Biisijalostamoon voivat hakea myös keväällä 2016 mukana olleet. Hae mukaan 1.9.2017 mennessä!
Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien kanssa työskennellen.
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Koneen Säätiön apurahahaku käynnistyy pian
Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.
Apurahaa voi hakea:
- tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
- tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
- tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
- apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön
Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.
Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.
Seuraa hakuinfoja Facebookissa
Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.
Hae apurahaa verkossa
Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.
Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.
Lue muista apurahahaun muutoksista.
Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.
Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)
|
Koneen Säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Painotamme uutta luovia, uudenlaisia yhdistelmiä sisältäviä ja marginaalisiakin hankkeita. Monialaisuus ja alojen välisten rajojen ylittäminen ovat meille tärkeitä.
Apurahaa voi hakea:
- tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn
- tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke)
- tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille)
- apurahoja voidaan myöntää myös muuhun kulttuurityöhön
Tuettava tutkimus voi olla humanistista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä tai ympäristöntutkimusta tai monialaista tutkimusta. Kannustamme myös monialaisiin tiedettä ja taidetta yhdistäviin hankkeisiin.
Tänä vuonna apurahahaussa on mukana kaksi teemahakua. Naapuridialogit-teemahaussa kysymme, miten naapurit kommunikoivat ja pyrkivät dialogiin esimerkiksi kielellisistä, kulttuurisista, taloudellisista tai uskonnollisista eroista huolimatta. Ekologiset kompensaatiot yhteiskunnassa ja kulttuurissa -teemahaun tavoitteena on pureutua ekologisiin kompensaatioihin useamman tieteenalan ja taiteen yhteistyöllä.
Seuraa hakuinfoja Facebookissa
Hakuinfotilaisuuksia voi seurata suorana Koneen Säätiön Facebook-sivulla torstaina 31.8. klo 9–11, keskiviikkona 6.9. klo 9.30–11 (tilaisuus järjestetään englanniksi) ja torstaina 7.9. klo 16–18.
Hae apurahaa verkossa
Apurahaa haetaan Koneen Säätiön hakemusten verkkopalvelussa.
Hakemus on lähetettävä 15.9.2017 klo 16 (Suomen aikaa) mennessä. Huomaathan, että hakemusten määräaika on aikaisemmasta poiketen jo syyskuun puolivälissä.
Lue muista apurahahaun muutoksista.
Lisäohjeita: Apurahan hakijalle.
Lisätietoja: koneensaatio@koneensaatio.fi, puh. 09 260 0617 (ma-pe 9–16)
|
Suomen Äänitearkisto luovuttaa kokoelmansa Musiikkiarkistolle
Suomen Äänitearkisto ja Musiikkiarkisto ovat sopineet, että Äänitearkiston noin 450 hyllymetrin laajuinen ja 35 000 äänitettä käsittävä kokoelma luovutetaan Musiikkiarkistolle, joka vastaa syksystä 2017 lähtien kokoelman säilytyksestä sekä sen tarjoamisesta tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Luovutussopimus takaa Äänitearkistolle mahdollisuuden ylläpitää nykyisenkaltaista toimintaansa. Kokoelmaa esimerkiksi täydennetään jatkossakin parempikuntoisilla sekä siitä vielä puuttuvilla äänitteillä.
Suomen Äänitearkisto on vuonna 1966 perustettu yksityinen yhdistys, jonka tehtävänä on ollut suomalaisen ääniteperinnön vaaliminen. Äänitearkisto on keskittynyt ennen vapaakappalelakia eli ennen vuotta 1981 julkaistujen äänitteiden keräämiseen ja säilyttämiseen. Äänitearkiston puolen vuosisadan aikana kokoama aineisto on monessakin suhteessa merkittävä. Esimerkiksi gramofonilevykauden (1901–1961) suomalaisten äänilevyjen kokoelma on lähes aukottomana kansallisena äänitekokoelmana maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Myöskään kotimaisia single-, EP ja LP-levyjä vuosilta 1956–1981 ei ole yhtä systemaattisesti kerätty mihinkään muualle.
Äänitearkistolla on myös laaja ”ulkofennica”-kokoelma eli ulkomailla äänitettyjen suomalaisten taiteilijoiden ja suomalaisen musiikin levytysten kokoelma. Kokoelmaan kuuluu lisäksi noin 50 hyllymetriä käsittävä äänitehistoriallinen pienpainate- ja kirjakokoelma, levytuottajien masternauhoja, koelevyjä ja muuta äänilevyteollisuuden historiaan liittyvää aineistoa sekä yksityishenkilöiden tekemiä varhaisia nauhoitteita.
Suomen Äänitearkisto tuottanut yhteensä 30 painettua äänilevyluetteloa eli yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikki Suomessa julkaistut historialliset diskografiat. Sen lisäksi Ääniarkisto ylläpitää avointa sähköistä tietokantaa Suomessa vuosina 1901–1999 julkaistuista äänilevyistä (https://www.aanitearkisto.fi/firs2/). Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet eri arkistoissa äänitehistoriallista tutkimusta tarkentamalla diskografioihin äänitteiden tietoja. Äänitearkisto on myös digitoinut merkittävän määrän historiallisia suomalaisia äänitteitä parantaakseen niiden käytettävyyttä ja säilyvyyttä.
Musiikkiarkisto (www.musiikkiarkisto.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin toimiva valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentee suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Musiikkiarkisto palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita. Musiikkiarkiston aineistot ovat käytettävissä arkiston tiloissa Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.
Hae nyt Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään
Elvisin Kehity ja menesty -palveluissa on juuri nyt haku päällä. Hae mukaan Biisijalostamoon, Mentorointistipendiä ja Palautepäivään! Kehity ja menesty -palvelut ovat vain Elvisin jäsenille. Mikäli et ole vielä jäsen, täytä hakemus täällä.
