Kansainväliset luovan alan järjestöt vaativat Suomea perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen

Kansainväliset luovan alan järjestöt vaativat Suomea perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen

Suomen hallituksen päätös puolittaa valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon on eurooppalaisten luovan alan järjestöjen tuoreen vetoomuksen mukaan perusteeton.
Järjestöt korostavat maanantaina suomalaisille päättäjille osoittamassaan vetoomuksessa, että päätös on tehty ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Leikkauksella olisi lisäksi tuhoisia seurauksia suomalaisille luovan alan tekijöille ja maan koko luovalle ekosysteemille.

Epäoikeudenmukainen ja dramaattinen leikkaus

Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan teosten yksityistä kopiointia luovan alan ammattilaisille. Tätä on esimerkiksi musiikin tai elokuvien ja tv-sarjojen lataaminen omalle laitteelle.

Tekijänoikeuslain mukaan korvauksen on oltava sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön. Hallituksen kehysriihessään esittämän leikkauksen jälkeen korvaus olisi 2,6 senttiä per kopiointikerta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin teosten ostamisen vastaavat kuluttajahinnat.
“Suomessa – – vuosittain jaettavaa 5,5 miljoonan euron rahoitusta ei voida katsoa riittäväksi tai oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi yksityisestä kopioinnista”, järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Leikkauksen hyväksyminen budjettiriihessä tarkoittaisi merkittäviä tulonmenetyksiä luovan alan ammattilaisille, sillä se puolittaisi sekä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille maksettavat hyvityskorvaukset että kulttuurin edistämiskeskusten määrärahat. Esimerkiksi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja Musiikin edistämissäätiö MES jakavat hyvityksestä vuosittain tukea tuhansien uusien elokuvien ja musiikkitapahtumien tuottamiseen.

Kansainvälisten järjestöjen mukaan leikkaus olisi tuhoisa.

“Mikäli päätös tehdään arvioimatta oikeudenhaltijoille aiheutuvia seuraamuksia asianmukaisesti, se vahingoittaa tuhoisalla tavalla tekijöitä ja koko Suomen luovaa ekosysteemiä.”

Hyvitys on lakisääteinen korvaus eikä harkinnanvarainen kulttuurituki

Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva kompensaatio tulonmenetyksestä, joka syntyy luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa, joista Suomi on ainoana päättänyt maksaa hyvityksen valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.

Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman päätöksen mukaan valtion budjetista rahoitettava korvausjärjestelmä ei takaa riittävästi EU-lainsäädännön toteutumista. Budjettirahoitteista mallia on kritisoitu erityisesti sen epävarmuudesta, sillä se asettaa lainmukaiset korvaukset alttiiksi valtion budjetointipäätösten arvaamattomuudelle ja vaihteluille tai jakopäätösten mielivaltaisuudelle.

Järjestöjen mukaan hallituksen tulee säilyttää korvaus nykyisellä tasollaan vähintään 11 miljoonassa eurossa, jotta osa luovan alan ammattilaisten toimeentulosta säilyy turvattuna.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös tarvetta uudistaa hyvitysjärjestelmää niin, että tekijöille voidaan varmistaa vakaa ja reilu hyvityksen taso teosten yksityisestä käytöstä. Näin hallitus voisi täyttää EU:n tuomioistuimen sille asettaman laillisen velvoitteen oikeudenmukaisesta hyvityksestä luovan työn tekijöille.

Allekirjoittajina iso joukko luovan alan järjestöjä

Suomalaisille päättäjille suunnatun kannanoton ovat laatineet tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusjärjestö IFRRO, av-alan ja musiikin tekijäjärjestöjen yhteenliittymä CISAC, eurooppalaisten av-tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö SAA, Euroopan visuaalisten taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä edustava EVA ja Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC.

Huolensa leikkauksesta ovat ilmaisseet myös eurooppalaiset elokuva-alan toimijat, kuten brittiläinen Doc Society -järjestö, eurooppalaisten av-alan yrittäjien järjestö EAVE, pohjoismainen elokuvafestivaali Nordisk Panorama sekä Scottish Documentary Institute. Suoraan AVEKin tueksi osoitettujen kirjeiden mukaan vakaalla tukijärjestelmällä on selvä yhteys suomalaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien menestykseen maailmalla.

Lue aiheesta lisää:

Mitä on yksityinen kopiointi ja miksi siitä pitää maksaa hyvitys?

Uutinen Luovat ry:n sivuilla

Eurooppalaiset luovien alojen tekijäjärjestöt: tekoälyn vaikutus luovien alojen toimintaedellytyksiin tulee huomioida EU:n päätöksenteossa

On 23 July 2024, 13 international and European organisations representing creators, authors’, artists, performers’ and creative workers, including ECSA, sent a message to all newly elected Members of the European Parliament (MEPs) on the impact of generative Artificial Intelligence (AI) on the European creative community.

AI represents an extraordinary technological advancement with immense potential to enhance various aspects of our lives, including in our sectors. However, generative AI models in existence today have been trained in secrecy on our members’ works and personal data, without their consent and without remuneration. In sharp contrast to current practices, we firmly believe that authors and performers must be able to decide whether their works should be used by generative AI and, if they do so, be fairly remunerated.

In our letter, we urge all MEPs to place consent, transparency and remuneration at the heart of their initiatives related to the use of AI in the cultural and creative sectors. More specifically, we ask MEPs to question the flaws and misinterpretation of the current EU Copyright framework (TDM exception) in relation to generative AI, and to ensure the AI Act is implemented in an effective way to preserve fundamental rights, promote the highest level of transparency, and enable authors and performers to exercise their rights.

As a new EU policy cycle is about to start, we call for determined action by MEPs to engage in a comprehensive and democratic debate leading to a clear legal framework preserving the rights of creators and the integrity of their works.

Lue koko kannanotto ja lista allekirjoittajista

 

 

 

Kansanmusiikin kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta – ensi viikolla alkavan Etno-Espan biisikilpailun voittajat on valittu

Elokuussa 20. kerran järjestettävä Etno-Espa  (5.-15.8.2024 Espan lavalla) järjesti Suomen Musiikintekijät ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa biisikilpailun teemalla “Kansanlaulu 2050”. Kilpailukappaleita kerättiin toukokuun ajan. Teokset palkitaan rahapalkinnoilla (1200, 500 ja 300 euroa).

“Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, ja tällä tehtävänannolla halusimme kutkutella osallistujien mielikuvitusta vielä pidemmälle”, kertoo kilpailun ideoinut Etno-Espan perustajajäsen ja hallituksen jäsen, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hiltunen toimi myös raadin puheenjohtajana, muut raatilaiset olivat Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, musiikintekijä ja muusikko Pauliina Lerche sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija, dosentti Risto Blomster. Raati vastaanotti kappaleet anonyymisti.

Kilpailun voittajaksi nousi raatilaisille ennestään tuntemattoman tekijän kappale “Härnähenkien polska”. Kappaleen tekijä on Aleksi Taipale, joka on julkaissut suomenkielistä, kokeellista elektronista poppia artistinimellä Taui ja vaikuttaa myös Teini-ikä-nimisessä bändissä. Taipale ei ole opiskellut kansanmusiikkia, mutta kiinnostus genreen syntyi joitakin vuosia sitten kansantanssiharrastuksen kautta. Kansantanssin kautta hän kertoo oppineensa paljon nykykansanmusiikin monipuolisuudesta. Voittajakappaleen teemoista Taipale kertoo:

“Kertosäkeenä toimiva laulusävelmä säihkyvine sointuineen syntyi ensin. Se tuntui selkeältä, avaralta ja melodiselta. Olen oppinut nauttimaan taiteessa valtavista kontrasteista, ja siihen pyrin tässäkin. Kimaltavan kertosäkeen vastapainoksi halusin takeltelevan, hankalan ja synkeän säkeistön. Sama sanoituksissa: härnähenget, loputon itsekritiikki, minuuden hämärtyminen. Ja kääntöpuolena kertosäkeen sanojen ulottumattomissa oleva toiveikkuus, monologin hiljenemisen tuoma rauha. Näitä teemoja pyrin biisin keinoin tutkimaan.”

Toiseksi tulleen kappaleen takaa löytyi kansanmusiikin kentällä jo hieman tunnetumpi artisti, popkantelettareksi tituleerattu Ida Elina. Ida Elinan kappale “Pohjolan kaiut” on luonnon ja metsien ylistys, jossa äiti muinoin laulaa metsät kasvamaan korkeiksi ja karhut ja sudetkin niitä suojelemaan.

Kolmanneksi tuli juuri ensilevynsä julkaisseen, omien sanojensa mukaan “etnofuturistista antifolkia” tekevän Dänkki Brihan kappale “Marjut”, jossa yhdistellään kalevalamittaista runoa ja räp-estetiikkaa. Tarkemmat tekijätiedot kappaleista ja valintaperusteet voit lukea tiedotteen lopusta.

Voittajakappale avaa juhlavuoden Etno-Espan

Voittajakappale kuullaan livenä Etno-Espan avajaisissa maanantaina 5.8.2024. Avajaisissa esiintyy myös 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä huuliharppusensaatio Sväng, joka on nähty Etno-Espassa viimeksi ensimmäisenä tapahtumavuotena 2005. Tapahtuman päättävä Vilma Jääon puolestaan noussut huikealla draivilla suomalaisten tietoisuuteen sitten edellisen Etno-Espa-keikkansa 2021. Väliin mahtuu mielenkiintoinen ja monipuolinen läpileikkaus tämän päivän kansanmusiikin ja maailmanmusiikin kenttään itkuvirsistä folktronicaan, kolttasaamelaisesta leu’ddista Persian ja Anatolian musiikkikulttuureihin. Lue lisää Etno-Espan ohjelmasta ja artisteista täältä. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Etno-Espan takana on keväällä 2005 perustettu Etno-Espa yhdistys, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan vaikuttanut kulttuurialalla sittemmin moninaisista tehtävistä tutuksi tullut taustajoukko. Lue lisää Etno-Espan historiasta täältä ja täältä.

Etno-Espan avajaiset Espan lavalla maanantaina 5.8.2024

klo 17.00 Kansanlaulu 2050 kisan voittajat palkitaan, livenä voittaja Taui: “Härnähenkien polska”
klo 17.30 Sväng

Kilpailussa palkittavat kappaleet ja palkintoperusteet:

  1. ”Härnähenkien polska”. Sävellys, sanoitus, sovitus, tuotanto Aleksi Taipale, artistinimellä Taui

https://open.spotify.com/track/3MS69lico8D1PT1ytyrYPM?si=2twh928JRpCJeoPRwswesg

“Kappale erottui muista musiikillisesti eteenpäin katsovalla otteellaan. Tulevaisuus-teemaa ei ole otettu kirjaimellisesti esimerkiksi lyriikoihin mukaan, vaan kappale onnistuu kuulostamaan freesiltä ja uudenlaiselta ilman erityistä alleviivausta. Vaikka polskan kolmijakoisuus on saanut kappaleessa omintakeisen käsittelyn, rallattelumelodiassa kansanmusiikki on vahvasti läsnä. Härnähenget kiusaavat vähän vinksahtaneella rytmillä, konesoundit narskuvat, tunnelma vaihtelee uhkaavasta kepeään.”

  1. ”Pohjolan kaiut”. Säv & san: Ida Elina (Päivi Kujanen). Sovitus: Ida Elina & Tuomas Aukio. Äänitys & miksaus: Tuomas Aukio

https://open.spotify.com/track/4fkfhAt4etPaOrz4jvoJj1?si=KAdusjG7Ti6udO0jknrOXw&context=spotify%3Aalbum%3A3iZgIYxYvwBKNMU98gO1lg

“Keskustelimme jonkin verran, voimmeko nostaa kärkikolmikkoon kappaleen, joka on näinkin perinteinen muodoltaan ja tekstiltään. Tämä on kuitenkin yksi visio tulevaisuudesta, joka voi tietenkin olla myös muuttumaton. Hieno biisi on hieno biisi, ja Ida Elinan tulkinta pysäyttävä.”

