Mä hiihdän

Mä hiihdän

Kuuntele Spotifyssa

Vaikka Saara Törmä ei ole hiihtänyt kuin pakolliset kilometrit koulussa, hän kirjoitti aiheesta tekstin yhteen Antti Tuiskun tunnetuimmista levytyksistä.

Idea hiihtobiisistä tuli, kun Törmä ja puolisonsa Aku Rannila kuuntelivat soittolistaa, jolle artisti oli koonnut tulevan levynsä referenssibiisejä tuottajansa Jurek Reunamäen kanssa. Edessä oli nelikon yhteinen biisileiri Vierumäellä.

Saara Törmä kertoo:

“Saimme sen idean Akun kanssa varmaan Antin fanaattisesta rakkaudesta hiihtoon ja siitä, että biisileiri oli Vierumäellä. Ja vaikka itse en todellakaan kaipaa ladulle enkä seuraa urheilua, ikoninen kuva Mika Myllylästä suolla rääkkäämässä itseään oli jäänyt mieleen –  se yksinäisyys, kaiken uhraaminen hiihdolle ja Myllylän myöhempi kohtalo.

Kun esittelimme idean Vierumäellä Antille ja Jurekille, se ei resonoinut toivotulla tavalla. Alkoi puhe biisistä, jossa hoetaan hiihtoo, hiihtoo, hiihtoo boy. Itse olin ajatellut jotain syvällisempää.

Ideoita on tosi vaikea pukea sanoiksi siinä vaiheessa, kun on vain jokin aavistuksenomainen fiilis siitä, mitä se voisi olla. Hiihtobiisi jäi sillä reissulla tekemättä, mutta siemen oli kylvetty.

Seuraava sessio pidettiin Järvenpäässä Antin luona. Myös Kalle Lindroth oli mukana. Tehtyämme aluksi muita biisejä palasimme hiihtoideaan, mutta se ei nytkään resonoinut kaikissa samalla tavalla. Näissä ristivetoisissa tunnelmissa suljin korvani ja aloin kirjoittaa.

Kuuntelen usein musaa inspiraation lähteeksi – yleensä englannin- tai ruotsinkielistä – löytääkseni fiiliksen, josta saisi langan päästä kiinni. Nyt inspiroijana oli The Script -yhtyeen Breakeven, jossa se yksin jäänyt on yhä kiinni siinä toisessa.

Vastaavasta tilanteesta aloin kirjoittaa tätä. Hiihdosta tuli vertauskuva sille, että ihminen on jäänyt jumiin eikä pääse elämässä eteenpäin. Kirjoittaessa kirkastui, miten tähän lähtökohdiltaan yksinkertaiseen asetelmaan sai viittauksilla syvyyttä niin, että sen voi tulkita myös laajemmin. Esimerkiksi meri nousee on viittaus siihen, että ilmasto muuttuu ja mä vaan hiihdän.

Toistoa tuli paljon, mikä sekin kuvaa sitä junnaavuutta, että aina vain hiihdetään. Tähtien näkemisestä voi löytää eri merkityksiä, ja rukoileminen tuo mieleen korkeammat voimat, mikä sopi yhteen Antin hengellisyyden kanssa. Eli hain yksinkertaisen keskelle kuvia viittaamaan johonkin isompaan.

”Hiihdosta tuli vertauskuva sille, että ihminen on jäänyt jumiin eikä pääse elämässä eteenpäin.”

Vaikka kirjoitin tekstin paperille yhdellä istumalla, sitä edelsi pitkä prosessi. Helppohan se on printata, kun alitajunta on sitä riittävästi työstänyt.

Kun esittelin tekstin Akulle ja Kallelle, heidän reaktionsa oli hyvin innostunut. He sävelsivät sen ja samalla jonkin verran vielä muokkasin tekstiä.

Sanojen laulautuvuus on itselleni tosi tärkeää ja mieluiten hion tekstiä niin, että kenen tahansa on sitä vaikka karaokessa helppo laulaa. Tärkeää on sekin, että sanat ovat oikein – uusi mäki eikä uusii mäkii.

Antti oli ollut biisin syntyessä asioilla. Kun hän palasi, Kalle ja Aku esittivät kappaleen kitaralla säestäen. Antti liikuttui kyyneliin asti.

Jurekin tehtyä tuotannon tämä matka mutkineen päättyi paremmin kuin hyvin. Se oli työvoitto. Lopputuloksessa sävellys, teksti ja tuotanto ovat erottamattomia. Se kokonaisuus on kaikki kaikessa ja se fiilis, mikä siitä välittyy.”

…

Laulun Breakeven tekijät: Andrew Frampton, Steve Kipner, Danny O’Donoghue ja Mark Sheehan.

Rafaelin enkeli

Kuuntele Spotifyssa

Kun Pekka Ruuska keväällä 1989 pariisilaisessa Home Latin -hotellissa alkoi kirjoittaa uutta laulua, hän oli tehnyt itselleen tilauksen: Yksi biisintekoreissun lauluista kuvaisi hänen identiteettikriisissä painivaa mielentilaansa, median uutisvyöryä ja ekokatastrofin uhkaa. Se olisi laulu kaaoksesta ja sen hallinnasta.

Pekka Ruuska kertoo:

“Olin 30-vuotias perheenisä, jota ahdistivat niin globaali kuin oma tilanne. Yritys rimpuilla peruskoulun opettajan töistä johonkin muuhun ja gospelista laajemman yleisön taiteilijaksi oli saanut kovan kolauksen, kun Sonetin julkaisema Riz-yhtyeeni albumi oli myynniltään täysi floppi.

