Nina Lith, Author at Musiikintekijät

MES-tukien hakuajoissa muutoksia

Julkaistu 3.1.2018

Useat Musiikin edistämissäätiön tukimuotojen hakuajat muuttuvat. Muutos koskee äänitetuotannon tukea, markkinointi- ja vientitukea, elävän musiikin tukea ja työskentelytukea. Näiden tukien hakuajat aikaistuvat kahdella viikolla, muiden tukien hakuajat pysyvät ennallaan. Katso alla listaus uusista hakuajoista.

Muutoksella pyritään välttämään hakemusten käsittelyn ruuhkautumista, ja näin päätöstiedot saadaan hakijoille nopeammin. Joidenkin tukimuotojen hakukriteereissä on myös muutoksia, katso tiedote uusista ohjeistuksista täältä:

www.musiikinedistamissaatio.fi

Uudistuneet hakuajat

Hakuaika päättyy kunakin hakupäivänä klo 24.

Äänitetuotantotuki

1. 15.1. mennessä (äänitetuki)
2. 15.4. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki) 3. 15.8. mennessä (äänitetuki)
4. 15.10. mennessä (äänitetuki ja artistiuratuki)

Hakemukset pitää toimittaa viimeistään neljä kuukautta julkaisun jälkeen.

Markkinointi- ja vientituki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Elävän musiikin tuki (sis. VAKA-tuen)

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä

3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Kuoromatkatuki

1. 31.3. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen matkaa.

Työskentelytuki

1. 28.2. mennessä 2. 30.4. mennessä 3. 31.8. mennessä 4. 31.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen työskentelyjakson alkamista.

A V-tuotantotuki

1. 15.1. mennessä 2. 15.4. mennessä 3. 15.8. mennessä 4. 15.10. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tuotantojen valmistumista / julkaisemista.

Julkaisutuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen julkaisujen valmistumista.

Koulutustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen hankkeiden toteuttamista.

Tutkimustuki

1. 31.3. mennessä 2. 30.9. mennessä

Hakemukset pitää toimittaa ennen tutkimustyön aloittamista.

Yle uudisti UMK:n kesken kauden

Julkaistu 29.12.2017

UMK 2018:n ensimmäinen hakukierros oli jo tammi-helmikuussa. Lisäksi ”biisi & artisti -paketin” saattoi ilmoittaa kisaan vielä syyskuun alkupäivinä. Haku umpeutui 4. syyskuuta. UMK:n Facebook-sivu kiitti biisin lähettäneitä hehkuttaen: ”Teitä oli monta ja ilman teitä meillä ei ois koko kisaa!”

Kaikkien kisaan osallistuneiden noin 300 biisin tekijät saivat kuitenkin lokakuun lopussa ilmoituksen, etteivät ole jatkossa. Marraskuun alussa Yle tiedotti, että Suomea edustaakin Euroviisuissa Saara Aalto, joka nostettiin voittajaksi UMK:n ulkopuolelta. Ylen kertoman mukaan asiasta oli sovittu Aallon kanssa syyskuun puolivälissä. Aalto kertoo joutuneensa ”pitämään salaisuutta sisällään varsin pitkään” (HS 7.11. 2017).

Suomen euroviisu valitaan maaliskuussa kolmen sellaisen Aallon esittämän kappaleen joukosta, jotka eivät ole UMK:n satoa. Ylen mukaan Aalto on valinnut biisien tekijätiimit. Niissä on sekä ulkomaisia että kotimaisia tekijöitä, mukaan lukien Aalto itse. Aallolla on tuore levytyssopimus Warnerin kanssa. Edellinen levytyssopimus oli Sonyn kanssa, mutta se ei johtanut julkaisuihin.

Sosiaalisen median keskustelussa Yleä on arvosteltu siitä, että se tuottaa yhdelle levy-yhtiön suojissa olevalle artistille mittavan promokampanjan veronmaksajien piikkiin. Myös kisan säännöistä luistaminen kummastuttaa: UMK 2018 -sääntöjen mukaan artisti saa osallistua kisaan yhdellä biisillä eikä esimerkiksi kolmella, kuten Aalto. Puhumattakaan siitä, että kisan toteutustapa muutettiin kesken kaiken.

Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen kritisoi Ylen päätöstä.

”Voiko Ylen tuleviin kilpailuihin enää luottaa? Muuttuvatko säännöt jatkossakin tällaisissa kilpailuissa? Tämänhetkisen tiedon mukaan ne voivat aina yllättäen muuttua. Luottamustamme Yleä kohtaan koetellaan nyt kovasti”, Toivonen pohtii.

