EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Creative Business Finland on tärkeä mahdollistaja luovien alojen kasvulle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät on samaa mieltä Lyhty – Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien kanssa: Creative Business Finland voi toimia luovien alojen kasvun mahdollistajana, mikäli se toteutetaan laaja-alaisena yhteistyömallina, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle.

Lue alta koko Lyhtyn kirjoitus.

Lyhty visioi: Millainen olisi Creative Business Finland?

Nykyisen hallituksen tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja ja osuutta bruttokansantuotteesta. Jo ennen vaaleja Lyhdyn tavoitteena ollut Creative Business Finland-instrumentin perustaminen kirjattiin myös hallitusohjelmaan. Mutta millainen kokonaisuus palvelee luovan alan elinvoimaisuutta parhaiten?

Luovien alojen osuus Suomen BKT:sta on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, paperi- teollisuuden tai ravintola- ja majoitustoiminnan. Ala on kasvanut myös vastoin kaikkia ennakkoluuloja myös työllisyydessä: kulttuurialat työllistävät jo nyt enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.

Suomella on vielä paljon saatavaa paitsi luovien alojen kotimaisen osuuden kasvussa myös luovien tavaroiden ja palvelujen viennissä. Esimerkiksi luovan alan eurooppalaisessa huippumaassa Iso-Britannissa luovan alan osuus palveluviennistä on jopa 84 %. Suomen vastaava luku on vielä vaatimattomat 9,5 % (2018).*

Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan luovan alan ekosysteemiin on investoitava sekä inhimillistä että rahallista pääomaa. Nyt TEM:ssä työn alla oleva Creative Business Finland -palvelukokonaisuus on kasvun kiihdyttäjänä erinomainen työkalu – kunhan se rakennetaan riittävän kokonaisvaltaiseksi ekosysteemipalveluksi. Pelkkä Business Finlandin vientituki-instrumentti olisi monimuotoiselle luovalle alalle liian kapea, vaikka toki itsessään tuiki tarpeellinen.

Parhaimmillaan Creative Business Finland olisi yhdistelmä paikallista ja kansallista luovan alan yritystoimintaa, alalle erityissuunnattuja vientitukia, ELY-keskusten että yrittäjäjärjestöjen toimintamalleja, eri toimialat ylittäviä yrityskeskuksia, monimuotoista korkeakouluyhteistyötä sekä saumatonta yhteistyötä maakuntien taidelaitosten ja median kanssa (ks. kuva).

Lyhty peräänkuuluttaa nyt Creative Business Finlandista laaja-alaista yhteistyömallia, jossa alueellisiin keskuksiin houkutellaan ja rakennetaan tietoisesti palveluita, tukea ja verkostoja luovan alan yritystoiminnalle. Luova ala kukoistaa ja ruokkii koko kansantaloutta, kun siihen investoidaan ja se tuodaan yhteen luontevasti muiden alan kasvuyritysten kanssa.

*Lyhdyn selvitys, Tilastokeskus, Anssi Heinonen 2019
Ilmo Laevuo
Lyhtyn puheenjohtaja

Teosto-palkinto-ehdokkaina seitsemän teosta

Julkaistu

Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2019 aikana.

”Seikkailu suomalaisten musiikillisen luomisvoiman parissa on aina yhtä jännittävä”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Ja jokainen vuosi on ainutlaatuinen. Tänä vuonna raatiin tekivät vaikutuksen vahvojen jazz-julkaisujen määrä sekä tapa, jolla vanhoja perinteitä päivitetään ja sovelletaan aina uuteen aikaan ja uusiin yhteyksiin. Kaikki esiraatilaiset nauttivat urakasta tänäkin vuonna ja uskon myös voittajan valitsevan varsinaisen raadin nauttivan äärimmäisen vaikeasta tehtävästään. Kaikki seitsemän teosta ovat palkinnon arvoisia.”

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen (aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan:

Folk – Jesse Markin
Totte Rautiaisen ja Jesse Markinin sävellykset ja sanoitukset levyllä Folk.

FOLK on sulatusuuni, jossa hiphop, 2000-luvun indie rock sekä pop, soul, elektroninen musiikki ja jazz muuttuvat joksikin uudeksi. Totte Rautiaisen sävellykset ja Jesse Markinin sanoitukset ovat aikamme universaalia musiikkia.

Hattarahiukset – Sur-rur
Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Ville Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset levyllä Hattarahiukset.

Sur-rurin Hattarahiukset-levyllä koruton ja ajoittain jopa naivistinen musiikki yhdistyy suorastaan vallattomiin, surrealismin kanssa flirttaileviin sanoituksiin. Levyllä seikkailevat Fleetwood Macin ja neiti Marplen tapaiset popkulttuurijyrät, tappamiaan lohikäärmeitä kyseenalaistava ritari, keittiön pöydän vallankumouksellinen leivänmuru, 50-luvulle juuttunut robotti ja monet muut. Yllättävien aiheidenkin yhteydessä bändi onnistuu yllättämään herkullisilla yksityiskohdilla.