Nyt piti vääntää seuraavan Sonet-levyn biisejä. Matka Pariisiin oli vaimoni Helenan loistava idea hänen katsellessaan tuskailevaa miestään.

Tein tarkan aikataulun siitä, minkä laulun teen minäkin päivänä. Kaaosbiisin sijoitin sunnuntaille 9.4. Suunnittelin käyttäväni siinä fragmenttitekniikkaa, jossa on paljon toisiinsa liittymättömiä kuvia.

Jo aamuyöllä herätessä syntyi laini kipeästä kurkusta ja alasti nukkumisesta. Olin ollut monta päivää kovassa flunssassa ja vihlovan kurkkukivun pelkäsin olevan allerginen reaktio Pariisin sen ajan pakokaasuille.

Aamulla aloittaessani työpäivän oli selvää, ettei yön lainilla voi aloittaa. Selasin paksua A4-kokoista muistikirjaani, jonka olin aikanaan ostanut Berliinistä. Yhdeltä suttusivulta löytyi fraasi halki tuhannen savuisen salongin neiti tanssii gasellin askelin.

Seuraavat rivit sain päälläni olleesta harmaasta jumpperista, joka oli joululahja Helenalta. Tosi arkinen kuva neidin ja salongin jälkeen.

Tällä tavalla kuvia rytmittäen se eteni. Diesel ja yskäisy tulivat Pariisin pakokaasuista ja krokotiilit uutisista siitä, kuinka New Yorkin rikkailla on alligaattorin poikasia lemmikkeinä ja kyllästyttyään ne huuhtoo ne vessasta kasvamaan aikuisiksi viemäriverkostossa.

Videotykki, uutispuuro, karhu ja leijona, sudenkorennon keveys, lukujen keskeytyminen – kaikille näille löytyy selityksensä, mistä ne tulivat ja mitä mielikuvia niihin liitin.

B-osaan liittyy esimerkiksi lasten suojattomuus siinä, millaisen maailman heille jätämme.

”Miten biisistä voi tulla klassikko näin psykedeelisellä tekstillä ja ilman kertsiä? Hitin salaisuus jää aina mysteeriksi.”

Rafaelin enkeli oli itselleni Helena. Mutta suoran rakastettuun viittaamisen sijasta päädyin kuvaan, joka antaa tilaa tulkinnoille.

Olin edellisellä biisintekoreissulla Firenzessä lukenut Henrik Tikkasen kirjan Toscanalainen hymy, jonka mukaan taiteilija Rafaellon elämäntyö tärvääntyi, kun hänen pääteoksestaan irrotettiin enkelihahmo kiiltokuviin. Se hahmo oli minulle tuttu jo lapsuudesta, ja siihen yhdistyi pysyvän ja turvallisen mielikuvia.

Kirjoitin tekstiä muistikirjaan lyijykynällä kurinalaisesti kolme päivää. Jokaisen rivin piti tulla järjestyksessä. Kaikki mitä hylkäsin, hävisi kumittamalla iäksi. Säkeistöjen riimirakenteeksi valitsin yksitavuiset täydet riimit niiden keveyden vuoksi.

Samaan aikaan tekstin kanssa syntyi melodia ja myös riffin melodiakulku sekä biisin poljento kitaralla kompaten. Edu Kettunen tuottajana sai sen rytmiikan levyllä sitten vielä ihan toiselle tasolle. Sovituksesta vastasimme yhdessä.

Miten biisistä voi tulla klassikko näin psykedeelisellä tekstillä ja ilman kertsiä? Hitin salaisuus jää aina mysteeriksi. Säännöt ja tekijän omat tausta-ajatukset ovat toissijaisia. Kaiken taiteen ytimessä on subjektiivinen kokemus ja kokijan täydellinen vapaus omaan tulkintaan.”

Puheenjohtaja Pauliina Lerchen 3 pointtia: sosiaaliturva, alan reilut käytännöt ja monimuotoisuus

Pauliina Lerche valittiin Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtajaksi kevätkokouksessa huhtikuussa yksimielisesti ja ilman vastaehdokkaita. Hän on Musiikintekijöiden yhdeksäs puheenjohtaja.

Lerche on toiminut musiikkialalla lähes 30 vuotta, joista 17 viimeisintä lastenmusiikin parissa. Hän on perustamansa Mimmit Music Oy:n toimitusjohtaja sekä Mimmit-yhtyeen säveltäjä, sanoittaja ja muusikko (laulu ja haitari). Mimmien toinen laulava jäsen on Pauliinan sisko Hannamari Vallila.

Mimmit sai alkunsa, kun Pauliina Lerche alkoi soololevyjensä (Katrilli 2002, Malanja 2006) julkaisun jälkeen saada palautetta: lapset tykkäävät sun musiikista, kannattaisiko tehdä musiikkia heille? Taitelija oli palautteesta ensin ihmeissään.

”Olin tehnyt soololevyilleni musiikkia, josta itse pidän. Luonnehdin sitä karjalaiseksi maailmanmusiikiksi.”

Ensin Lerche ajatteli, ettei osaisi tehdä musiikkia lapsiyleisölle, joka on tunnetusti vaativaa ja lahjomatonta. Ideaa pyöriteltyään hän kuitenkin löysi punaisen langan.

”Keksin, etten muuta musiikkityyliäni, mutta käytän sanoitusten inspiraationa suomalaisia kansansatuja, joita minulle on lapsena luettu paljon. Myös Tuhannen ja yhden yön tarinat, Kanteletar ja Kalevala ovat olleet tärkeitä.”

