Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA: Spotifyn toiminta kestämätöntä

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA: Spotifyn toiminta kestämätöntä

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on toimintamallista pöyristynyt.

”On käsittämätöntä, että Spotify, jonka koko liikeidea perustuu toisten luomaan sisältöön, pyrkii aktiivisesti kuihduttamaan tulonlähteensä, ammattimaisen musiikintekemisen. Se kehittelee ”liikeideoita”, joilla välttyisi maksamasta tekijöille asianmukaisia korvauksia. Epäkunnioittavaa ja täysin kestämätöntä!”

ECSAn lausunnon mukaan Spotifyn korvaustaso on jo nykyisellään yksi ”alan huonoimpia”:

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream, in the best possible scenario.

ECSA peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja myös toimia päättäjätasolla, etenkin tekijänoikeusdirektiviin implementoinnin osalta:

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

 

Lue koko englanninkielinen tiedote alta tai lataa pdf tästä.

ECSA’S REACTION TO SPOTIFY’S SUGGESTION TO “AMPLIFYING ARTIST INPUT IN PERSONALIZED RECOMMENDATIONS” IN EXCHANGE OF LOWER ROYALTY RATES

 

16th November 2020

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. Our main objective is to defend and promote the rights and interests of music authors.

Today, we feel compelled to speak out against the recent announcements by Spotify to allegedly “amplifying artist input in personalized recommendations” in exchange of lower royalty rates.

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream[1], in the best possible scenario. The company also appealed against better royalty rates for songwriters in the US while the average yearly salary of a Spotify’s employee hit $132,301 in 2018 – more than double what it was in 2011[2].

Now and in the foreseeable future, music creators heavily suffer from the COVID-19 pandemic and its consequences all over the world, with a lock-down for most cultural activities and a severe decrease of royalties’ that will continue impacting music creators in the long term.

In that context, Spotify’s suggestion to promise more exposure in exchange of lower royalty rates shows once more its profound disrespect to the community of creators who struggle to make a living. Such a “payola” also puts the spotlight on Spotify’s opaque practices which effectively results in a pay-for-play model to the benefit of a few players with detrimental consequences for the vast majority creators, consumer choice and cultural diversity alike.

Music creators are at the very source of all music on Spotify and have effectively subsidised its lack of a proper business model for years. They should not be financing yet another broken idea and deserve more respect from this company, whose current model prevents an overwhelming majority of them to make a living. It is more than time creators receive appropriate and proportionate remuneration for the use of their works.

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

[1] https://www.digitalmusicnews.com/2020/08/17/how-much-does-spotify-pay-per-stream-latest/

[2] https://www.musicbusinessworldwide.com/the-average-salary-of-a-spotify-employee-hit-132301-last-year-more-than-double-what-it-was-in-2011/

Picture Credits: C D-X

Kolmatta lastenmusiikkipäivää vietettiin 13.11.2020

Oulussa Saalastinsalissa järjestettiin aamupäivällä juhlakonsertti, josta kameroiden ja nettiyhteyksien välityksellä saatiin maittava annos lastenmusiikkia ympäri koko Suomenniemen. Risto Järvenpään karhut tallustivat konsertin vauhtiin ja Soiva Siili opetti yleisölle mm. rakkauden kieltä herneen ja retiisin rakkaustarinan myötä. Konsertin jatkuessa saatiin kuulla myös paljon terveisiä etäyleisöltä, jota kaikesta päätellen oli varsin suuri määrä.

Tilaisuudessa jaettiin yksi merkittävä tunnustus: Lastenmusiikkipääkaupungin statuksen vuodeksi 2021 sai Oulu. Lastenmusiikki ry:n myöntämän tunnustuksen ottivat vastaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz. Diplomin lisäksi heille luovutettiin lastenmusiikille suosiollisten päätösten tekemisen vahvistamista varten puheenjohtajan nuijan tilalle marakassit.  Yhdessä he lupasivat, että Oulusta tulee entistä lastenmusiikkiystävällisempi ja lisäksi he haastoivat muut Suomen kunnat käyttämään lastenkulttuurin ja lastenmusiikin toimijoiden palveluja ja ostamaan oman kunnan lapsille ohjelmaa ja tarjoamaan heille taide-elämyksiä.

