EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Etnon ja Folkin kihlaus – Etnogaala ensi vuonna tammikuussa

Julkaistu
Suomessa uusi Etnogaala on päätetty järjestää seuraavan kerran torstaina 10.1.2019 ennen Folklandia-risteilyä. Folklandia on suosittu vuosittainen kansanmusiikin- ja tanssin teemaristeily. Etnogaalassa taas palkitaan alan toimijoita kuluneen vuoden aikana tehdystä työstä. Liput seuraavaan gaalaan ovat myynnissä Tiketissä erikoisalennuksella tammikuun 2017 ajan.

 
Etnogaala järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran 7.11.2017 Etnosoi! -festivaalin yhteydessä. Ensimmäinen Etnogaala oli suuri menestys ja ylitti kaikki järjestäjien odotukset. Tavastialla järjestettyyn gaalaan oltiin tyytyväisiä ja erilainen, rennompi gaalakonsepti on tuonut kiitosta. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on gaalan päävastuullinen järjestäjä. Yle striimasi tapahtuman suorana Areenaan, jossa se on katsottavissa edelleen osoitteessa: https://areena.yle.fi/1-4274960. Gaalasta tehtiin myös suora radio-lähetys Yle Radio 1:n Etnoiltaan.  Lisäksi Yle on tehnyt gaalan pääesiintyjistä kolme erillistä ohjelmaa, jotka lähetetään Yle Teemalla 2.3. (BaranBand) 9.3. (Maija Kauhanen) ja 16.3.2018 (Suistamon Sähkö). Yhteistyö Yle:n kanssa jatkuu. 

”Odotuksia ensimmäistä gaalaa kohtaan oli vaikea asettaa, siksi onnistuneen gaalan jälkeen kaikki tuntuukin moninverroin mukavammalta. Tuntuu, että saimme alulle jotain merkittävää!”, kuvailee gaalan jälkituntemuksia KEK:in toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Uusi ajankohta tuo uudenlaisia mahdollisuuksia järjestelyihin ja yhteistyökuvioihin monella sektorilla. Uutena yhteistyökumppanina aloittaa Folklandia / Nuorisoseurat. Toimintaperiaatteita ei sinänsä tulla muuttamaan ja paikkakin on sama tuttu Tavastia. Uusi tapahtumakonsepti sisältää torstain Etnogaalan, perjantain FolkForum-seminaarin ja 22 tunnin Folklandia-risteilyn, sekä lauantaina perinteiset Perinnearkun järjestämät jatkot Ravintola Kaisaniemessä.
 
”Tapahtumien runsaus voi tuntua huimalta, mutta tässä meillä on käsillä aivan uusi kokonaisuus, jota lähdemme innolla kehittämään yhdessä. Folklandia on perinteisesti koonnut yhteen koko Suomen kansanmusiikki ja -tanssi väen. Nyt voimme samalla tarjota yhdessä tulijoille vieläkin kattavamman ohjelman.”, iloitsee Pispalan Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki.
Etnogaalan liput ovat myynnissä Tiketissä: https://www.tiketti.fi/tapahtuma/52251. Tammikuun 2018 ajan tulevan Etnogaalan lipun voi ostaa hintaan 15 €. Tämän jälkeen lippujen hinnat ovat ennakkoon 20 / 12 € ja ovelta 25 / 15 €. Varauksia Folklandia-risteilylle voi tehdä Ikaalisten matkatoimiston kautta.

As part of the HARPA Nordic Film Music Days Sunday February 18nd HARPA Nordic Film Composers Award will be handed out for the 8th time

Julkaistu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HARPA Nordic Film Music Days will once again take place at the Nordische Botschaften in Berlins Tiergarten-area and in 2018 Nordic Film Music Days are inviting editors, producers, directors, sound designers a.o. to a session of informal speed-meeting with the Nordic composers.