Hän muistuttaa, että tekijät olivat laittaneet Uuden Musiikin Kilpailuun sekä henkisiä että taloudellisia panostuksia.

”Pettymys on suuri, kun ne kaikki pyyhitään roskiin tällä Ylen päätöksellä. Jos jokaisessa osallistuneessa biisissä on oletettavasti keskimäärin 5 osallista (tekijät, esittäjät, artisti / artistit), voidaan laskea, että pettyneiden joukossa on vähintään 1500 musiikin alan toimijaa. Mukana on ollut alan ammattilaisia.”

Toivonen kritisoi Yleä myös ylimielisestä suhtautumisesta kysymyksiin, jotka Suomen Musiikintekijät lähetti Ylelle koskien UMK:ta. Musiikintekijät ry lähetti Yleisradiolle avoimen kirjeen koskien UMK:n toteutuksen muuttamista kesken kisan. Kirje sisälsi kolme kysymystä. Niihin vastasi Ylen luovien sisältöjen päällikkö Ville Vilén. Lue kirjeenvaihto Ylen sivuilta.

”Jokainen tervejärkinen tietää, ettei UMK ole puhdas biisikilpailu”, sanoo laulaja-lauluntekijä Toivo Susi.

Hän on osallistunut kisaan useamman kerran, niin myös tänä vuonna.

”Olen indietekijä, jolla ei ole puhemiehiä. Joku sokea toivo laittaa silti osallistumaan”, Susi naurahtaa.

Naamapromo televisiossa kiinnostaisi. Toinen motivaattori on se, että biisikisoihin osallistuminen pitää yllä ammatillista osaamista.

”On mielenkiintoista lähteä rikkomaan tyylilajeja. Kisaa varten tehtiin mun yhdestä biisistä sellainen Euroviisu-henkinen sovitus. Maksoin sen tekemisestä tuottajalle joitakin satasia. Levylleni se sovitus ei tule.”

Toivo Suden mielestä Saara Aalto on nappivalinta euroviisuedustajaksi. Mutta Ylen tapa hoitaa asia noudattelee tuttua linjaa, joka ei miellytä.

”Tämä on malliesimerkki siitä, miten Yle kaventaa musiikintekijöiden mahdollisuuksia, vaikka sen tehtävä on pitää kulttuuri värikkäänä. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana sama ilmiö on ollut nähtävillä muuallakin, kuten Radio Suomessa. Musiikkitarjonta kaventuu entisestään ja kahteen isoon levytaloon päin kumarrellaan.”

Musiikintekijä on harmissaan siitä, ettei Yle-verosta pääse eroon.

”Kuuntelen enää vain Ylen erikoisohjelmia ja Radio Helsinkiä”, kertoo Jyväskylässä asuva Susi.

”Ehkä Yle oppii tämän vuoden farssista sen, että se lyö lukkoon kilpailun muodon ennen kisan julkistamista”, toivoo laulaja-lauluntekijä Ville Laaksonen.

Kilpailun muuttaminen kesken kaiken tuntuu Laaksosesta epäreilulta.

”Yhden artistin kutsuminen ei sinänsä ole mitenkään väärin, vaikka onkin minusta tv-katsojan näkökulmasta tylsä ratkaisu. Yle taisi perustella sitä kappaleiden huonolla tasolla, mikä on vähän kohtuutonta suomalaisia musiikintekijöitä kohtaan. Musiikillinen taso ei näyttäisi olleen UMK:n tärkein kriteeri aiemminkaan, vaan mukaan on valittu pikemminkin eri tyyppisiä esityksiä.”

Laaksosen mielestä UMK on ollut harvoja tv-tuotantoja, jotka esittelevät uutta kotimaista populaarimusiikkia. Hänen tavoitteensa kilpailuun osallistumisessa on ollut saada musiikilleen laajempaa yleisöä.

”Uskon, että saman tavoitteen jakaa suurin osa osallistujista.” Laaksonen pohtii, että kappaleiden tekemiseen uhrattu työ ei välttämättä mene hukkaan. Tosin Euroviisujen kappaleen kestolle asettama rajoitus on saattanut vaatia lisätyötä.

”Mutta kaikki osallistujat ovat aivan turhaan joutuneet tekemään esittelyvideot sekä tuottamaan muuta kilpailuun vaadittavaa materiaalia.”