Tunnustuksen myöntämisperusteet: ”Oulun kaupungilla on pitkät ja vahvat lastenmusiikin perinteet. Lastenmusiikkikonsertit kiinnostavat laajaa yleisöpohjaa, mikä on kaupungin ja muiden paikallistahojen pitkäjänteisen työn tulosta. Oulussa toimii useita lastenmusiikkiin keskittyviä orkestereita ja tapahtumia ja musiikinopetuksella ja –koulutuksella on merkittävä asema. Musiikkikasvattajakoulutus, musiikkiluokkajärjestelmä, konservatorio, useat musiikkikoulut ja musiikin runsas käyttö varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luovat pohjan yleisö- ja musiikkikasvatukselle. Oulussa on lastenmusiikin saralla esikuvia ja tiivistä verkostoitumista. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikin pääkaupunki –tunnustuksella halutaan nostaa esiin kuntien roolia lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.”

Lastenmusiikkipäivän seminaari

Fisme – Suomen musiikkikasvatusseura järjesti Saalastinsaliin seminaarin otsikolla Ristiinpölytys – Lastenmusiikki taiteiden rajapinnoilla. Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli musiikkikasvattaja Leena Poikela Oulun yliopistosta ja hänen kanssaan lavalla musiikkikasvatuksen opiskelijoita. Leena Poikelan esityksen nimenä oli ”Minä silitän sinua tällä musiikilla”. Vaikka tuo nimi viittaa siihen tutkimustyöhön, jota hän on tehnyt päiväkotilasten parissa, niin aikuiselle kuulijallekin tuli tästä esityksestä hyvin musiikilla silitetty olo; harvoin on luento noin elämyksellinen. Oulun yliopistossa on luotu Leena Poikelan johdolla varhaiskasvatuksen käyttöön uudenlaisia menetelmiä lasten tunnetilojen tukemiseen. Seminaariluennon aikana sai yleisö demonstraation mm. surunarusta.
Vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva esitteli Sibeliusakatemian ja Suomen kansallisoopperan sekä baletin ristiinpölytyksen tuotoksia. Vauvojen taidetuokiot ovat löytäneet yleisönsä ja tarjolle tulevat tuokiot varataan aina hetkessä loppuun. Koululaisoopperat ovat suosittuja ja luennoitsija oli näistä itsekin hyvin innostunut. Räppäri Paleface kertoi insertissä, miten koululaiset ensin harjoittelevat kouluissaan osuuksiaan, jotka sitten kootaan ammattilaisten johdolla oopperan lavalle kokonaiseksi oopperaksi. Viimeisimpänä on nähty Ihmepoika A ja seuraavaankin produktioon on ilmoittautuminen jo käynnissä.
Kolmantena luennoitsijana oli tanssinopettajien kouluttaja Petri Kauppinen, joka lähestyi lastenmusiikin ja tanssin ristiinpölytystä teemalla Musiikin vaikutus ihmisen kehollisuuteen.  ”Kehosi kuulee kaiken, mitä mielesi sanoo ja myös mieli vaikuttuu kehon viesteistä”. Ajattelemisen aihetta meille kaikille Petri Kauppinen antoi sanoessaan, että kehollisuuden kokemiseen ja jopa itseluottamukseen vaikuttaa musiikkitarjonnan köyhtyminen. Siihen lastenmusiikintoimijat voivat varmasti vaikuttaa.