Nordic Film Music Days at Nordische Botschaften is an opportunity to see, hear and meet some of the Nordic film- and mediacomposers. You can attend the seminars and lectures, you can take a lunch with them, you can speedmeet them, applaud the winner of HARPA Nordic Film Composers Award and get a damned good beer at the afterparty.

Following the great international branding around ”Nordic Noir” and the popular wave of Nordic TV shows that have gone around the world HARPA Nordic Film Music Days at the Nordische Botschaften offers the opportunity to present Nordic film- and mediacomposers to the film industry present at the Berlinale. Using the multiple opportunities of the Nordische Botschaften HARPA Nordic Film Music Days will also offer opportunities for capacity-building network meetings and workshops for Nordic film- and mediacomposers.

HARPA Nordic Film Music Days is supported by Nordic Film and Tv Foundation, Nordic Culture Fond and the Nordic Embassies of Berlin.

 

In 2018 the nominees for HARPA Nordic Film Composers Award is: 

  • Kristian Selin Eidnes Andersen (Denmark) for his score for Amanda Kernell’s ’Sameblood’. Meet Kristian 
  • Daníel Bjarnason (Iceland) for his score for Hafsteinn Gunnar Sigurðsson feature film ’Under the Tree’. Meet Daniel  
  • Miska and Juri Seppä (Finland) for their score for Rike Jokela’s ’Tatu and Patu’. Meet Miska and Juri
  • Henrik Skram (Norway) for his score for  Synne Teksum’s ’Snøfall’
    Meet Henrik
  • Björn Olsson (Sweden) for his score for Johannes Nyholms ’Jätten’ 
    Meet Björn

 

The winner will be selected by an international jury

  • Christine auf der Haar (Suisse)
  • Brian Satterwhite (USA)
  • Nuno Freire Malo (Portugal)

https://www.nordicfilmmusicdays.com/

 

Uusien lastenlaulujen kilpailu käynnissä

Julkaistu

Lasten Laulukaupunki järjestää vuonna 2018 Salossa Lastenlaulufestivaalit jo 28. kerran.

Vuonna 2018 Lasten Laulukaupungin teemana on ”Oman aikamme aarteet”.  Teeman myötä osallistumme EU:n julistamaan Kulttuuriperinnön teemavuoteen 2018 pohtimalla sitä, miten kulttuuriperintömme ja myös oman aikamme tarinat tallentuvat lauluihin ja säilyvät siten aarteina ja edelleen seuraaville sukupolville aarteiksi.

Lasten Laulukaupunkitapahtuman yhtenä tunnettuna osana kaikille kiinnostuneille on Vuoden Uusien Lastenlaulujen avoin sävellyskilpailu. Tämän vuoden sävellyskilpailusta tuotetaan järjestyksessään jo 23. Salossa Soi -CD.

Lastenmusiikissa on aina lapsuuden aito arvostaminen olennaista. Lasten Laulukaupungin omana jo perinteisenä toiveena on, että laulujen aiheet ammennetaan lasten maailmasta.

Vuoden teemamme ei rajoita sävellysten ja sanoitusten tekijöitä. Vuosi 2018 on kansalliskirjailijamme Sakari Topeliuksen juhlavuosi ja me tiedämme nyt, että saduista, joita hän kirjoitti kauan sitten, tuli meidän aarteitamme. Samassa hengessä tehdään tänään ja tässä ajassa uutta lastenkulttuuria ja lastenmusiikkia – ja tulevia aarteita!

Kilpailuaikaa on 15.2.2018 saakka.  Kilpailun voittaja saa 1400 euron palkinnon ja toiseksi tullut 700 euroa. Ohessa kilpailun säännöt:

Säännöt

Kilpailuun lähetetään 15.2.2018 mennessä CD:lle tai muistitikulle tallennettu sävellys vähintään laulettuna. 1 sävellys/ CD tai muistitikku. Lähetykseen liitetään mukaan laulun sanat.

Lähetyksessä pitää lisäksi olla mukana erillisellä paperilla säveltäjän ja sanoittajan yhteystiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero).