  1. ”Marjut”. Esittäjä: Dänkki Briha

Säv. Juho Liira, Manu Penttilä
San. Trad. / Juho Liira
Sov. Manu Penttilä, Juho Liira, Matias Kontula
Laulu ja kitarat: Juho Liira
Sähköviulu: Matias Kontula
Syntetisaattorit, ohjelmointi, tuotanto: Manu Penttilä

https://open.spotify.com/track/0k1nwrj8PVqkv67gERm8Hx

“Biisi yhdistää hienosti traditiota ja uutta. Siinä yhdistyy kalevalamittaista vanhaa runoa ja räp-estetiikkaa. Piireissä on Suomiräpin ensitulemisista lähtien puhuttu yhteyksistä kalevalamittaisen runolaulun ja räpin välillä, mutta harvoin kuulee tätä toteutettuna niin maukkaasti kuin tässä esimerkissä, jossa metriikkaa tulee molemmista suunnista.”

Juha Vainio -palkinnon sai Mariska

Mariska on monipuolinen sanoittaja. Hän hallitsee suomen kielen niin hyvin, että pystyy ylittämään musiikilliset raja-aidat kevyesti ja uskottavasti. Mariskan oma artistiura on esimerkki tästä. Mariska aloitti musiikin tekemisen punkbändissä ja tuli tunnetuksi vähän yli parikymppisenä julkaistessaan varhaista suomiräppiä edustaneen esikoisalbuminsa Toisin sanoen.

Jo esikoislevy kertoi lahjakkuudesta ja kutsumuksesta. Harva on ennustanut tulevaisuutensa yhtä hyvin kuin Mariska esikoishitillään Tarkasta tämä:
” Tarkasta tämä, mun nimi on Mariska. / Mul on miekkana kynä, paperista haarniska. / Ratsuni on rakennettumusiikista. / Et voi pysäyttää enää, kun oon saanut vauhdista kiinni. / Mun tiimi koostuu mikrofonista / ja tietysti musta riimiritarittaresta…”

Kolmannella levyllään riimiritaritar siirtyi hiphopista lähemmäs laulettuja melodioita ja 2010-luvun alussa Mariska & Pahat sudet -yhtyeen myötä Suomi-iskelmän uudistajaksi. Vuonna 2010 Mariska voitti tangollaan Sua kaipaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Musiikillista siirtymää helpotti Mariskan syvä rakkaus Suomi-iskelmään ja etenkin Juha Vainion tuotantoon. Mariska oli ilmoittanut äidilleen jo viisivuotiaana menevänsä naimisiin Vainion kanssa, jotta tämän ei tarvitse asua saaressaan yksin norpan kanssa.

Mariskan monipuolisuus vakuutti pian uusia tekstejä hakevat artistit ja tuottajat. Hänestä onkin tullut mittavan soolouransa ohessa sukupolvensa kysytyimpiä sanoittajia. Hänen sanoituspanoksensa on ollut ratkaiseva muun muassa Jenni Vartiaisen menestystarinassa, sillä Vartiaisen hiteistä esimerkiksi Missä Muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä ovat Mariskan kynästä. Kun Helsingin Sanomat etsi 2000-luvun parasta sanoitusta, Mariskan sanoittama ja Anna Puun levyttämä Mestaripiirros tuli toiseksi.

Mariska liikkuu teksteissään laajalla tunneskaalalla. Hän osaa olla rohkea, räväkkä ja tuhma, mutta yhtä lailla syvällinen, sivistynyt ja sävykäs – välillä suloinen myrkynkeittäjä, välillä ikiaikainen kertoja muinaisessa Pompejissa. Mariska ei kaihda sanoituksissaan myöskään uskonnollista kuvastoa, mistä Mestaripiirros on hyvä esimerkki. ”Ihmisessä on paljon ulottuvuuksia, pehmeää ja kovaa. Joillekin uskonto voi olla punainen vaate, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se juttu”, Mariska totesi Selvis-lehden haastattelussa vuonna 2011.

Mariskan sanoittajan ura todistaa työmoraalista, jonka ytimessä on uteliaisuus, leikkisyys ja halu uusiin kokeiluihin. Hän on todennut: ”Uskon, että mitä enemmän tekee, sitä helpommaksi asiat muuttuvat. Tekeminen säilyy mielenkiintoisena, kun saan tehdä monenlaisia juttuja. Kevyesti lasten lailla leikkien on paras tapa tehdä.”

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Mariskalle Kotkassa 25. heinäkuuta kiitoksena yli 20-vuotisesta urasta suomalaisen laululyriikan uudistajana ja Juha Vainion perinteen vaalijana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, SaaravTörmä ja M.A. Numminen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Vuoden sanoitus -palkinto Pehmoainolle

Kotkan Meripäivillä jaettiin keskiviikkona 25.7. myös palkinto Vuoden parhaasta sanoituksesta. Sen sai Pehmoaino kappaleellaan Mietin sua pahalla. Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon valitsi viimevuotinen voittaja Lyyti. Palkinto, joka on kotkalaisen Juha Vainio -seuran myöntämä, jaettiin nyt kolmannen kerran.

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun tämän vuoden voittotango on valittu

Seinäjoen Tangomarkkinoiden ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry järjestämään Tangon sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 133 uutta tangoa. Näistä  tuomaristo valitsi voittajan pelkästään kappaleita arvioiden,  säveltäjät ja sanoittajat eivät olleet tuomariston tiedossa. Tuomariston puheenjohtajana tänä vuonna toimi muusikko, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer. Hänen lisäkseen tuomaristossa olivat harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki, Radio Pookin ohjelmapäällikkö Mika Kuki sekä vuoden 1999 Tangokuningas Petri Hervanto.

– Kilpailun voittaneen Jälkeenpäin-tangon sävellys on hyvin ajaton. Sen melodia on kaunis ja sopivan suoraviivainen. Keinuva milonga-rytmi vie kuulijan aikamatkalle sydämen muistoihin. Tangon sanoma on universaali ja siinä kiteytyy ihmisen elämänkaaren perusta: ihmiselämän hauraus, ajan kulku ja muistojen säilyttäminen sydämessä. Rakkaita muistoja ei aikakaan huuhdo pois. Tekstistä välittyy omakohtainen kokemus. Muuntautumiskykyinen ja ajassa hengittävä tango säilyttää arvonsa ja jää elämään. Kappale ei edes välttämättä ole sidoksissa sovituksen tyyliin,  mikä on laadukkaalle teokselle ominaista ja se kasvattaa muuntautumiskykyä entisestään. Paljon onnea voittajille!, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Petri Somer.

