Mitä se suomi-rock on? Mistä se oikein tuli ja miten siitä tuli mitä se nyt on?Sata vuotta populaarimusiikkia Suomessa -keskustelusarjan viimeisessä tapaamisessa ollaan perusasioiden äärellä. Muusikko, toimittaja Heimo ”Holle” Holopainen ja tutkija Hannu Tolvanen keskustelevat suomirockin tarinasta.Tilaisuuden järjestää Musiikkiarkisto yhteistyössä Populaarimusiikin museo POMUSin kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.Vapaa pääsy!Aika: 8.6. klo 18.00Paikka: Kirjasto 10Elielinaukio 2 G, HelsinkiMusiikkiarkisto
Music Archive Finland
Sörnäisten rantatie 25, 3.krs
00500 Helsinki
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Teoston ohjelmistotoimikunta: Joutsenlaulusta syntyi uusi sovitus
Teoston ohjelmistotoimikunta toteaa lausunnossaan: ”Teoksen sointumaailmaa, säestyskuviota, kappaleen tunnelmaa ja sointia muuntamalla on luotu identiteetiltään itsenäinen, tunnistettava kokonaisuus (uusi, luova sovituspanos). Kertosäkeen sointukudoksessa on uudessa versiossa melodisesti korostuneempi äänenkuljetus. Tekstiä on lyhennetty alkuperäisestä.”
Jussi Hakulinen antaa Selvisille luvan julkaista lausunnon, ja kertoo olevansa sen sisältöön tyytyväinen. Vain elämää -ohjelman Joutsenlaulu-versiosta puuttuvat kaikki riffit ja noin puolet tekstin tarinasta.
”Tämä on mielestäni selvä tapaus. Olisin maassa, jos ohjelmistotoimikunnan näkemys olisi ollut toisenlainen.”
Hakulinen sai tammikuussa tietää iltapäivälehdestä, että Vain elämää -ohjelmassa on mukana ”Yön iso klassikkobiisi”.
”Ei ollut vaikea arvata, että on kyse Joutsenlaulusta”, hän sanoo.
Keskustelu pelisäännöistä tuotantoyhtiö Banijayn sekä Warner Musicin ja Universal Musicin kanssa alkoi vasta sen jälkeen, kun Vain elämää -kausi oli kuvattu. Hakulinen sai Elvisin kautta neuvotteluavukseen lakimies Henri Niemisen. Myös Hakulisen säveltämästä ja sanoittamasta Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleesta käytiin neuvotteluja. Sen versioimisesta päästiin sopimukseen.
”Rakkaus on lumivalkoinen ei ole minulle niin kovin tärkeä kappale. Joutsenlaulu ja sen tarina on.”
Hakulinen sanoo, että hän olisi antanut Joutsenlauluun sovitusluvan, jos teksti olisi laulettu kokonaan.
”Suurin pelkoni oli, että Joutsenlaulun lyhennetystä versiosta tulisi hitti.”
Hakulisella ei olisi mitään sitä vastaan, että Joutsenlaulu julkaistaisiin Vain elämää -albumilla Samu Haberin laulamana niin, että teksti on kokonainen. Lyhennetyn version julkaisun hän on kieltänyt. Tätä kirjoitettaessa Vain elämää 6 -albumia ei ole vielä julkaistu. Ohjelmassa esitetyistä versioista on Vain elämää 2017 -soittolista Spotifyssa. Joutsenlaulua siellä ei ole.
Joutsenlaulun uusi versio on esitetty Vain elämää -ohjelmassa ilman sovituslupaa. Esitystä on levitetty YouTubessa. Versio on soinut myös Nelonen Median radioissa, ilmeisesti Vain elämää -ohjelman mainoksessa. Myös siihen olisi pitänyt olla oikeudenhaltijan lupa. Suomessa ei ole oikeuden ennakkopäätöstä siitä, millaisia seuraamuksia teoksen uuden version esittämisestä tai julkaisemisesta ilman sovituslupaa voi tulla.
”Tästä muodostunee alalle ennakkotapaus”, sanoo Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen. Maan yleinen tapa ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, että sovituslupia ei pyydettäisi.