Tarjoamme musiikintekijöille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen, kehittymiseen sekä verkostoitumiseen. Tutustu tarjontaan!
Biisijalostamossa hiotaan laulunteon käsityötaitoja huipputuottajien kanssa työskennellen.
Mahdollisuus saada asiantuntijalta apua johonkin konkreettiseen tarpeeseen esim. tekstinhionta, sovitustekniset kysymykset ja ideat.
Asiantuntijat antavat palautteen yhdestä biisistäsi.
Henkilökohtainen mentorointisuhde noin vuoden ajan.
-
Haku 15.8.-1.10.2017.
-
Haku käynnissä! Klikkaa tästä hakulomakkeeseen
Biisiviennin visio rakentaa tulevaisuutta popmusiikin teosviennille
|
Sata uutta taiteilija-apurahaa kasvualan työllistämiseen
Suomen 100-vuotislahjaksi Taiteen edistämiskeskus (Taike) esittää taiteilija-apurahojen lukumäärän kasvattamista sadalla sekä apurahan korottamista 10 prosentilla. Nämä tulee sisällyttää vuoden 2018 talousarvioon. Tällä edistetään työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua.
”Taike työllistää taiteilija- ja työskentelyapurahoilla taiteen ja kulttuurin tekijöitä noin 900 henkilötyövuoden verran”, sanoo Taiken johtaja Minna Sirnö. ”Ilman valtion tukea moni teos jäisi tekemättä. Apurahoilla turvataan kotimaisen taiteen ja kulttuurin perusta. Sen ansiosta saamme lukea kirjallisuutta omalla kielellämme, katsoa laadukasta kotimaista teatteria ja elokuvaa, muun muassa.”
Julkisia palveluita, niin myös taidetta, pidetään usein pelkkänä kulueränä. Taiteen taloudelliset heijastusvaikutukset sivuutetaan, samoin sen vaikutus työllisyyteen.
Taide parantaa Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten ja ammattilaisten silmissä, jolloin maahan saadaan uusia osaajia ja investointeja. On tärkeää, että yhteiskunta tukee taidetta, vaikka taiteen arvoa tekijälleen ja kokijalleen ei voida mitata liike-elämän mittareilla. Taiteen tekijöiden julkinen tuki onkin tutkimukseen ja kehitykseen verrattavissa oleva investointi, jolla turvataan luovan alan kasvua.
Poliittinen ilmapiiri oli taiteelle suotuisa 50 vuotta sitten, jolloin valtion nykymuotoisesta apurahajärjestelmästä päätettiin. Tuolloin eduskunta katsoi rohkeasti tulevaisuuteen.
Taide ja luovat alat työllistävät
Sadalla uudella taiteilija-apurahalla voidaan edistää suomalaista työllisyyttä, yritystoimintaa ja talouden kasvua. Luovat alat on kasvuala, jonka infrasta – taiteilijoista, työtiloista, -välineistä ja verkostoista – on huolehdittava.
Taiteilija-apurahoilla työskentelee vuodessa runsaat 600 eri alojen taiteilijaa, joista kolmannes työllistää myös muita ihmisiä. Apurahoja maksetaan noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisen tuen ohella apurahoilla on keskeinen merkitys kansainvälistymisen edistäjänä sekä henkisenä kannustajana.
Taiteilija-apurahan kehitys on jäänyt merkittävästi jälkeen ansiotason kehityksestä. Kun 1970-luvun alussa apurahan suuruus oli lähellä palkansaajien kokonaisansioiden mediaania, niin vuonna 2015 apurahan suuruus oli enää alle puolet palkansaajien ansioista. Taike esittää apurahan korottamista 10 prosentilla.
Lisätietoja:
Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, esa.rantanen@taike.fi, p. 0295 330 720.
Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.
Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan jälleen syyskuun puolivälissä
Vuoden taidemusiikin säveltäjän palkinnon saajaksi ovat ehdolla Pekka Jalkanen ja Harri Vuori.
Vuoden biisi -palkinnosta kisaa tänä vuonna 14 kandidaattia. Kuuntele oheisesta Spotify -listasta kaikki ehdokkaat!
https://open.spotify.com/user/minna28/playlist/1SdFp0JBYWRNAy4BKeKlIB
Vuoden vientiteoksi ovat ehdolla ALMAn kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen, Fried Musicin LA-studion perustaminen, Teemu Brunilan JP Cooperin albumituotanto, Jarkko Ehnqvistin, Matias Keskiruokasen ja Kalle Lindrothin osallisuus Benji & Feden 0+ -albumin menestyksessä Italiassa sekä Axel Ehnström co-write-työ saksalaisen Alle Farbenin hitissä Bad Ideas.
Vuoden kevyen musiikin tekijä -ehdokkaat ovat Samuli Sirviö, Axel Ehnström, Maija Vilkkumaa, Henri ”MGI” Lanz, Ellinoora Leikas, Tiina Vainikainen, Anton Soinin ja Antti Riihimäki (RZY).
Uutena kategoriana lanseerataan ns. avoin, genrevapaa kategoria. Sen voittajaksi ovat ehdolla puhallinorkesterimusiikin säveltäjä Timo Forsström (etenkin teos Life in The Capital City), lauluntekijä ja solisti Stina Koistinen sekä kuoromusiikin säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi
Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan tänä vuonna jo neljättä kertaa.
Palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Voittajat julkistetaan Helsingissä 12.9. järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvassa viime vuoden taidemusiikin tekijä Lotta Wennäkoski Tavastian lavalla (kuva: Minna Auvinen).