– Keväällä päätimme Mirkan kanssa osallistua taas tangon sävellys-ja sanoituskilpailuun. Jälkeenpäin-sävel syntyi hieman myöhemmin eräänä kevätpäivänä. Lähetin sen Mirkalle,  ja se kolahti hänelle. Sävellyksessä on hieman surullinen, mutta hyvin lohdullinen ja lempeä tunnelma ja Mirkan teksti istuu siihen hienosti, Matti Paatelma kertoo.

– Tämän laulun teksti on sellainen, jota en tietyssä mielessä olisi koskaan halunnut joutua kirjoittamaan. Kuitenkin surun osuessa omalle kohdalle, tuntuu merkitykselliseltä, että oma kokemus ja sen sanoittaminen voi tuoda lohtua myös muille. Onneksi muistot jäävät ja auttavat ymmärtämään kuinka paljosta voi olla myös kiitollinen, kertoo tangon sanoittanut Mirkka Paajanen.

Kyseessä on jo toinen kerta kun Mirkka Paajanen ja Matti Paatelma voittavat Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun yhdessä tekemällään kappaleella. Kaksikon edellinen voittotango on vuoden 2018 Kel onni on. Tämän vuoden voittotango saa julkisen ensiesityksensä Tango Areenalla Laulukilpailun finaalissa lauantaina 13. heinäkuuta. Kappaleen esittää vuoden 2023 Tangokuningas Pasi Flodström  Samuli Jokisen 16-henkisen Finaaliorkesterin säestämänä.

Kaikille avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun yhteistyökumppanina on Teosto.

– Teoston tehtävänä on varmistaa, että uutta musiikkia syntyy ja suomalainen musiikki kukoistaa tulevaisuudessakin. Sävellys- ja sanoituskilpailuilla pidetään yllä musiikin luovien tekijöiden arvostusta ja annetaan mahdollisuuksia tuoda osaamista esiin. Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen on harvinaislaatuinen ammattitaito, ja on hienoa olla mukana tukemassa tämän taidon säilymistä ja uusiutumista, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Voikaa hyvin ja pitäkää huolta

Olen pysytellyt uutispimennossa maailman tapahtumilta, hengitellyt maaseudun rauhaa ja ihaillut kevään vihreyden heräämistä.

Onkohan huomiokykyni valikoiva vai mistä johtuu, että olen viime aikoina pannut merkille erityisen paljon haastatteluja ja somepostauksia, joissa musiikintekijät ja artistit kertovat jaksamisongelmistaan? Uran lopettamispäätöksistä lukiessa tekisi mieli parahtaa, että ”älä nyt hyvä ihminen hullujas puhu, upeeta musiikkia teet”!

Mutta alan realiteetteja tuntien ymmärrän toki. Monet sanovat, että itse musiikin tekeminen, se luova työ, on mahtavinta ikinä, mutta useat ammattiin liittyvät haasteet kuormittavat. Eivätkä vähiten huoli toimeentulosta ja muu ikuinen epävarmuus. Musiikintekijöiden uusi puheenjohtaja Pauliina Lerche on työllistänyt itsensä marginaalimusiikilla jo 30 vuotta. Musiikintekijän haastattelussa hän mainitsee alalla pärjäämisen edellytyksiksi muun muassa periksiantamattomuuden sekä sen, ettei murehdi takaiskuja. Ei-vastauksia tulee aina enemmän kuin onnistumisia, eikä niitä kannata ottaa henkilökohtaisesti.

Samaan aikaa toisaalla: Musiikintekijöiden kampanja ”Sano edes ei – jokainen ihminen on vastauksen arvoinen” muistuttaa alan toimijoita siitä, että vastaamattomuuden kulttuuri lisää turhautumista, laskee motivaatiota ja nakertaa koko alan kestävyyttä, uskottavuutta ja yhteishenkeä.

Professori, musiikintekijä ja terapeutti Sauli Vuoti kirjoittaa blogissaan: ”Jos vastaukseksi saa ei, tietää ainakin, että voi hyvillä mielin liikkua eteenpäin ja yrittää tehdä asioita eri tavalla tai paremmin, tai tarjota teostaan jollekulle toiselle. Jos ei saa minkäänlaista vastausta, jää teoksensa ja suunnitelmiensa kanssa välitilaan, jossa ei oikein tiedä mitä tekisi.”

Työterveyspsykologi, ratkaisukeskeinen valmentaja ja lauluntekijä Hanna Kivistö pohtii Ajassa-kolumnissaan intohimoammatissa jaksamista: ”Työuupumus heikentää luovuutta ja vaikeuttaa itsensä johtamista. Omaan hyvinvointiin panostaminen on siis aina myös musiikintekijän tärkeimpien työvälineiden terävänä pitämistä.”

Intohimoammatissa jaksaminen oli aiheena myös viime kevään Musiikintekijöiden päivässä. Seminaarin yleisöpuheenvuorossa tuli esiin idea, joka on mielestäni pohtimisen arvoinen: Voisiko Suomen Musiikintekijät nostaa keskusteluun myös intohimoammatista luopumisen?

Luopuminen voi tuntua haastavalta ja surulliseltakin, johtuipa se eläkkeelle jäämisestä, uupumuksesta tai mistä tahansa muusta syystä.

Sanna Korkee
päätoimittaja
Musiikintekijä-lehti

Musiikintekijä-lehden tavoite on olla kollegiaalisesti voimauttava lukupaketti ja välittää yleisesti tietoa musiikintekijöiden ammatin riemuista ja realiteeteista. Miten olemme onnistuneet? Laita palautetta toimitukselle lehti(at)musiikintekijat.fi

Jokainen euro tililläsi on sopimuksen tulosta

Erilaisia sopimustyyppejä ja niiden vaikutuksia ymmärtämällä voit varmistaa, että ansaintasi ei ole ainakaan epäsopivasta tai muutoin huonosta sopimuksesta kiinni.

Aloitetaan musiikkikustannussopimuksista, joissa on kyse sävellysten ja sanoitusten tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista. Sopimuksen osapuolet, kustantaja ja tekijä, sopivat ensisijaisesti oikeuksien luovutuksista ja niistä kertyvien korvausten jakosuhteista. Tekijän odotus on, että kustantajalle luovutetut oikeudet ja korvaukset nostavat tekijän osuuden arvoa. Tämän voi siis katsoa myös sijoitukseksi: paljonko kustantajalle luovutetut oikeudet ja korvaukset nostavat oman osuuteni arvoa?