Laulu joka muutti Heikki Salon elämän

Julkaistu 29.12.2017

”Lapsuuden sankarille äänitettiin Takomon studiolla toukokuussa 1986. Siitä tuli Miljoonasateen eka sinkku. Mulla oli laulupäivänä keuhkoputkentulehdus, mutta piti vaan vetää, kun Finnlevy oli budjetoinut asiaan just ne kolme päivää. Päätin laulaa oktaavia alempaa. Kyllähän levytyksestä kuulee, että jätkän ääni on päreinä. Vielä paremmin sen kuulee sinkun b-puolen biisistä Helenan baarissa.

Oon monta kertaa miettinyt, että mitä jos oisin laulanut Lapsuuden sankarille oktaavia korkeammalta, pikkupojan äänellä. Oisko se silloin vedonnut? En tiedä. Laulun julkaisu suisti mut ihan uudelle raiteelle. Edellisenä vuonna Miljoonasateella oli ollut neljä keikkaa. Sinkun julkaisun jälkeen meillä oli 150 keikkaa vuodessa.

Sävellys syntyi muistaakseni vuonna 1977. Siihen oli useita tekstiversioita, joista yksi oli Kirkkoon tahdon asumaan. Olin joskus nimittäin Lapuan seurakunnassa nuoriso-ohjaajana ja pastori moitti minua siitä, että menin kirkkoon huolettomasti, kuin kotiini. Myöhemmin, kun erosin kirkosta, sanoitus tuntui turhalta ja sävellys jäi ilman tekstiä. Kirjoitin Lapsuuden sankarille -tekstin vuonna 1983. Mua kiinnosti siihen aikaan globaali näkökulma ihan konkreettisesti. Eli se, että joku kiertää maapalloa ympäri ja näkee asioita. Ja joku sieltä maapallon pinnalta antaa säkeitä sille, joka kiertää. Valitsin laulun aiheeksi Juri Gagarinin. Ja hän ei muuten ole lapsuuteni sankari, kuten olivat Tarzan, Punainen Pilvi ja monet muut.

Olen käynyt armeijan 70-luvulla, mutta 80-luvulla halusin eroon koko touhusta. Se ei käynyt silloin vielä niin helposti, että vain luovuttaa sotilaspassin sotilaspiirille. Mun piti matkustaa Helsinkiin tapaamaan asevelvollisten tutkijalautakuntaa ja perustella heille vakaumustani. Näytin niille Lapsuuden sankarille -tekstin. Selitin, että tällaisia rauhanlauluja mä nykyään kirjoitan ja näitä mä aion tulevaisuudessa tehdä työkseni. Yksi kapiainen alkoi huutaa, että mun ikäpolveni sotilaita on Libanonissa rauhaa turvaamassa. Että olisiko mun mielestä jotain apua siitä, että menisin laulamaan lauluani sinne rintamalinjojen väliin.

Lautakunnan puheenjohtaja tyynnytteli kapiaista ja kyseli lisää laulujen kirjoittamisesta. Myöhemmin ymmärsin, että hän oli Per-Erik Förars, joka 60-luvulla loi tangolaulajan uraa muun muassa Toivo Kärjen ja Erkki Melakosken orkestereissa. No, vuonna 1997 Miljoonasade kutsuttiin Libanoniin esiintymään YK:n rauhanturvajoukoille. Lapsuuden sankarille soi silloin just siellä rintamalinjojen välissä.

”Isäni varovaisena lapualaismiehenä oli aikoinaan kauhuissaan siitä, että poika julkaisee biisin neuvostoliittolaisesta sankarista.”

Miljoonasade oli tämän laulun myötä osallisena laulev revolutsioonissa, laulavassa vallankumouksessa. Me oltiin Virossa tosi suosittuja 1980-luvun loppupuolella. Meidät haettiin Piritan satamasta limusiinilla ja meitä pyöritettiin ympäri Tallinnaa niin, että limusiinin nokassa oli vieretysten Suomen lippu ja Viron lippu. Siis vuonna 1988, Neuvostoliiton aikana.

Lapsuuden sankarille on käännetty ja levytetty myös viroksi kahden eri artistin toimesta. Kaikkiaan kappaleesta on tehty 18 levytettyä versiota. Siitä löytyy muun muassa mun kirjoittama pornoversio Kun mä nykäsen mällit, jonka on levyttänyt Hauli Bros. Sitten on muun muassa kaksi eri gregoriaanista munkkikuoroversiota ja Turo’s Hevi Geen versio Aja Tapani Kansa. Sleepy Sleepersin versioon Nykäsen Matti menin antamaan täydet tekstioikeudet 80-luvun lopulla. Muistan, miten sanoin meidän bändin jätkille, että eihän tästä Sleeppari-versiosta voi koskaan tulla mitenkään suosittua. Sitten parikymmentä vuotta myöhemmin se soikin Matti-elokuvan tunnarina.