”Päin vastoin tv-tuotantoyhtiöt pääsääntöisesti tietävät, että luvat tulee kysyä silloinkin, jos kappaletta lyhennetään. Tämä case toivottavasti vielä vahvistaa ymmärrystä siitä, että teoksen oikeudenhaltijalta on aina pyydettävä lupa teoksen muunteluun”, Toivonen korostaa. Cover-versiointiin, jossa sovitusta ei muuteta, ei tarvita lupaa.
Seuraavaksi Joutsenlaulun Vain elämää -version sovituskynnyksen ylittymisestä pyydetään lausunto OKM:n asettamalta tekijänoikeusneuvostolta.
Teosto kehittää blockchain-alustaa musiikin tekijänoikeusjärjestöille
Teosto kehittää blockchain-alustaa musiikin tekijänoikeusjärjestöille
Suomalaisten musiikintekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto kehittää blockchain-ratkaisua, joka mahdollistaa tekijänoikeuskorvausten nopeamman maksamisen ja läpinäkyvän seurannan.
Teosto Futures Labin kehittämä Pigeon-alusta tulee tarjoamaan musiikin tekijänoikeusjärjestöille maailmanlaajuisesti teknisen alustan ja työvälineet, jotka mahdollistavat esitys- ja maksutietojen nopeamman käsittelyn järjestöjen välillä.
Kehitteillä olevan alustan suunnittelun lähtökohtana on tekijänoikeusjärjestöjen kustannusten pienentäminen ja erityisesti eri maiden välillä tilitettävien esityskorvausten maksuaikojen lyhentäminen.
“Vaikka monet musiikkitoimialan haasteista voidaan ratkaista ilman lohkoketjuteknologiaa, Teosto Futures Lab halusi etsiä pilotoitavaksi alueen, jossa uudenlaisista ratkaisuista voisi olla eniten käytännön hyötyä. Pyrimme katsomaan blockchainin ympärillä käytyä pintakeskustelua syvemmälle ja kehittämään ratkaisun, joka olisi helppo integroida tekijänoikeusjärjestöjen nykyprosesseihin, joka korjaisi nykyprosessien havaittuja ongelmakohtia ja joka mahdollistaisi lisätuloja musiikintekijöille ja musiikkikustantajille”, toteaa Teoston kehitysjohtaja Roope Pajasmaa.
Teosto Futures Lab on Teoston joulukuussa 2016 lanseeraama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ohjelma, jonka tavoitteena on etsiä ja validoida uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Prototyyppi keskittyy tekijänoikeusjärjestöjen väliseen tietovaihtoon
Teosto on toteuttanut Pigeon-konseptista toimivan prototyypin Multichain-alustalle yhdessä suomalaisen blockchain-yrityksen Chainfrogin (www.chainfrog.com) kanssa. Prototyyppi keskittyy elävän musiikin tapahtumien raportointiin ja tapahtumiin liittyvien maksutietojen välittämiseen eri tekijänoikeusjärjestöjen välillä.
“Valtaosa musiikkialan blockchain-hankkeista keskittyy tällä hetkellä musiikin metadataan tai älykkäiden sopimusten kaltaisiin aiheisiin. Meidän näkökulmastamme myös perinteisemmät alueet, kuten esitysraporttien ja maksutietojen hallinnointi, ansaitsevat tulla huomioiduksi, ja myös näillä alueilla blockchain-ratkaisuilla voidaan saada syntymään todellisia hyötyjä”, kertoo alustaa kehittänyt tuotepäällikkö Teemu Hänninen.
Teosto on parhaillaan käynnistämässä keskustelut potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa konseptin jatkokehityksestä.
“Teostolle on tärkeää kyetä takaamaan tulevaisuudessakin musiikintekijöille ja kustantajille korvaukset heidän teostensa käytöstä. Pigeon, joka on ensimmäinen laatuaan tekijänoikeustoimialalla, on hyvä esimerkki Teoston kyvystä viedä musiikkialan kehitystä eteenpäin myös tällä alueella”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.
Fast Track -musiikkivientiohjelmalla tuetaan kansainvälisten läpimurtojen syntymistä
Music Finland aloittaa uuden, kärkitoimijoiden viennin tukemiseen tarkoitetun ohjelman. Fast Track -musiikkivientiohjelmalla tuetaan merkittävien kansainvälisten läpimurtojen syntymistä. Ohjelmaan valittavilla hankkeilla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset menestyä kansainvälisesti ja ne ovat kokoluokaltaan sellaisia, että ne edellyttävät merkittävää taloudellista ja ajallista investointia.
