| Musiikintekijät ja -kustantajat jakoivat tänään Vuoden raportoija –tunnustuksen Club For Five -lauluyhtyeelle. Musiikkialan tunnustus ja 2000 euron palkintosumma myönnettiin yhtyeelle ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla: Club For Five on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että musiikin esityskorvaukset voidaan kohdentaa oikein kappaleiden tekijöille.
Keikkojen raportoinnilla on tärkeä merkitys musiikintekijöille, sillä artistien ja bändien lähettämien tietojen avulla Teosto maksaa korvauksia esitettyjen kappaleiden alkuperäisille tekijöille. Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten elävän musiikin korvaukset ovat heille tärkeää tuloa. Energisiä esiintymisiä ja monipuolinen ohjelmisto Club For Five on innovatiivisesta ja musikaalisesta lähestymistavastaan tunnettu a cappella -yhtye, jossa myös soitinten osuudet esitetään laulun keinoin. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävässä yhtyeessä laulavat Maija Sariola, Tuukka Haapaniemi, Juha Viitala, Jouni Kannisto ja Susanna Lukkarinen. Club For Fiven ohjelmisto kattaa monia genrejä. Tuotannon takaa löytyy myös useita kotimaisia musiikintekijöitä Sibeliuksesta Kassu Haloseen ja Aki Sirkesalosta Otto Kotilaiseen. Viisikolle ovat säveltäneet esimerkiksi Matti Mikkola, Laura Sippola, Eeppi Ursin ja Tomi Aholainen. Aktiivisesti keikkaileva lauluyhtye on myös tehnyt lukuisia yhteistyöprojekteja eri orkestereiden kanssa. Pitkäaikaisin yhteistyökumppani on UMO Jazz Orchestra, jonka kanssa ohjelmistoon ovat kuuluneet niin Toivo Kärjen kuin Unto Monosenkin tangot. Myös Club For Fiven joulukonsertit ovat osa monen suomalaisen joulutraditiota. Kotimaisella musiikilla tärkeä merkitys Vuoden raportoija -tunnustuksen Club For Five sai arvokkaasta työstään musiikintekijöiden hyväksi. Yhtye esittää huomattavan paljon lainakappaleita, mutta raportoi esityksistään aktiivisesti Teostolle. ”Suomalainen musiikkikenttä on laaja ja monimuotoinen. Tuntuu upealta, että tunnustus osuu juuri meidän kohdallemme. Yhtyeemme on uransa aikana oppinut arvostamaan tekijänoikeusasioita, paitsi musiikintekijöinä myös esiintyjänä, jonka työ lepää lukuisien ammattilaisten luovan toiminnan varassa. Esitämme laajalti eri maiden ja aikakausien musiikkia, mutta suomalaisuuden ja suomalaisten nykytekijöiden merkitys on meille valtavan suuri”, kertovat Club For Fiven Jouni Kannisto ja Juha Viitala. Tunnustuspalkinnon Club For Five -yhtyeelle antoivat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Vuoden raportoija -tunnustuksella halutaan kunnioittaa sellaisia esittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä, jotka hoitavat esitetyn ohjelmiston ja lipputulojen raportoinnin mallikkaasti. Edellisinä vuosina Vuoden Raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Sinitaivas, Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela. Tunnustus jaettiin Suomen Musiikkikustantajien tilaisuudessa, jossa myönnettiin myös seuraavat palkinnot: vuoden biisi, vuoden vientiteko, vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä, vuoden taidemusiikin säveltäjä ja kevyen musiikin tekijä. |
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Ellinoora on Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden biisin tekijä
Ellinoora Leikaksen, Samuli Sirviön ja Eetu Kalavaisen säveltämä ja sanoittama Bäng bäng (typerä sydän) on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 10 finaaliehdokkaasta teki tänä vuonna kirjailija Juha Itkonen. Vuoden biisin kustantajat ovat HMC Publishing, Elements Music Publishing ja Fried Publishing.
Ellinoora Leikas palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä.
Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Mikko Heiniölle.
Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden nykykansanmusiikin säveltäjä voittajansa Antti Paalasen mukaisesti.
Vuoden vientitekona palkittiin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu taidemusiikin säveltäjä Lotta Wennäkoski.
Tilaisuuden yhteydessä luovutettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Club For Five-yhtye.