Lerche innostui uudesta suunnasta aivan valtavasti. Hän tajusi välittömästi, että Mimmit voisi olla paljon muutakin kuin musiikkia, ja että hän voisi toteuttaa sen parissa luovuuttaan kokonaisvaltaisesti.

”Jos ei yritä mitään, ei myöskään voi saavuttaa mitään.”

Nyt, 17 vuotta myöhemmin, Mimmit on tehnyt 8 albumia, 4 tv-sarjaa, 7 kirjaa sekä animaatioita, jotka on myyty yli 40 maahan. Mimmit Music Oy työllistää vuosittain noin 30 työntekijää osa-aikaisesti sekä lukuisia luovan alan alihankkijoita, kuten graafikkoja, kuvittajia, käsikirjoittajia, animaattoreita ja AV-teknikoita.

Seuraava unelma on Mimmien animaatioelokuva.

”Se on valtava haaste. Mutta jos ei yritä mitään, ei myöskään voi saavuttaa mitään.”

Pauliina Lerche kertoo tulevansa ”tavallisen tylsästä perheestä”. Lapsia kannustettiin luovuuteen ja heidän musiikillisia harrastuksiaan tuettiin, mutta suvussa ei ollut taiteilijoita.

”Perhe on tavallisuudestaan huolimatta tarjonnut minulle kulttuuripääomaa. Kun olin neljävuotias, äiti vei minut viulutunneille. Sain harrastaa myös kuvataiteita ja minulle luettiin ihan valtavan paljon. Minua vietiin Savonlinnan oopperajuhlille ja Pori Jazzeille. Perheen tulotasoon nähden kalliita soittimia ostettiin.”

Yhdeksänvuotiaana Pauliina pääsi mukaan kotikunnassaan Rääkkylässä perustetun Värttinän alkuperäiskokoonpanoon. Hän oli porukan nuorimpia. Laulun ja viulun lisäksi tutuiksi tulivat 5- ja 10-kieliset pienkanteleet. Värttinä oli hänen ensimmäinen musiikillinen korkeakoulunsa.

”Esiinnyimme ihan valtavan paljon kotimaassa ja ulkomailla. Muistan, kun teimme ensimmäistä levyä: Rääkkylän OP-tuvan pihaan tuli äänitysauto, josta vedettiin piuhat sisään taloon. Siellä me sitten soitettiin ja laulettiin.”

Värttinä taisi sinetöidä Pauliinan tulevaisuuden suunnan. Hän muistaa jo alakouluikäisenä kirjoittaneensa Ystäväni-kirjaan, että haaveilee opiskelusta Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Haave toteutui toisella yrittämällä, Kuopion musiikkilukion jälkeen. Soittimeksi oli tuolloin vakiintunut harmonikka, koska siitä saa ilmoille kiehtovia sointumaailmoja.

”Vaikka vanhemmat tukivat valtavasti taideharrastuksiani, he pelkäsivät, etten voi elättää itseäni musiikilla. Sittemmin he toki ovat nähneet, että olen pystynyt siihen”, Lerche sanoo.

”Haluan vaikuttaa siihen, että musiikista on positiivinen kuva ammattina, joka houkuttelee osaavia ihmisiä. Ala ei tokikaan ole helppo.”

”Minua mietityttää, että miten saada nuorille, ja myös heidän vanhemmilleen, musiikintekijyys ja muusikkous näyttäytymään potentiaalisena uravaihtoehtona. Monet lapset ja nuoret, joilla on musiikillista lahjakkuutta, ovat hyviä muissakin asioissa. Haluan vaikuttaa siihen, että musiikista on positiivinen kuva ammattina, joka houkuttelee osaavia ihmisiä. Ala ei tokikaan ole helppo.”

Periksiantamattomuus, positiivinen asenne ja taipumus innostua asioista isosti ovat auttaneet Pauliina Lercheä pärjäämään vaativalla alalla.

”Takaiskuja on ollut paljon. Ei-vastauksia tulee aina huomattavasti enemmän kuin onnistumisia. En jää murehtimaan niitä, en ole katkeroitunut, ja iloitsen muiden menestyksestä ilman kateutta. Iloitsen monista työhöni liittyvistä asioista, kuten siitä, kun sovittajalta tulee hieno versio säveltämästäni ja sanoittamastani biisistä.”

On tärkeää keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Jos vertailee itseään muihin, jää väistämättä häviölle.

”Aina löytyy maailmasta joku, joka on parempi biisintekijä, muusikko, laulaja, joka on kauniimpi ja jolla enemmän seuraajia somessa. Tärkein henkinen ominaisuus tällä alalla on itsetuntemus: pitää tietää, missä asioissa on hyvä. Ja pitää voida rinta rottingilla kertoa vahvuutensa. Itse olen hyvä luovuudessa. Olen myös hyvä esiintyjä. Mutta en ole paras muusikko tai musiikintekijä.”

Itseohjautuvuutta vaaditaan myös. Kukaan ei tule muistuttamaan, että tee biisi, treenaa soittoa, tee apurahahakemuksia ja markkinoi.

”Jos tunnistaa itsessään sen, että itseohjautuvuus ei ole vahvimpia puolia, niin silloin ei ehkä kannata hakeutua tälle alalle. On myös hyvä erottaa se, että jos joku ei tykkää siitä, mitä teet, se ei tarkoita, että olisit huono ihminen. Se, mitä teet taiteilijana, on eri asia kuin oma persoonasi. Hylkäyksiä ja torjuntoja ei missään tapauksessa tule ottaa henkilökohtaisesti.”