Jellonagaala

Illalla Jellonagaalassa jaettiin vuoden 2020 palkinnot.
ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: MAIJA SALO
Hänen ammattitaidossaan yhdistyy ymmärrys lapsista, musiikista, leikistä, tarinoista ja taiteesta. Hän on muusikko, laulaja, viulupedagogi, varhaisiän musiikkikasvattaja, tv:n lastenohjelmien uranuurtaja, Pikku Kakkosen juontaja, lukuisten lastenmusiikkiohjelmien käsikirjoittaja, oppimateriaalin tekijä, musiikkileikkikoulun perustaja sekä valovomainen esiintyjä ja opettaja.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: RISTO JÄRVENPÄÄ
Hän on soittaja, lauluntekijä, musiikkikasvattaja ja opettaja, jonka laulut ja tapahtumat ovat antaneet iloa lasten ja lapsiperheiden arkeen ja juhlaan jo vuosikymmeniä. Esikuvana ja oppi-isänä hän on näyttänyt tietä monille lastenmuusikoille sekä lauluntekijänä kannustanut uskomaan itseensä.

ERIKOISJELLONA 2020: LASTEN LAULUKAUPUNKI 30 VUOTTA Hieno lastenkulttuuritapahtuma on kasvanut paikallisesta laulu- ja sävellyskilpailusta merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Salossa koetaan laulun ja laulukilpailun lisäksi teatteria, tanssia ja musiikin riemua viikon ajan joka kesä.

VUODEN LASTENMUSIIKKITEKO 2020: KONSERTTIKESKUKSEN ETÄKONSERTTISARJA

VUODEN TULOKAS 2020: PENTTI PUNKIN SYNTYMÄPÄIVÄT

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2020: MUTAVEIJARIT (koko yhtye)

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2020: SIINA & TAIKARADIO

VUODEN LASTENLEVY 2020: NYT MENNÄÄN! (Mutaveijarit)

VUODEN LASTENLAULU 2020: TUU MUN MUKAAN (säv.&san. Onni Lonka, esittäjä Helsingin Poliisisoittokunta ja Onni Lonka)

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet nähdään yhä luontevampana osana digitaalista toimintaympäristöä

Tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeusjärjestöihin suhtaudutaan positiivisesti

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat tekijänoikeudesta. Selkeä enemmistö (88 %) pitää tekijänoikeuksia edelleen tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeutta turhana.

Tekijänoikeudet koetaan myös ennemmin mahdollistavana (48 %) kuin rajoittavana (13 %). Tämän kysymyksen osalta vastauksissa on tapahtunut selkeä muutos aiempiin vuosiin verrattuina. Esimerkiksi vuonna 2019 tekijänoikeuden koki mahdollistavana huomattavasti pienempi osuus vastaajista (35 %) ja rajoittavana suurempi osuus (20 %).

Helppotajuiseksi tekijänoikeuden kokee 38 prosenttia vastaajista, kun taas vaikeatajuiseksi sen kokee 26 prosenttia. Hieman yli kolmannes vastaajista on neutraaleja asian suhteen. Erityisesti 15-24-vuotiaat diginatiivit kokevat tekijänoikeuden helppotajuisena.

Selkeä enemmistö kokee tarpeelliseksi myös tekijänoikeusjärjestöt (78 %) sekä tekijänoikeuskorvaukset (84 %).  Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 50-vuotiaat kokevat keskimääräisesti hieman enemmän tekijänoikeusjärjestöt ja -korvaukset tarpeellisina.

Laillisten sisältöpalveluiden käyttö lisääntynyt

53 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo käyttäneensä internetin laillisia sisältöpalveluja. Lisäksi 42 prosenttia kertoo ostaneensa laillisesta palvelusta digitaalista sisältöä. Kummassakin luvussa on havaittavissa nousua viime vuoteen verrattuna. Laillisten sisältöpalveluiden käyttö on yleisintä 25-49-vuotiaiden keskuudessa; heistä yli kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä palveluita.

Tutkimuksen mukaan koronapandemia on myös osaltaan vaikuttanut laillisten digipalveluiden käyttöön. Esimerkiksi yli kolmannes vastaajista kertoi hankkineensa käyttöönsä elokuvien tai TV-sarjojen suoratoistopalvelun ja joka viidennes äänikirjapalvelun korona-aikana. Vain yksi prosentti vastaajista ilmoitti lopettaneensa palveluiden käytön koronapandemian aikana.