Kevyen, taidemusiikin ja genrevapaan kategorian palkinnot valitsivat yhdistyksen jäsenkustantajien tekemien ehdotusten joukosta ulkopuolisista musiikin asiantuntijoista kootut raadit. Vuoden vientiteon valitsi Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.
Musiikintekijöiden tunti – uusi keskustelutilaisuus Musiikki&Media-tapahtumassa
Musiikintekijöiden tunti tarjoilee biisintekijöiden näkemyksiä muun muassa luovaan työhön, co-writingiin ja koko musiikkialaan.
Keskustelu liikkuu konkretian tasolla ja pyrkii tarjoamaan arvostettujen ammattilaisten kokemuksia ja parhaita oppeja esimerkiksi siitä, kuinka viimeistelty demon pitää olla ja mitä saatteeksi kannattaa kirjoittaa – ja kenelle demo oikein pitäisi lähettää?
Suomen eturivin tekijöihin kuuluvat kirjoittajat Lasse Kurki, Mariska sekä Minna Koivisto avaavat Eva Louhivuoren johdolla omia kirjoittamisen salaisuuksiaan ja vinkkejään.
Musiikintekijöiden tunti järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Järjestävänä tahona toimii musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät.
Keskustelijat: Lasse Kurki, Mariska, Minna Koivisto
Moderaattori: Eva Louhivuori
Musiikintekijöiden tunti järjestetään perjantaina 4.10.2019 klo 12-13 Lost in Music -salissa. Lämpimästi tervetuloa!
Musiikki&Media-tapahtuma järjestetään Tampereella Tampere-talossa 3.-4.10.2019.
Moderaattori: Eva Louhivuori, artisti/musiikintekijä
Eva Louhivuori on uuden sukupolven monipuolinen kirjoittaja, muusikko sekä artisti ja parhaiten tunnettu indie/pop yhtyeestään Eva + Manu (“Feet in the Water”, “There is Nobody Like You”, “Cinnamon Hearts”). Louhivuoren ääntä ja soittoa kuullaan lukuisissa kappaleissa sekä animaatioissa (mm. “Enkelit” Cheek, “Antaudun” Reino Nordin, “More than a Feeling” AmPm, Lego Elokuva 3, Small Foot/Pienijalka). Hän myös kirjoittaa suomalaisille artisteille (Pete Parkkonen, Jannika B) sekä säveltää, sovittaa ja esittää musiikkia mainoksiin ja tv-sarjoihin (mm. “Manifiesto” YLEn menestyssarjasta Invisible Heroes).
Eva on viime vuosina keskittynyt aktiivisesti aasialaiseen popmusiikkiin. Viimeisimpiä julkaisuja ovat mm. korealaisen Gugudanin hittisinkku “Chococo”, kiinalaisen poikabändi Nex7:nin esittämä tunnuskappale “Legends” Renny Harlinin elokuvasta “Legend of the Ancient Sword” sekä japanilaisen tuottajaduo AmPm:n “More Than A Feeling”.
Kuva: Nadi Hammouda
Panelistit:
Lasse Kurki, musiikintekijä
Lasse Kurki on helsinkiläinen muusikko, radiotoimittaja ja Warner Music Finlandin kotimaisen musiikin tuotantopäällikkö. Hän oli laulaja-kitaristi 2015 toimintansa lopettaneessa Lemonator-yhtyeessä, joka julkaisi kuusi studioalbumia vuosina 1997–2010. Kurki on säveltänyt kappaleita artisteille, kuten Jonna Tervomaa, Katri Ylander, Anna Puu, Laura Närhi, Suvi Teräsniska ja Samuli Edelmann. Hän on myös toiminut muun muassa Egotrippi-yhtyeen tuottajana sekä osallistunut lastenmusiikin tekemiseen Ipanapa-levyillä.
Kuva: Mitro Härkönen
Mariska, artisti/musiikintekijä
Laulaja-lauluntekijä Mariskan kynästä ovat lähtöisin monen suomalaisen hittibiisin tekstit. Hän on tehnyt sanoituksia muun muassa Jenni Vartiaiselle, Anna Puulle ja Jari Sillanpäälle. Mariskalla on myös pitkän uran artistina jonka aikana hän on siirtynyt luontevasti punkista hiphopiin ja iskelmästä poppiin.