House writer -sopimus sisältää edellä kuvatun lisäksi usein myös kuvauksen tekijän ja kustantajan yhteistyöstä sekä kustantajan tekijälle lupaamista palveluksista, ja toisaalta myös tekijän velvollisuuksista.

Musiikintekijälle saattaa tulla euroja myös esiintymisistä. Näistä sovitaan esiintymissopimuksilla, joiden luonne on erilainen kuin kustannussopimuksen: sitoudut olemaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja tekemään tiettyjä asioita. Sopimuksen yksityiskohdat ovat merkityksellisiä, koska ne vaikuttavat sovittuun työmäärään ja sen suhteeseen menetetystä vapaa-ajasta.

Jos omistat äänitteen masterista osuuksia, olet todennäköisesti sopinut rojaltiosuuksista joko levy-yhtiön tai aggregaattorin kanssa. Olet myös todennäköisesti tehnyt asiakassopimuksen Teoston kanssa, ja luovuttanut siinä Teostolle oikeuden lisensioida teoksiasi musiikin käyttäjille. Näistä saat kassavirtaa musiikistasi, mutta lopulta sopimusten määrittelemänä.

”Meille toimistossa useimmat sopimustyypit ovat tuttuja, joten kysy meiltä neuvoja.”

Sopimus on neuvottelun tulos. Sillä on kaksi osapuolta, ja sen pitäisi tyydyttää molempia. Kun luovutat osuuden tuloistasi, se on sijoitus tulevaisuuteen. Mieti tarkkaan, mitä odotat saavasi vastineeksi, ja neuvottele ehdot, jotka tuottavat sinulle parhaan tuloksen. Ole tarkkana siinä, että sopimuksessa mainitaan ne tärkeänä pitämäsi asiat, joista olette puhuneet.

Sopimusten kesto on myös olennainen tekijä. Pitkät sopimukset voivat sitoa sinut epäsuotuisin ehdoin pitkäksi aikaa. Toisen osapuolen kiinnostus voi hiipua ajan myötä, joten varmista, että voit saada oikeutesi takaisin tarvittaessa.

On myös tärkeää vertailla erilaisia sopimuskumppaneita ennen sopimuksen tekemistä. Vertaile kustannuksia, tarjottavia palveluja ja sopimusehtoja sekä sopimusten luonteita huolellisesti, jotta saat sopimuksen, joka todella palvelee etujasi.

Tekoälyn käyttö musiikin tekemisessä tuo uusia haasteita. Lue tarkkaan tekoälyjen käyttäjäehdot, jotta tiedät, mihin sitoudut kutakin työkalua käyttäessäsi. Sitoudutko mahdollisesti siihen, että tekoäly omistaa osan sen tuotoksesta ja siitä syntyvästä tulosta? Tämäkin voi vaikuttaa oikeuksiisi ja kassavirtaasi tulevaisuudessa.

Meille toimistossa useimmat sopimustyypit ovat tuttuja, joten kysy meiltä neuvoja. Autamme mielellämme tulkitsemaan sopimusten sisältöjä.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Intohimoammatissa jaksaminen

Välillä musiikin tekeminen muistuttaa riippuvuutta – sitä on vaikea lopettaa tai edes tauottaa, ja kuten paatunein alkoholisti, tulen kärttyisäksi ja poissaolevaksi, jos en saa väkertää luomusteni parissa. Toisinaan tekeminen on kevyttä, jopa elvyttävää.

Kuinka paljon meillä on uskomuksia, jotka ylläpitävät kuvaa musiikintekijästä, jonka on annettava kaikkensa taiteelle? Jos ei yömyöhään rustaile tekstejä tai hio melodiakulkuja, onko taiteilija ensinkään?

Kulttuurissamme elää myös käsitys, että taiteilijan täytyy olla hieman ryytynyt tai kovia kokenut, jotta voi synnyttää mestariteoksia. Ajatuksessa saattaa olla jotakin perää. Ainakin useimmat tuntemani laulunkirjoittajat ovat kokeneet omassa elämässään jotakin vaikeaa tai pysäyttävää. Toisaalta, ehkä useimmat ihmiset ovat. Eräs biisintekijä sanoi, ettei usko pystyvänsä tekemään hyvää musiikkia onnellisena, joten välttelee siksi tasapainoa. Kuitenkin uskon, että hyviä biisejä voi tehdä myös elämäänsä tyytyväisenä.

Luovuuden aikatauluttamista voidaan pitää huonona ajatuksena, eikä sitä täysin voikaan hallita. Entä jos asian kääntää niin päin, että aikatauluttaa omaa palautumistaan ja työnteosta irrottautumistaan?

Millainen tekemisen rytmi tukee sitä, että saa nukuttua riittävän pitkät yöunet? Tauottaminen tutkitusti lisää tehokkuutta. Miten pitkiä taukoja pitäisi ja milloin? Puhelimeen voi säätää hälytyksen muistuttamaan pausseista. Mahdollisimman tarkka ja realistinen kalenterointi voi auttaa hallitsemaan omaa työtilannetta. Entä mikä auttaisi parhaiten irrottautumaan? Se voi olla esimerkiksi läheisten kanssa vietetty aika, sulkapallomatsi, palapelin kokoaminen, avantouinti, kokkailua tai hyvän sarjan katselemista.

”Intohimoammatissa jaksaminen on taitolaji, ja vaikka ei pitäisi kynttilää vakan alla, on sen liekkiä mahdollista hieman säädellä.”

Työuupumus heikentää luovuutta ja vaikeuttaa itsensä johtamista. Omaan hyvinvointiin panostaminen on siis aina myös musiikintekijän tärkeimpien työvälineiden terävänä pitämistä. Pienillä muutoksilla on isoja vaikutuksia. Musiikki on vienyt omassa elämässäni aikaa liikunnalta. Nyt olen ottanut tavoitteeksi käydä joka päivä edes pienellä kävelyllä, ilman kuulokkeita. Se on ihanaa.