Radion kuuntelu netin välityksellä on lisääntynyt huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä noin joka toinen suomalainen kuuntelee sekä suoria lähetyksiä että jälkikäteen kuunneltavissa olevia ohjelmia (kuten podcasteja) radiokanavien omien nettipalveluiden välityksellä.

Laittomien piraattipalveluiden käytössä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosiin verrattuna. Yhdeksän prosenttia kertoi käyttäneensä laittomia palveluita ja kuusi prosenttia ladanneensa piraattisisältöä omaan käyttöön. Uutena kysymyksenä barometrissa selvitettiin internetistä saatujen laittomien laulujen sanoitusten käyttämistä tai jakamista, jota myönsi tehneensä kolme prosenttia vastaajista. Laittomien palveluiden käyttö on pääsääntöisesti yleisintä 15-34-vuotiaiden keskuudessa.

Piratismia ei hyväksytä ja siihen halutaan puuttua

Piratismiin liittyvissä asenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna.  Vain noin kymmenen prosenttia vastaajista hyväksyy internetiin luvattomasti laitetun sisällön kuluttamisen tai lataamisen. Sisällön luvattomaan jakamiseen suhtaudutaan vielä kielteisemmin; sen hyväksyy ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista. Myönteiset asenteet piratismia kohtaan ovat hieman yleisempiä alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista on sitä mieltä, että laillisten toimijoiden tulee ottaa vastuuta laittomaan sisältöön pääsyn estämiseksi. Esimerkiksi 73 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että YouTuben kaltaisten sisällönjakopalveluiden tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Vastaavasti 79 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hakukoneiden tulee näyttää hakutuloksissa lailliset vaihtoehdot ennen laittomia. Osittain tai täysin eri mieltä väittämien kanssa on noin kymmenen prosenttia. Eri mieltä olevien määrä korostuu nuoremmissa sekä erityisesti piraattipalveluita käyttäneissä vastaajissa.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt neljättätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2020 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1282 henkilöä.

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet

Tekijänoikeusbarometri 2020: Piratismitilanne

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaana Pihkala
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
puh. 09 6803 4049

Lastenmusiikkipäivää vietetään perjantaina 13.11.2020

Lastenmusiikkipäivän Juhlakonsertti Oulusta nähdään nettitelkkarilähetyksenä klo 10 osoitteissa lastenmusiikki.net sekä lastenomaradio.fi. Saalastinsalissa Oulussa esiintyvät Risto Järvenpää Tatsia ja janssia, Soiva Siili, Liikkuva Laulureppu sekä Pentti Punkin Syntymäpäivät. Lisäksi konsertissa saadaan etäyhteydellä terveisiä muualta Suomesta ja mm. julistetaan ensi vuoden lastenmusiikkipääkaupunki.

Konsertin jälkeen Oulussa käsitellään lastenmusiikkia Fisme ry:n järjestämässä seminaarissa RISTIINPÖLYTYS – LASTENMUSIIKKI TAITEIDEN RAJAPINNOILLA. Myös seminaariosuus striimataan kaikille nähtäväksi.

Samana iltana klo 18 nähdään Jellonagaala, jossa luodaan katsaus menneeseen lastenmusiikkivuoteen ja palkitaan ansioituneita tekijöitä. Tämän vuoden gaalaan voivat osallistua kaikki lastenmusiikista kiinnostuneet osoitteissa lastenomaradio.fi. ja lastenmusiikki.net. Jellonagaala näytetään suorana myös Helsingin Sanomien Lasten uutisissa www.hs.fi/lastenuutiset/, Iltasanomien Musiikki-sivulla www.is.fi/musiikki sekä Lasten oman radion YouTube-kanavalla.

Lähetyksessä käydään myös kuluneen vuoden etäkonserteissa ja -muskareissa. Gaalan juontavat Johanna von Hertzen ja Luca Gargano.