Fast Track -ohjelmassa tuettava hanke voi olla esim. artistin tai tekijän kansainvälistyminen tai jokin merkittävä strateginen vientipanostus, kuten avaus uusille markkinoille. Ohjelmaan valittavien yritysten tulee olla sitoutuneita vientitoimintaan ja niillä tulee olla taloudellisesti hyvät edellytykset toteuttaa hanke. Hankkeen kesto voi olla 1-3 vuotta.
Fast Track -ohjelman tuen osuus voi olla enintään 65 prosenttia tuetun hankkeen kokonaiskuluista. Tuki on vähintään 10 000 euroa ja enintään 50 000 euroa vuodessa tuettua hanketta kohden. Samaa hanketta voi toteuttaa yhteistyössä myös useampi yritys, mutta yhden yrityksen on toimittava hankkeen päätoteuttajana.
Ohjelman hakuaika päättyy 21.6.2017. Lue lisää.
Luovien alojen CreMA-rahoitus haettavissa
AVEK jakaa tukea monialaisiin tuotekehityshankkeisiin
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin jakamien CreMA-avustusten haku on käynnissä 22.5.–30.9.2017. CreMAssa etsitään uudentyyppisiä kumppanuuksia luovan alan yritysten ja muun elinkeinoelämän välille.
CreMA lisää luovilla aloilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ja monialaisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Nyt alkavassa haussa tavoitteena on käynnistää 20–30 pilottihanketta ja näin edistää uusien toimintamallien syntymistä.Yleisempänä tuen tavoitteena on yhtäältä siirtää luovilla aloilla olevaa osaamista muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja toisaalta välittää muilla aloilla olevaa monipuolista osaamista luoville aloille.
CreMA-tukea voivat hakea luovan alan yritykset pilottihankkeeseen, jossa yhteistyökumppanina on vähintään yksi teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys. Hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä.
AVEK jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää CreMA-määrärahaa vuonna 2017 enintään 250 000 euroa. CreMA-haku toteutetaan yhteistyössä ELY- eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Tukipäätökset tekee asiantuntijaraati, jossa on mukana AVEKin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ELY-keskusten edustajat. Lisäksi CreMA-tukea saaneet hankkeet voivat hakea jatkorahoitusta oman alueensa ELY-keskuksen tukimuodoista.
Ennen hakemuksen jättämistä hakijoita kehotetaan olemaan yhteydessä oman alueensa ELY-keskuksen yhteyshenkilöön sekä Varsinais-Suomen osalta myös Luovien alojen yrityshautomo Creveen.
Edellisten vuosien CreMA-hauissa tuetuista hankkeista moni on päätynyt olemassa olevaksi tuotteeksi tai palveluksi. Edellisten vuosien tukipäätöksiin voi tutustua AVEKin nettisivuilla.
CreMA on osa opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa.
Lisätietoja
AVEKin toimisto, puh. 09 4315 2350
AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen, milla.moilanen@avek.kopiosto.fi, puhelinaika ma klo 13‒15, puh. 040 900 9199
CreMA-tukea haetaan AVEK-hakujärjestämässä, jonne kirjaudutaan AVEKin sivujen kautta: www.kopiosto.fi/avek
Vexi Salmen Elvis-kahvit-haastattelu nyt Youtubessa
Vexi Salmi kertoo hänen urastaan ja työskentelystään 11.5.2017 järjestetyssä tilaisuudessa. Vexin kanssa keskustelemassa sanoittaja-näyttelijä, Elvisin puheenjohtaja Kaija Kärkinen.
Elvisin varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng OKM:n tekijänoikeuskirjetyöryhmään
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut nk. tekijänoikeuskirjetyöryhmän selvittämään, miten tekijänoikeuksien valvontaan olisi mahdollista kehittää alan hyviä käytäntöjä turvaamaan tekijänoikeuskirjeiden vastaanottajien asema. Työryhmä selvittää myös alaa koskevaa lainsäädäntöä.
Työryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää, millä tavalla tekijänoikeuksien verkkovalvontaan voitaisiin kehittää hyviä käytäntöjä turvaamaan kirjeiden vastaanottajien asema; edesauttaa tekijänoikeuksien verkkovalvonnan hyvien käytäntöjen muodostamista; suosittaa alan toimijoille hyviä käytäntöjä, joilla erityisesti pyritään varmistamaan kirjeiden vastaanottajien oikeusturva; seurata tekijänoikeuksien verkkovalvonnan kehitystä ja arvioida lainsäädännön muutostarpeita sekä seurata tekijänoikeusvalvontaan liittyvien asioiden kehitystä Euroopan unionissa ja kansainvälisesti.
Työryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Muita jäseniä ovat oikeudenhaltijoita edustava toimitusjohtaja Tero Koistinen (Suomen Filmikamari ry), viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund (Sanoma Oyj) ja musiikintekijä Markus Nordenstreng.
Tekijänoikeusvalvontaa suorittavia toimijoita työryhmässä edustavat toiminnanjohtaja Jaana Pihkala (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, TTVK), toimitusjohtaja, OTM, Tommi Haaja (Adultia Oy), asianajaja Joni Hatanmaa (Hedman Partners) ja toimitusjohtaja, OTM, Pentti Viljakainen (Tekijänoikeusturva TOT). Teleoperaattoreita työryhmässä edustavat lakimies Jussi Mäkinen (Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry) ja lakimies Tiina Tirkkonen (DNA Oy). Kirjeiden vastaanottajia työryhmässä edustaa asiantuntija Ahto Apajalahti (Effi ry).
Työryhmän pysyviä asiantuntijoita ovat lakimies Erika Leinonen (Viestintävirasto) ja lakimies Hertta Hartikainen (Kilpailu- ja kuluttajavirasto).
Työryhmän toimikausi on 1.6. -31.12.2017.
Music Finland Live-tuki
Live-tuki
Live-tuella ei tueta taloudellista voittoa tekeviä hankkeita. Live-tuki kattaa hankkeen tukikelpoisista kuluista enintään 50 prosenttia ja enintään tappiollisen osuuden määrän. Myönnettävän tuen määrä on vähintään 500 ja enintään 20 000 euroa. Tukipäätöksistä vastaava työryhmä arvioi tuen suuruuden hankkeen laajuuden ja sisällön perusteella.
Live-tukea voi hakea seuraaviin kuluihin:
Tuotantokulut (laite- ja soitinvuokrat, viisumit, matka- ja tavaravakuutukset sekätuotantohenkilökunnalle kuten kiertuemanagerille, teknikoille ja sooloartistin taustamuusikoille tai sijaistaville muusikoille maksetut palkkiot)
Markkinointi- ja viestintäkulut (hankkeeseen liittyvä viestintä ja PR sekä markkinointimateriaalit – ei koske musiikkivideoita)
Majoitus (economy-luokassa hankkeen aikana)
Matkaliput ja kuljetus (economy-luokassa, myös rahti- ja ylipainokulut)
Päivärahat
Ulkomaisten ammattilaisten matkakulut kutsuttaessa Suomessa järjestettävään showcase-esiintymiseen (economy-luokassa)
Live-tukea jakaa Music Finland ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Live-tuen myöntäminen on ehdollinen Music Finlandin saamalle opetus- ja kulttuuriministeriön myönteiselle avustuspäätökselle.
Tuen hakeminen
Hakemus tehdään sähköisellä lomakkeella. Hakukierroksia on vuosittain neljä. Vuoden 2018 rahoituskierroksen (hankkeet aikavälillä 1.1.2018-31.5.2019) hakuajat umpeutuvat:
15.4.2018
15.8.2018
15.10.2018
15.1.2019
Tukea voi hakea yhdellä hakemuksella myös useaan hankkeeseen, kuten useampaan erilliseen showcase-matkaan. Mikäli samassa hankkeessa esiintyy useita hakijaorganisaation edustamia artisteja, kannattaa tukea hakea mahdollisuuksien mukaan kootusti samalla hakemuksella.