Lehtojärven Hirvenpää – Lehtojärven Hirvenpää
Harri Kuusijärven sävellykset ja Jaakko Laitisen sanoitukset levyllä Lehtojärven Hirvenpää.

Lehtojärven Hirvenpää löytää uusia kulmia tangoon. Vuonna 2019 se on jonkin sortin uroteko. Harri Kuusijärven sävellykset hakevat musiikilliset vaikutteensa jostain tango nuevon ja tanssilavan väliltä. Jaakko Laitisen lyriikat käsittelevät aiheita, joihin ei genressä ole kajottu ja tekee sen juuri sopiva pilke silmäkulmassa, suomalaista veijariperinnettä päivittäen. Hikiläikät paidan kainaloissa kuuluvat osana kokonaisuutta.

Näytän missä asun – M
Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset levyllä M – Näytän missä asun

Minja Kosken sävellykset ja sanoitukset ovat kaunista pop-musiikkia, jossa arkisia asioita tarkastellaan persoonallisen koskettavasti. Sävellysten voimasta kertoo se, miten ne upealta ne kuulostavat levyn ajoittain hyvinkin paljaissa raameissa.

…On Escher – Sami Klemola
Sami Klemolan sävellys …on Escher

Klemolan kolmen teoksen sarja on syvästi paradoksaalinen. Se tekee minimalismista maksimalistista, ambientista aggressiivista ja metelistä kaunista. Ennen kaikkea se on kuitenkin energinen ja elämäniloinen.

Syrtti – OK:KO
Okko Saastamoisen sävellykset levyllä Syrtti.

Viime vuosien hienojen kotimaisten jazz-levyjen joukossa Syrtti erottuu suomalaisuudellaan. OK:KO on onnistunut tuomaan modaalisen jazzin yli puolivuosisataiseen perinteeseen nojaavaan musiikkiinsa kansanmusiikkivaikutteita hienovireisellä ja herkällä tavalla, joka ei tee asiasta numeroa. Vaikutus on piristävä ja raikas.

To Sappho – Signe
Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellykset ja sovitukset Sapphon, Edith Södergranin, Josefiina Vannesluoman ja Selma Savolaisen teksteihin levyllä To Sappho.

To Sappho laajentaa kuvaamme siitä mihin moderni lauluyhtye pystyy. Jazzista, kokeellisesta sekä valtavirtapopista ja nykymusiikista ammentavat sävellykset sisältävät ajoittain hyvinkin pelottomia harmonisia ratkaisuja. Riisuttu toteutus korostaa sekä melodioiden rikkautta että teatraalisuutta.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla Teoston asiakkaina olevat säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen (esiraadin pj), musiikkitoimittaja, tietokirjailija Mervi Vuorela, musiikkitoimittaja Lotta Emanuelsson, musiikintutkija, musiikkitoimittaja Mikael Mattila, toimittaja Katri Kallionpää, viulisti Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee viisihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Sebastian Hilli, Stina Koistinen ja Nicolas ’Leissi’ Rehn sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet luova johtaja Ville Vilén (Yle) ja kapellimestari Dalia Stasevska. Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 23. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Musiikin isyysoikeus toteutuu yhä huonosti – kampanja kiinnittää huomion tekijä- ja esittäjätietoihin

Julkaistu

Musiikin isyysoikeus tarkoittaa, että tekijöiden ja soittajien nimet on mainittava kappaleen käyttämisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Tänä päivänä musiikkia kuunnellaan yhä enemmän online-alustoilla ja suoratoistopalveluissa. Näissä kerrotaan usein vain kappaleen artisti ja vain harvoin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, soittajien ja kustantajien tiedot.

”Kun musiikkia kuunneltiin vielä fyysisinä äänitteinä, nämä tiedot oli itsestään selvästi painettu levyn kansitietoihin ja kerrottiin myös tv- ja radiokanavilla. Musiikin siirtyessä verkkoon, isyysoikeuden noudattaminen on päässyt pahasti rapistumaan”, kertoo kampanjan kasvona toimiva iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja Veepee Lehto.

Tuoreessa kampanjassa ”Ketkä lempimusiikkisi tekevät?” musiikkialan järjestöt pyrkivät kiinnittämään kuuntelijoiden huomion siihen, kuinka monen ihmisen panos on tarvittu heidän lempikappaleensa syntymiseen. Sen takana on niin säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia kuin monen eri instrumentin taitajia. Näiden kaikkien toimijoiden taiteellinen panos kuuluu lopullisella kappaleella ja heillä on oikeus myös tulla niiden yhteydessä mainituksi.

Tieto musiikista parantaa kuuntelukokemusta

Musiikkialan järjestöt Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Muusikkojen liitto käynnistivät vuonna 2018 hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa isyysoikeuden toteutumista musiikin kuuntelun alustoilla. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen ja siinä selvitettiin muun muassa kuluttajien toiveita.

”Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat arvostaisivat kattavia tietoja kuuntelemastaan musiikista nimenomaan musiikkikokemuksen syventäjinä. Tietojen avulla kuulijat voisivat hakea lisää kuunneltavaa esimerkiksi lempikitaristiltaan tai säveltäjältään”, sanoo hankkeessa mukana ollut Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Syynä isyysoikeuden huonoon noudattamiseen on paitsi alustojen moninaisuus, myös musiikkibisneksen pitkä ketju toimijoita ja vaihtelevat käytännöt. Online-alustoille musiikkikappaleet kulkevat tekijöiden, levy-yhtiöiden, kustantajien sekä erilaisten jakelijoiden eli aggregaattoreiden kautta. Monet alustat kuten esimerkiksi Spotify vastaanottavat tekijätietoja kuitenkin ainoastaan levy-yhtiöiden kautta. Musiikkitiedoille eli ns. musiikin metadatalle ei ole sovittu yhteisiä menettelytapoja, mikä aiheuttaa tietoihin virheitä tai ristiriitoja.

”Mitä enemmän musiikin kuuntelijat eli alustojen käyttäjät kiinnostuvat näistä asioista, sen suurempi paine koko toimialalle syntyy tehdä tälle asialle jotain. Datan avoimuus ja yhtenäisyys on yksi musiikkibisneksen tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä”, sanoo Toivonen.

Kampanja kannustaa jakamaan tekijä- ja soittajatietoja

Kampanjassa kannustetaan suomalaisia jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoja lempikappaleistaan ja niiden tekijöistä tunnisteella #musiikkitiedot. Tällä tavalla tietoisuus suomalaisten musiikin tekijöistä ja esittäjistä leviää laajempaan tietoisuuteen.

”Näin kuulijat saavat musiikista oikean kuvan. Mitä enemmän tekijöistä puhutaan, sitä enemmän heillä on töitä. Ja sitä enemmän suomalainen musiikki kehittyy ja menee eteenpäin”, sanoo Lehto.

Kampanjan sivustolla musiikkitiedot.fi annetaan isyysoikeudesta lisätietoa sekä kerätään viime aikojen suosituimpien kappaleiden tekijä- ja esittäjätietoja. Kampanjan kautta kuulijat voivat myös tarkistaa lempikappaleidensa tiedot.

”Koska tiedot ovat tällä hetkellä hajallaan ja eri lähteissä, haluamme auttaa kuuntelijoita tarjoamalla varmasti oikeaa ja kattavaa tietoa. Toiveen tai kyselyn biisin tiedoista voi esittää sekä somessa että lähettämällä meille sähköpostia. Me kaivamme oikeat tiedot esiin”, Toivonen lupaa.

Musiikintekijöiden rahaston haku käynnissä helmikuun 2020 loppuun

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston haku on avoinna 29.2.2020 saakka.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Stipendityypit

Stipendejä voi hakea neljästä eri hakukohteesta. Voit hakea stipendiä useammasta hakukohteesta samalla hakukierroksella.
1. Työskentelystipendi
Työskentelemiseen musiikintekijänä, luovaan työhön.
Stipendi on tarkoitettu luovaan työhön säveltäjänä, sanoittajana ja/ tai sovittajana. Stipendiä voi hakea myös tilaustöihin. Esim. sovittaja voi hakea stipendiä sovitustilaustyöhön. Tilaajan allekirjoittama aiesopimus tai tilaussopimus suositellaan liitettäväksi hakemukseen.
Työskentelystipendi on tarkoitettu luovan työn tukemiseen, eli teosten tekemiseen, ei niiden esittämiseen. Stipendit ovat suuruudeltaan 1000 – 3000 euroa.
2. Reissustipendi
Matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan, osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla.
Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöiden luovasta työstä aiheutuvien matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan sekä ammattiin tai ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien tapahtumien osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla. Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.
3. Hankintastipendi
Hankintoihin, työhuoneen vuokraan.
Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöille työkalujen (soittimet, ohjelmistot, tietokoneet, muut laitteet, yms.) hankintaan tai työskentelytilojen vuokraan. Hankintojen tulee tukea hakijan tekijyyttä, eli esim. live-esiintymisissä tarvittavia hankintoja ei tueta. Tuki myönnetään kertaluontoisesti, eli esim. työhuoneen vuokraan ainoastaan tuettavan hankkeen keston ajan. Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa. Laadi budjetti mahdollisimman realistiseksi ja huomioi, että hankintakohteen tulee olla kohtuuhintainen.
4. Erityisstipendi
Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu. Hakijan tulee olla vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä. Erityisstipendiä voi hakea esim. opintoihin ulkomailla, matkakuluihin tai pitkäkestoisen työskentelyn tukemiseen. Erityisstipendejä jaetaan vain muutama vuodessa. Erityisstipendi on 6.000 – 12.000 euroa. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.