”Sosiaaliturva. Alan reilut käytännöt. Monimuotoisuus”, mainitsee Pauliina Lerche Musiikintekijöiden edunvalvontatyön tavoitteiksi, kun niistä kolmea tärkeintä pyydetään.

Luovilla aloilla toimivat ihmiset ovat hänen kokemustensa mukaan älyttömän rohkeita sekä valmiita tekemään kovasti töitä. Pienyrittäjyys ja freelancerius ovat usein ainoat vaihtoehdot intohimoammatin harjoittamiseen.

”Ja mikä on palkinto? Se, ettei itsensätyöllistäjillä ole sosiaaliturvaa. Suomi ampuu itseään jalkaan, kun aktiivisia ja rohkeita ihmisiä rangaistaan sillä, että he itsensä työllistäessään menettävät sosiaaliturvan. Olen aivan varma, että tälläkin hetkellä on työttöminä paljon eri alojen ihmisiä, jotka eivät tästä syystä uskalla ryhtyä itsensätyöllistäjiksi.”

Suomi on rakentunut siten, että ollaan joko työsuhteisissa töissä tai keskisuuria yrittäjiä.

”Meidän ala on siinä välissä. On paljon yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä. Ja nekin, joilla ei ole yritystä, määritellään työllistyväksi omassa työssään. Päättäjien pitäisi mielestäni nähdä, miten työelämä on muuttunut. Ei vain kulttuurialalla, vaan todella monella muullakin alalla, ihmiset työllistävät itse itsensä.”

”Päättäjien pitäisi mielestäni nähdä, miten työelämä on muuttunut.”

Itsensätyöllistäjien sosiaaliturva on ollut Musiikintekijöiden edunvalvonnan asialistalla vuosia – ja on vahvasti jatkossakin. Päättäjät pitää Lerchen mielestä saada ymmärtämään myös se, että luovat alat ovat oikea elinkeino, jossa on valtavasti kasvupotentiaalia.

”Suomi takertuu liikaa savupiippuihin sekä suo, kuokka ja Jussi -mentaliteettiin. Aloja, jotka nojautuvat ihmisten luovuuteen, ei oikein ymmärretä.”

”Menestyneimmät musiikintekijät tienaavat työllään hädin tuskin keskivertopalkan verran. Millä muulla alalla on vastaava tilanne? Ei millään. Biisintekijöiden saama osuus suoratoistopalvelujen tulonjaosta on keskimäärin vain alle 10 prosenttia, mikä on aivan liian vähän”, Lerche sanoo.

Hänen mielestään musiikintekijäpalkkion käyttöön ottaminen tekisi alasta reilumman. Reilua olisi myös se, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä keikalle ilmaiseksi, vain näkyvyyttä saadakseen.

”Suomessa jää tällä hetkellä paljon hyvää musiikkia vaille minkäänlaista huomiota”, Lerche harmittele.

”Jos kukaan ei arvostele tai kirjoita levystä, eivätkä biisit saa radiosoittoa, eivät kuulijatkaan eivät löydä uutta musiikkia. Ongelma koskettaa erityisesti marginaalisempia genrejä ja indiepuolta. Mielestäni vähäisissä levyarvosteluissa ulkomaiset levyt saavat suhteettoman paljon huomiota. Missään muussa taidemuodossa kotimainen tuotanto ei kilpaile samalla tavalla ulkomaisen kanssa. Esimerkiksi ulkomaisista elokuvista toki kirjoitetaan paljon, mutta myös jokainen suomalainen elokuva saa kuitenkin julkisuutta.”

Lerche pohtii, että ongelmaa voisi nostaa toimittajien tietoisuuteen vaikkapa Musiikintekijöiden järjestämässä paneelikeskustelussa. Monimuotoisuuteen liittyy vahvasti myös radioiden, erityisesti Radio Suomen, soittolistat.

”Tällä hetkellä soitetaan liikaa samoja biisejä ja soitettavien artistien tai bändien joukko on liian pieni.”

Mitä Musiikintekijät haluaa tarjota jäsenilleen?

”Yhteisöllisyyttä. Kollegoiden tapaaminen on valtavan tärkeää ammatissa, jossa työtä tehdään usein yksin. Edunvalvontaa. Tässä tehdään vahvaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Neuvontaa. Toimistolla on vahvaa osaamista alan sopimusasioissa.”

Loputon epävarmuus sekä sosiaaliturvan puute ovat hinta, jonka maksan siitä, että toimin intohimoammatissani. Näin Pauliina Lerche oli järkeillyt. Hänen vilkas mielikuvituksensa on vuosien varrella keksinyt tuhansia vaihtoehtoja sille, miten keikat voisivat loppua ja miten kaikki voisi mennä aivan pieleen. Sitten tuli korona.

”Pahimmassa painajaisessakaan en olisi voinut kuvitella, että Suomen valtio kieltää multa työnteon. Ihan maallikkona tutkin Suomen perustuslakia ja mietin, että eihän tämä näin voi voi mennä.”

Se herätti halun vaikuttaa asioihin. Myös lapset ovat nyt sen ikäisiä, että kalenterista löytyy tilaa yhteisten asioiden hoitoon. Pauliina Lerche valittiin Musiikintekijöiden hallitukseen keväällä 2023. Untuvikko sai lämpimän vastaanoton.

”Musiikkialan itsensätyöllistäjän ja freelancerin arki on kopioitu mun dna:han, eikä se sieltä enää lähde pois.”