Musiikintekijät ovat usein yksinyrittäjiä. Vaade oman työn johtamisesta on suuri, sillä se ei ole helppoa. Mietin, voisiko aihetta sparrailla toisen samassa tilanteessa olevan kanssa tai pienessä ryhmässä. Toisten kanssa voisi jakaa hyvin toimineita keinoja. Itsensä johtamista on mahdollista harjoitella ja aiheesta on tarjolla kirjallisuutta sekä erilaisia opintoja.

Musiikintekijän työkenttä on täynnä muutoksia ja yllätyksiä. Suunnitelmallisuuden ja vahvan itsensä johtamisen lisäksi tarvitaan myös joustavuutta, sinnikkyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta. Ala on monella tapaa vaativa, joskin parhaimmillaan myös hyvin antoisa. Monet lauluntekijät jongleeraavat useilla erilaisilla musiikkialan ulkopuolisilla työtehtävillä, jotta saavat elantonsa hankittua. On arvostettavaa, että pystyy luovimaan tämän kaiken keskellä ja ymmärrettävää, jos ei aina pysty.

Intohimoammatissa jaksaminen on taitolaji, ja vaikka ei pitäisi kynttilää vakan alla, on sen liekkiä mahdollista hieman säädellä. Oma keho ja mieli onneksi yleensä kertovat, mikä voisi olla hyväksi juuri nyt.

Hanna Kivistö
Kirjoittaja on työterveyspsykologi, ratkaisukeskeinen valmentaja ja lauluntekijä. Hän toimii Musiikintekijöiden jäsenten häirintäyhteyshenkilönä.

Sid Hille: Tärkeintä on läsnäolo tässä ja nyt

1. Alku

”Odotin 14-vuotiaana pianotunnin alkua Donaueschingenin pikkukaupungissa Saksassa. Olin jälleen kerran harjoitellut vastentahtoisesti Mozartini ja Beethovenini Jugendmusikschulessa. Kuulin oven takaa, että edellinen oppilas soitti boogie woogieta. Silloin tajusin, ettei minunkaan tarvitse soittaa pelkkää klassista. Astuin ovesta sisään ja sanoin opettajalleni, että haluan soittaa samanlaista musiikkia kuin edellinen oppilas. Boogie woogien kautta pääsin aika nopeasti sisälle myös jazziin.”

2. Keith Jarrett

”Paras inspiraation lähteeni nuorena olivat pianisti Keith Jarrettin soololevyt erityisesti Solo Concerts Bremen Lausanne vuodelta 1973. Jarrett meni lavalle ilman minkäänlaista suunnitelmaa ja alkoi improvisoida. Sitten hän soitti puolitoista tuntia. Tätä nykyä teen juuri tätä samaa. Olen soittanut yli 640 improvisaatiokonserttia Temppeliaukion kirkossa Helsingissä.”

3. Kaaos ja järjestys

”Luovuus on minulle kaiken ydin. Aivoissa on kaksi eri puolta. Luova puoli on kaoottinen. Se imee kaikkea mukaansa ja suoltaa sitä ulos. Se, mitä Sibelius-Akatemiassa opetetaan, ruokkii aivojen toista, rationaalista puolta. Akatemiassa opetellaan reitit, kaavat ja säännöt, joita musiikissa on. Kun osaat kaiken tuon hyvin, sinulla on akateeminen koulutus. Mutta aivojen toista kaoottista puoliskoa, pitää oppia myös kuuntelemaan. Pitää osata kuunnella itseään ja omia musiikillisia ajatuksiaan. Aluksi pitää vain olla hiljaa. Omaan ilmaisuun voi päästä vaikkapa laulamisen kautta. Kun laulaa itse, on kyse kehon tuottamasta alkuperäisestä äänestä. Esimerkiksi sitä kautta voi löytää tien luovuuteen.”

4. Vesinokkaeläin

”Platypus Ensemble -bändin koen suureksi onnistumiseksi. Siinä soittivat lisäkseni saksofonisti Manuel Dunkel, basisti Ari-Pekka Anttila ja rumpali Teppo Mäkynen. Yhtyeen toinen albumi Gestalt vuodelta 2003 on erittäin hyvä. Keikkailimme paljon Keski-Euroopassa sekä Pohjoismaissa. Platypus Ensemble oli tosi aktiivinen bändi. Soitimme säveltämääni musiikkia – eurooppalaista jazzia. Bändi toimi vuosina 1998–2008. Loppuaikoina mukaan tuli vahvasti myös klassisen musiikin puoleni. Otin mukaan jousikvartetin. Lopulta bändin musiikista tuli liian rajoittunutta. Olin maalannut itseni nurkkaan.

Platypus tarkoittaa vesinokkaeläintä. Se on outo otus. Nisäkäs, joka munii. Sillä on räpyläjalat, linnunnokka ja majavan häntä. Koin itseni samanlaiseksi oudoksi eläimeksi, koska en ollut oikein jazzari mutta en klassinenkaan muusikko. Päädyin väliinputoajaksi – siis jonkinlaiseksi vesinokkaeläimeksi.”

5. Läsnäolo

”Se, ettei aina oikein irtoa, on tietenkin turhauttavaa. Istuin kuitenkin aina pianon ääreen ja improvisaatiokonserttini kestää tunnin. Joskus ei tule mieleen mitään raikasta taikka tuoretta. Se, mikä minulle on kaikkein tärkeintä, on läsnä oleminen hetkessä. Tunne siitä, että olen tässä nyt, voi syntyä yhdellä nuotilla – yhdellä kosketuksella. Kosketus ja kontakti soittimeen on suora ja vahva.

Kaikki mitä tulee mieleen synnyttää heti musiikkia. Jonain päivänä se ei ole niin hyvää, mutta tätä nykyä se ei ole koskaan enää huonoa. Minulla on nykyään sellainen fiilis, että tämä kyllä kelpaa. Tämä on tarpeeksi hyvää. Välillä on sellaisia päiviä, jolloin tuntuu, etten saa ihan otetta soittimeen taikka omiin ideoihini. Silloin turvaudun peruskuvioihin, joista yleensä pidän. Aika usein tapahtuu kuitenkin jotain kiinnostavaa.”