Isäni varovaisena lapualaismiehenä oli aikoinaan kauhuissaan siitä, että poika julkaisee biisin neuvostoliittolaisesta sankarista. Mutta ei siinä mennyt kauan, kun hänkin kuunteli Miljoonasadetta Provinssissa, johon pääsi sotaveteraanit ilmaiseksi. Ja kun isä samana vuonna otti uuden koiran, sen nimeksi tuli Juri.”

Lapsuuden sankarille
säv. ja san. Heikki Salo
alkup. es. Miljoonasade (1986)

Onnittelut meille!

Julkaistu 29.12.2017

Nimiehdotuksia on tullut jonkin verran, ja niitä saa edelleen lähettää lehden sähköpostiin selvis(at)musiikintekijat.fi. Kaikki ehdotukset keskustellaan läpi Selvis-tiimissä, johon kuuluvat Aku Toivonen, Nina Lith, Kaija Kärkinen ja allekirjoittanut. Viimeisen sanan lehden nimiasiaan sanoo Musiikintekijöiden hallitus.

YouTuben ja Teoston sopimusneuvottelut nousivat Iltalehden möhläyksen takia julkisuuteen ikävällä tavalla. Nettilehti (IL 30.11.) otsikoi aamukahdeksan aikaan, että Teosto oli blokannut YouTuben sisältöä suomalaisilta. Oikeasti Google oli vetänyt sisältöjä pois Suomen YouTubesta. Se oli Googlen tapa kyykyttää pientä Teostoa sopimusneuvottelujen keskellä.

Suomen Musiikintekijät ry sai muutettua keskustelun suuntaa vielä saman aamun aikana yhdessä tekijöiden ja artistien ulostulojen sekä Teoston asiantuntijoiden kanssa. Disinformaatio ehti kuitenkin levitä somessa laajasti. Teoston rooli musiikintekijöiden taloudellisten oikeuksien valvojana on hankala asia ns. suurelle yleisölle. Siksi me tekijät emme voi liikaa korostaa joka käänteessä sitä, että olemme Teoston asiakkaina valtuuttaneet sen valvomaan taloudellisia etujamme ja neuvottelemaan puolestamme musiikin käytön korvauksista.

Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon musiikintekijöiden järjestö. Tässä YouTube-casessa ihmetyttää se, että joku voi edes kuvitella suomalaisella järjestöllä olevan työkaluja poistaa omatoimisesti sisältöä mediajätti Googlen omistamalta alustalta. Harhainen käsitys teostomafiasta tuntuu sammuttavan kaiken maalaisjärjen.

Kiitos menneestä vuodesta! Toivon kaikille musiikintekijöille ynnä muille lukijoille onnea ja menestystä vuoteen 2018.

Kirjoittaja on Selvis-lehden päätoimittaja.

Risu ja ruusut

Julkaistu 29.12.2017

Minulle on aivan sama, kuinka monikansallinen tekijäkaarti euroviisukappaleemme on tehnyt. Kappaleen esittäjänä Saara Aalto on varmasti parasta A-luokkaa: taitava, lahjakas ja ahkera, lauluntekijä itsekin. Ylellä on oikeus järjestää tismalleen sellainen kilpailu kuin se parhaaksi katsoo. Avoimesti tai kutsuttuna, tai vaikka kaverille kilauttaen.

Itse ”toteutustavan” muuttaminen kesken kilpailun on kuitenkin rimanalitus. Yle on pistänyt sekä uskottavuutensa että arvonsa, eli luotettavuuden, riippumattomuuden ja ihmisen arvostamisen, melkoiselle koetukselle. Noin 300 kilpailukappaleen tekemiseen on käytetty työtunteja, aikaa ja rahaakin. UMK:n ”sääntöjen” vaatimat korkeatasoiset demot eivät synny ihan ilmaiseksi.

Kovin arvostavaa toiminta ei musiikintekijöitä kohtaan ollut, eikä todellakaan herätä luottamusta tulevia kisoja kohtaan. Riippumattomuudenkin perään voi kysellä, jos yksi monikansallinen levy-yhtiö huseeraa kilpailussa verovaroin kustannettuna. Suomen Musiikintekijät ry lähetti UMK-aiheisen avoimen kirjeen Ylen luovien sisältöjen johtajalle sekä kulttuurin ja viihteen päällikölle. Toinen heistä vastasi, ei tosin kysymyksiimme. Musiikintekijöiden Aku Toivosen ja Ylen Ville Vilénin avoimen kirjeenvaihdon voit lukea täältä.