Kun Kaija Kärkinen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden, Pauliina alkoi saada jäsenistöltä yhteydenottoja: voisitko sinä asettua ehdokkaaksi? Hän harkitsi asiaa viime kesän ajan perusteellisesti ja tiedostaen, että ajat ovat todella vaikeat luovan työn tekijöille.

”Ryhdyn puheenjohtajan toimeen valtavan innostuneena. Haluan olla puheenjohtaja, joka oikeasti tuntee asiat, joista päättäjien tapaamisissa keskustellaan. Tässä kesän aikana työlistallani on paneutua työttömyysturvalakiin ja vastaaviin asioihin perusteellisesti.”

Lerche on työssään Mimmien kanssa työskennellyt isojen toimijoiden, kuten Ylen, MTV:n ja japanilaisen Mitsukoshi-Isetan, kanssa. Hän on joutunut ottamaan paljon vastuuta ja tekemään päätöksiä.

”Haluan hyödyntää myös tätä kokemusta puheenjohtajan työssä.”

Puheenjohtajuuden rinnalla Pauliina Lerche jatkaa luovaa työtään musiikintekijänä. Sen lopettaminen olisi vastoin hänen luontoaan. Hän myös haluaa pysyä kiinni kentässä ja musiikintekijöiden arjessa.

”Musiikkialan itsensätyöllistäjän ja freelancerin arki on kopioitu mun dna:han, eikä se sieltä enää lähde pois. Ja jotta en kuulostaisi liian negatiiviselta, niin muistutan, että tämä oli unelma-ammattini ja se, mitä halusin tehdä. Olen ollut valtavan onnellinen tässä ammatissa. Mutta aivan hirveän paljon töitä tämä on vaatinut.”

Musiikintekijöiden puheenjohtaja Pauliina Lerche

Discover ECSA’s 2024 Music Creators Playlist: Celebrating Female Composers

Arvoimme listalle mukaan kolme kappaletta:
Baby Was a Loner

Written by (composer & lyricist): Laura Sippola Produced by: Laura Sippola & Tuki Performed by: Laura Sippola Published by: Laura Sippola

Kaivos 2.0

written bycomposer: Anne-Mari KivimäkiPerformed by: Anne-Mari Kivimäki & Lakkautettu kylä Produced by: Anne-Mari Kivimäki Published by: Kihtinäjärvi Records

Keurikuu
written by Annina Antinranta, produced by Annina Antinranta & Oona Kapari, performed By Antinranta and Aleksi Trygg; Published by Antinranta 2020

Soittolista täältä! (Spotify)

Lue lisää ECSAn sivuilta. Sivuilla linkki myös Apple Musiciin.

Harpa Nordic Film Composers Award 2025 – Call for submissions käynnissä

CALL FOR SUBMISSIONS 

We are pleased to announce a call for submissions for the 2025 HARPA Nordic Film Composers Award.
Over the past years, we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music.
We look forward to continuing this tradition in 2025 and to honoring excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2023, and July 21st, 2024 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date stated on the official IMDB page of the submitted work
The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission

CLICK HERE SUBMIT YOUR SCORE TO NORDIC FILM MUSIC DAYS 2025
The winner of HARPA Nordic Film Composers Award 2025 will be announced at the HARPA Award Ceremony, Saturday February 15th at Nordische Botschaften.

More information

Suomen Musiikkikustantajat palkitsee ansioituneita tekijöitä Palkintogaalassa 5.9.2024 – ehdokkaat julki

Ehdokkaat ovat nyt julki:

Vuoden biisi
KUUMAA: Satama
Säv. ja san. Johannes Brotherus, Joonas Luhtavaara, Aarni Soivio
Kust. Elements Music & Isolla Music

Pilvi Hämäläinen: Mon Chéri
Säv. ja san. Leo Salminen, Elias Koskimies
Kust. EMP Elements Music Publishing

Ege Zulu ja BEHM: Tunnista tuntiin
Säv. ja san. Kyösti Salokorpi, Eugeni Mokulu, Saleh Masaadi, Rita Behm
Kust. Elements Music & Behmin Bisnekset Oy

Viivi ja JVG: Mitä näil korteil saa
Säv. ja san. Lauri Halavaara, Joonas Keronen, Vilma Lähteenmäki, Ville Galle, Jare Brand, Viivi Korhonen
Kust. Nordic Music Partners & HMC Publishing

Mirella: Timanttei
Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing

Sara Siipola: Paskana
Säv. ja san. Mikko Koivunen, Emmi Hakala, Kaisa Korhonen, Sara Siipola
Kust. Kaiku Songs & Sepon Huone

Benjamin ja BESS: Paremmin ku kukaan muu
Säv. ja san. Essi Launimo, Atso Soivio, Benjamin Peltonen, Iivari Suosalo
Kust. EMP Elements Music Publishing & HMC Publishing

Ellinoora ja Samuli Putro: Osuma
Säv. ja san. Ellinoora Leikas, Samuli Sirviö, Samuli Putro
Kust. HMC Publishing & EMP Elements Music Publishing

Vuoden kevyen musiikin tekijä
Jonas Olsson (EMP Music Publishing & Isolla Songs Oy)
Kyösti Salokorpi (EMP Elements Music Publishing)
Mikko Koivunen (Kaiku Songs)
Vilma Lähteenmäki (HMC Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)
Antti ”RZY” Riihimäki (Nordic Music Partners)

Vuoden genrevapaa kategoria
Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Dalindéon Tropicalia Nordica -albumin pääsäveltäjä Valtteri Pöyhönen (EMP Elements Music Publishing)
Korpiklaanin Rankarumpu-albumin sävelteokset (Warner Chappell Music Finland &  Miehola Music)
RinneRadion Balladium-albumin pääsäveltäjä Tapani Rinne (Zen Master Publishing)