6. Tango Mòrbido Y Cìnico

”Kirjoitin vuonna 2002 sävellyksen big bandille. Työskentelin silloin Kokkolan konservatoriossa jazz-linjan johtajana, mutta sain apurahan big band -teoksen kirjottamiseen. Sävelsin sarjan big bandille ja pasuunalle. Sarjan neljäs osa on Tango Mòrbido Y Cìnico. Lähetin sen vuonna 2008 Italian Sardiniassa järjestettävään Scrivere in Jazz -kilpailuun ja kappale voitti sen.

Tango Mòrbido Y Cìnico pohjautuu vasemman käden ostinato-kuvioon, jonka olin tehnyt jo 19-vuotiaana. Kuvio palautui mieleeni säveltäessäni big bandille. Kappaleessa on kromaattinen melodia, joka soitetaan big band -versiossa viidessä eri sävellajissa.

Omassa päääni Tango Mòrbido Y Cìnico yhdistää nuoruuteni ja aikuisuuteni. Kappale kulkee ¾-tahtilajissa. Tätä kilpailun tuomaristo piti outona. Tangoahan on tapana soittaa 4/4-osa rytmissä. Vaikka kyseessä on valssi, Tango Mòrbido Y Cìnicossa on kuitenkin tangon tunnelma.”

7. Tämä hetki

”Tällä hetkellä soitan improvisaatiokonsertteja. Minulla on kaksi sarjaa Temppeliaukion kirkossa. Soolosarjassa soitan yksin ja duo-sarjassa nimeltä Two Moons Chamber Concerts kutsun mukaan vieraan. Pyrin kutsumaan paikalle muusikoita, joiden kanssa en ole vielä koskaan soittanut.

Myös nykymusiikista ja jazzista ammentava F# trio on tällä hetkellä aktiivinen. Siinä soittavat basisti Jori Huhtala, rumpali Markus Ketola ja itse soitan pianoa, sähköpianoa ja syntetisaattoreita.

Lisäksi elektronisia äänimaisemia, jazzia ja modernia konserttimusiikkia yhdistelevä Sid Hille Contemporary Collective julkaisi keväällä uuden Light Years Ahead -albumin. Se on super space, aivan ufoa meininkiä. Yhtyeessä soittavat lisäkseni kitaristi Teemu Viinikainen, sellisti Markus Hohti ja bassoklarinetisti Heikki Nikula.”

8. Tulevaisuus

”Haluaisin toteuttaa kaksi asiaa: Säveltää ison teoksen sinfoniaorkesterille ja sen vastakohdaksi haluaisin tehdä blues-levyn, jossa myös laulaisin itse. Siitä voisi tulla hieman Tom Waits -tyylinen. Kirjoittaisin itse tekstitkin, en tosin vielä tiedä millä kielellä – saksaksi vaiko englanniksi.”

9. Terveiset kollegoille

”On mahtavaa, että Musiikintekijöistä löytyy laajalla skaalalla erilaisia luovia ihmisiä. Pidän siitä, että ihmisillä on erilaisia näkökulmia musiikin tekemiseen. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin samasta asiasta. Se kiehtoo minua. Kollegoiden kanssa on aina mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia. Olen tällä hetkellä myös Suomen Säveltäjien johtokunnassa. Olen istunut paljon pohtimassa yhteisiä asioitamme Aku Toivosen ja Kaija Kärkisen kanssa ja jatkossa tulen tekemään sitä Pauliina Lerchen kanssa.”

10. Motto

”Musiikki tapahtuu tässä ja nyt.”

Ufo Mustonen: Musiikkia ei pääse pakoon

Itäisessä Helsingissä sijaitsevan Puotilan kartanon pihamaa kylpee keväisessä valossa. Vielä on viileää, mutta kohta nurmikko vahvistuu ja on valmiina ottamaan vastaan suurta suosiota saaneen Ufon Laulukerhon, joka on kesäisin työllistänyt esiintyjiä jo useamman vuoden. Laulukerho työllistää myös klubin isää, laulaja ja lauluntekijä Ufo Mustosta, joka istuu pöydässä säätämässä esiintyjälistaa.

”Viitisen sataa on ollut jo pari kesää kävijämäärän keskiarvo. Ja jengiä tulee jo muualtakin”, Ufo toteaa.

Ufo Mustosen tutut tietävät, että ennen kuin päästään puhumaan työasioista, saa kuulla siitä, mitä liikuntaa Ufo on sinä päivänä harrastanut. Nykyään kyse on useimmiten tenniksestä tai lenkkeilystä.

”Skidinä riehuin urheilun parissa ihan joka paikassa ja tosiaan aika paljon nykyäänkin. Oli tennistä, uimahyppyjä ja futista monen muun lajin lisäksi. Viulunsoitto alkoi kuitenkin viedä huomiota nopeasti. Se oli kokonaisvaltaista teorioineen ja orkestereineen, joten suhde musiikkiin syveni vauhdilla. Musanumero nousi ja liikuntanumero laski. Olinkin varma tulevasta muusikkoudestani jo teininä.”

”Vankkaa kulttisuosiota edelleen nauttivassa Hearthillissa viulu näyttelee vahvaa roolia sähkökitaran kanssa.”

Tie musiikkialalle kulki koulun musiikkiluokan ja Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorion kautta äänityssessioihin, ja sitä kautta ensin Hearthillin sekä Riki Sorsan Leirinuotio-orkesterin viulustiksi.

”Hearthill breikkasi pian, mikä johti osaltani Ogelin ja intin skippaamiseen. Kiersimme viitisen vuotta, ja kun olimme jäämässä tauolle palattuamme Euroopan kiertueelta, Riki pyysi mua bändiin vierailtuani soittamassa Joki-biisiä hänen laivakeikallaan. Näin kiertue-elämä sai jatkoa.”

Vankkaa kulttisuosiota edelleen nauttivassa Hearthillissa viulu näyttelee vahvaa roolia sähkökitaran kanssa, kertoo Ufo.

”Jussi Sydänmäki on laulajana oikeutetusti front man, ja mä ja Samuli Laiho vähän niin kuin laitahyökkääjät. Viulu ei ollut bändissä mikään kuriositeetti, vaan iso osa sointia. Se oli mukavaa ja oltiinkin tasavahva joukkue ja perhe. Vaikka välillä isot persoonat vähän kolahtelikin, tähdättiin kuitenkin samaan maaliin.”