Kuva: Universal Music Finland
Minna Koivisto, musiikintekijä/tuottaja
Minna Koivisto on helsinkiläinen musiikintekijä, joka on urallaan tuottanut ja säveltänyt musiikkia muun muassa Kaija Koolle, Nelli Matulalle, Jannalle ja Sini Yaseminille. Kotimaassa toimimisen lisäksi Minna on saavuttanut menestystä kansainvälisillä vesillä osallistuen biisileireille niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Tällä hetkellä Minna työskentelee useiden kotimaisten ja ulkomaisten huippuartistien kanssa Kaiku Songsin kustantamana.
Taideneuvoston puheenjohtajaksi kirjailija Juha Itkonen
Muita jäseniä ovat kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, ylikapellimestari Ville Matvejeff, kuvataiteilija Melek Mazici, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, toimitusjohtaja Hannu Saha, kirjailija Philip Teir ja rehtori Mauri Ylä-Kotola.
”Odotan innolla aktiivista vuoropuhelua uuden Taideneuvoston kanssa, jossa on mukana hieno kattaus taiteen ja kulttuurin osaajia eri aloilta. Uskon että hyvässä yhteistyössä Taideneuvoston kanssa voimme vahvistaa kulttuurin ja taiteen tilaa koko Suomessa kaikkien suomalaisten hyväksi ja iloksi” sanoo ministeri Hanna Kosonen.
Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä. Se nimeää taidetoimikuntien jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä.
Taike rahoittaa 290 taiteilijan työskentelyä taiteilija-apurahoin
| Taiken rahoittama työskentely alkaa vuoden 2020 alusta. Kausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Taiteilija-apurahan suuruus on ensi vuonna 2 000 euroa kuukaudessa, jos valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi toteutuu. Nykyisin kuukausittain maksettava veroton apuraha on 1 733 euroa, josta taiteilija maksaa eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.
”Taiteilija-apurahojen taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä”, sanoo Taiken johtaja Paula Tuovinen. ”Taiteilijoiden tulisi saada elantonsa ja normaali sosiaaliturva taiteellisesta työstä.” Taiteilija-apurahalla työskentelee vuosittain yli 600 taiteilijaa, mikä on kolmisen prosenttia maan taiteilijakunnasta. Tänä vuonna jaettiin kaksi taiteilijaprofessoriapurahaa. Valokuvataiteilija Ilkka Halso ja taiteilija Maija Tammi voivat käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä viisivuotisen apurahakauden ajan. Uudellemaalle jaettiin apurahoja aikaisempaa vähemmänEnsi vuoden alussa työskentelynsä aloittavista taiteilijoista noin kaksisataa asuu Uudellamaalla. Heidän osuutensa on 70 prosenttia, kun kahtena edellisenä vuotena uusmaalaisia on ollut 74 prosenttia vuosiapurahan saaneista. Myös uusmaalaisten hakijoiden osuus on ollut lievässä laskussa viimeiset kaksi vuotta. Tänä vuonna 62 prosenttia hakemuksista tuli Uudeltamaalta. Naiset työllistyvät tanssitaiteen ja muotoilun aloilla, miehet muusikkoinaTaiken rahoittamista taiteilijoista 57 prosenttia on naisia, täsmälleen sama osuus kuin hakijoista. Taiteenalojen välillä on kuitenkin eroja. Tanssitaiteessa, muotoilussa ja monitaiteessa vähintään kolme neljästä apurahan saajasta on naisia, mikä vastaa näiden alojen naishakijoiden määrää. Miehet puolestaan saivat suhteellisesti eniten apurahoja musiikissa, sirkustaiteessa ja taidejournalismissa. Musiikissa naishakijoita oli vähiten, vain 37 prosenttia. Joka kuudes työllistettävä taiteilija on nuoriEri taiteenaloilla työskentelee ensi vuonna yhteensä 49 nuorta, alle 35-vuotiasta taiteilijaa. Nuorten osuus on suurin arkkitehtuurissa ja tanssitaiteessa ja pienin kirjallisuudessa ja muotoilussa. Näyttämö-, valokuva-, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa joka neljäs apurahan saaja on nuori. Joka viides apurahalla työskentelevä on kuvataiteilijaVaikeinta apurahan saaminen oli kuva- ja valokuvataiteessa, sarjakuva- ja kuvitustaiteessa sekä monitaiteessa, joissa rahoitusta riitti vain 8–9 prosentille hakijoista, vaikka esimerkiksi kuvataiteeseen jaettiin määrällisesti eniten apurahoja, 61 kappaletta. Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, jossa lähes 40 prosenttia hakijoista sai apurahan. Työskentelyyn tarkoitetuilla apurahoilla Taike rahoittaa erityisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden ammattilaisia. Hakemuksia arvioi yli 70 taiteilijaa, tutkijaa tai kriitikkoaHakemuksia tuli yhteensä runsaat 2 600. Määrä laski muutamalla prosentilla edellisvuodesta. Hakemukset arvioitiin seitsemässä taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 74 vertaisarvioijaa. He ovat kuvataiteilijoita, kirjailijoita, muusikkoja, näyttelijöitä ja muita taiteilijoita sekä taiteen opettajia, tutkijoita ja kriitikoita. Hakemusten kokonaisarvioinnissa vaikuttavat lisäksi alueelliset ja kielelliset seikat sekä sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Eri puolilla Suomea asuvat asiantuntijat vaihtuvat kahden vuoden välein, mikä takaa näkökulmien moninaisuuden. Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman alansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin. Vuosittain taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan noin 11,5 miljoonalla eurolla. Lisätiedot: Ansa Aarnio, erityisasiantuntija, ansa.aarnio@taike.fi, p. 0295 330 701 Arkkitehtuuri kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Elokuvataide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kirjallisuus Kirjailijat kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kääntäjät
kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Kuvataide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Mediataide kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Monitaide kolmivuotinen yksivuotinen Muotoilu viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Musiikki
viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen Näyttämötaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Sarjakuva- ja kuvitustaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Sirkustaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen Taidejournalismi kolmivuotinen yksivuotinen
Tanssitaide viisivuotinen kolmivuotinen yksivuotinen puolivuotinen Valokuvataide viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha kolmivuotinen yksivuotinen |
Sannaliisa ”Sansa” Ilkka ja Joona Pietikäinen Los Angelesiin LA Nordic -biisileirille
LA Nordic -edustajat ovat valinneet seuraavat lähtijät. Onnittelut!
FINLAND
Joona Pietikäinen
Sannaliisa ”Sansa” Ilkka
Esa-Pekka Salonen lokakuussa avautuvan musiikkimuseo Famen kunniagalleriaan
Maailman tämän hetken tunnetuimpiin kapellimestareihin lukeutuvan Grammy-palkitun Esa-Pekka Salosen, 61, valinta Suomen musiikin kunniagalleriaan julkistettiin 20.8. Suomen kansallisoopperan ja -baletin medialle järjestämän kauden 2019-2020 avajaistilaisuuden yhteydessä Helsingissä.
Vuonna 1983 kansainvälisen läpimurtonsa kapellimestarina tehnyt helsinkiläissyntyinen musiikkivirtuoosi on sittemmin toiminut muun muassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin sekä Los Angelesin ja Lontoon filharmonikkojen ylikapellimestarina. Myös säveltäjänä ansioituneen Salosen tuorein kiinnitys on ensi vuonna alkava viiden vuoden pesti San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana.
Esa-Pekka Salosen poikkeuksellisena vahvuutena 40 vuotta jatkuneessa musiikin johtamisessa pidetään hänen kykyään lukea partituureja säveltäjän silmin ja löytää tulkintoihin kerta toisensa jälkeen yhä uusia nyansseja, jotka sopivat juuri siihen hetkeen ja tunnelmaan.
Suomalaiset oopperan ystävät pääsevät nauttimaan Salosen ainutlaatuisesta kyvystä loihtia musiikista ennen kokemattomia elämyksiä, kun Richard Wagnerin neliosaisen Ring-teossarjan ensimmäinen osa Reininkulta saa ensi-iltansa 30. elokuuta Kansallisoopperassa. Oopperamaailman merkkipaaluksi kutsutun Niebelungin sormuksen eli Ringin uudesta suomalaisesta tulkinnasta vastaavat kapellimestari Salosen ohella ohjaaja Anna Kelo, lavastuksesta, valaistuksesta ja videosuunnittelusta Mikki Kunttu sekä pukusuunnittelija Erika Turunen.
SALOSEN RINNALLA SIBELIUSTA VIRTUAALISESTI
Lokakuussa kauppa- ja elämyskeskus Triplassa Helsingin Pasilassa ovensa avaava Musiikkimuseo Fame tarjoaa tilaisuuden seurata Salosen työskentelyä hänen tämän hetken päätyönantajansa Lontoon filharmonisen orkesterin pääkapellimestarina virtuaalitodellisuuden keinoin. VR-toteutus vie museovieraat 360-kameran välityksellä kapellimestarin korokkeen eteen Salosen ja orkesterin väliin nauttimaan toisen kunniagalleristin Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian loppuhuipennuksesta.