Vuoden vientiteko
OP Vuorinen ja Seran läpimurto Keski-Euroopassa
Karrinator aka Karri Mikkosen musiikkiviennin läpimurto
Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn menestys
Nordic Music Partners & Fried Music ja Alan Wake 2 -peli
Géza Szilvay ja Colourstrings-metodi

Vuoden taidemusiikin säveltäjä
SUURIMUOTOISET TEOKSET
Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
Tuomas Turriago (Fennica Gehrman) – Konsertto trumpetille ja orkesterille
Jennah Vainio (Fennica Gehrman) – Sylvia´s Lullaby-Sinfoninen runo
Outi Tarkiainen (Edition Wilhelm Hansen) – Mosaics
Joel Järventausta (Edition Wilhelm Hansen) – Ihminen parhaan kykynsä mukaan

PIENIMUOTOISET TEOKSET
Maija Hynninen (Fennica Gehrman): Mobiles
Kimmo Hakola (Fennica Gehrman): Two Imaginary Birds for soprano leggero and violoncello
Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet

Vuoden läpimurto
Lara Poe (Fennica Gehrman)
Camu Creutz (EMP Elements Music Publishing & Isolla Music)
Tommi Kaukua (Kaiku Songs)
Karrinator aka Karri Mikkonen (Sugar House Publishing)
Kim Mannila (HMC Publishing)

Ehdokkaat valitsevat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättävät kutsuraadit. Poikkeuksena ovat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päättää yhdistyksen hallitus.

”Säveltäjien ja sanoittajien sekä musiikkikustantajien välinen yhteistyö tapahtuu yleensä julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Sen sijaan työn hedelmät, vuoden merkittävimmät teokset, löytävät tiensä suurten yleisöjen korviin ja sydämiin. Tämänvuotinen ehdokasasettelu kertoo osaltaan kotimaisen musiikin moni-ilmeisyydestä ja korkeasta tasosta. Ehdolla on niin suoratoistolistojen kärkikappaleita ja niiden tekijöitä kuin uraauurtavaa pelimusiikkiakin (Alan Wake 2). Menestys ei rajoitu vain kotimarkkinoihin vaan entistä useammat ja eri musiikin lajeja edustavien tekijöiden teokset kuten vuoden taidemusiikkipalkintosarjojen ehdokkaat saavat myönteistä huomiota osakseen myös kansainvälisillä markkinoilla”, kommentoi toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Miten reagoida Metan pyyntöön sallia omien sisältöjen käyttäminen tekoälyn kouluttamisessa

Lähtökohtaisesti Metalla on jo täydet oikeudet käyttää sinne viemiäsi sisältöjä haluamallaan tavalla. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun viet sisältöjä sen palveluihin (kirjoitus, kuva, yms.), omistaa Meta nämä ja niiden jatkokäyttöoikeudet. Tämä on kirjattu heidän käyttöehtoihinsa, jotka on hyväksyttävä, jotta voi käyttää Metan palveluja. Metan mukaan tekoälykoulutuksesta on rajattu pois yksityiset perheenjäsenten ja kavereiden kanssa vaihdetut viestit, mutta muutoin rajauksia ei ole ollut.

Toimintaohjeet

On syytä eritellä kaksi eri polkua toimia musiikintekijänä Metan pyynnön kanssa.

  1. Henkilökohtaiset sisältösi, eli kuvasi, kirjoituksesi jne. aineistot

    Nämä ovat lähtökohtaisesti jo Metan hallinnoimia, ja siten niiden jatkokäyttämiseen Metan määräämällä tavalla ei voi vaikuttaa muutoin kuin olemalla julkaisematta niitä.
  2. Metan palveluissa julkaisemat sävellyksesi ja sanoituksesi

    Perusperiaate on, että jos olet tehnyt asiakassopimuksen Teoston kanssa, et voi luovuttaa Metalle oikeutta käyttää biisejäsi tekoälyn kouluttamistarkoituksiin, koska olet luovuttanut näiden oikeuksien hallinnoinnin Teostolle. Teosto on tehnyt tiedonlouhintaa koskevat oikeudenpidätykset edustamistaan oikeuksista. Tämä tarkoittaa, että Teosto pidättää sille luovutetut oikeudet, jotta mahdollistetaan tekoälypalveluiden lisensointi tulevaisuudessa ja siten saada kerättyä tekijöille korvauksia teosten käyttämisestä tekoälyn kouluttamisessa. Teosto pyrkii tekemään vastaavia tekoälyyn liittyviä varauksia myös sopimuksissaan. Teoston oikeuksien kattavuus ei ole kuitenkaan täydellinen: se ei esimerkiksi edusta graafisia oikeuksia.

Koska tekoäly ja siihen liittyvä tulevaisuuden kehitys on monella tavalla iso kysymysmerkki, voi olla suositeltavaa, että tässä vaiheessa pyydät Metaa varmuudeksi vuoksi olemaan käyttämättä sisältöjäsi tekoälyn koulutuskäyttöön – myös siis sävellyksiäsi ja sanoituksiasi.

Missä kiellät sisältöjesi käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen?

Pääset sivuille, jossa tehdään kielto ja sen perusteleminen joko Metalta saamasi sähköpostin kautta (tarkista myös roskapostisi, mikäli et ole saanut vielä sähköpostia). Sähköpostin otsikko on ”Päivitämme tietosuojakäytäntöämme laajentaessamme Metan AI:tä”. Pääset kieltolomakkeeseen käsiksi myös: Asetukset ja yksityisyys >> Tietosuojakäytäntö >> Lue lisää oikeudestasi vastustaa sitä, miten tietojasi käytetään näihin tarkoituksiin. 