Osallistumismaksu on 20 euroa/sävellys ja se maksetaan Lasten Laulukaupungin tilille Lounaismaan Osuuspankki FI96 5410 0240 0878 44. Kuitti maksusta liitetään lähetykseen. Yhdistyksen jäsenmaksun maksaneet jäsenet saavat ilman erillistä maksua osallistua sävellyskilpailuun kahdella sävellyksellä.

Nimimerkkiä ei tarvitse käyttää, koska laulut kortistoidaan säveltäjän mukaan ja demot merkitään kortistonumeroin.

Sävellyksen kesto saa olla enintään 3 minuuttia.

Sekä sävellyksen että sanoituksen tulee olla aikaisemmin julkaisemattomia julkisena esityksenä, tekstinä, nuottina tai äänitteenä.
Sävellys sanoitetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Laulu voidaan esittää myös jollain muulla kielellä, jos se on esittäjän äidinkieli – tällöin edellytetään kuitenkin vähintään yhden säkeistön esittämistä suomeksi.

Finaaliin päässeistä lauluista tehdään CD-tallenne ”Salossa Soi 23”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Säveltäjä voi halutessaan itse tehdä levylle tulevat raidat ja toimittaa ne studiolle tai käydä tekemässä ne Valtonen studiolla Turussa. Tallenteen tuottaa Lasten Laulukaupunki ry:lle Timo Haanpää. Lasten Laulukaupunki maksaa studion käytön, mutta ei esiintyjäryhmien matkakustannuksia studiolle.

Finaalikonsertissa, Salossa 9.6.2018, säestyksenä käytetään taustanauhaa. Säveltäjä tuo itse finaaliin solistin ja lauluosuuden on finaalissa oltava live-esitys. Halutessaan voi säveltäjä tuoda solistin lisäksi esitykseen max 5 muuta mikitettävää esiintyjää.

Palkinnot:

1.     1400 €

2.     700 €

3.     Laatikollinen (25 kpl) uunituoreita CD-levyjä ”Salossa Soi 23”

Säveltäjät Miska ja Juri Seppä ovat ehdokkaina pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon Harpa Nordic Film Composer Awardin saajiksi

Julkaistu

Säveltäjät Miska ja Juri Seppä ovat ehdokkaina pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon Harpa Nordic Film Composer Awardin saajiksi tänä vuonna. Ehdokkuus tuli heidän sävellyksestään elokuvaan Tatu ja Patu:

”The Seppä brothers’ score is a brilliant example of how to make music for a children’s film with no condescending or going over the top. It is supremely balanced – very energized yet confidently relaxed in tone. It’s a score of true variety, with a sense of humour and dynamics worthy of a thriller.”

Kansainvälisen tuomariston päättämä voittaja julkistetaan Berliinissä Berlinalen yhteydessä 18. helmikuuta.

www.nordicfilmmusicdays.com 

Lisätiedot:

Nina Lith
Viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
puh. 041 5178998
 

MES-tukien hakuajoissa muutoksia

Julkaistu

Useat Musiikin edistämissäätiön tukimuotojen hakuajat muuttuvat. Muutos koskee äänitetuotannon tukea, markkinointi- ja vientitukea, elävän musiikin tukea ja työskentelytukea. Näiden tukien hakuajat aikaistuvat kahdella viikolla, muiden tukien hakuajat pysyvät ennallaan. Katso alla listaus uusista hakuajoista.

Muutoksella pyritään välttämään hakemusten käsittelyn ruuhkautumista, ja näin päätöstiedot saadaan hakijoille nopeammin. Joidenkin tukimuotojen hakukriteereissä on myös muutoksia, katso tiedote uusista ohjeistuksista täältä:

www.musiikinedistamissaatio.fi

Uudistuneet hakuajat

Hakuaika päättyy kunakin hakupäivänä klo 24.

Äänitetuotantotuki

1. 15.1. mennessä (äänitetuki)
2. 15.4. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki) 3. 15.8. mennessä (äänitetuki)
4. 15.10. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki)

Hakemukset pitää toimittaa viimeistään neljä kuukautta julkaisun jälkeen.

