissa vallitsee jo lähtökohtaisesti epätasapaino osapuolten välillä. Tosiasia on, että yksittäinen luova tekijä on lähes aina alisteisessa asemassa, kun neuvotteluosapuolena on yritys. Mitä tämä tasapainottaminen käytännössä tarkoittaisi? Ainakin jonkinlaista kollektiivista sopimista, tehokkaampaa joukkovoiman käyttöä, yhdistymistä, järjestäytymistä. Ei ole reilua, että niin moni luovan työn tekijä joutuu kohtuuttomaan neuvottelutilanteeseen yksin. 
 
Tekijänoikeuksia koskevat sopimusneuvottelut ja niissä vallitseva ilmapiiri ovat osa tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. Hyvin toimivassa järjestelmässä neuvotteluosapuolet kokevat olevansa keskenään tasavertaisessa asemassa. Tämä koskee sekä yksittäisten sopijapuolten että liitto- tai yhdistystason neuvotteluja. Vaikka neuvottelukäytäntöjen parantaminen on periaatteessa kunkin alan ja sillä vaikuttavien osapuolten ja sidosryhmien oma asia, siihen on syytä kiinnittää huomiota myös valtiovallan taholta. 
 
Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, että tekijöiden järjestöt neuvottelisivat kollektiivisesti nykyistä enemmän sopimusehdoista. Pitäisi päästä pois siitä, että yksittäiset luovan työn tekijät ovat pahimmassa tapauksessa täysin yksin suurten mediakonsernien kanssa neuvottelemassa. 
 
Luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 
 
Tekijänoikeuksien kunnioittamisen pitäisi olla keskeinen periaate kaikessa toiminnassa – oli sitten kyse uuden luomisesta tai olemassa olevien teosten käyttämisestä. Internetin vapaus ja yksityisyyden suoja ovat myös tärkeitä periaatteita, joka usein törmäävät tekijänoikeuksien suojaan. Internet ja sosiaalisen median foorumit ovat kutistaneet maailmamme niin, että monissa tapauksissa ihminen kokee toimivansa yksityisessä piirissä, vaikka tosiasiassa kaikki maailman verkon käyttäjät ovat hänen ympärillään. 
 
Minusta tekijänoikeuksien alaisen materiaalin luvattomaan käyttöön pitää puuttua. Piratismi merkitsee sitä, että luovan alan työntekijä ei saa korvausta tekemästään työstä. Toisaalta tietoverkossa ilman tekijän lupaa tapahtuvia tekoja, kuten tiedostojakelua, vastaan ei pitäisi käyttää myöskään ylimitoitettuja toimenpiteitä. 
 
Nykyisten pykälien mukaan tehdyt laittomien verkkopalvelujen blokkaamiset eli tuomioistuinten estomääräykset voivat tuntua liiallisilta varsinkin silloin, kun niillä puututaan myös lailliseen aineistoon. Kirje- tai varoitusmenettely tai verkkotunnuksen sulkeminen ovat puolestaan liian kalliita järjestelyjä tai muuten käytännön toteutukseltaan liian monimutkaisia, ilman että niistä on vastaavaa hyötyä luvattoman verkkojakelun vähenemisessä. 
 
Ymmärrän, että blokkaaminen voi olla luovien alojen toimijoiden näkökulmasta nopea ja mahdollisesti myös tehokas keino torjua piratismia. Mutta blokkaamiseen liittyy iso periaatteellinen yhteiskunnallinen kysymys, missä menee netin käytön rajoittamisen raja. 
 
Sen sijaan olen peräänkuuluttanut ja pohtinut uusia keinoja, joilla luvattomaan verkkojakeluun voitaisiin puuttua. Sellaisia keinoja, joissa kunnioitetaan ihmisten vapauksia, mutta mahdollistetaan samalla luvattoman verkkojakelun vähentyminen. 
 
Nykyisen tekijänoikeuksia loukkaavan verkkoliikenteen estämisen rinnalla pitää tutkia verkkoliikenteen hidastamista niin, että luvaton toiminta ei enää käytännössä olisi mielekästä verkon hitauden vuoksi. Vastaavin keinoin voitaisiin puuttua myös ulkomailta Suomeen tarjottaviin laittomiin palveluihin. 
 
Kohtuus-teeman puitteissa olen pyytänyt selvittämään myös mahdollisuutta edistää sovittelun käyttämistä erityisesti nuorten tekemissä tekijänoikeuden loukkauksissa. Lisäksi tarkoitus on arvioida tekijänoikeusloukkausten rangaistusten kohtuullisuutta tähänastisen oikeuskäytännön valossa. 
 
Nämä ovat mielestäni sellaisia uudistuksia, jotka lisäisivät tekijänoikeuksien kunnioittamista ja joiden avulla myös tekijänoikeuksien suojaaminen koettaisiin entistä oikeutetummaksi. 
 
Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut 
 
Kolmantena ministeriössä tarkasteltavana asiana on televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden järjestäminen tekijänoikeuslain mukaisesti lailliselle pohjalle. 
 
Tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden suosio on valtaisa. Lähes koko niiden olemassaolon ajan on kuitenkin keskusteltu niiden laillisuudesta. 
 
Verkkotallennuspalveluiden saaminen laillisiksi on suureen joukkoon kuluttajia vaikuttava asia, josta alan toimijat ovat jo pitkään käyneet keskenään keskusteluja. Ohjelmia lähettävillä televisioyrityksillä ja ohjelmien oikeudenhaltijoilla on perinteisesti ollut hyvinkin erilaiset intressit kuin tallennuspalveluja tarjoavilla teleoperaattoreilla. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että osapuolten keskusteluissa on löytymässä yhteinen tahtotila asian ratkaisemiseksi. 
 
Ministeriössä tilannetta ja sen mahdollisia ratkaisuja on arvioitu niin, että sopimiseen pohjautuva ja alan toimijoiden yhdessä neuvottelema, konsensukseen perustuva malli voisi olla paras ratkaisu. Jos osapuolet pystyvät löytämään yhteisen ratkaisumallin verkkotallennuspalveluiden järjestämiselle, ministeriössä ollaan valmiina arvioimaan mallin toteutusta ja sen tueksi mahdollisesti tarvittavia lainsäädännön muutoksia. 
 
Näin toteutettu yhteisen ratkaisun etsiminen on menetelmä, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää myös muiden, lähes mahdottomiksi todettujen tilanteiden ratkaisujen etsinnässä, kuten hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisessa. 
 
Vaikeiden mutta tärkeiden asioiden ratkaisemisessa tarvitaan enemmän yhteistyötä eri sidosryhmien välillä ja vähemmän kyräilyä ja poteroihin jumittumista. 
 
On selvää, että hyvitysmaksujärjestelmää pitää uudistaa ja myös hallitusohjelmassa on kirjaus tästä. Nykyinen järjestelmä laahaa jatkuvasti perässä, kun uusia tallennusjärjestelmiä tulee jatkuvasti markkinoille. Tämä on merkinnyt sitä, että hyvitysmaksujen taso on romahtanut siitä, mitä se on aikaisemmin keskimäärin ollut. Samaan aikaan yksityinen kopioiminen ei kuitenkaan näytä vähentyneen. 
 
Hyvitysmaksujärjestelmän uudistamista koskevassa työskentelyssä on tähän asti arvioitu erilaisten ratkaisumallien toteuttamiskelpoisuutta. Olemme hakeneet uusia malleja, myös selvityshenkilön toimesta. Yksikään malli ei ole saanut hyvitysmaksuun osallisten sidosryhmien riittävää hyväksyntää, eikä riittävän laajaa hyväksyntää poliittisesti. 
 
Olen tuonut esille myös mallia, jossa yksityisen kopioinnin hyvitys rahoitettaisiin valtion budjettivaroilla. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole mahdollinen valtion erittäin kireässä taloustilanteessa. Olen nostanut sen esille budjettineuvotteluissa, mutta rahoitusta ei ole löytynyt. Budjettivaroilla rahoitettavassa hyvitysmaksussa katoaisi myös yhteys kopioinnin ja hyvitysmaksun välillä. 
 
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä ei voi tekniikan ja toimintaympäristön jatkuvissa ja rajuissakin muutoksissa enää perustua nykyisenkaltaiseen epävarmuuteen ja sattumanvaraisuuteen. 
 
Jonkinlaiselle tallennusalustapohjaiselle järjestelmälle on vaikea löytää kuitenkin vaihtoehtoa. Jos kaikkien intressit ratkaisuun pääsemiselle ovat kyllin suuret, käyttökelpoisia kompromisseja ja muitakin ratkaisuja voitaisiin yrittää löytää sidosryhmien keskinäisissä neuvotteluissa. 
 
Kehotan kaikkia, joita hyvitysmaksujärjestelmä koskee, miettimään tätä vakavasti myös omalta osaltaan. 
 
Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettaessa vain osa kysymyksistä on sellaisia, joihin on mahdollista ja järkevää puuttua ministeriöstä käsin. Suuri osa kaikkein vaikeimmista tekijänoikeuskysymyksistä on sellaisia, joista merkittävien osapuolten pitäisi keskenään päästä yhteisymmärrykseen. Tämä foorumi on siitä arvokas, että valtaosa osapuolista on täällä edustettuna. 
 
Ei ole järkeä säätää jostakin tekijänoikeusasiasta yksipuolisesti lakia, jota merkittävimmät alan toimijat eivät voi yhdessä hyväksyä. Joka tapauksessa lähtökohtana tekijänoikeuslakien uudistamisessa pitää olla sen, että lakien ja asetusten pitää olla pienten puolella. 
 
Nyt käynnissä oleva asioiden valmistelu ja ratkaisujen etsiminen on vaativa prosessi. Jotta päästään maaliin ja saadaan aikaan hyvää jälkeä, tarvitaan kaikkien sidosryhmien ja alojen ammattilaisten panosta. 
 