Yhteystiedot

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036
riittakaisa.huttunen (at) gmail.com

Edition Elvis -katalogi Fennica Gehrman -kustantamolle

Julkaistu

– Edition Elvisin kustannustoiminta syntyi 1980-luvulla tiettyyn tarpeeseen. Kustantajat eivät ollut kiinnostuneita sovitusten kustantamisesta eikä niistä syntyvien nuottimateriaalien myymisestä asiakkaille. Niinpä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry aloitti Arthur Fuhrmannin johdolla kustannustoiminnan, jonka fokuksessa oli orkesterisovitukset. Suomen Musiikintekijöiden nykymuotoon tämä kustantamistoiminta ei enää istunut kovin luontevasti. Niinpä aloitimme keskustelut Fennica Gehrmanin kanssa katalogikaupasta. On kaikkien etu, että Edition Elvis -katalogi on jatkossakin vastuullisissa ja ammattitaitoisissa käsissä, toteaa Aku Toivonen, Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Kustannuspäällikkö Jari Eskola Fennica Gehrmanista vahvistaa, että Edition Elvis kaupalla tavoitellaan entistä parempaa palvelua juurikin orkesteriasiakkaille.

– Kentältä tulevan viestin mukaan viihdeorkesterimusiikille on jatkuva ja kasvava tarve, Eskola toteaa ja lisää, että Edition Elvis -kauppa, yhdistettynä Fennica Gehrmanille vuoden 2020 alusta Warner/Chappell Music Finlandin siirtyneeseen viihdemusiikin vuokranuottijakeluun, antaa kustantamolle hyvät lähtökohdat erityisesti viihdeorkesteriteosten jakeluun.

– Tämä on erinomainen tilaisuus pohtia kustantamon asemaa viihde- ja puhallinorkesteriteosten kustantajana sekä perehtyä ja reagoida siihen, millaista viihde- ja puhallinorkesteriohjelmistoa juuri nyt sävelletään – big bandeja unohtamatta, Eskola sanoo ja vakuuttaa, että katalogi saa Fennica Gehrmanista ”arvoisensa kodin”.

– Tulemme kunnioittamaan Edition Elvisin ja Arthur Fuhrmannin henkeä jatkossakin. Tulen itse puhallinorkesteripiireistä, ja tiedän Edition Elvis -brändin arvon puhallinväen keskuudessa. Osa takavuosien keskeisimmästä puhallinorkesteriohjelmistosta onkin ollut Edition Elvisin kustantamaa, Eskola sanoo.

Jatkossa Edition Elvis -asioissa tulee olla yhteydessä Fennica Gehrman -kustantamoon.

Fennica Gehrman Oy on vuonna 2002 perustettu kustantamo, joka jatkaa Fazerin taidemusiikkikustantamon perinteitä. Fennica Gehrmanin katalogiin kuuluu noin 13.000 teosta, ja se on maan suurin musiikkikustantamo. Ajankohtaisia säveltäjänimiä ovat mm. Kalevi Aho, Mikko Heiniö, Kimmo Hakola, Lotta Wennäkoski, Olli Kortekangas ja Matthew Whittall. Katalogiin kuuluu myös huomattavia säveltäjänimiä Jean Sibeliuksesta Uuno Klamin ja Leevi Madetojan kautta Joonas Kokkoseen. Fennica Gehrman edustaa lisäksi mm. Boosey & Hawkesin, Breitkopf & Härtelin, Schott Musicin ja Faber Musicin katalogeja. 

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Musiikin edistämissäätiön arvosoitinkokoelma on esillä Helsinki Tonefestissä

Julkaistu

Musiikin edistämissäätiön MES-soitinpankki vuokraa arvosoittimia muusikoille ammattikäyttöön. Laadukkaat vintage-soittimet säilyvät hyvässä kunnossa Kruununhaassa Kitarapajan ylläpitäminä ja ovat heti käyttövalmiudessa esimerkiksi äänitys- ja sävellysprosesseihin.
“Valikoima on varsin vaikuttava.

Soittimet ovat hyvissä säädöissä olevia pitkän historian omaavia vuosikertavehkeitä, joten niitä soittaessa henki puhuttelee ja äänittäjä hymyilee. Myös hinnoittelu on todella kohtuullinen” kertoo Kie Von Hertzen Riffin haastattelussa.

Soittimia voivat vuokrata kaikki Muusikkojen liiton, Suomen säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsenet sekä Gramexin taiteilija-asiakkaat ja Teoston tekijäasiakkaat.

Tule tutustumaan arvosoitinvalikoimaan Tonefestiin Kulttuuritalolle 8.2. Tapahtuma on maksuton.

Lue lisää MES-soitinpankista

Lue lisää Tonefestistä

Etnogaalan 2020 voittajat on julkaistu

Julkaistu

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Säveltäjänä hän on luonut tunnistettavan tyylin, joka on täysin vapaa genrerajoista. Hän sanoo: ”Parasta työssäni on monipuolisuus, epäsäännöllisyys ja vaihtelevuus.” Niinpä hän on työkseen päätynyt soittamaan, säveltämään, sovittamaan, miksaamaan, tuottamaan. Hänen nimensä löytyy yli 200 levyltä. Teoston tiedoista löytyy yli 700 sävellystä ja sovitusta.