Palkintokategorioissa ovat ehdolla seuraavat tekijät:

Vuoden artisti / yhtye 2020 ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Mimmit
Mutaveijarit
Siina & Taikaradio
Soiva Siili

Vuoden lastenlevy 2020 -ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kesät talvet
Esmeralda – Ruohonvihreällä runosohvalla
Mimmit på svenska – Musiksnille
Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis – Eläköön! Loiskis 20 vuotta
Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sarianna Tammilehto – Eläimellistä

Vuoden lastenmusiikintekijä 2020 -ehdokkaat:
Mari ja Timo Rautio
Mutaveijarit
Ritva Haapaniemi
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Pauliina Lerche

Vuoden lastenmusiikkiteko 2020 -ehdokkaat:
Leena Poikela: Nyt Satuillaan! -laulukirja
Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo
Lentävä laulu -hanke
Konserttikeskuksen etäkonserttisarja

Vuoden tulokas 2020 -ehdokkaat:
Naattiorkesteri
Esmeralda
Riku Ässä
Pentti Punkin syntymäpäivät

Vuoden lastenlaulu 2020 -ehdokkaat:
1 Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kivi laulaa
Sävellys: Essi Putkonen
Sanoitus: Riikka Helske
Julkaistu levyllä Kesät talvet (2019)

2 Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sävellys: Leena Untamala
Sanoitus: Leena Untamala, Mutaveijarit
Julkaistu levyllä Nyt mennään! (2019)

3 Aili A. Ikonen – Meidän meri
Sävellys: Soili Perkiö ja Matti Kallio
Sanoitus: Hannele Huovi
Julkaistu Meidän meri -kampanjan tunnuslauluksi (2020)

4 Helsingin poliisisoittokunta ja Onni Lonka – Tuu mun mukaan
Sävellys ja sanoitus: Onni Lonka
Julkaistu Helsingin poliisisoittokunnan lastenvideosarjassa (2020)

5 Neiti seitsenpilkkuinen – Suvituuli,lounatuuli
Sävellys ja sanoitus: Ritva Haapaniemi
Julkaistu levyllä Eläköön Ystävyys! (2019)

6 Satu Sopanen, Eeva-Leena Sariola ja Osku Ärilä – Kettu ressu
Sävellys ja sanoitus: Sarianna Tammilehto
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

7 Naattiorkesteri – Osaatko sinä?
Sävellys ja sanoitus: Severi Laakso
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

8 Päistikka – Keinulaulu
Sävellys: Tuukka Martiskainen
Sanoitus: Tuukka Martiskainen ja Elina Vehkaoja
Julkaistu singlenä (2020)

9 Rokkasoppa – Pikkunoita
Sävellys: Random Lee, Sampsa Astala ja Kimmo Nissinen
Sanat: Sampsa Astala ja Random Lee
Julkaistu singlenä (2020)

10 Mimmit – Muista pestä kädet
Sävellys ja sanat: Pauliina Lerche
Julkaistu singlenä (2020)

Suomen Musiikintekijät palkitsi ansioituneita sovittajia

Suomen Musiikintekijät jakoi kolme erityispalkintoa ansioituneille sovittajille. Palkintojen taustalla on vuoden alussa tapahtunut, Suomen Musiikintekijät ry:n hallinnoiman puhallinorkesterimusiikkiin keskittyvän Edition Elvis -katalogin siirtyminen Fennica Gehrman -kustantamolle. Palkintosummat muodostuvat tästä kaupasta saaduista varoista.

