Taiteen asiantuntijat kokevat, että taiteilijan työtä ei arvosteta, eikä siitä olla valmiita maksamaan. Ilmiö on juurtunut asenteisiin ja palkattoman työn määrä vaikuttaa lisääntyneen merkittävästi. Samalla, kun työn arvostus on laskenut, ovat työelämän vaatimukset kasvaneet: taiteilijan tulee olla työmarkkinoiden moniosaaja.

Tiedot käyvät ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen (Cupore) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä syntyneestä Taiteen ja kulttuurin barometristä, jonka vastaajina olivat taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenet.

Taiteilijajärjestöjen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että taiteilijoiden osaamista ei hyödynnetä riittävästi yhteiskunnassamme. Erityisesti yksityisen sektorin työllistämispotentiaali toteutuu vasta, kun ihmiset ja yritykset ovat valmiita maksamaan taiteellisesta työstä.

Toimeentulo vaatii taiteilijoilta yhä monimuotoisempaa ammatillista osaamista. Perinteiset ansaintamuodot ovat katoamassa ja kilpailu työtilaisuuksista kovenee entisestään.

Lähes kaikki vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että taiteilijajärjestöjen tulisi tehdä enemmän ammatilliseen edunvalvontaan liittyvää yhteistyötä ja taide- ja taitelijapoliittisia avauksia. Tiiviimpi yhteistyö koetaan kuitenkin hankalaksi, sillä eri taiteenaloilla havaitaan olevan erilaisia tarpeita ja odotuksia.

Tiedot perustuvat syksyllä 2016 tehdyn kyselyn tuloksiin. Taiteen ja kulttuurin barometrin teema sekä asiantuntijoista koostuva vastaajajoukko vaihtuvat vuosittain. 

Taike ja Cupore järjestävät barometrin tuloksista sekä taiteilijoiden työskentelyedellytysten kehittämisestä keskustelutilaisuuden Helsingissä 16.3.2017. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet: https://www.facebook.com/events/360784740974584/

Hirvi-Ijäs, Maria – Rensujeff, Kaija – Sokka, Sakarias – Koski, Eero: Taiteen ja kulttuurin barometri 2016. Taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. Cuporen verkkojulkaisuja 42.