Hän sanoo: ”Saan energiani kanssamuusikoilta.” Niinpä hän vuonna 2018 päätyi keikalle tai studioon yhteensä 38 eri kokoonpanon kanssa. Hän on valovoimainen, arvostettu, energiaansa ja osaamistaan auliisti jakava musiikkivaikuttaja. Nyt hän on myös vuoden kansanmusiikkitekijä.

Koko tiedote:

Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen kolmatta Etnogaalaa torstaina 9.1.2020. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä ja nautittiin kolmetuntinen minifestivaali livemusiikin ja tanssin parissa.

Etnogaalan voittajat kategorioittain (viestin lopussa perusteluineen):

Risteys-palkinto (Palkinto: Maailman musiikin keskuksen palveluja 2000 eurolla)
Eva Jacob

Vuoden artisti (Palkinto: 2000 €, Muusikkojen liitto)
Juurakko

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinto: Kansainvälistymispaketti, Music Finland)
Johanna Juhola

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Vuoden tanssintekijä (Palkinto: 1000 €, Suomen nuorisoseurat)
Timo Saari

Vuoden tulokas (Palkinto: mainos Kansanmusiikkilehteen, Suomen kansanmusiikkiliitto)
Vimma

Vuoden ilmiö (Palkinto: Tiedotuspaketti, Marjatta & Kaisa)
Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA!

Vuoden ilmiö, kunniamaininta (Palkinto: Paula Huhtasen taideteos MAGIC house, Maaseudun sivistysliitto)
Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala – Hiilidioksidipäästöttömät pyöräkiertueet

“Lämmintunnelmainen gaala veti jälleen Tavastian täyteen. Kolmas Etnogaala heijasti voittajavalinnoilla ja ohjelmalla hyvin tämän hetken maailmaa ja ilmiöitä. Kansanmuusikot ovat ajassa kiinni, haluavat ottaa kantaa ympäröivään maailmaan. Etnogaalan tämän vuoden ITE-taiteilija Paula Huhtanen toi gaalaan iloismia, jota myöskin tarvitaan vastapainoksi tämän päivän hektisessä arjessa.“ kertoi Etnogaalan tuottaja Sirpa Lahti.

Etnogaalassa esiintyivät Amanda Kauranne, ENKEL, Compañía Kaari & Roni Martin, Aili Järvelä ja Helsinki-Cotonou Ensemble, sekä Jouko Kyhälä, joka soitto palkintojenjaon yhteydessä viralliset livefanfaarit. Tavastialla oli esillä ITE-taiteilija Paula Huhtasen töitä, jotka levittävät ympärilleen, taiteilijan sanoin, “iloismia”.

Ilta aloitettiin Tanssiin kutsu! -tansseilla, jotka kantoivat vuoden 2020 kansanmusiikin ja kansantanssin alan virallisen teeman nimeä. Tavastialla lämmiteltiin Pispalan sottiisin paritanssilähettiläiden sekä kansanmusiikin ja kansantanssin opiskelijoiden johdolla. Etnogaalan lopuksi koko gaalaväki tanssi yhteisen afrokatrillin Riina Hosion huutamana.

Koko Etnogaala on katsottavissa toistaiseksi Yle Areenassa osoitteessa: https://areena.yle.fi/1-50400601

Etnogaalan järjesti Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita olivat Yle, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Kalevalaseura, Musiikin edistämissäätiö, Suomen musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia / Pispalan sottiisi, Maaseudun sivistysliitto, Muusikkojen liitto, Suomen kansanmusiikkiliitto, Marjatta & Kaisa, Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus, Santasportin tanssijakoulutus, Centria ammattikorkeakoulu, Digelius Music sekä Suomalaisen kansantanssin ystävät (Kansallispukuvuokraamo).

Gaalan yhteydessä toteutettavan kansainvälisen vierasohjelman tukijoita olivat lisäksi Music Estonia, Saura Booking Agency, Viron suurlähetystö sekä Suomen Tukholman -instituutti.

Etnogaala oli osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
10.1. FolkForum-seminaari www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/folkforum
10.-11.1. Folklandia-risteily www.folklandia.fi
11.1. PerinneArkkiklubi, Folklandian jatkot, jossa esiintyy Polenta www.facebook.com/events/832586503862490/

Kuvat:
Maarit Kytöharjun ottamia kuvia Etnogaalasta tulee tähän kansioon perjantain 10.1. aikana.
https://drive.google.com/drive/folders/1s7CAFrufHtZql8upCgZIuBLiy6xyJBL1?usp=sharing

Esiintyjien ja ehdokkaiden press-kuvat:
https://drive.google.com/open?id=198iTI6eJLRZW-E01ImLFy8cVEQczOjgF

 

Palkitut kategorioittain perusteluineen:

Risteys-palkinto (Palkinto: Maailman musiikin keskuksen palveluja 2000 eurolla)
Eva Jacob

Risteys-palkinnon voittaja on vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana väsymättömän aktiivisesti tuonut yhteen muusikoita ja yleisöjä yli kansallisuus- ja genrerajojen. Hänen ansiostaan Helsingissä on tänä päivänä elävä, monikulttuurinen, avoin ja lämmin ammatti- ja harrastajamuusikoiden klezmer-perhe. Hän on muusikko, opettaja, kuoronjohtaja, bändiliideri, organisaattori ja unohtumattomien jamien sielukas ja avarasydäminen “Mama”.