Siirtyneen katalogin orkesterimusiikkitaustan vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus päätti palkita nimenomaan sovittajia hallinnoimansa Arthur Fuhrmann -rahaston kautta, jonne myynnistä saadut varat ohjattiin. Hallitusjäsenistä muodostunut raati valitsi palkittavaksi seuraavat henkilöt:

  • Jarkko Kiiski on pitkä linjan sovittaja ja kapellimestari, joka on tuonut korkealuokkaista osaamistaan ja ekonomisen balansoitua sointia viihdemusiikkikonsertteihin ympäri Suomea jo monien vuosien ajan järkkymättömällä ammattitaidolla ja varmuudella.
  • Merzi Rajala on monipuolinen säveltäjä ja sovittaja. Hän on erikoistunut rytmiseen kuoro- ja lauluyhtyemusiikkiin, ja hänen materiaaliaan ovat esittäneet lukuisat kokoonpanot Suomessa ja ulkomailla. Rajala tunnetaan myös suomalaisen rytmimusiikin kuoronjohdon pioneerina.
  • Teemu Takanen hallitsee hienostuneen ja nyansoidun big band- ja orkesterikirjoituksen ja on laajentanut korkeatasoisella näkemyksellään ja detaljoidulla ilmaisullaan Suomen jazzmaailmaa kosolti viime vuosina.

Suomen Musiikintekijät ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. 

Uutinen Edition Elvis -kaupasta 

Teemu Takasen kuva: Sampo Luukkainen / Kuwaamo

Top 20 Future Hitmakers 2021 – Hae nyt!

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana.

Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä TeostoSuomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

KENELLE KURSSI ON TARKOITETTU?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia kirjoittajia, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä tai musiikkialalla jo osittain toimivia tekijöitä, jotka ovat menestyksen kynnyksellä.

Oleellista on halu tehdä biisintekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille. Hakijan eduksi katsotaan co-write-kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-27 vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle. Mukaan voivat hakea myös muun ikäiset, missä tapauksessa hakijan tulee keskittyä perustelemaan hakemuksessa erityisen hyvin, miksi juuri hänen pitäisi tulla valituksi.

VUODEN 2021 KURSSIN AIKATAULU, OHJELMAT JA PUHUJAT

Future Hitmakers koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla koko kevään mittaan.

Katso koko kurssin ohjelma ja puhujat

Kurssi järjestetään 18.1.-24.5.2021

Kurssikerrat pidetään osittain etänä ja osittain osoitteessa Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6.krs, Helsinki.

Kurssilla puhumassa mm. Anna Timgren, Eva Louhivuori, Fredi Lunden, Kaisa Korhonen ja RZY.

Hae mukaan täällä.

Siuntio Soi -sävellyskilpailu 17.9.2020- 31.5.2021

Siuntio Soi -sävellyskilpailussa on kaksi sarjaa: Pääsarjassa on tarkoitus löytää uusia innovatiivisia kamarimusiikki- ja yhtyeteoksia, jotka jäävät rikastuttamaan suomalaista uuden taidemusiikin ohjelmistoa. 

 

Biisisarjassa etsitään uusia lauluja, jotka heijastavat luovasti Siuntio-teemaa.

Pääsarjan teoksissa saa käyttää seuraavia soittimia: huilu, oboe, klarinetti, käyrätorvi, harppu, viulu, sello. Kaikki yhdistelmät duosta septettoon ovat mahdollisia.

Biisisarjassa lähetetään nuotti laululle ja säestyssoittimelle sekä teoksen esityksestä mp3-demo muistitikulle tallennettuna. Musiikintekijä huolehtii myös laulun sanoituksesta.

Pääsarjassa ei ole osallistumisikärajaa. Biisisarjassa musiikintekijät voivat täyttää vuonna 2021 enintään 25 vuotta.

Kilpailuteosten molemmissa sarjoissa tulee olla ennen julkaisemattomia ja esittämättömiä. Tekijä voi osallistua kilpailun molempiin sarjoihin enintään kahdella teoksella. Pääsarjassa teosten kesto tulee olla 10–15 minuuttia. Säveltäjä merkitsee partituuriin sävellyksen arvioidun keston. Biisisarjan kappaleet voivat olla kestoltaan kahdesta neljään minuuttia.

Molemmissa sarjoissa sävellykset lähetetään postitse neljänä kappaleena niin, että teoksen nuotissa on säveltäjän kohdalla nimimerkki. Biisisarjassa tallenteeseen pitää merkitä myös nimimerkki. Postilähetys tulee olla päivättynä viimeistään 31.5.2021.