Markkinointi- ja vientituki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Elävän musiikin tuki (sis. VAKA-tuen)

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä

3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Kuoromatkatuki

1. 31.3. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen matkaa.

Työskentelytuki

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä 3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen työskentelyjakson alkamista.

A V-tuotantotuki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tuotantojen valmistumista / julkaisemista.

Julkaisutuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen julkaisujen valmistumista.

Koulutustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Tutkimustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tutkimustyön aloittamista. 

 

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2017 Ossi Runnelle

Julkaistu
 

Muusikkojen liiton vuoden 2017 tunnustuspalkinto on myönnetty musiikkineuvos Ossi Runnelle hänen mittavasta elämäntyöstään suomalaisen musiikkielämän hyväksi. Liiton hallitus kiinnitti liiton 100-vuotisjuhlavuonna erityistä huomiota siihen, että Runnen ura kattaa suurimman osan Muusikkojen liiton ja itsenäisen Suomen historiasta. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.
 
Kapellimestari, trumpetisti ja sovittaja Ossi Runne on tehnyt vaikuttavan uran musiikkialalla. 1940–50-luvuilla Runne toimi trumpetistina Ossi Aallon orkesterissa, Toivo Kärjen yhtyeessä, Olle Lindströmin orkesterissa, Erkki Ahon orkesterissa ja Al Stefanon orkesterissa. Vuosina 1954–55 Runne johti omaa kokoonpanoaan, Ossi Runnen orkesteria, ja 1956–57 China Varieteeta Tukholmassa.
 
Vuodesta 1956 lähtien Runne toimi Musiikki-Fazerilla sovittajana, säestäjänä ja levytyskapellimestarina. Tuona aikana Runne oli kaikkiaan mukana yli 4 000 levytyksessä. Musiikki-Fazerilta Runne siirtyi vuonna 1965 Yleisradion kapellimestariksi. Radion Tanssiorkesterin johtajana aloittanut Runne siirtyi pian TV:n puolelle ja tuli tutuksi esimerkiksi TV1-kanavan suositun Jatkoaika-ohjelman myötä. Vuosien varrella Runne johti myös 22 Suomen euroviisua, ja vuonna 1966 Runnen sävellys, Ann Christine Nyströmin esittämä Playboy edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa. Ylellä Runne työskenteli vuoteen 1992 saakka.
 
Vuosien 1986–2003 ajan Runne johti Karelia-puhallinorkesteria.
 
Runne on tehnyt trumpetistina mittavan määrän soololevytyksiä. Lisäksi hän toimi trumpetinsoiton opettajana Oulunkylän Pop & Jazz opistossa 1972–83. Musiikkineuvoksen arvonimen Runne sai vuonna 1995.
 
Palkinnon jakoi 28. joulukuuta 2017 Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
 

Suomen Musiikintekijät kävi Radio Suomessa kylässä

Julkaistu

Tavoitteena oli tutustua keväällä työnsä aloittaneeseen musiikkipäällikkö Johan Lindroosiin sekä kysyä yleisemmin Radio Suomen musiikkivalinnoista ja toiminnasta tänä päivänä. Lindroosia tapaamassa olivat hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen, varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen. 

 
Suomen Musiikintekijät kysyivät, Lindroos vastasi.
 
1. Onko mahdollista nostaa Radio Suomen soittaman musiikin kotimaisuusastetta?
– Kotimaisuusasteen nostaminen on ollut tietoinen valinta. Me mittaamme ja seuraamme kotimaisuusastetta aktiivisesti, mutta emme ole määritelleet kiintiötä kotimaiselle musiikille. Kotimaisuusaste on kuitenkin viime kuukausien aikana noussut.
 
2. Miten uudet/tulevat julkaisut tulevat musiikkipäällikön tietoon? 
– Uudet biisit lähetetään useimmiten sähköpostilla, jossa on linkki soivaan tiedostoon. Uutta musiikkia tullaan myös esittelemään minulle toimistolleni.
 