Vuoden artisti (Palkinto: 2000 €, Muusikkojen liitto)
Juurakko

Vuoden artisti on persoonallinen, genrerajoja koetteleva sekä perinnettä ja nykymusiikkia yhdistelevä kokoonpano. Yhtyeen lämmin stemmalaulu, maanläheinen soittimisto ja yhteisöllisyyttä puhkuva meininki tekevät Vuoden artistista yhtyeen, jolla on oma, erityinen ääni. Yhtyeen sovituksissa käytetään soittimia taitavasti ja säästeliäästi ja sovituksissa kansanmusiikin henki kohtaa bluesin.

Vuoden kansainvälistyjä (Palkinto: Kansainvälistymispaketti, Music Finland)
Johanna Juhola

If you look at the career of accordionist and composer Johanna Juhola over the years, there’s one definite feature that makes her stand out: it’s the bold and strong colours. Not only do her outfits and stage designs shine in brave nuances of red and blue, but also her music: it is adventurous, expressive, fairytale-like, yet smart, well-rooted and forward-thinking. Most of all, she’s highly professional and a by nature international artist – bringing a unique new voice to the world.

With a career as a recording artist spanning fifteen years, Johanna Juhola charms ever growing audiences in Europe and worldwide, touring with her Trio, the Reaktori quartet, her tango duo with Milla Viljamaa as well as with her newest solo project Imaginary Friends. A truly international act, she has also built herself a highly effective (female!) team: her manager Minna-Mari Roms working closely with Johanna and Anja Hövelmann taking care of the German-speaking market.

Keep up the excellent work and continue to brighten our world in strong Finnish colours!

Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinto: 2000 €, Suomen musiikintekijät)
Timo Alakotila

Säveltäjänä hän on luonut tunnistettavan tyylin, joka on täysin vapaa genrerajoista. Hän sanoo: ”Parasta työssäni on monipuolisuus, epäsäännöllisyys ja vaihtelevuus.” Niinpä hän on työkseen päätynyt soittamaan, säveltämään, sovittamaan, miksaamaan, tuottamaan. Hänen nimensä löytyy yli 200 levyltä. Teoston tiedoista löytyy yli 700 sävellystä ja sovitusta.

Hän sanoo: ”Saan energiani kanssamuusikoilta.” Niinpä hän vuonna 2018 päätyi keikalle tai studioon yhteensä 38 eri kokoonpanon kanssa. Hän on valovoimainen, arvostettu, energiaansa ja osaamistaan auliisti jakava musiikkivaikuttaja. Nyt hän on myös vuoden kansanmusiikkitekijä.

Vuoden tanssintekijä (Palkinto: 1000 €, Suomen nuorisoseurat)
Timo Saari

Hän on ahkeroinut koreografina mutta myös tehnyt vaikutuksen karismaattisena solistitanssijana. Hän on toiminut tanssin kentällä jo 20 vuotta ja omalla toiminnallaan tuonut kansantanssin juurekkaan kielen osaksi erityisesti teatterimaailmaa ja näyttämötaiteen kenttää.  Hän on pitkän linjan näkemyksellinen tekijä, joka on kansantanssiperinteen pohjalta onnistunut luomaan modernin ja itsenäisen tyylin tanssia. Hän onnistuu olemaan samaan aikaan elegantti ja perinteinen, omaääninen ja juureva. Lopputuloksena on taidetta, joka on vapaa olemaan kuulumatta tiettyyn aikaan tai tyylilajiin.

Vuoden tulokas (Palkinto: mainos Kansanmusiikkilehteen, Suomen kansanmusiikkiliitto)
Vimma

Vuoden tulokas iski tuomaristoon takavasemmalta ja oli tämän vuoden yllättäjä, omaperäinen ääni ja raikas tuulahdus. Yhtyeellä on kunnianhimoinen ote instrumentaalimusiikin tekemiseen, vaikka suomen kieltäkin käytetään, tuoden myös politiikkaa kuvaan mukaan. Vaikutteita on laajalta skaalalta jazzista progeen. Massiivisessa yhtyeessä erottuvat kaikki soitinten eri värit. Yhtye, joka on kadehdittavan vapaa vanhuuden ja klikkiytymisen kahleista. Vuoden tulokas on nimensä veroinen setti nuorta energiaa, taitoa, intohimoa, tyylitajua, tekemisen meininkiä ja kantaaottavuutta

Vuoden ilmiö (Palkinto: Tiedotuspaketti, Marjatta & Kaisa)
Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA!

Vuoden ilmiö toi tuulahduksen rohkeutta kansanmusiikkikentälle, tuuletti vanhoja näkemyksiä, uskalsi olla avoimen feministinen ja jopa provosoiva. Samaan aikaan kaikki perustui erittäin huolelliseen tutkimustyöhön. Tässä yhdistyivät esimerkillisellä tavalla historian tuntemus ja oma visio ja taiteilijuus. Kokoonpano käsittelee tabuja, jotka eivät ole peruskauraa kansanmusiikkipiireissä. Tuo kansanmusiikkiin kaivattua sisältöä ja sanomisen paloa. Vuoden ilmiö on historiatietoinen porukka, joka on samalla rohkeasti ja tanakasti kiinni tässä hetkessä, tässä yhteiskunnassa.