Salosen lisäksi Suomen musiikin kunniagalleriaan on nimetty tähän mennessä kaksitoista suomalaisen musiikin legendaa. Myös oopperalaulaja Aino Ackté, viihdeorkesteri Dallapé, sanoittaja Reino Helismaa, pelimanni Konsta Jylhä, iskelmälaulaja Katri Helena, säveltäjä Toivo Kärki, kansantaiteilija Juice Leskinen, iskelmälaulaja Georg Malmstén, metallimusiikkiyhtye Nightwish, säveltäjät Kaija Saariaho ja Sibelius sekä iskelmälaulaja Olavi Virta esitellään Salosen ohella arvokkaasti Musiikkimuseo Famessa.
Kulttuurihistorialliselle museohankkeelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. Myös Helsingin kaupunki tukee museoprojektia kolmivuotisella kehitysavustuksella.
Suomen kansallismuseon ja Helsingin kaupunginmuseon suuri rooli hankkeessa takaavat puolestaan museoalan erityisosaamisen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa samoin kuin lukuisa joukko kaupallisia kumppaneita.
Suomalaista nykyteknologiaa ainutlaatuisesti hyödyntävän museokonseptin kohderyhmänä ovat koko kansan ohella kaikki ulkomaalaiset musiikin ystävät. Famen keskeisenä tavoitteena on markkinoida modernia innovaatiokokonaisuutta suomalaisena vientituotteena.
LUKUISA JOUKKO KUMPPANEITA TÄYDENTÄÄ KOKONAISUUDEN
Musiikkimuseo Famen kaupalliset kumppanit tarjoavat monimuotoisesti oman osaamisensa hankkeen käyttöön. Tuoreimpina mukaan ovat lähteneet medioina Clear Channel ja Ilta-Sanomat sekä Henkilöstöpartneri Vertico, joka tuottaa pääosan museon henkilöstöpalveluista.
Aiemmin projektiin ovat jo sitoutuneet L-Fashion Group pääyhteistyökumppanina sekä muina yhteistyökumppaneina Ravintola Fame / Kanresta, Bauer Media, Cardu-mobiiliklubikortti, Geniem, Grano & Grano Diesel, Lexia, Lippupiste, Made by Choise, Original Sokos Hotel Tripla, Securitas, Singa, Sponsor Insight ja TMG Events.
Teknologiakumppaneina uudenaikaista museosisältöä ovat tuottamassa Aalto-yliopisto, Bright Group, Genelec, Media Tailor, Myinfomonitor, OiOi, Samsung, Taction Enterprises ja Teatime Research.
Live-tuki Music Finland
Kenelle tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu artisteja tai yhtyeitä edustaville, Suomeen rekisteröidyille yrityksille tai yhteisöille, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä eikä niillä ole verovelkaa. Tuen saajilta edellytetään investointikykyä ja pitkäjänteistä kansainvälistymisstrategiaa. Tuki kohdistuu suomalaisiin artisteihin ja yhtyeisiin, joilla on näyttöjä kansainvälisestä kysynnästä.
Live-tukea ei voida myöntää yksityishenkilöille.
Mihin tarkoituksiin tukea voi käyttää?
Live-tuki on alkuvaiheen vientituki. Sillä tuetaan artistin tai yhtyeen kansainvälistymistä uusilla markkina-alueilla. Live-tuella voidaan tukea myös uuden julkaisun tai laajemman markkinointikokonaisuuden yhteydessä toteutettavia kiertueita tai esiintymisiä.
Tukea voi hakea seuraavan kaltaisiin hankkeisiin:
- Ulkomailla tapahtuvat kiertueet artistille/yhtyeelle uusilla markkina-alueilla tai osana uuden julkaisun markkinointia
- Ulkomailla tapahtuvat merkittävät yksittäiset esiintymiset (esim. merkittävä festivaali, showcase-tapahtuma tms), jotka voivat kasvattaa artistin/yhtyeen näkyvyyttä tai muilla tavoin edistää kansainvälistymistä
- Ulkomaisten ammattilaisvieraiden kutsuminen Suomessa tapahtuvaan esiintymiseen
Haku ja lisätiedot tästä.