Siksi toivon, että osallistutte aktiivisesti keskusteluun ja sanotte reilusti näkökantanne julki! Mutta olkaa myös rakentavia. Vain yhteistyöllä pääsemme eteenpäin. 
 

Vuoden raportööri -palkinto Marko Maunukselalle

Julkaistu

Kuva: Markku Mattila
 
Musiikintekijät ja -kustantajat ovat jakaneet neljännen kerran Vuoden raportööri -palkinnon esimerkillisesti esitysilmoituksensa tekeville. Esitysilmoitus on Teostolle tehtävä ilmoitus musiikista, jota bändi tai solisti on esittänyt keikallaan. Ilmoitusten perusteella Teosto maksaa esityskorvaukset musiikintekijöille. 
 
Vuoden raportööri -palkinnon sai tänä vuonna Marko Maunuksela. Palkintolautakunnan perusteluista käy ilmi, kuinka Maunuksela on mallikelpoisella esitysraportoinnillaan varmistanut esityskorvaukset säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille. Maunuksela on tehnyt uransa alusta lähtien esitysilmoitukset huolellisesti ja ajoissa, ja osoittanut näin arvostustaan musiikintekijöitä kohtaan. Hän on lisäksi ”myönteiseen ja valoisaan tapaansa välittänyt sanomaa raportoinnin tärkeydestä artistikollegoilleen ja ohjelmatoimistonsa toimihenkilöille”.
 
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry luovutti palkinnon yhdistyksen syyskokouksessa 28. lokakuuta.
 
”Lämmin kiitos tunnustuksesta. Tuntuu erittäin hyvältä. On etuoikeutettua kun saa tehdä hyvää yhteistyötä musiikintekijöiden kanssa, esittää ja levyttää heidän upeita teoksiaan. Tämä on minun kiitokseni kaikille heille”, Maunuksela sanoi kiitospuheessaan.
 
Vuoden raportööri -palkinnoilla halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat musiikkitietojen ja lipputulojen raportoinnin mallikkaasti. Näin varmistetaan, että myös musiikintekijät eli säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat saavat työstään korvauksen. Raportoinnin avulla Teosto ohjaa tekijänoikeuskorvaukset juuri niille henkilöille, joiden tekemiä kappaleita on esitetty julkisesti. Esityskorvaukset ovat musiikintekijälle usein ainoa tulonlähde.
 
Viime vuonna Vuoden raportööri -palkinnon saivat Yö-yhtye ja järjestäjätaholta Live Nation. Tänä vuonna järjestäjäpalkintoa ei jaettu. Ensimmäisen kerran palkinnot jaettiin vuonna 2010.
 
Palkintona luovutetun kunniakirjan allekirjoittajina ovat Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
 
Lisätiedot:
Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
p. 041 517 8998
 

Svenska kulturfonden

Julkaistu

Stipendier & bidrag

Svenska kulturfondens uppgift är att stödja den svenska kulturen och utbildningen, det svenska språket och finlandssvensk verksamhet i Finland. Det gör vi genom att bevilja stipendier och bidrag till privatpersoner, arbetsgrupper och samfund. Dessutom hjälper vi till att utveckla projektidéer och tar också själva initiativ till projekt inom våra verksamhetsområden.

Information: https://www.kulturfonden.fi/

Alfred Kordelinin säätiö

Julkaistu

 

Säätiö jakaa apurahoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi. Perusopintoihin apurahoja ei myönnetä. Apurahoja ei myöskään pääsääntöisesti myönnetä julkishallinnon piiriin kuuluville laitoksille ja yhteisöille.
 
Apurahan saamisen yleisenä ehtona on säätiön sääntöjen mukaisesti: 
että apurahalla aikaansaatavan tuloksen voidaan katsoa edistävän suomalaiskansallista kulttuurityötä tai edustavan suomalaisuutta ulkomailla ja että apurahan hakijalla on aikaisemman näytön perusteella hyvät edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.
 
Lisätiedot säätiön sivuilta. 

Greta ja William Lehtisen säätiö

Julkaistu

Greta ja William Lehtisen säätiö julistaa kuvataiteilijoiden, taideteollisuuden harjoittajien, säveltaiteilijoiden ja arkkitehtien haettavaksi apurahoja. Apurahat on tarkoitettu käytettäväksi kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa työskentelyä tai kotimaassa/ulkomailla järjestettävää näyttelyä varten. Säätiö tukee ensisijassa hakijoiden sellaista toimintaa tai hankintoja, jotka kohdistuvat apurahahakemuksen jättämisajankohtaa seuraavaan 12 kuukauden aikaan. Lisätiedot säätiön sivuilta.

Suomen Kulttuurirahasto – maakuntarahasto

Julkaistu

Maakuntarahastojen tarkoituksena on maakunnan kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahastot tukevat ja edistävät tiede-, taide- ja muuta kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja. Kaikilla maakuntarahastoilla on oma apurahojen hakuaikansa. Katso tarkemmin rahaston sivuilta.