Myöhemmin kilpailijoilta pyydetään sähköpostitse myös teoksen nuotti pdf-muodossa. Pääsarjassa säveltäjä valmistaa teoksen esitysmateriaalin omalla kustannuksellaan.

Säveltäjän tulee toimittaa lähetyksen mukana erillisessä suljetussa kirjekuoressa seuraavat tiedot: säveltäjän nimimerkki, teoksen nimi, säveltäjän nimi, syntymäaika, syntymäpaikka, postiosoite, puhelinnumero suuntanumeroineen, sähköpostiosoite ja tieto kansallisuudesta.

Kilpailija sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan kilpailun sääntöjä ja tuomariston ratkaisuja. Samalla säveltäjä allekirjoituksellaan vakuuttaa, että teosta tai sen osia ei ole esitetty aiemmin missään muodossa.

Tuomaristo valitsee lähetettyjen teosten joukosta neljästä kuuteen teosta molemmista sarjoista esitettäväksi Siuntion Lux Musicae -festivaalin yhteydessä marraskuussa 2021. Säveltäjät kutsutaan festivaalille seuraamaan teostensa harjoituksia ja kantaesityskonsertteja.

Valitut kilpailijat vastaavat itse heille konsertista aiheutuvista kuluista (matkat, majoitus). Kilpailu auttaa matka- ja majoitusjärjestelyissä.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat seuraavat henkilöt: säveltäjä Kimmo Hakola (tuomariston puheenjohtaja), säveltäjä Riikka Talvitie sekä lauluntekijä ja  tuottaja Jonas W. Karlsson sekä Siuntio Soi – Musik i Sjundeå yhdistyksen hallituksen jäsen jazzmuusikko Teuvo Ryynänen.

Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot:

Pääsarja

I palkinto  3000 Euroa

II palkinto 2000 Euroa

Biisisarja

I palkinto  2000 Euroa

II palkinto 1000 Euroa

Kilpailu jakaa mahdollisesti myös tukijatahojen myöntämiä tunnustuspalkintoja. Kilpailun tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot myös toisin.

Kilpailun järjestäjä pidättää itsellään oikeudet kantaesittää molempien sarjojen valitut neljästä kuuteen teosta vuosien 2021–2023 aikana omissa konserteissaan, jos järjestäjästä riippumattomista syistä kilpailua ja esityksiä ei voida suunnitellusti toteuttaa.

Tekijänoikeudet jäävät oikeudenomistajille. Kilpailun järjestäjällä on oikeus radioida, äänittää, kuvanauhoittaa, televisioida, filmata ja valokuvata kilpailuun liittyviä esityksiä ja harjoituksia sekä tehdä niistä ääni- tai kuvatallenteita.

Kilpailun osoite, johon kilpailuteokset postitetaan, on:

Siuntio Soi –sävellyskilpailu

c/o Siuntion kunta

Puistopolku 1

02580 Siuntio

Kilpailua koskeviin kysymyksiin vastaa:

Toiminnanjohtaja Arja Alho

arja.alho@luxmusicae.com

Teoston koronatuen haku avautuu 19.10.2020

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.

Kuka voi hakea tukea?

Tukea voivat hakea Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat, joiden teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla vuosina 2017-2019 Teosto on maksanut asiakkaalle tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan edellä mainittujen tilitysten määrästä ja on vähintään 300 euroa ja enintään 10 000 euroa. Maksettuja tilityksiä ei tarvitse hakulomakkeella ilmoittaa, vaan Teosto tarkistaa ne automaattisesti. Tuen saamiseen eivät myöskään vaikuta mahdolliset muut saadut tuet.

Säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea, koska tuki on tarkoitettu luovaan taiteelliseen työskentelyyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen). Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on Teoston kustantaja-asiakas, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi (Teoston koronatuki). Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron, jonka löydät Asiakastiedot -välilehdeltä, kun kirjaudut omilla tunnuksillasi Teoston verkkopalveluun.