”Soitin aikoinaan niin monta tuntia päivässä, että soittaminen tuli uniin.”

Musiikkia ei Ufon mukaan koskaan pääse pakoon. Koko ajan soi jotain päässä ja ideoita tulvahtelee mieleen jatkuvasti.

”Musa on ollut aina mulle tosi kokonaisvaltainen juttu. Soitin aikoinaan niin monta tuntia päivässä, että soittaminen tuli uniin. Oltiin junnuina Iiro Rantalan kanssa musaleirillä kämppiksiä, ja kerran yöllä huomasin, että Iiro ynisi kädet vispaten ilmassa nähdessään unta soittamisesta. Luulen että mulla on ollut samanlaisia hetkiä. Musa täyttää koko ukon.”

Miten biisisi syntyvät?

”Yleensä aloitan päivän sohvalla kitara sylissä ja soittelen niitä näitä. Ennen pitkää joku sointukulku tai riffi alkaa elämään ja vie jonnekin, ehkä aiheeseen, mikä voi johtaa sanoihin. Sitten pitääkin pusertaa persettä penkkiin ja alkaa tuottamaan lyriikkaa.

Teen yleensä tekstin muutamaan kertaan, kunnes se on järkevä. Tämä on kin se työläin ja aikaa vievin osuus; saa da teksti ja biisin tunnelma osumaan ja koko juttu maaliin.”

Ufo vie bändilleen melko valmiita biisejä, ainakin tekstien osalta. Sitten sovi tusta mietitään yhdessä pitkäaikaisen soittokaverin ja kitaristin Peter Engbergin kanssa.

”Vältän liikaa etukäteen koneella sovittamista, koska se on turhaa. Yleensä biisi on joko kantri-, americana- tai vaikka bossapohjainen, ja siitä sovituksen voi sitten viedä mihin vaan”, Ufo hymyilee.

”Yhdessä sovittaminen on ihanaa. Viimeistely tehdään sitten tuottaja Janne Oinaksen kanssa. Hänellä on hyviä ja vahvoja ideoita siitä, miten biisi viedään loppuun.”

Ufon musiikissa kuulee usein vaikutteita Brasiliasta.

”Tän hetkisen kokoonpanon syntyessä mulla oli tosi paljon brasilialaishenkistä matskua. Peter ja Marko Timonen (rummut ja perkussio) ovat perehtyneet brasilialaiseen musiikkiin perinpohjaisesti. Lattarimusiikin osaaja on myös basisti Jarno Karjalainen, ja kosketinsoittaja Seppo Kantonenkin on brassimusassa kuin kala vedessä. Ajatus oli joskus, että ollaan brasilialaisia maahanmuuttajia, jotka yrittää päästä Suomen radioon. Kerran Peten ja Markon kanssa osuimme samalle työväenopiston portugalin kurssille, toisistamme tietämättä!”

Kuinka paljon mietit etukäteen, soiko uusi biisi radiossa vai ei?

”Mä mietin sitä vähän ja tuottaja Janne Oinas miettii sitä paljon. Alkuvaiheessa en miettinyt ollenkaan, mutta kyllä mä kellotan biisejä sitten, kun vien niitä bändille. Ja ahdan niitä tiettyihin raameihin sovituksellisesti, mutta muuten muotoa en niin paljon funtsi. Biisi voi olla omassa mielessäni tietyn kuuloinen ja tuottajan mielessä jotain ihan muuta. Rokkibiisistä voi tulla bossaa ja päinvastoin.”

Suomen kieli on Ufolle tärkeä ja kirjoittaminen on aina ollut lähellä sydäntä. Hän kuunteli nuorena vain suomalaisia biisintekstejä.

”Tuomari Nurmio, Dave Lindholm, J. Karjalainen ja Kauko Röyhkä, ehkä myös Juice Leskinen olivat sellaisia, joita kuuntelin tekstien vuoksi. Pidän vahvoista laulunteksteistä, jotka toimisivat jopa runoina.”

”Muualla vietetty aika on tärkeää luovuuden kannalta.”

Pandemian jälkeen Ufo luopui vanhasta työhuoneestaan ja palasi juurilleen, eli vanhempiensa rintamamiestalon kellariin.

”Se on toimiva työhuoneena ja siellä olen nuorena viettänyt lukemattomat tunnit viulun kanssa. Haaveilin siellä ammattilaisuudesta ja mietin, mitä muusikkous voisi olla. En ole siis päässyt puusta pitkään! Bonuksena on toki se, että voin jeesata vanhempiani monissa asioissa ja syömme usein lounasta yhdessä. Win-win.”

Ufo on tehnyt monta kirjoitusreissua maisemiin, joista inspiroituu.

”Oon ollut muun muassa Portugalissa ja Ranskan Normandiassa kirjoittamassa biisejä. Etenkin Turun saaristo on ollut pitkään henkinen tukikohta, joka ruokkii mua. Kalastus saattaa tosin joskus viedä työltä voiton”, Ufo hekottaa.

”Itse reissussa ei aina välttämättä synny valmiita biisejä, vaan päädyn ulkomailla kirjoittamaan vaikka Kontulasta, ja kotona palaan taas ulkomailla tulleisiin ideoihin ja reissun tunnelmiin. Muualla vietetty aika on tärkeää luovuuden kannalta.”

Niin on myös Puotilan kartano, missä Ufon Laulukerho soi koko kesän.

5 x Set up

Kuvat: Ufo Mustosen arkisto

“Bändini studiossa: Janne Oinas, Peter Engberg, minä, Anssi Nykänen, Seppo Kantonen ja Jarno Karjalainen.”

“Tykkään tehdä kirjoitusreissuja. Tässä olen Ranskan Normandiassa.”

Hearthill Tavastialla: Ufo Mustonen, Jukkis Kiviniemi, Heikki Tikka, Jussi Sydänmäki ja Samuli Laiho. (Kuva: Juha Seila)

“Puotilan Kartanon pihalla on välillä tungosta. Näkymä Kartanon vintiltä.”

“Saaristossa kelpaa olla, luoda uutta ja kalastaa.”

…

Mainittujen kappaleiden tekijätiedot:
Joki (Boat on the river), säv. & san. Tommy Shaw, suom. san. Pia Partanen