Suora linkki lomakkeeseen myös tästä. Kirjaudu sisälle palveluun ja linkin pitäisi avautua lomakkeeseen.

Kieltopyynnön lähetettyäsi saat todennäköisesti välittömästi Metalta vastauksen, jossa todetaan ”Olemme tarkistaneet vastustuspyyntösi, joka on mielestämme perusteltu. Pyyntöäsi siis noudatetaan jatkossa”. Vastaus tulee sekunneissa, eli on automatisoitu. Tältä pohjalta voi päätellä, ettei ole juuri merkitystä, millaisen viestin kirjoittaa kieltopyyntöönsä. Voit varmuudeksi kuitenkin esimerkiksi vedota siihen, että teet luovaa työtä.

Tämän ohjeen laatimiseen on konsultoitu Teoston lakiasiainjohtajaa Jenni Kyntölää.

Säveltäjä- ja sovittajaosuuksien rekisteröinti teosilmoittamisessa palautettu aiempaan käytäntöön

  • Teosto teki alkuvuonna 2024 muutoksen teosrekisteröintiin, jonka seurauksena säveltäjää ei enää ollut mahdollista lisätä sovittajaksi samalla teoksella.
  • Suomen Musiikintekijät nosti esiin, ettei muutoksessa kuitenkaan oltu huomioitu riittävän kattavasti erilaisia yhteistyötilanteita ja osa musiikintekijöistä koki muutoksen hankaloittavan teosrekisteröintiä.
  • Teosto on nyt perunut muutoksen, ja teosilmoituksia voi tehdä kuten aiemmin, eli säveltäjä on mahdollista rekisteröidä oman teoksensa sovittajaksi.

Teosto julkaisi ohjeistuksen tekoälyllä tuotetun musiikin rekisteröintiin

Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota Teoston 40 000 musiikintekijäasiakkaalle suuntaviivat tilanteisiin, joissa tekoäly on ollut osa musiikin luomisprosessia. Ohjeet määrittelevät ne ehdot, joilla musiikki voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin ja joilla tekoälyn avustuksella tuotetusta musiikista voidaan maksaa korvauksia.

Teosto allekirjoitti viime vuonna kansainväliset vastuullisen tekoälyn periaatteet, joihin ovat sitoutuneet sadat organisaatiot ympäri maailman. Niissä korostetaan, että lähtökohtaisesti tekijänoikeus suojaa ja palkitsee inhimillistä luovuutta.

Tekoälyä voi käyttää apuvälineenä luomistyössä

Myös Teoston tuore ohjeistus lähtee siitä, että vain ihmisen luovan työn tulos voi lain mukaan saada tekijänoikeussuojaa. Tekoälyn täysin tekemää sävellystä tai sanoitusta ei siten voida rekisteröidä suojattuna uutena teoksena Teoston teosrekisteriin. Teosto kuitenkin tunnistaa, että monet musiikintekijät käyttävät jo nyt tekoälyä osana luomisprosessiaan. Teoston viime vuonna tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes musiikin tekijöistä on käyttänyt tekoälyä työssään jollain tavoin.

Jos tekoälyä on käytetty teknisenä apuvälineenä luomistyössä, syntyneen musiikkikappaleen voi rekisteröidä Teostoon normaalisti kokonaan tekijänsä nimiin. Rekisteröinti kuitenkin edellyttää, että teoksen luomiseen osallistuneilla henkilöillä on ollut merkittävä panos teoksen syntyyn. Tekijä itse vastaa siitä, että teoksessa on käytetty riittävästi tekijän vapaita ja luovia valintoja.

Teosilmoituksen tekijä vastaa myös siitä, ettei teos loukkaa kenenkään kolmannen osapuolen oikeuksia. Teosto kehottaakin asiakkaitaan tutustumaan tarkoin käyttämiensä palveluiden käyttöehtoihin, sillä osa palveluista saattaa esimerkiksi varata palvelun avulla syntyneiden teosten oikeudet itselleen. Käyttäjän on tällä hetkellä myös erittäin vaikea tietää, onko tekoälypalveluiden koulutusmateriaalina käytetty muiden tekijöiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia.

Tekoälyllä tehty kappale voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin myös silloin, jos sen yksittäinen osa (esimerkiksi sävellys tai sanoitus) on tuotettu kokonaan tekoälyllä. Tällöin tekoälyllä tuotettua osuutta ei kuitenkaan voida suojata uutena teoksen osana, vaan se rekisteröidään ns. vapaana osuutena. Tekoälyosuutta ei myöskään voida kustantaa, kääntää tai sovittaa.

Kansainväliselle sääntelylle ja ohjeille huutava tarve

Teoston hallitus käsitteli uutta rekisteröintikäytäntöä kokouksessaan 12. kesäkuuta 2024. Ohjeistus noudattelee yhdessä pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen STIMin (Ruotsi), Kodan (Tanska), Tonon (Norja) ja Stefin (Islanti) kanssa yhteisesti hyväksyttyjä rekisteröintiperiaatteita, jotka ovat ensimmäinen askel kohti yhtenäistä lähestymistapaa tekoälymusiikkiin. Myös Teoston pohjoismaiset kumppanijärjestöt ovat julkaisseet omat vastaavat ohjeistuksensa.

