Vaikka Saara Törmä ei ole hiihtänyt kuin pakolliset kilometrit koulussa, hän kirjoitti aiheesta tekstin yhteen Antti Tuiskun tunnetuimmista levytyksistä.
Idea hiihtobiisistä tuli, kun Törmä ja puolisonsa Aku Rannila kuuntelivat soittolistaa, jolle artisti oli koonnut tulevan levynsä referenssibiisejä tuottajansa Jurek Reunamäen kanssa. Edessä oli nelikon yhteinen biisileiri Vierumäellä.
Saara Törmä kertoo:
“Saimme sen idean Akun kanssa varmaan Antin fanaattisesta rakkaudesta hiihtoon ja siitä, että biisileiri oli Vierumäellä. Ja vaikka itse en todellakaan kaipaa ladulle enkä seuraa urheilua, ikoninen kuva Mika Myllylästä suolla rääkkäämässä itseään oli jäänyt mieleen – se yksinäisyys, kaiken uhraaminen hiihdolle ja Myllylän myöhempi kohtalo.
Kun esittelimme idean Vierumäellä Antille ja Jurekille, se ei resonoinut toivotulla tavalla. Alkoi puhe biisistä, jossa hoetaan hiihtoo, hiihtoo, hiihtoo boy. Itse olin ajatellut jotain syvällisempää.
Ideoita on tosi vaikea pukea sanoiksi siinä vaiheessa, kun on vain jokin aavistuksenomainen fiilis siitä, mitä se voisi olla. Hiihtobiisi jäi sillä reissulla tekemättä, mutta siemen oli kylvetty.
Seuraava sessio pidettiin Järvenpäässä Antin luona. Myös Kalle Lindroth oli mukana. Tehtyämme aluksi muita biisejä palasimme hiihtoideaan, mutta se ei nytkään resonoinut kaikissa samalla tavalla. Näissä ristivetoisissa tunnelmissa suljin korvani ja aloin kirjoittaa.
Kuuntelen usein musaa inspiraation lähteeksi – yleensä englannin- tai ruotsinkielistä – löytääkseni fiiliksen, josta saisi langan päästä kiinni. Nyt inspiroijana oli The Script -yhtyeen Breakeven, jossa se yksin jäänyt on yhä kiinni siinä toisessa.
Vastaavasta tilanteesta aloin kirjoittaa tätä. Hiihdosta tuli vertauskuva sille, että ihminen on jäänyt jumiin eikä pääse elämässä eteenpäin. Kirjoittaessa kirkastui, miten tähän lähtökohdiltaan yksinkertaiseen asetelmaan sai viittauksilla syvyyttä niin, että sen voi tulkita myös laajemmin. Esimerkiksi meri nousee on viittaus siihen, että ilmasto muuttuu ja mä vaan hiihdän.
Toistoa tuli paljon, mikä sekin kuvaa sitä junnaavuutta, että aina vain hiihdetään. Tähtien näkemisestä voi löytää eri merkityksiä, ja rukoileminen tuo mieleen korkeammat voimat, mikä sopi yhteen Antin hengellisyyden kanssa. Eli hain yksinkertaisen keskelle kuvia viittaamaan johonkin isompaan.
”Hiihdosta tuli vertauskuva sille, että ihminen on jäänyt jumiin eikä pääse elämässä eteenpäin.”
Vaikka kirjoitin tekstin paperille yhdellä istumalla, sitä edelsi pitkä prosessi. Helppohan se on printata, kun alitajunta on sitä riittävästi työstänyt.
Kun esittelin tekstin Akulle ja Kallelle, heidän reaktionsa oli hyvin innostunut. He sävelsivät sen ja samalla jonkin verran vielä muokkasin tekstiä.
Sanojen laulautuvuus on itselleni tosi tärkeää ja mieluiten hion tekstiä niin, että kenen tahansa on sitä vaikka karaokessa helppo laulaa. Tärkeää on sekin, että sanat ovat oikein – uusi mäki eikä uusii mäkii.
Antti oli ollut biisin syntyessä asioilla. Kun hän palasi, Kalle ja Aku esittivät kappaleen kitaralla säestäen. Antti liikuttui kyyneliin asti.
Jurekin tehtyä tuotannon tämä matka mutkineen päättyi paremmin kuin hyvin. Se oli työvoitto. Lopputuloksessa sävellys, teksti ja tuotanto ovat erottamattomia. Se kokonaisuus on kaikki kaikessa ja se fiilis, mikä siitä välittyy.”
…
Laulun Breakeven tekijät: Andrew Frampton, Steve Kipner, Danny O’Donoghue ja Mark Sheehan.