Hyvääkin Ylen suunnalta toki kuului ja näkyi, tässä yksi esimerkki: Areena välitti suorana kaikkien aikojen ensimmäisen Etnogaalan, joka järjestettiin marraskuun alussa Tavastialla. Ohjelma on nähtävissä Areenassa edelleen. Ruusu sille!

Etnogaala oli todellinen kulttuuriteko, josta isoimmat kiitokset kuuluvat Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselle (KEK) ja sen uutteralle ja aikaansaavalle toiminnanjohtajalle, Sirpa Lahdelle. Suomalainen maailmanmusiikki ansaitsee tulla vihdoinkin näkyväksi ja kuuluvaksi myös täällä kotimaassa!

Gaala osoitti, kuinka ammattitaitoisesti, intohimoisesti ja monimuotoisesti meillä kansanmusiikkia tehdään. Tarjolla oli herkkää ja taidokasta tulkintaa, ronskia huumoria ja raivokasta biletystä, laadusta tinkimättä! Suomen Musiikintekijät ry jakoi gaalassa vuoden kansanmusiikkitekijän palkinnon, jonka sai Pekko Käppi kera K:H:H:L-bändinsä. Ja esiintyjäpuolella järjestömme oli komeasti edustettuna!

Ruusuja sataa myös kiitettävälle jäsenaktiivisuudelle! Uuden palvelut on otettu hienosti vastaan, ja tapahtumien osallistumisprosentti on korkealla. Erityiskiitokset niille ahkerille ja aloitteellisille jäsenille, joiden ansiosta maakuntien yleisö pääsee nauttimaan Tekosyy-klubien annista. Ja ison ruusun ansaitsevat myös Radio Helsingin Lauluraita-radio-ohjelman tekijät! Mikä nautinto kuunnella monen ikäisiä ja eri tyylilajien tekstinikkareita ja inspiroitua itsekin.

Yhdistyksen uusi nimi on jo osoittanut voimansa monissa tilanteissa: suoraan asiaan, ilman selityksiä! Kiitos hienosta vuodesta ja valoa tulevaan, Suomen Musiikintekijät!

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja.

Aktiivinen ja uusiutuva Music Finland

Julkaistu 29.12.2017

Nämä ovat tuoreet Music Finlandin strategiset perusviestit, jotka muotoiltiin kuluneen vuoden aikana hallituksen, asiakkaiden ja henkilöstön yhteistyönä. Päivitettyyn strategiaan muotoiltiin ensimmäistä kertaa myös asiakasryhmäkohtaiset tavoitteet. Musiikintekijöiden osalta ne ovat: ”Osaavien tekijöiden määrä kasvaa ja tekijäjoukko on kilpailu- ja uusiutumiskykyinen. Yhä useampi suomalainen tekijä luo kansainvälisiä hittejä.”

Tällaiseen tulevaisuuteen on syytä uskoa. On paljon nuoria, jotka tähtäävät kansainvälisille tekijämarkkinoille. Teosviennin profili on selkeästi noussut, ja media on kiinnostunut suomalaisten musiikintekijöiden menestystarinoista maailmalla. Eikä ihme: viime vuonna suomalaiset tekijät saivat ennätysmäärän biisejä kansainvälisille julkaisuille. Music Finland, Musiikkikustantajat ja Musiikintekijät ovat tehneet tämän eteen määrätietoista työtä kymmenkunta vuotta, ja nyt se kantaa hedelmää.

Kolmivuotinen Music Finlandin puheenjohtajuuskauteni päättyy vuoden 2017 lopussa. Aloittaessani kysyin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtiseltä, missä asiassa hänen mielestään voisimme olla paras. Hän vastasi haluavansa Music Finlandin olevan Suomen paras työpaikka. Tästä käynnistyikin prosessi, jonka myötä Music Finland sijoittui kahdesti Suomen parhaiden työpaikkojen listalle, ja viime vuonna koko sarjan ainoana voittoa tavoittelemattomana organisaationa. Tämä on vaatinut Tuomolta näkemyksellistä johtajuutta, samoin kuin erittäin tuloksekas ja onnistunut saksankieliseen Eurooppaan suuntautunut Aus Finnland -hanke, josta puhuttaessa hän aina muistuttaa menestyksen olleen koko henkilökunnan ansiota.

Alusta alkaen pidin hallituksen toimintaperiaatteena yhteiseen hiileen puhaltamista omista intresseistä välillä joustaen. Tämä on onnistunut hienosti, eikä minun ole tarvinnut tästä periaatteesta suuremmin muistutella. Kiitos Music Finlandin henkilökunnalle ja hallitukselle näistä antoisista vuosista ja myötäisiä tuulia purjeisiin seuraajalleni Wemppa Koivumäelle!

PS: Music Finlandin toimintaa ohjaa hallitus, jossa on edustajat Muusikkojen liitosta, IndieCo:sta , Musiikkituottajista, Gramexista, Suomen Säveltäjistä, Musiikkikustantajista, Musiikintekijöistä ja Teostosta. Nämä tahot rahoittavat toimintaa niin, että ensimmäisten neljän ja jälkimmäisten neljän yhteenlasketut rahoitusosuudet ovat samankokoiset, ja nämä yhteenlaskettuna kattavat 38 % Music Finlandin kokonaisrahoituksesta. Toimintaa rahoittaa myös opetus- ja kulttuuriministeriö 40 %:n, ja työ- ja elin-keinoministeriö 22 %:n osuudella kokonaistuloista. Lisäksi toimintaan saadaan erilaisia projekti- ja hanketukia ministeriöiltä, MES:iltä ja Tekesiltä.

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Yhdistys on nyt ajan hermolla nimensäkin puolesta

Julkaistu 29.12.2017

Yhdistyksen toiminta jatkuu ennallaan. Nimenvaihdokselle oli hyvät perustelut. Vanha nimi korosti harhaanjohtavasti pientä intressiryhmää, vaikka työskentelemme koko Suomen musiikintekijöiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Oli myös huomioitava, ettei musiikintekeminen tänä päivänä ole enää vain säveltämistä ja sanoittamista. Lisäksi vahvasti tiettyyn herra Presleyhyn helposti sekoitettava vanha nimi saattoi johtaa vaikkapa poliittisen päättäjän kanssa aloitetun pikakeskustelun aivan väärille poluille, ja tilaisuus puhua musiikintekijöille tärkeästä asiasta saattoi olla menetetty. Vaihdokselle oli siis todellinen tarve.

Nimenvaihdoksen ajankohta oli myös olennainen, sillä olemme työskennelleet paremmin palvelevien verkkosivujen eteen jo noin vuoden päivät. Totesimme, että mikäli yhdistyksen nimeä halutaan lähiaikoina vaihtaa, kannattaa se tehdä nyt eikä vasta sitten, kun uudet sivut on jo otettu käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuplatyötä: uuden visuaalisen identiteetin koodaamista sivustolle. Oli siis kustannustehokasta tehdä nimenvaihdos nyt.

Uusi logo ja ilme tulevat vähitellen näkymään kaikessa yhdistyksen viestinnässä. Suurimmat muutokset visuaalisesti tulevat olemaan jäsenlehden ilmeen päivitys ja nimen vaihtuminen, sekä uusien verkkosivujen lanseeraus vuoden 2018 aikana. Täysin uusia ominaisuuksia sivuilla tulevat olemaan jäsenen oma kirjautuminen, jonka kautta voit kätevästi itse hallinnoida muun muassa tapahtumaosallistumisiasi sekä omia jäsenesittäytymissivujasi. Myös yhteydenpito muihin Suomen Musiikintekijöiden jäseniin helpottuu.

Tavoitteena on, että verkkosivut tulevat myös mahdollistamaan jäsenillemme entistä paremman palvelukokemuksen kehittyneempien neuvontasivujen ansiosta sekä mahdollistamaan vaikkapa co-write-kumppanin löytämisen. Suomen Musiikintekijöillä on nyt hyvin tuulta purjeissa. Työsarkaa riittää paitsi keskeisen tärkeässä edunvalvonnassa niin myös uusien jäsenpalveluiden parissa. Siksi yhdistyksen verkkopalveluiden pitää olla ajassa kiinni ja palvella sinua, jäsenemme, parhaalla mahdollisella tavalla unohtamatta kuitenkaan sitä tärkeintä, eli kohtaamista kasvokkain. Osallistu siis rohkeasti tapahtumiimme tai poikkea vaikkapa toimistolle kahville!

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö.

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2017 Ossi Runnelle

Julkaistu 29.12.2017

Muusikkojen liiton vuoden 2017 tunnustuspalkinto on myönnetty musiikkineuvos Ossi Runnelle hänen mittavasta elämäntyöstään suomalaisen musiikkielämän hyväksi. Liiton hallitus kiinnitti liiton 100-vuotisjuhlavuonna erityistä huomiota siihen, että Runnen ura kattaa suurimman osan Muusikkojen liiton ja itsenäisen Suomen historiasta. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.

Kapellimestari, trumpetisti ja sovittaja Ossi Runne on tehnyt vaikuttavan uran musiikkialalla. 1940–50-luvuilla Runne toimi trumpetistina Ossi Aallon orkesterissa, Toivo Kärjen yhtyeessä, Olle Lindströmin orkesterissa, Erkki Ahon orkesterissa ja Al Stefanon orkesterissa. Vuosina 1954–55 Runne johti omaa kokoonpanoaan, Ossi Runnen orkesteria, ja 1956–57 China Varieteeta Tukholmassa.

Vuodesta 1956 lähtien Runne toimi Musiikki-Fazerilla sovittajana, säestäjänä ja levytyskapellimestarina. Tuona aikana Runne oli kaikkiaan mukana yli 4 000 levytyksessä. Musiikki-Fazerilta Runne siirtyi vuonna 1965 Yleisradion kapellimestariksi. Radion Tanssiorkesterin johtajana aloittanut Runne siirtyi pian TV:n puolelle ja tuli tutuksi esimerkiksi TV1-kanavan suositun Jatkoaika-ohjelman myötä. Vuosien varrella Runne johti myös 22 Suomen euroviisua, ja vuonna 1966 Runnen sävellys, Ann Christine Nyströmin esittämä Playboy edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa. Ylellä Runne työskenteli vuoteen 1992 saakka.

Vuosien 1986–2003 ajan Runne johti Karelia-puhallinorkesteria.

Runne on tehnyt trumpetistina mittavan määrän soololevytyksiä. Lisäksi hän toimi trumpetinsoiton opettajana Oulunkylän Pop & Jazz opistossa 1972–83. Musiikkineuvoksen arvonimen Runne sai vuonna 1995.

Palkinnon jakoi 28. joulukuuta 2017 Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Suomen Musiikintekijät kävi Radio Suomessa kylässä

Julkaistu 29.12.2017

Tavoitteena oli tutustua keväällä työnsä aloittaneeseen musiikkipäällikkö Johan Lindroosiin sekä kysyä yleisemmin Radio Suomen musiikkivalinnoista ja toiminnasta tänä päivänä. Lindroosia tapaamassa olivat hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen, varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Suomen Musiikintekijät kysyivät, Lindroos vastasi.

1. Onko mahdollista nostaa Radio Suomen soittaman musiikin kotimaisuusastetta?

– Kotimaisuusasteen nostaminen on ollut tietoinen valinta. Me mittaamme ja seuraamme kotimaisuusastetta aktiivisesti, mutta emme ole määritelleet kiintiötä kotimaiselle musiikille. Kotimaisuusaste on kuitenkin viime kuukausien aikana noussut.

2. Miten uudet/tulevat julkaisut tulevat musiikkipäällikön tietoon?

– Uudet biisit lähetetään useimmiten sähköpostilla, jossa on linkki soivaan tiedostoon. Uutta musiikkia tullaan myös esittelemään minulle toimistolleni.

3. Miten soittopäätökset tehdään?

– Valitsen kuunteluraadin Ylen henkilökunnasta. Esittelen raadille uutuudet ja samalla kuuntelemme myös vanhoja biisejä, joista tehdään nostoja raadin keskustelun perusteella. Raadit kuuntelevat kappaleet ilman, että tietävät kuka on artisti, tai mikä on kappaleen nimi. Tällä pyritään välttämään raadin ennakkoasenteiden vaikuttamista valintoihin. Eli kuulokuva ratkaisee soittoon menevät biisit. Muita vaikuttajia ei ole.

4. Julkaisevatko muut kuin major-yhtiöt soittamisen arvoista musiikkia?

– Julkaisevat! Ja Radio Suomen valikoimassa soi myös muiden kuin vain major-yhtiöiden musiikkia. Kaikki kappaleet ovat meidän näkökulmasta samalla viivalla. Kuulokuva ja yksittäisen kappaleen sopiminen kokonaisuuteen ratkaisee – riippumatta siitä, onko se omakustanne tai levy-yhtiön julkaisema.

5. Miten huomioitte suomalaisen riippumattoman musiikkituotannon ja onko mahdollista soittaa enemmän musiikkia valtavirran ulkopuolelta?

– Musiikin erikoisohjelmilla on vapaat kädet itse valita ne kappaleet, jotka ohjelmassa soivat. Musiikin erikoisohjelmia on 17 ja lisäksi toivekonsertteja joissa soi paljon niin sanotusti valtavirran ulkopuolelta. Ja mitä tulee lähetysvirtaan, niin avainsana meille on tunnettavuus. Voidakseen ujuttaa musiikkia valtavirran ulkopuolelta täytyy soittaa tarpeeksi “tuttua”, ettei kanavan kuunteleminen tule liian raskaaksi. Musiikin pitää myös tukea puhuttua sisältöä.

6. Olisiko mahdollista, että alueellisuus ja ohjelmasisällöt voisivat kohdata soitettavan musiikin kanssa? Millainen mahdollisuus aluetoimituksilla on valita soitettavaa musiikkia?

– Aluetoimittajilla on mahdollisuus nostaa musiikkia esim. artistihaastattelun yhteydessä ohjelman aiheen mukaan. Aluetoimitukset ovat myös mukana raadeissa vaikuttamassa siihen, mitkä uutuuskappaleet nostetaan soittoon.

7. Onko mahdollista lisätä kotimaisen muun kuin suomenkielisen musiikin soittamista?

– Englanninkielisen suomalaisen musiikin soittaminen on lisääntynyt viime aikoina.

8. Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 55-vuotiasta. Miten tämä kohderyhmä on huomioitu Radio Suomen musiikkivalinnoissa? Miten toisaalta huomioidaan kanavan markkinajohtajuus? Entä miksi Radio Suomessa on ryhdytty soittamaan hyvin samankaltaista musiikkia kuin YleX:ssä?

– Radio Suomi on yleiskanava, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki suomalaiset kuuntelijat, ikäryhmiä sen suuremmin erittelemättä tai painottamatta. Ylex sen sijaan profiloidaan nuorten kanavaksi.

9. Miten huomioitte moraaliset oikeudet: tekijöillä on oikeus tulla mainituiksi teostensa tekijöinä?

– Olemme nyt tämän keskustelun pohjalta lisänneet tekijätiedot alkaen viikosta 49 Radio Suomen nettisivuille listaan, jossa mainitaan viikon uutuuskappaleet.

10. Kuvaile Radio Suomen soittaman musiikin nykylinjausta muutamalla sanalla.

– Musiikkia suomalaisille.

Kuvassa vasemmalta Kaija Kärkinen, Markus Nordenstreng, Johan Lindroos ja Aku Toivonen. Kuva: Akut Toivonen.

Säveltäjä Jukka Viitasaarelle kansainvälistä sävellyskilpailumenestystä

Julkaistu 20.12.2017

Tamperelainen Jukka Viitasaari on voittanut 1. palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen järjestämässä sävellyskilpailussa teoksellaan ”The Hero´s Journey”.

Orkesteri tulee esittämään teoksen kahdesti vuoden 2018 kevätkonserteissaan, jotka myös taltioidaan. Viitasaari on ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen kilpailussa palkittu kautta kilpailun historian. Sinfoniselle puhallinorkesterille sävelletty ”The Hero´s Journey” on säveltäjän 13. ulkomaisissa sävellyskilpailuissa palkittu teos. Kotimaisia palkintoja on kuusi.

Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsen Jukka Viitasaari (s. 1961) on tamperelainen puhallinmusiikin säveltäjä, kustantaja, kriitikko, kitaristi ja tuubansoittaja.

Kilpailun sivut: https://www.hillcrestwindensemble.com/contest.html

Jukka Viitasaari, Music Finland:

https://core.musicfinland.fi/composers/jukka-viitasaari

Kuva: Janne Kaakinen

MES-tukien hakuajoissa muutoksia

Uudistuneet hakuajat

Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen kritisoi Ylen päätöstä.

”Jokainen tervejärkinen tietää, ettei UMK ole puhdas biisikilpailu”, sanoo laulaja-lauluntekijä Toivo Susi.

”Ehkä Yle oppii tämän vuoden farssista sen, että se lyö lukkoon kilpailun muodon ennen kisan julkistamista”, toivoo laulaja-lauluntekijä Ville Laaksonen.

Lapsuuden sankarille säv. ja san. Heikki Salo alkup. es. Miljoonasade (1986)

Lapsuuden sankarille
säv. ja san. Heikki Salo
alkup. es. Miljoonasade (1986)