Pohjoismaat ovat myös vieneet asiaa yhdessä eteenpäin globaalissa tekijänoikeuksien kattojärjestö CISACissa, jotta asiaan saataisiin yhteneväisemmät käytännöt. yhteneväisempiä käytäntöjä.

”Luova työ tai digitaalisten alustojen käyttö ei noudattele kansallisvaltioiden rajoja. Siksi olisi erittäin toivottavaa, että tekoälyliitännäiseen musiikkiin tulisi kansainvälisiä pelisääntöjä mahdollisimman pian”, sanoo Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä.

Tutustu ohjeistukseen Teoston verkkosivuilla.

Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen

Yksityisen kopioinnin hyvitys (ns. hyvitysmaksu) on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Hyvitys maksetaan Suomessa valtion budjetista ja tilitetään luovan työn tekijöille eli esimerkiksi näyttelijöille, ohjaajille, muusikoille, säveltäjille ja sanoittajille sekä suoraan että yhteisesti kulttuurin edistämiskeskusten tuen kautta.

Nyt esitetty giljotiinileikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan on alan toimijoiden mukaan sekä vahingollinen että perusteeton. 

”Leikkaus vahingoittaisi taiteilijoita ja kulttuurialaa kahta kautta: se leikkaisi 50 % tekijänoikeusjärjestöjen kautta taiteilijoille ja tuottajille maksettavia hyvityskorvauksia sekä vähentäisi samassa suhteessa kulttuurin edistämiskeskusten eli Musiikin edistämiskeskus MESin, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Visuaalisten taiteiden edistämiskeskus VISEKin määrärahoja”, kertoo Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja, itsekin muusikkona tunnettu Tommi Saarikivi.

Seuraukset iskisivät kaikkialle Suomeen

Leikkauksen seuraukset osuisivat yksittäisten luovan työn tekijöiden lisäksi dramaattisesti kulttuurivientiin ja maakuntien elinvoimaisuuteen.  

”Vuosien aikana hyvityksellä on tuettu yli 3100 elokuvan tai muun audiovisuaalisen teoksen tekemistä sekä 10 000 kotimaisen musiikkitapahtuman tuotantoa yli 200 kunnassa. Jakamamme tuki tuottaa uuden kulttuurin lisäksi työpaikkoja ja valtiolle verotuloja, jotka leikkauksen myötä jäisivät tulematta. Leikkauksen kerrannaisvaikutukset tuntuisivat myös Suomen jokaisessa maakunnassa, kun elinvoimalle tärkeitä musiikki- ja elokuvatapahtumia jäisi järjestämättä”, kertoo AVEKin johtaja, aiemmin elokuvatuottajana toiminut Ulla Simonen.

Hyvitysvaroista on tuettu suuri määrä vientiin johtaneita menestysteoksia musiikissa, av-alalla ja visuaalisissa taiteissa.

”MESin myöntämät tuet ovat olleet tärkeässä roolissa mahdollistamassa uusia avauksia artistiurani aikana. On tärkeää säilyttää tämä mahdollisuus myös tulevaisuuden musiikin tekijöille”, sanoo kansainvälisesti menestynyt blueskitaristi, laulaja, lauluntekijä ja yrittäjä Erja Lyytinen.

”AVEKin tuki on ollut ratkaiseva audiovisuaalisten teosten kokonaisrahoituksen kannalta. Elokuvia rahoitetaan useista eri lähteistä ja tuotantoon pääseminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Tuella saadaan aikaiseksi paitsi puhuttelevia ja vientikykyisiä teoksia, myös synnytetään alalle työtä ja taloudellista toimintaa”, kertoo elokuvaohjaaja Virpi Suutari.

Epäoikeudenmukainen ja perusteeton leikkaus

Yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu EU-direktiiviin, jonka mukaan luovan työn tekijöille kopioinnista syntyvän haitan korvauksen on oltava oikeudenmukainen (“fair compensation”). 

Tekijänoikeuslain mukaan  hyvitys vahvistetaan vuosittain  tehtävän kopioinnin määrää ja yleisyyttä koskevan tutkimuksen pohjalta. Korvaustaso  on määritelty viimeksi 2023, eikä kopiointimäärä ja sen aiheuttama haitta ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut.  Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämät tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien.

Digiaikana kopiointi ei siis ole kadonnut, vaan sen taloudellinen merkitys on päinvastoin kasvanut, koska fyysisten tuotteiden kaupasta on siirrytty tallennus- ja striimausoikeuksien kauppaan. Taloustutkimuksen jo vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yksityisestä kopioinnista luovalle alalle aiheutuva haitta oli 32–44 miljoonaa euroa.

”Vaikka entinen 11 miljoonan euron hyvitystaso korvasi sekin kopioinnin aiheuttamasta vahingosta vain 25–35 prosenttia, hallituksen kehysriihi esitti nyt sen leikkaamista vain 5,5 miljoonaan euroon. Hyvitysmaksu on kuitenkin valtion tietoisesti valitsema lakiin perustuva keino kompensoida oikeudenhaltijoiden konkreettisia taloudellisia menetyksiä. Kehysriihen leikkaus ei ole millään mittarilla oikeudenmukainen eikä perusteltu”, sanoo Tommi Saarikivi.

Lue lisää hyvityksen oikeudellisista perusteista.

Älä anna kulttuurin kadota -kampanjaa koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry, sen 14 jäsenjärjestöä sekä iso joukko muita kulttuurialan organisaatioita ja ammattilaisia. Kampanjan sisältöjä jaetaan somessa kesän aikana. Lue lisää yksityisen kopioinnin hyvityksestä ja kampanjasta Luovat ry:n sivuilta.