Hakemukset käsittelee Music Finlandin hallituksen asettama riippumaton asiantuntijaryhmä, jonka päätöksistä ilmoitetaan hakijoille mahdollisimman pian hakukierroksen käsittelyn jälkeen. Hakijan luvalla hakemus voidaan työryhmän esityksestä siirtää Musiikin edistämissäätiön jatkokäsittelyyn silloin, kun Musiikin edistämissäätiön tuet soveltuvat hankkeeseen paremmin tai hanke edellyttää suuria investointeja ja siten molempien tahojen tukea.
Kriteerit tuen myöntämiselle
Kiertueen, showcasen tai muun esiintymisen suunnitelman tulee olla ammattimaisesti ja suunnitelmallisesti laadittu ja tukea hakijan kansainvälistymisstrategiaa
Showcasen tulee tähdätä yhteistyökumppanuuteen tai näkyvyyden kasvattamiseen
Hakijana on oltava suomalainen yritys tai yhteisö
Edustajana on oltava ammattimainen tiimi, jolla edellytykset edistää artistin tai tekijän uraa
Tuen kohdetta edustavan tahon on pystyttävä tekemään hankkeen edellyttämiä investointeja
Hanke toteutuu 1.1.2018–31.5.2019 välisenä aikana.
Tuensaajan on oltava koko hankkeen ajan (eli hakemushetkellä, hankkeen aikana sekä raportointihetkellä) ennakkoperintärekisterissä eikä sillä saa olla verovelkaa.
Tuensaaja sitoutuu ohjeistetulla tavalla raportoimaan hankkeen toteutumisesta ja tuloksista sekä toimittamaan vaaditut aineistot Music Finlandille.
Hankkeen arviointikriteerit
Hankkeen merkitys artistin tai yhtyeen kansainvälisen uran kannalta
Hankkeen merkitys taustaorganisaation kansainvälistymisstrategialle
Hankkeen ja hakijan toiminnan ammattimaisuus
Hakijan tukihistoria
Lisää: https://musicfinland.fi/fi/palvelut/tukihaku/music-finlandin-live-tuki
Music Finland Teosvientituki
Teosvientituki
Music Finlandin Teosvientituella tuetaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälistymistä ja teosviennin kasvua. Teosvientituella kannustetaan musiikintekijöitä (kirjoittajia, säveltäjiä sekä tuottajia) ja heitä edustavia yrityksiä laajentamaan kansainvälistä toimintaansa. Music Finlandin jakamaa teosvientitukea rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kenelle tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu musiikintekijöille (kirjoittajat, säveltäjät, tuottajat) sekä heitä edustaville yrityksille. Tuen saajilta edellytetään investointikykyä ja pitkäjänteistä kansainvälistymisstrategiaa. Tuen saajilla on jo entuudestaan näyttöjä kansainvälisestä kysynnästä.
Tukea voivat hakea
- Suomeen rekisteröidyt yritykset, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä ja joilla ei ole verovelkaa
- Yksityishenkilöt (Suomen kansalaiset tai pysyvästi Suomessa asuvat henkilöt)
Hakijat ovat itse tai edustavat
- laulunkirjoittajia
- säveltäjiä
- tuottajia
- vientiartisteja, jotka osallistuvat kirjoitusleirille tai co-write-sessioihin laulunkirjoittajina.
Tukea hakevan musiikintekijän tulee olla tekijänoikeusjärjestön asiakas ja verovelvollinen Suomeen.
Hakukriteerit:
- Hanke toteutuu 1.1.2019–31.5.2020 välisenä aikana
- Hakijana on suomalainen yritys tai yksityishenkilö (Suomen kansalainen tai pysyvästi Suomessa asuva henkilö)
- Hakijayrityksen on oltava ennakkoperintärekisterissä koko hankkeen ajan (hakemuksen jättöhetkestä tuen maksatukseen) eikä sillä saa olla verovelkaa.
- Hakijayrityksen de minimis -tuen enimmäismäärä ei ylity. Music Finlandin jakamat tuet ovat de minimis -tukia eli yrityksille myönnettävää vähämerkityksistä julkista tukea. De minimis -tuen enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis -tukia myöntävät Music Finlandin lisäksi esimerkiksi Business Finland, kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, Finnvera ja ELY-keskukset. Yrityksen on itse huolehdittava, ettei de minimis -kiintiö täyty. Lisätietoa de minimis -tuista voit lukea täältä.
Tuen haku ja lisätiedot tästä.