Näkyvyystuki Music Finland
Kenelle tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu artisteille, säveltäjille sekä heitä edustaville yrityksille. Tuen saajilta edellytetään investointikykyä ja pitkäjänteistä kansainvälistymisstrategiaa. Tuen saajilla on jo entuudestaan näyttöjä kansainvälisestä kysynnästä.
Tukea voivat hakea
- Suomeen rekisteröidyt yritykset, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä ja joilla ei ole verovelkaa
- Yksityishenkilöt (Suomen kansalaiset tai pysyvästi Suomessa asuvat henkilöt)
Hakijat ovat itse tai edustavat
- vientiartisteja
- säveltäjiä
Tukea hakevan yksityishenkilön tulee olla tekijänoikeusjärjestön asiakas ja verovelvollinen Suomeen.
Katso hakuohjeet ja lisäinfot Music Finlandin sivuilta tästä.
Juha Vainio -palkinto Pyhimykselle
Mikko Kuoppala on suomiräpin keskeinen kehittäjä, joka aloitti uransa vuosituhannen alussa julkaisemalla ensin neljä omakustannetta. Ensimmäinen levy-yhtiöjakeluun päätynyt julkaisu ilmestyi vuonna 2006 nimellä Ai, tähän väliin? ja sitä on seurannut puolen tusinaa julkaisua, joista viimeisin Tapa poika oli viime vuoden palkituin levy. Kuoppala sanoitti vuonna 2006 kappaleessa Kaunis mieli tulevaa artistinpolkuaan ja -minuuttaan: ”Kato, mä leikkaan pintaani höylällä / tökätkää haarukall, mä oon vereslihall pöydällä”. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin suuri yleisö sai haarukkapalansa Kuoppalan tilityksistä – ja rakastui niihin.
Murheellisten laulujen ja hukattujen valttikorttien maassa on tilaa myös räppärille, joka päivittää suomalaisen kaihon ja murheen 2000-luvun runomittoihin. Kuoppalan kappaleet ovat nykyajan laulaja-lauluntekijyyttä, jossa kertoja havainnoi todellisuutta ympärillään omin sanoin ja omalla äänellään. Pyhimyksen teksteissä kuuluvat yhtä lailla sykkiläinen sivistys kuin Maltsulainen meininki eli Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa vietetyt oppivuodet ja Helsingin Malminkartanossa tepasteltu teini-ikä.
Kuoppalan räpit haastavat kuulijansa sakeilla viittauksilla. Jotta tekstit aukeavat, kuulijan pitää tuntea muiden muassa mennyt populaarikulttuuri – ”nyt on jo syksy / en Tavaramarkkinoiden salmiakkiin pysty” – ja keskiajan fransiskaanifilosofi Vilhelm Occam – ”heiteltiin toisiamme Occamin kirveillä”. Kuoppalan suurin hitti Jättiläinen saattaa sisältää viittauksen palkinnolle nimensä antaneen Juha Vainion vanhaan hittiin: ”Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo / siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallo”.
Pyhimyksen suosio on kyseenalaistanut käsityksen, että hitissä tekstin pitää olla helppo ja aueta ensikuulemalta. Kuoppala tekee monitulkintaisia lyriikoita, joita kuulija joutuu miettimään ja analysoimaan. Samalla tekstit ovat samastuttavia ja menevät tunteisiin. Kuoppala osaa olla Pyhimyksenä sivistynyt, nokkela ja syvällinen, mutta hänellä on myös muita taiteilijaminuuksia ja sanoittajaidentiteettejä. Teflon Brothersissa pääsee irti bailukkaampi ja iskelmällisempi riimittelijä.
Kuoppala on vaikuttanut myös Ruger Hauer -yhtyeessä ja tekee ahkerasti yhteistyötä muiden artistien kanssa.
Juha Vainio Rahaston hallitus palkitsee Mikko Kuoppalan kyvystä pukea ikuisuusaiheet ajankohtaiskuosiin ja ajankohtaisaiheet tarinoiksi, jotka tekevät yleisestä yksityistä ja päinvastoin. Kuoppala tekee tekstejä, jotka jättävät kuulijalle ajattelun ja löytämisen vaivan ja vapauden. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Kuoppalalle Kotkan Meripäivillä torstaina 25.7. kello 20 alkavassa Yleisessä Saunassa -viihdekonsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.
Juha Vainion Rahasto on jakanut aikaisemmin 28 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille. Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio ja Jukka Kuoppamäki.
Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Suomen Musiikintekijöiden yhdistys. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.