Vuoden ilmiö, kunniamaininta (Palkinto: Paula Huhtasen Taideteos MAGIC house, Maaseudun sivistysliitto)
Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala – Hiilidioksidipäästöttömät pyöräkiertueet

Intohimoisena pyöräilijänä Emilia Lajunen toi kansanmusiikkia kansalle pyöräillen jo vuonna 2015. Kesällä 2019 Emilia Lajunen ja Suvi Oskala lähtivät yhdessä hiilidioksidipäästöttömälle pyöräkiertueelle. Kansanmuusikoille ominaisesti tämä toiminta katsoo sekä historiaan, että tietenkin tulevaisuuteen – tuoden ilmi yhden mahdollisuuden vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen ja siten planeettamme tulevaisuuteen.

Eurooppalainen musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö: Epidemic Sound -katalogimusiikkiyritys ei kunnioita musiikintekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia

Julkaistu

Ruotsalainen Epidemic Sound -katalogimusiikkiyritys myy rojaltivapaata musiikkia erilaisiin tarpeisiin. Yritys hankkii katalogiinsa musiikin ns. buy-out-sopimuksilla, joilla ostetaan kerralla kaikki oikeudet kyseessä olevaan musiikkiin. Tällöin tekijä saa kertakorvauksen musiikkinsa käytöstä. Korvaus on usein alakanttiin arvotettu.

Kertakorvaus on ongelmallista, koska tällöin musiikin käyttö ei perustu sen käyttöarvoon, joka saattaa vaihdella kysynnän mukaan. Kärjistettynä: Tähtien Sota -elokuvien tunnussävelmä (säv. John Williams) olisi voitu myydä nimellisellä kertakorvauksella, kun useat muut elokuvan keskeiset tekijät saavat elokuvasta rojaltituloa esityskertojen mukaan, jopa vuosikymmenien ajan.

Epidemic Sound on myös korvannut kappaleiden yhteydessä esitettävät tekijätiedot omalla nimellään. Tällä käytännöllä rikotaan moraalisia oikeuksia, jonka mukaan tekijän nimi on mainittava teoksen yhteydessä.

Yle käyttää Epidemic Soundia

Erityisen ongelmallista on, että kansallista julkisen palvelun yleisradiotoimintaa verovaroilla harjoittavat instituutiot hankkivat ohjelmatuotantoihinsa musiikkia Epidemic Soundilta. Näin toimivat mm. Ruotsissa SVT sekä Suomessa Yle.

”On erittäin valitettavaa, että meillä on sama ongelma kuin Ruotsissa. Valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava Yle käyttää veronmaksajien rahoja suomalaisen musiikin tukemisen sijasta ruotsalaiseen arveluttavasti toimivaan yritykseen, eli Epidemic Soundiin”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Elokuvasäveltäjä ja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen Pessi Levanto on huolissaan elokuva- ja tv-säveltäjien työn tulevaisuudesta.

”Tv-sävellystyöt ovat vähentyneet säveltäjiltä viime vuosina merkittävästi. Siinä missä ennen tilattiin sarjaan räätälöityä musiikkia, käytetään nykyään useimmiten katalogia. Erityisen huolestuttavaa tämä on Ylen taholta, jonka tehtävä olisi kotimaisen kulttuurin – mukaan lukien musiikin – tukeminen”, Levanto sanoo. Hän myös kokee, että valmiin katalogimusiikin käyttö ”rappeuttaa musiikin arvostusta mediateoksen osana”.

”Siinä missä parhaimmillaan tarkoin harkittu ja varta vasten sävelletty musiikki on mielletty tärkeäksi teoksen osaksi ja persoonalliseksi ilmaisumuodoksi, on musiikki nyt päälle liimattu yhdentekeväksi tapetiksi. Tämä köyhdyttää sekä itse ohjelmia, että suhtautumista mediamusiikkiin – säveltäjistä puhumattakaan”, Levanto lisää.

Perusasiat tulee olla kunnossa

Nykyaikaisten ja tulevaisuuden markkinoiden näkökulmasta Epidemic Soundin tyyppisiä uusia toimijoita kuuluu Suomen Musiikintekijöiden mukaan kyllä alalle tulla, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

”Arveluttavasti toimivat tahot vääristävät kilpailua ja kylvävät alalle huonoja käytäntöjä. Musiikintekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, olisi toiminta hyväksytympää ja mahdollistaisi jopa yhteistyön. Erityisesti peräänkuulutamme Ylen vastuuta asiassa”, Aku Toivonen sanoo.

 

Suomen Musiikintekijät tukee ECSA:n lausuntoa

 ECSA ja Suomen Musiikintekijät tuomitsevat voimakkaasti toimet, jotka johtavat tekijänoikeuksia loukkaaviin vaikutuksiin.