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastolle, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön – Suomen Musiikintekijät ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikkikustantajat ry – jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään.

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran.

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa.
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa.
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä.
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen

Koronatuen myöntämisen kriteereinä ovat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä. Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia.

Koronatukihakemukset käsitellään marraskuun 2020 aikana. Myönnetyt tuet maksetaan joulukuussa 2020. Ilmoitamme jokaiselle hakijalle päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Lisätietoja:

  • Klaavi-hakujärjestelmä: klaavi.fi
  • Hakuneuvonta: koronatuki@teosto.fi, puh. 09-6810 1112 (arkisin klo 9-20, lauantaisin klo 10-16).

Musiikin käytöstä YouTubessa pohjoismainen sopimus

YouTube on Suomen käytetyimpiä digitaalisia kanavia: tuoreen tutkimuksen mukaan sitä käyttää musiikin kuunteluun jopa 82 % suomalaisista*. Nyt solmitun sopimuksen myötä suomalaiset säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikkikustantajat saavat jatkossakin korvauksia silloin, kun heidän musiikkiaan julkaistaan ja kuunnellaan YouTubessa.

Aiempaa kattavampi sopimus

Uusi pohjoismainen sopimus korvaa yksittäisten maiden aiemmin tekemät paikalliset sopimukset. Sopimuksen piiriin kuuluu koko kolmen järjestön edustama musiikki ja se koskee niiden YouTube-käyttöä paitsi kotimarkkinoilla, myös kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja suuressa osassa Aasiaa.

Sopimus saatiin solmittua pitkällisten neuvotteluiden jälkeen. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen on tyytyväinen sopimuksen syntymiseen yhteispohjoismaisin voimin.

”YouTuben käyttö musiikin kuunteluun on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. On erittäin tärkeää, että saimme päivitettyä sopimuksemme vastaamaan palvelun kasvanutta merkitystä. Näin varmistamme myös, että suomalaiset voivat jatkossakin käyttää YouTubea musiikin kuunteluun helposti ja laillisesti.”

Musiikin käyttö digitaalisilla alustoilla kasvaa

Sopimuksen tehnyt Polaris Hub on Teoston, Kodan ja Tonon perustama yhteisyritys, joka on vuodesta 2019 lähtien neuvotellut ja tehnyt sopimukset keskitetysti kaikkien kolmen organisaation puolesta kansainvälisten digitaalisten musiikkipalveluiden kanssa. Tähän mennessä se on neuvotellut ja solminut sopimukset Facebookin, Instagramin, SoundCloudin ja Spotifyn kanssa.

”Euroopasta on tullut yhtenäinen markkina-alue myös musiikin suhteen. Erityisesti digitaalisten alustojen saaminen sopimusten piiriin on ollut keskeinen painopisteemme jo useamman vuoden ajan. Polaris Hubin avulla voimme sopia musiikin online-käytöstä kattavasti Euroopassa ja sen ulkopuolella ja siten tehostaa palveluamme suomalaisille musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille”, sanoo Teoston lisensoinnin päällikkö Markus Kaarto.

Teoston solmi ensimmäisen sopimuksen musiikin käytöstä YouTubessa jo vuonna 2013. Edellisen kerran sopimus uusittiin vuoden 2018 alussa. Koska uusi sopimus kattaa aiempaa laajemman alueen, se ei ole täysin vertailukelpoinen Teoston aiemmin solmimaan paikalliseen sopimukseen.

”Tavoitteemme on, että musiikin ammattilaiset saisivat kaikista kanavista asiallisen korvauksen musiikkinsa käytöstä. Reilut pelisäännöt musiikkialalla mahdollistavat sen, että Suomessa voidaan tehdä laadukasta musiikkia tulevaisuudessakin”, toteaa Risto Salminen.

 

*Digital Music in the Nordics 2020 -tutkimus