3. Miten soittopäätökset tehdään?
– Valitsen kuunteluraadin Ylen henkilökunnasta. Esittelen raadille uutuudet ja samalla kuuntelemme myös vanhoja biisejä, joista tehdään nostoja raadin keskustelun perusteella. Raadit kuuntelevat kappaleet ilman, että tietävät kuka on artisti, tai mikä on kappaleen nimi. Tällä pyritään välttämään raadin ennakkoasenteiden vaikuttamista valintoihin. Eli kuulokuva ratkaisee soittoon menevät biisit. Muita vaikuttajia ei ole. 
 
4. Julkaisevatko muut kuin major-yhtiöt soittamisen arvoista musiikkia?
– Julkaisevat! Ja Radio Suomen valikoimassa soi myös muiden kuin vain major-yhtiöiden musiikkia. Kaikki kappaleet ovat meidän näkökulmasta samalla viivalla. Kuulokuva ja yksittäisen kappaleen sopiminen kokonaisuuteen ratkaisee – riippumatta siitä, onko se omakustanne tai levy-yhtiön julkaisema. 
 
5. Miten huomioitte suomalaisen riippumattoman musiikkituotannon ja onko mahdollista soittaa enemmän musiikkia valtavirran ulkopuolelta?
– Musiikin erikoisohjelmilla on vapaat kädet itse valita ne kappaleet, jotka ohjelmassa soivat. Musiikin erikoisohjelmia on 17 ja lisäksi toivekonsertteja joissa soi paljon niin sanotusti valtavirran ulkopuolelta. Ja mitä tulee lähetysvirtaan, niin avainsana meille on tunnettavuus. Voidakseen ujuttaa musiikkia valtavirran ulkopuolelta täytyy soittaa tarpeeksi “tuttua”, ettei kanavan kuunteleminen tule liian raskaaksi. Musiikin pitää myös tukea puhuttua sisältöä.
 
6. Olisiko mahdollista, että alueellisuus ja ohjelmasisällöt voisivat kohdata soitettavan musiikin kanssa? Millainen mahdollisuus aluetoimituksilla on valita soitettavaa musiikkia?
– Aluetoimittajilla on mahdollisuus nostaa musiikkia esim. artistihaastattelun yhteydessä ohjelman aiheen mukaan. Aluetoimitukset ovat myös mukana raadeissa vaikuttamassa siihen, mitkä uutuuskappaleet nostetaan soittoon. 
 
7. Onko mahdollista lisätä kotimaisen muun kuin suomenkielisen musiikin soittamista?
– Englanninkielisen suomalaisen musiikin soittaminen on lisääntynyt viime aikoina. 
 
8. Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 55-vuotiasta. Miten tämä kohderyhmä on huomioitu Radio Suomen musiikkivalinnoissa? Miten toisaalta huomioidaan kanavan markkinajohtajuus? Entä miksi Radio Suomessa on ryhdytty soittamaan hyvin samankaltaista musiikkia kuin YleX:ssä?
– Radio Suomi on yleiskanava, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki suomalaiset kuuntelijat, ikäryhmiä sen suuremmin erittelemättä tai painottamatta. Ylex sen sijaan profiloidaan nuorten kanavaksi. 
 
9. Miten huomioitte moraaliset oikeudet: tekijöillä on oikeus tulla mainituiksi teostensa tekijöinä?
– Olemme nyt tämän keskustelun pohjalta lisänneet tekijätiedot alkaen viikosta 49 Radio Suomen nettisivuille listaan, jossa mainitaan viikon uutuuskappaleet. 
 
10. Kuvaile Radio Suomen soittaman musiikin nykylinjausta muutamalla sanalla. 
– Musiikkia suomalaisille. 
 
Kuvassa vasemmalta Kaija Kärkinen, Markus Nordenstreng, Johan Lindroos ja Aku Toivonen. Kuva: Akut Toivonen.
 

Säveltäjä Jukka Viitasaarelle kansainvälistä sävellyskilpailumenestystä

Julkaistu

Tamperelainen Jukka Viitasaari on voittanut 1. palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen järjestämässä sävellyskilpailussa teoksellaan ”The Hero´s Journey”.

Orkesteri tulee esittämään teoksen kahdesti vuoden 2018 kevätkonserteissaan, jotka myös taltioidaan. Viitasaari on ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen kilpailussa palkittu kautta kilpailun historian. Sinfoniselle puhallinorkesterille sävelletty ”The Hero´s Journey” on säveltäjän 13. ulkomaisissa sävellyskilpailuissa palkittu teos. Kotimaisia palkintoja on kuusi.

Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsen Jukka Viitasaari (s. 1961) on tamperelainen puhallinmusiikin säveltäjä, kustantaja, kriitikko, kitaristi ja tuubansoittaja.

Kilpailun sivut: https://www.hillcrestwindensemble.com/contest.html

Jukka Viitasaari, Music Finland:

https://core.musicfinland.fi/composers/jukka-viitasaari

Kuva: Janne Kaakinen

Heikki Elolle ja Sampo Terholle Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

Julkaistu

Säveltäjä Heikki Elo ja kulttuuriministeri Sampo Terho nimettiin Teoston Vuoden kulttuurikummipariksi 19.12. järjestetyssä tilaisuudessa. Elo ja Terho valittiin vuoden kummipariksi tunnustuksena pitkästä yhteistyöstä kulttuurikummihankkeen parissa sekä erityismainintana yhteisen sävellysteoksen tuottamisesta.

”Elon ja Terhon yhteistyö on erinomainen esimerkki Teoston kulttuurikummihankkeen tavoitteista. He ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä ja edistäneet kulttuurikummihankkeen tavoitteita kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä”, totesi Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

Heikki Elo on toiminut Teoston kulttuurikummina hankkeen alusta saakka vuodesta 2009. Hänen ja Sampo Terhon yhteistyö hankkeessa alkoi vuonna 2011, kun Terho työskenteli meppinä Brysselissä. Elo ja Terho ovat jatkaneet kulttuurikummiparina myös Terhon tultua valituksi kansanedustajaksi 2015 ja sittemmin vuonna 2017 eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi.

”Ajatusten vaihto Terhon kanssa on sujunut aina hyvin luontevasti ja rennosti. Olemme keskustelleet ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat musiikintekijöitä ja meidän toimintaympäristöämme. Yhteistyö hänen kanssaan kulttuurikummina on myös lisännyt omaa ymmärrystäni siitä, miten politiikka ja lainsäädäntö toimivat” kertoi säveltäjä Heikki Elo.

Silta musiikintekijöiden ja päättäjien välille

Teoston vuonna 2009 aloittaman kulttuurikummitoiminnan tavoitteena on saattaa poliittiset päättäjät ja musiikintekijät yhteen keskustelemaan ajankohtaisista musiikkialaan ja musiikintekijöiden toimintaympäristöön liittyvistä aiheista.

”Musiikintekijöiden ja päättäjien välille on pyritty hankkeen avulla luomaan luonteva ja toimiva keskusteluyhteys. On hyvä, että tiedonvaihtoa puolin ja toisin on enemmän”, Katri Sipilä toteaa.

”Kulttuurikummitoiminta on hyvä kanava saada tietoa luovien alojen toimintaedellytyksistä sekä erityisesti musiikintekijöiden arjesta ja tarpeista. Yhteistyö Heikki Elon kanssa on ollut kiinnostavaa ja antoisaa”, toteaa ministeri Sampo Terho. Erityisenä osoituksena kulttuurikummitoiminnan hedelmällisyydestä on Terhon ja Elon yhteistyönä viimeistelemä Terhon sävellysteos Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Teoston tavoitteena on edistää musiikintekijöiden ja musiikkialan menestymismahdollisuuksia. Kummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.