 ECSA ja Suomen Musiikintekijät kannustavat alaa seuraaviin toimiin:

  • Yrityksien ja toimijoiden tulisi pidättäytyä yhteistyöstä tahojen kanssa, jotka eivät kunnioita tekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia.
  • Valtakunnalliset julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavien instituutioiden tulee lopettaa veromaksajien rahojen maksamisen toimijoille, jotka eivät kunnioita tekijöiden taloudellisia ja moraalisia oikeuksia.
  • Kaikkien musiikintekijöiden tulisi pidättäytyä allekirjoittamasta mitään sopimusta, jossa edellytetään kaikkien oikeuksien luovuttamista ikuisiksi ajoiksi, vieläpä edes ilman moraalisten oikeuksien, eli tekijätietojen, maininnan toteutumista.


Lue lausunto kokonaisuudessaan (eng).

ECSA:n (European Composer and Songwriter Alliance) verkkosivut.

Artikkeli aiheesta Digital Music News -sivulla.

Tunnetut musiikintekijät auttavat nuoria biisintekijöitä uralla eteenpäin

Julkaistu

Teosto, Music Finland, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät järjestävät viidettä kertaa intensiivikurssin nuorille, lupaaville musiikintekijöille. Kurssilla tunnetut biisintekijät ja tuottajat, kuten Jurek, Risto Asikainen, Axel Ehnström ja Tiina Vainikainen sekä muut alan ammattilaiset sparraavat uransa alkutaipaleella olevia musiikintekijöitä.  

”Musiikkiala on ollut viime vuodet murroksessa. Jatkuva uusiutuminen, uusien ideoiden ja virtausten seuraaminen sekä kansainvälistyminen on alan elinehto. Siksi haluamme tukea musiikillisesti lahjakkaita nuoria siinä, että myös biisien teko olisi heille varteenotettava ammatillinen vaihtoehto”, kertoo Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen. 

Kurssilaiset pääsevät myös itse tekemään musiikkia co–write-tiimeissä ja saavat biiseistään palautetta kurssin mentoreilta. Co-write eli musiikin kirjoittaminen yhdessä on tapa, jolla suuri osa popkappaleista syntyy tänä päivänä. 

Ponnahduslauta menestykseen 

”Monet nuoret musiikintekijät kaipaavat apua yhteistyökumppaneiden tapaamiseen sekä verkostojen luomiseen muiden biisintekijöiden kanssa. Lisäksi erilaiset sopimusasiat mietityttävät sekä tietenkin kustantajan ja/tai levy-yhtiön löytäminen”, kommentoi Minna Auvinen Suomen Musiikkikustantajista. “Kaikkina menneinä vuosina kurssilta on saatu pelkästään positiivista palautetta niin osallistujilta kuin kustantajiltakin. Future Hitmakers saa varmasti jatkoa tulevinakin vuosina.” 

Future Hitmakers –kurssi on inspiroinut monia musantekijöitä etenemään urallaan. Aikaisempien vuosikurssien kurssilaisista moni on päätynyt alalle ja tekee musiikkia ammattilaisina.  

Useampikin musiikintekijä on solminut kurssin jälkeen kustannussopimuksen. Näiden joukossa muun muassa Satu Saira, Peppina Pällijeff, Teemu Javanainen (2018), Kaisa Korhonen, Mikko Koivunen (2017), Karri Mikkonen ja Tiina Vainikainen (2016).  

”Parasta kurssilla oli se, että pääsi tutustumaan alan tyyppeihin, myös kustannusyhtiöiden edustajiin. Verkostoituminen on kuitenkin tällä alalla tosi tärkeää. Yhteistyötä on helpompi tehdä, kun on jo tavannut aiemmin”, vuonna 2016 kurssille osallistunut, nykyään pop-hittejä Aasian markkinoille tehtaileva Karri Mikkonen kertoo.  

Valinnat kurssille tekivät kustannusyhtiöiden edustajat Patric Sarin (HMC PUBLISHING) ja Semira Ketroussi (Elements Music), musiikintekijä Riku Mattila sekä Teoston, Music Finlandin, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Suomen Musiikintekijät ry:n edustajat. 

Kurssi alkaa maanantaina 13.1.2020 ja jatkuu toukokuuhun 2020 asti. Kurssin järjestävät Teosto, Music Finland, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Musiikintekijät. 

The House of Songs -vaihto-ohjelmaan lähtijät vuodelle 2020 valittu

Julkaistu

The House of Songs valinnut vuonna 2020 mukaan päässeet. Ensi vuonna Austiniin lähtevät Lumi Ollila ja Sofi Meronen. Lämpimät onnittelut!

Seuraavasta hakuajasta tiedotetaan loppuvuodesta 2020.

The House of Songs

THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia. Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon.

Päätavoitteena on edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja.

Suomen Musiikintekijät osallistuu lähtijöiden kustannuksiin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse.

THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta lähtijät. Lähtijät valitsee The House of Songs. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla.