EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Hae nyt Tohmajärvelle taiteilijaresidenssiin kesälle 2020

Tekijä: Nina Lith

Hae nyt Tohmajärvelle taiteilijaresidenssiin kesälle 2020

Julkaistu

Tervetuloa Tohmajärvelle!

Tohmajärven kulttuuritoimi hakee taiteilijoita työskentelemään kunnan taiteilijaresidenssiin kesäkaudelle 2020.  Tarvitsetko esimerkiksi rauhallista harjoittelu- ja sävellystilaa, kylpyä suomen kielen kehdossa Maiju Lassilan jalanjäljillä tai työtiloja teostesi valmistamiseen?

Kaksi taiteilijaa voi työskennellä yhtä aikaa joko kuukauden jaksoissa ajalla 1.-30.6. tai 1.-31.7., tai vaihtoehtoisesti koko kesäkauden 1.6.-11.8.2020.

 

Asuminen residenssissä

Residenssi on vanha Kemien kansakoulu, joka on talvisin Keski-Karjalan musiikkiopiston käytössä. Residenssi sijaitsee Tohmajärven keskustassa osoitteessa Kirkkotie 16, 82600 Tohmajärvi. Talon takaa löytyvät pururadat ja luonto- sekä patikointi- ja pyöräilypolut, ja yhdessä viereisen museoalueen kanssa talo muodostaa laajan puutarhamaisen piha-alueen.

Kahdelle taiteilijalle on varattu oma makuuhuone eri puolilla taloa sekä jaettu kylpyhuone, ja yhteisessä käytössä on myös keittiö. Tilat on äänieristetty. Talo on kesäkaudella varattu taiteilijoiden käyttöön.

Halutessaan voi myös tehdä matkoja Venäjän puolelle. Tohmajärveltä saa viisumin kätevästi, ja Niiralan raja-asema on myös Tohmajärvellä.

Asuminen residenssissä on taiteilijalle maksutonta. Vastineeksi residenssiajasta voit jättää jonkinlaisen jäljen Tohmajärvelle: järjestää esimerkiksi työpajan, taiteilijatapaamisen tai -esittelyn, esiintymisen tai lahjoittaa vaikkapa teoksen.

 

Hakuohjeet

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.11.2019 mennessä joko postitse osoitteeseen Tohmajärven kunta, Taiteilijaresidenssi, Järnefeltintie 1, 82600 Tohmajärvi tai sähköpostilla residenssin hoitajalle osoitteeseen kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Hakuperustelut ja päätökset

Residenssiin valitaan työskentelemään yhteensä  2-4 taiteilijaa. Ideana olisi, että samaan aikaan työskentelisi 2 eri alan taiteilijaa. Kesän 2020 valinnoista ilmoitetaan viimeistään tammikuun alussa.

 

Tietoa residenssistä

Lisätietoja antaa residenssin hoitaja Kaisa Jussila puhelimitse numerossa 040 771 0729 tai sähköpostilla osoitteessa kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Lisätietoa Tohmajärvestä

www.tohmajarvi.fi

www.tohmajarviseura.fi

www.visitkarelia.fi/fi/Kohteet/Tohmajarvi

Mentorointistipendihaku auki

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden tarjoama ainutlaatuinen jäsenpalvelu, jossa pääset arvostetun musiikintekijän mentoroitavaksi noin vuodeksi. Lähetä hakemuksesi nyt!

  • Haku päättyy 31.10.2020.
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa huolella hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Avoin ja maksuton palvelu.
  • Mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Hae tästä Mentorointistipendiä vuodelle 2021

Mentorit 2021

Paleface

Paleface alias Karri Miettinen on uraauurtava rap-artisti ja kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena sanoittajana ja hänet on palkittu useilla Emma-patsailla ja Suomen Kulttuurirahaston suurella kulttuuripalkinnolla ”sosiaalisesta tarkkanäköisyydestä”.

Hän on toiminut päätoimisena artistina 1990-luvun lopulta saakka ja hän on nähnyt musabisneksen muutoksen. Palefacen englanninkielisen debyyttialbumin julkaisusta tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Oman artistiuransa lisäksi hän on toiminut muun muassa Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana-yhtyeessä.

Palefacen pääfokus on lyriikoissa. Tietotaito ei rajoitu pelkästää rap-musiikkiin, vaan hän on kirjoittanut myös lauluntekstejä, musikaalia ja oopperalibreton. Palefacella on paljon annettavaa myös pitkän artistiuran rakentamisen, mediaosaamisen ja musabisneksen koukeroiden tuntijana. Hän on armoitettu musadiggari ja levykeräilijä, joka tuntee myös perinnemusiikkia.

Eeva Kontu

Eeva Kontu on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa (Royal Academy of Music) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2005 teatterikapellimestarina aloittanut Kontu on työskennellyt yli 40 musiikkiteatteriteoksessa. Hänen viimeisimpiä töitään kapellimestarina ovat Päiväni Murmelina (HKT 2020), Kinky Boots (TTT 2020 ja HKT 2018), Maailma on tehty meitä varten (Suomen Komediateatteri 2020) ja Myrskyluodon Maija (HKT 2017).

Kontun sävellyksiä ovat mm. Hamlet – rock-musikaali (TTT 2020), Kepeä elämäni (2019), Tytöt 1918 (TTT 2018) sekä musiikkinäytelmä Viita 1949 (TTT 2016). Hänen töihinsä lukeutuu lisäksi elokuva-, kuunnelma- ja dokumenttimusiikkia sekä runsaasti sovituksia ja musiikkidramaturgioita. Kontulle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto ensimmäisenä musiikkiteatterin alalla. Teatteritöiden lisäksi Kontu on työskennellyt YLE:n tv-ohjelmassa Tartu mikkiin vuosina 2012-2014, ja hän toimii myös freelancemuusikkona eri yhtyeissä ja orkestereissa.

Verneri Pohjola

Trumpetisti-säveltäjä Verneri Pohjola on luonut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ainutlaatuisen soittotyylin, jonka tunnistaa ensi kuulemalta. Hänen soitossaan hehkuvat lämpö, rauhallisuus sekä vahva ja ilmeikäs improvisaatio. Taiteilijasukuun syntynyt Pohjola aloitti trumpetin soiton 15-vuotiaana. Innostus musiikkia kohtaa nousi toisaalta rockin ja jazzin myötä, mutta myös elokuvamusiikilla oli vahva rooli nimenomaan trumpettiin tarttumisessa. Hän opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, Örebron musiikkikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012. Vuosituhannen alussa hän tuli tunnetuksi yhtyeistä Ilmiliekki Quartet, Quintessence ja Q-Continuum. Emma-palkittu oma debyyttilevy Aurora (Texicalli Records 2009/ACT 2011) räjäytti eurooppalaisen ja amerikkalaisen jazzkentän keräten ylistäviä arvioita molemmilta mantereilta. Pohjola on lunastanut paikkansa yhtenä Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista. Viime vuosien tunnustuksiin kuuluvat mm. Emma-palkinto Bullhorn-levystä vuoden parhaana jazzalbumina vuodelta 2015 sekä Suomen korkein jazzmuusikolle myönnettävä tunnustus, Yrjö-palkinto vuonna 2017. Hän tekee nykyään vahvaa uraa ulkomailla esiintymällä ja levyttämällä säännöllisesti eri kansainvälisten kokoonpanojen kanssa.

Mentorina Verneriltä saa apuja etenkin taiteen tekemisen monissa solmukohdissa, kuten hahmottamaan sen, mikä on olennaista milloinkin ja miten keskittymistä voi kohdentaa juuri niihin asioihin, joista on sillä hetkellä apua.

Samuli Putro

Samuli Putro on lauluntekijä jonka tietämys on rajallista mutta omakohtaista.

Paula Vesala

Paula Vesala laulaja, musiikintekijä, muusikko ja näyttelijä. Vesala oli PMMP-yhtyeen toinen laulusolisti ja sanoittaja. Nykyisin hän tekee soolouraa taiteilijanimellä Vesala.

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut lauluja PMMP:n lisäksi myös muille yhtyeille ja artisteille, kuten Johanna Kurkelalle, Jenni Vartiaiselle, Vesa-Matti Loirille, Martti Saariselle, Katri Ylanderille, Tiktakille, Petralle, Antti Tuiskulle, Anna Abreulle, Uudelle Fantasialle, Freemanille, Katri Helenalle, Jipulle, Samuli Edelmannille, Stigille, Jesse Kaikurannalle ja Asalle. Vesala on lisäksi säveltänyt musiikkia muun muassa Teatteri Vantaaseen, Kuopion ylioppilasteatteriin, Vaasan kaupunginteatteriin, Porin kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin.

Vesala sai heinäkuussa 2016 Juha Vainio -sanoituspalkinnon. Kesäkuussa 2019 Vesala palkittiin ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla.

Vesalalla on monipuolista kokemusta niin artistina kuin musiikintekijänä. Mentorina hänen osaamisalueensa on laaja ja kattaa niin esiintymisen sen eri muodoissa kuin musiikintekemisen genrerajoista riippumatta.

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku 31.10.2019 asti

Julkaistu

Säätiön työskentelyapurahat jaetaan vuosittain. Ne on tarkoitettu kotimaisten teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Malmstén-apurahaa myönnetään vain luovaan työhön (ei esim. tuotanto-, markkinointi- tai kiertuekuluihin).

Haku tapahtuu klaavi-fi-palvelussa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.10.2019.

 

toimisto@musiikintekijat.fi
puhelin 09 407 991
https://www.musiikintekijat.fi/georg-malmsten-saatio

Laululyriikkakilpailu

Julkaistu

Suomen sanoittajayhdistys avaa Syksy 2019 -laululyriikkakilpailun

Kilpailun tuomaristo

Rafael Elivuo on Kaiku Songs -kustantamon A&R, säveltäjä ja tuottaja. Rafaelin tehtäviin kuuluvat tuoreiden kykyjen etsiminen, biisien välittäminen ja tekijäsuhteet. Hän on ollut tekemässä kappaleita mm. ABREUlle, Lukas Leonille ja Laura Voutilaiselle.

Asko Kallonen on Warner Music Finlandin General Manager, vastuualueena Kotimaisen musiikin osasto. Hän työskentelee lisäksi a&r-henkilönä mm. Lauri Tähkän, Sannin, Kaija Koon ja monen muun Warnerin laajan kotimaisen musiikin repertuaariin kuuluvan artistin taustalla. Kallosella on myös muusikkotausta ja hän on toiminut 80-luvulla kitaristina Päät-yhtyeessä sekä kirjoittanut lauluja Keba-yhtyeen kitaristina.

Olli Saksa on mm. Arttu Wiskarin takana olevan Mökkitie Recordsin toimitusjohtaja ja tuottaja. Mökkitielle signattuja artisteja ovat mm. HesaÄijä ja Erika Vikman. Ollin tehtäviin kuuluu jatkuvasti haistella, mitä alalla on tapahtumassa ja minkälaisia tekijöitä he kaipaavat talliinsa.

Markus Ala-Kauhaluoma on muusikko, säveltäjä ja Lumottu Apina -yhtyeen laulaja. Markuksen historiaan mahtuu Universal Musicin Palava-yhtyeen lisäksi kappaleiden tekemistä muille artisteille kuten Annika Eklundille. Markuksen viimeisin julkaisu on Lumotun Apinan uusi sinkku Neljän ruuhkaan eksyneille. (Kuva: Julius Rosenberg)

Anniina Tarasova on Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja, biisintekijä ja Gummeruksen esikoiskirjailija (oikealta nimeltään Anniina Tchernych). Hän on erityisen kiinnostunut kirjoittamaan kappaleita tulevaisuuden artistilupausten kanssa.

 

Kilpailun säännöt

1.  Suomen sanoittajayhdistys järjestää syksyllä 2019 kaikille avoimen laululyriikkakilpailun. Se sopii niin aloittelijoille kuin jo pidempään kirjoittaneille, mutta kappaleiden odotetaan olevan kirjoitettu mittaan.

2. Kilpailuaika on 16.9.–15.10., ja kilpailutekstien on oltava perillä viimeistään 15.10.2019.

3. Kilpailussa on kaksi sarjaa:

a)      Syksy-aiheinen kappale – haemme kokonaisia laulutekstejä, jotka kertovat jollain tavalla syksystä toiveikkaan sävyn kautta. Pelkkä teksti riittää, kappaleen ei tarvitse olla sävelletty. Genre voi olla mitä tahansa iskelmästä poppiin ja räppiin. Sanoituksien tulee olla suomenkielisiä, kilpailijan itse kirjoittamia ja missään mediassa aikaisemmin julkaisemattomia.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi kertosäkeet ja säkeistöt, mahdolliset c-osat tai tavanomaisesta kaavasta poikkeavat ratkaisut. Lähetä teksti PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa ja mainitse, että sanat tulevat Syksy-kategoriaan.

b)      Kilpailu valmiiseen melodiaan vapaalla aiheella. Esituotettu demo löytyy laulettuna ”hyräilyversiona” täältä: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/sanoituskilpailu-2019-kilpailukappale, ja kappaleesta on myös instrumentaaliversio ilman laulua: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/ilman_laulua. Kappaleen on tehnyt Markus Ala-Kauhaluoma. Kappaletta ei valitettavasti anneta ladattavaksi omalle koneelle. Tarkoituksena on, että voittajakappale voisi päätyä Lumottu Apina -yhtyeen keikkamateriaaliksi tai sitä tarjotaan jollekin muulle levyttävälle artistille. Haemme nykyaikaista suomenkielistä pop-kappaletta.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi säkeistöjen rivit, kertosäe ja c-osa. Pelkkä teksti riittää, mutta bonusta on, jos kilpailija laulaa tai laulatuttaa valmiin sanoituksensa jommankumman demon päälle ja lähettää mp3-tiedostona. Laaduksi riittää puhelimen sanelin, sillä tärkeintä on, että tallenteesta saa selvän – että teksti todella taipuu melodiaan.

Lähetä sanoitus PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa.

4. Voittajat julkaistaan 28.10.2019 alkavalla viikolla ja voittajista lähetetään mediatiedote. Suomen sanoittajayhdistys pidättää oikeuden jättää voittajan valitsematta tai valita voittajan vain toisesta sarjasta, mikäli kilpailukappaleet eivät täytä laulun tunnusmerkkejä. Kilpailuun voi osallistua useammalla tekstillä ja ne voi lähettää samassa sähköpostissa, kuitenkin jokainen erillisenä PDF-tiedostona. Merkitse selkeästi, kumpaan kilpailusarjaan teksti kuuluu.

5.  Voittajat saavat kumpikin kaksi tuntia sanoitussparrausta Annika Tellolta Jademagia Music Oy:sta, joka on mm. laululyriikan valmennuksia tarjoava musiikkiyhtiö.

6.  Kilpailusanoitukset lähetetään yhdistyksen sihteerille Ismo Rauvolalle kilpailu@sanoittajat.fi viimeistään 15.10.2019, sähköpostin otsikoksi kirjoitetaan Kilpailu 2019 ja oma nimimerkki. Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtajasta Anniina Tarasovasta ja kahdesta jäsenestä, Jussi Keinosesta ja Taina Kuuskorvesta, koostuva esiraati esittelee tuomaristolle 5 finalistia per sarja. Esiraati tai tuomaristo eivät näe osallistujien nimiä tekstejä arvioidessaan.

Jussi Keinonen säheltää päätyökseen kulttuuribisneksessä, eniten kirjojen ja musiikin parissa. Keski-ikäinen epätoivoinen optimisti ja markkinointiekonomi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäseniä.

Taina Kuuskorpi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäsen ja ex-puheenjohtaja, joka hakkaa kirjailijana kaiket päivät näppäimistöä ja kirjoittamiskursseilla kannustaa myös opiskelijoita tekemään samoin. Työntää nenänsä kaikkeen kirjalliseen ja arvostaa osuvaa ja oivaltavaa tekstiä.

7.      Sanotuksien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla. Valmiiseen sävellykseen kuuluvan kilpailun (b-sarja) voittaja luovuttaa option muokata voittajatekstiä yhdessä kappaleen säveltäjän kanssa, mikäli se on tarpeen julkaisukynnyksen ylittämiseksi. (EDIT: tarkennettu kohtaa 7)

8.      Lisätietoja kilpailusta antaa Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja Anniina Tarasova, anniina.tarasova@gmail.com

Suomen sanoittajayhdistys on perustettu vuonna 2014 tukemaan laulujen sanoittamisen harrastusta ja ammattimaista toimintaa. Kokeilukäytössä on myös sanoittajien, säveltäjien ja laulajien yhdistämiseen tarkoitettu sivusto, johon profiilin tekemällä tai niitä selailemalla voisi löytää sopivia yhteistyökumppaneita biisien tekemiseen – joko luodakseen itselleen uraa musiikin parissa tai harrastusmielessä omaksi ilokseen. Sivusto löytyy https://www.sanoittajat.fi/tekijat/

Musiikilla on tekijänsä, tekijä tarvitsee treenikämppänsä

Julkaistu

Syyskuussa helsinkiläisiä musiikkipiirejä on kuohuttanut Elmun kohtalo, jota muiden muassa jäsenemme Mikko Von Hertzen on nostanut ansiokkaasti esiin sosiaalisessa mediassa. Nosturille ei ole toistaiseksi löytynyt korvaajaa, vaikka häätö Elmun nykyisistä tiloista häämöttää vain muutaman kuukauden päässä.

Helsingin kaupunki on ollut tilanteesta varsin tietoinen vuosien ajan, mutta jostain syystä Elmu on jätetty silti tuuliajolle. Voisiko kyseessä olla puhtaasti poliittisen tahtotilan puute? Treenaavien bändien ja musiikintekijöiden reaaliarvoa kaupungille kun on vaikeaa laskea Excelillä.

Tahtotilaa ratkaisulle tuskin ainakaan lisää se, että Helsingin kaupungilta käytännössä uupuu laaja livemusiikin strategia. Lähes jokaisesta Helsingin kokoisesta eurooppalaismetropolista sellainen löytyy. Haastankin kotikaupunkini virkamiehet tätä strategiaa viipyilemättä viilailemaan. Strategiaa odotellessa Elmulle pitää löytyä uusi koti.

Jos Nosturi on profiloitunut viime vuosina pääosin keski-ikää hipovien rokkareiden treenilokaationa, niin Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Harjun nuorisotalo on palvellut ansiokkaasti nimenomaan nuoria helsinkiläisbändejä ja artisteja. Vuodesta 1986 toiminut Harjun musiikkitalo on tarjonnut nuorille treenitilojen ohella laadukasta demostudiotoimintaa, samaan tapaan kuin Munkkiniemen nuoristalo.

Nyt Harjun talo on yllättäen lakkautusuhan alla. Kaikessa hiljaisuudessa Helsingin Nuorisoasiainkeskus on päättänyt sulkea musiikkitalon toiminnan ja YT-neuvottelujakin on käyty loppukesästä saakka. Huomioiden Harjun korkean käyttöasteen ja asiaansa intohimoisesti suhtautuvan henkilökunnan, tällaista päätöstä on helsinkiläisenä veronmaksajana mahdotonta niellä. Lopetuspäätöstä on perusteltu Nuorisoasiankeskuksessa muun muassa sisäilmaongelmilla, vaikka kukaan talon työntekijöistä saati nuorista ei ole tiettävästi oireillut. Sisäilma vaikuttaakin lähinnä oivalta tekosyyltä savustaa nuoristotyö pois tontilta, joka sijaitsee kaavoittajan vinkkelistä Helsingin tämän hetken kiinnostavimmalla kasvualueella.

Jos Helsinki ei panosta treenitiloihin, meiltä on mahdotonta odottaa uusia kevyen musiikin menestystarinoita. Unohdetaan, että treenikämppiin linkittyy sekä helsinkiläinen esittävä että luova säveltaide. Musiikilla on tekijänsä, jolle pitää löytyä kohtuuhintainen treenikämppä.

Markus Nordenstreng
Kirjoittaja on musiikintekijä, muusikko ja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen varapuheenjohtaja

Minun musiikkini -ohjelma alkaa 15.10.2019

Julkaistu

Suomen menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Juha Itkonen tekee uuden aluevaltauksen Minun musiikkini -tv-sarjan isäntänä. Mukana ohjelmassa ovat Sanni, Chisu, Samuli Putro, Iisa, A.W. Yrjänä ja Mariska. He käyvät valaisevia kahdenkeskisiä keskusteluja Juhan kanssa ja esittävät intiimejä musiikkiesityksiä.

Juha Itkonen rakastaa musiikkia. Se on intohimo, joka kuuluu myös hänen kirjoissaan – muun muassa romaaneissa Anna minun rakastaa enemmän ja Palatkaa perhoset. Juhasta itsestään olisi voinut tulla muusikko, mutta kirjoittaminen vei lopulta pidemmän korren.

”Minun päässäni soi ja niin soi usein kirjoissanikin. Musiikki on minulle tietyllä tapaa uskonto. Minua kiinnostaa kuulla, miten lauluntekijöiden laulut syntyvät ja mitä yhteistä meidän työssä ja elämässä on”, Juha Itkonen sanoo.

Minun musiikkini -sarjassa Juha käy vieraansa kanssa keskusteluja biisinteosta ja luovuudesta. Artistin musiikin kautta pureudutaan syvemmälle hänen uransa ja elämänsä kiinne- ja käännekohtiin. Myös Juha Itkonen valottaa, millä tavalla Sannin, Chisun, Samuli Putron, Iisan, A.W. Yrjänän ja Mariskan musiikki on kuulunut hänen oman elämänsä soundtrackiin.

”Meissä kaikissa musiikki herättää yksityisiä muistoja, tietyt kappaleet yhdistyvät tiettyihin elämän hetkiin. Se juuri on musiikissa niin hienoa.”

Tätä on luvassa

Minun musiikkini -sarjassa on kuusi jaksoa. Jokaisessa jaksossa Juha tapaa yhden artistin tunnelmallisessa Villa Vikanin huvilassa Raaseporissa.

Huvila on Musiikin edistämissäätiön omistama musiikintekijöiden ja muusikoiden turvasatama, jossa voi paitsi rentoutua ja inspiroitua myös uppoutua levytysstudioon. Huvilan monipuolisissa puitteissa artisti esittää kiinnostavia, välillä hyvinkin epäkonventionaalisia versioita omista kappaleistaan.

Minun musiikkini nähdään Yle Teemalla kerran viikossa tiistaisin klo 20.00, mutta kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistaan Yle Areenassa jo 15.10.

1. jakso 15.10.: Chisu

Samaan aikaan sekä kuplivan avoin että salaperäinen lauluntekijä keskustelee Juhan kanssa esimerkiksi muusikon ja kirjailijan ammattien itsekeskeisyydestä sekä suuresta muutoksesta uudella Momentum-albumillaan. ”Tää oli vähän isänmurha: minä tiedän paremmin”, Chisu nauraa. Jaksossa kuullaan taidokkaita, pienimuotoisia versioita mm. hittibiiseistä Momentum ja Baden-Baden.

2. jakso 22.10.: Samuli Putro

Zen Café -yhtyeen keulakuvana läpimurtonsa tehnyt lauluntekijä pohtii Juhan kanssa nuoruuden bändivuosien kauaskantoista merkitystä, musiikin pyhyyttä sekä perheellisyyden tai perheettömyyden vaikutusta luomiseen. Jaksossa kuullaan intiimit versiot mm. kappaleista Olet puolisoni nyt ja Tuolla lentää pääskysiä.

3. jakso 29.10.: Sanni

Suomen viime vuoden striimatuin naisartisti aloitti uransa häkellyttävän nuorena ja suoraan huipulta. Juhan kanssa kohdatessaan Sanni pohdiskelee unelmia ja niiden hintaa: mitä sitten, kun haaveet käyvät toteen ja sadusta tulee todellisuutta. Jaksossa kuullaan uniikit versiot muun muassa kappaleista Hei kevät, Trampoliini ja Jos mä oon oikee.

4. jakso 5.11.: Iisa

Ansioitunut lauluntekijä Iisa keskustelee Juhan kanssa muun muassa melankolian imusta ja vaaroista, pianonsoiton traumaattisuudesta ja runotytöistä ja -pojista. Viisi vuotta soolouralla ollut biisintekijä muistelee myös aikojaan legendaarisen Reginan laulusolistina ja ”hipsteri”-ikonina. ”Hipsteripuheen aikoihin asuin kyllä jo Helsingissä, mut mä oon totaalisen junantuoma”, Iisa sanoo. Jaksossa kuullaan Itkoselle räätälöidyt versiot esim. kappaleista Polulta harhaan ja Kun olit nuori.

5. jakso 12.11.: A.W. Yrjänä

Nuoruudessa CMX ei ollut varsinaisesti Juhan juttu, mutta myöhemmin hän on on oppinut arvostamaan sekä A.W.Yrjänän musiikkia että hänen rönsyilevää taiteilijuuttaan. ”Musta tuntuu että sun aivot toimii ihan eri lailla kun mun”, Juha sanoo Yrjänälle kulinaristimuusikon kokkaamien ramen-nuudelien äärellä. Jaksossa kuullaan muun muassa Itkosen suosikkikappale Pelasta maailma riisuttuna versiona.

6. jakso 19.11.: Mariska

Artisti Mariska on myös Suomen parhaita sanoittajia, tuntematon tekijä monien koko kansan suosikeiksi nousseiden kappaleiden takana. Mariska ei kuitenkaan pidä muille kirjoittamiaan tekstejä millään tavalla ominaan. Juha ihmettelee miksi. Jaksossa kuullaan Mariskan omien kappaleiden lisäksi ainutkertaiset, pysäyttävät versiot hänen sanoittamistaan lauluista Mestaripiirros ja Suru on kunniavieras.

Minun musiikkini Yle Teemalla ja Yle Areenassa 15.10. alkaen tiistaisin klo 20

Ohjelman kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Budjettiriihessä kulttuurille myönteisiä kirjauksia

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää budjettiriihen kirjauksia. Erityisesti hänen mieltä lämmittää yksityisen kopioinnin hyvinmaksun säilyttäminen ennallaan 11 miljoonassa eurossa.

”Hyvitysmaksulla on olennainen merkitys suomalaisen musiikin monimuotoisuuden, kehittymisen, kansainvälistymisen ja työllistämismahdollisuuksien turvaajana. Haluankin kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta, opetusministeri Li Anderssonia, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa, valtiosihteeri Tuomo Puumalaa sekä useita muita kulttuurin puolustajia,” hän toteaa.

Lisäksi budjetissa esitettiin muun muassa seuraavia kulttuurin kannalta keskeisiä kirjauksia:

  • Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj.euroa 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. 2022 ja 2023
  • Esittävän taiteen VOS-uudistukseen 1 milj. euron lisäys 2020 ja 1,5 milj. varaus 2021, 7 milj. 2022 ja 10 milj. euroa 2023
  • Kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022 – 2023
  • Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.

 

Lisätiedot

Etnogaalan 2020 palkintoehdokkaat on valittu

Julkaistu

Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme palkintoehdokasta Etnogaalan seitsemään eri kategoriaan yleisön ehdotusten joukosta. Kuka tahansa sai ehdottaa palkintoehdokkaita 14.6.-15.8.2019 välisenä aikana. Ehdotuksia saapui ennätysmäärä – 903 kappaletta! Kaikki
yleisöehdotukset löytyvät nimettöminä Etnogaalan sivuilta. Ammattilaisraadit valitsevat myös voittajat, jotka julkistetaan ja palkitaan Etnogaalassa tammikuussa 2020.

Palkintokategorioita ovat: Vuoden artisti, Vuoden tulokas, Risteys-palkinto, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden kansainvälistyjä, Vuoden tanssintekijä ja Vuoden ilmiö. Osa palkinnoista jaetaan vuorovuosin, ja tänä vuonna tauolle jäävän Vuoden tuottaja-palkintokategorian sijaan palkitaan Vuoden ilmiö.

“Tänä vuonna yleisöehdotuksia kertyi ennätysmäärä – upeat 903 ehdotusta. Tämä kertoo kiinnostuksesta sekä Etnogaalaa, että koko alaamme kohtaan. Tänä vuonna on ollut ilo huomata, että kentän pienestä koosta huolimatta ehdokkaissa on useita nimiä, jotka ovat olleet raadeille entuudestaan tuntemattomia. Se kertoo myös tekijöiden määrän kasvusta. Mahtavaa!”, iloitsee Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja ja Etnogaalan toinen tuottaja Sirpa Lahti.

 

ETNOGAALAN EHDOKKAAT 2020

Risteys-palkinto (voittajan valitsee Maailman musiikin keskus)
Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

  • Eva Jacob
  • Phillip Page
  • Sakari Kukko

Vuoden artisti (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

  • Antti Paalanen
  • Jaakko Laitinen & Väärä Raha
  • Juurakko

Vuoden ilmiö (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden ilmiö voi olla tutkimus, tapahtuma, tempaus, liike, innovaatio, sosiaalisen median kampanja tai jokin muu ilmiö, joka liittyy kansanmusiikkiin, kansantanssiin, soitinrakennukseen tai puku- ja tapaperinteisiin.

  • Kansallispuku–Folkdräkt -ryhmä
  • Nordic Dance Helsinki
  • Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -konserttisarja

Vuoden kansainvälistyjä (voittajan valitsee Music Finland)
Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

  • Antti Paalanen
  • Johanna Juhola
  • Maija Kauhanen

Vuoden kansanmusiikkitekijä (voittajan valitsee Suomen Musiikintekijät)
Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

  • Aili Järvelä
  • Jaakko Laitinen
  • Timo Alakotila

Vuoden tanssintekijä (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

  • Auri Ahola
  • Suistamon Sähkö
  • Timo Saari

Vuoden tulokas (voittajan valitsee Etnogaala-raati)
Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

  • Vildá
  • Vili Mustalampi
  • Vimma

Kaikki yleisöehdotukset: www.etnogaala.fi/ehdotukset

Biisijalostamon 2019 osallistujat valittu

Julkaistu

Mentorit Jonas Olsson, Jori Sjöroos ja Kalle Mäkipelto ovat valinneet marraskuussa järjestettävään Biisijalostamoon yhteensä kymmenen musiikintekijää. Valituista muodostettiin kolme ryhmää, joiden kanssa mentorit työskentelevät koko Biisijalostamon ajan. Valituille ja hakijoille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti. Biisijalostamoja on tarkoitus järjestää myös tulevaisuudessa, joten seuraathan aktiivisesti Musiikintekijöiden tiedotusta.

Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta

BIISIJALOSTAMO 2019

RYHMÄ 1
Alma Sipilä
Emilia Rinne
Tia Nylander

RYHMÄ 2
Ellinoora Tuuri
Jaakko Linnovaara
Sara Suvela
Siru Airistola

RYHMÄ 3
Henna Juvonen
Maria Kettunen
Mia Kavasto