ECSA-AEC 2023 Mentoring programme - Hae nyt mukaan naisille suunnattuun kansainväliseen mentorointiohjelmaan

ECSA-AEC 2023 Mentoring programme – Hae nyt mukaan naisille suunnattuun kansainväliseen mentorointiohjelmaan

Ohjelman tavoitteena on lisätä sukupuolten yhdenvertaisuutta musiikkialalla ja jakaa osaamista. Voit hakea mukaan mentoroitavana tai mentorina. Osallistuminen on maksutonta. Hakijan tulee olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Hae mukaan viimeistään 14.11.2022.

You are warmly invited to apply for the ECSA-AEC 2023 Mentoring programme that aims to serve as an introduction to the music industry for young female composers and songwriters that are beginning to approach their careers, with the help of female role models. The ultimate goal is to enhance gender equality within the sector.
ECSA members are invited to apply either as a mentor or a mentee.
Both composers and songwriters are invited to apply, from which six (6) mentors and six (6) mentees will be selected. Candidates might be interviewed regarding their availability to attend the six (6)-month mentoring session, composed of 3 individual online meetings (one every two months) as well as two in-person events, should condition permit (see below). It is highly recommended that mentees use notes during each session. After completing the three sessions, both mentors and mentees will submit their final evaluation form which will serve as a basis for a final report on the programme.
The programme has been initiated by AEC – European Association of Conservatoires under the “Supporting Female Artists initiative“, and has jointly been developed by ECSA – European Composer and Songwriter Alliance and EJN – Europe Jazz Network.
How to apply:
Applications must be submitted by using this form HERE and include the following requirements:
  1. Motivation statement (250 words max.)
  2. Special interests you have that might be helpful in matching mentors with mentees
  3. Biography and profile picture (for dissemination purposes)
  4. Links to music material (Spotify, SoundCloud, Vimeo, YouTube) and/or official website.
*The deadline for submissions is 14th November 2022.
You can find more information about the full Call here.
There are no expenses or fees.
Mentoring sessions will be composed of 3 individual online meetings, one every two months, starting from April 1st, 2023) as well as two in-person events, should condition permit:
  • Kick-off meeting in Brussels (21 March 2023)
  • Networking and dissemination event (November 2024 / location to be confirmed).
For these two in-person events, the programme will take care of costs such as accommodation, transportation, and per diem.
For any clarifications about the programme and/or the application process, please contact tatiana.papastoitsi@composeralliance.org.

Top 20 – Future Hitmakers -kurssin haku avoinna

Top 20 – Future Hitmakers -kurssin tavoitteena on auttaa musiikin tekijöitä etenemään urallaan, verkostoitumaan muiden biisintekijöiden ja musiikkialan ammattilaisten kanssa sekä inspiroida luomaan uutta musiikkia. Kurssille haetaan vuosittain syksyllä ja uusi kurssi alkaa aina tammikuussa.

Kenelle kurssi on tarkoitettu?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia musiikin tekijöitä, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä. Kurssi soveltuu myös tekijöille, jotka ovat jo osittain musiikkialalla tai menestyksen kynnyksellä.

Rohkaisemme hakemaan kaikkia sukupuoleen, kansalaistuuteen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Arvostamme kaikkia tasapuolisesti ja tuemme monimuotoisuutta myös kurssilaisia valitessa. Oleellista on hakijan halu tehdä musiikin tekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille.

Hakijan eduksi katsotaan co-write -kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä.

Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-30 -vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle, mutta myös muun ikäiset voivat hakea mukaan.

Kurssi järjestetään pääosin suomeksi ja useat luennoitsijat ovat suomenkielisiä, mutta tuemme mielellämme myös niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Olisi kuitenkin hyvä, jos ymmärrät suomea sen verran, että luentoja on mahdollista seurata.

Mitä kurssilla tehdään?

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa, niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write -kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät päivän aikana co-write -tiimissä biisin.

Kurssilla korostuu myös tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

Vuoden 2023 kurssin aikataulu, ohjelma ja puhujat

Future Hitmakers koostuu seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta.

  • Kurssi järjestetään 23.1.-30.5.2023 välisenä aikana
  • Hakuaika vuoden 2023 kurssille on 3.10.-1.11.2022 Kaikki hakemukset luetaan ja olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin.
  • Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla kevään aikana.
  • Kurssi on osallistujille maksuton. Mahdolliset matka- ja majoituskulut on kurssilaisten kustannettava itse.
  • Tutustu kurssin ohjelmaan ja puhujiin!

Sijainti

  • Kurssipäivät pidetään pääosin musiikkijärjestöjen toimitiloissa osoitteessa Musiikin Satama, Keilasatama 2 A, 02150 Espoo (Keilaniemen metroaseman vieressä).

Musiikintekijöiden tunnilla Music X Mediassa puhuttiin musiikintekijäpalkkiosta

#Paysongwriters on kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on avata keskustelu musiikintekijöille maksettavista palkkiosta esimerkiksi tilanteissa, joissa työstetty biisi ei etenekään. Vastaavasti kompensaatio alkuperäiselle tekijälle on paikallaan, kun biisistä hyödynnetäänkin toisaalla vain tiettyä osaa, tai kun kappaletta pidetään ”holdissa” – joskus niin kauan, että biisin ajankohtaisuus menetetään.

Euroopan musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö European Composers and Songwriters Alliance ECSAn vuoden 2021 lopulla lanseeraamassa Songwriters’ Fee & Master Point Guidelines -oppaassa kerrotaan, miten jo muutamissa Euroopan maissa käytössä oleva musiikintekemisen työskentelypalkkio toimii käytännössä ja miten se on otettu vastaan. Palkkiomallissa on erilaisia vaihtoehtoja korvauskäytännöille. Näitä ovat musiikintekijäpalkkio (Development fee), rojaltiosuus masterista (Master Points), varauskorvaus (Hold Fee) ja raitakorvaus (Tracks / Stems Fee).

Paneelissa olivat keskustelemassa musiikintekijä, artisti Maiju Lindell aka Bambi L, musiikintekijä Kaisa Korhonen, tuottaja, musiikintekijä ja kustantaja Jonas Olsson, Kaiku Songsin johtaja Pekka Ruuska sekä musiikintekijä Kyösti Salokorpi. Keskustelua moderoi musiikintekijä, artisti Iisa Pajula.

”Ilman biisintekijöitä ei olisi koko musiikkialaa” 

Lindell totesi keskustelun alussa olevan ”naurettavaa edes perustella sitä, että pitää saada palkkaa työstään”.  Hän totesi, että ”ilman biisintekijöitä ei olisi koko musiikkialaa”.

Myös Kaisa Korhonen totesi, että musiikintekijöiden arvostus ja sitä heijasteleva korvauksien määrä Spotifysta oli yllätys.

”Jos saa tiedon, että ”tilitystä ei suoriteta koska korvaus on niin pieni” niin mä mietin, että tämäkö on biisintekijän asema ja arvostus”, Korhonen sanoi ja lisäsi oppineensa, että ”vain radiohiteillä tienaa”. Lisäksi hän kertoi, kuinka etenkin hänen uransa alkuvaiheessa ”vaikkapa parin sadan cut feen” saaminen olisi tarkoittanut sitä, että hän olisi voinut ottaa päivätöistä vapaata ja mennä mukaan kirjoitussessioihin. Tällä olisi ollut merkitystä.  “Tällainen toiminta tuo musiikintekijälle luottamusta ja sitoutumista ja kannustaa tekemään palkkiota maksavien kanssa jatkossakin yhteistyötä. Siitä rakentuu suoranaista kilpailuetua maksaville tahoille”.

Korhonen kertoi, että kannattaa musiikintekijäpalkkiota ja erityisesti siitä ns. walk-in-feetä.

”Walk-in-fee tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön biisileireillä, joilla levy-yhtiöt hakee artistilleen uutta sinkkua ja useat työryhmät kirjoittavat samaan liidiin, ja sitten kuitenkin vain yksi biisi valitaan. Itse otin tällaisia leirejä varten usein töistä vapaata.”

Jonas Olsson totesi, että moni malli toteutuu jo ainakin jollain tasolla. Hän toi myös esiin riskin erityisesti sessiopalkkaukseen eli walk-in-feehin liittyen. Hänen mukaansa vaarana on, että sessiopalkkioedellytyksellä mukaan biisinkirjoitussessioihin pääsisivät vain ne tekijät, jotka taatusti saavat hittejä aikaan. Tärkeää hänen mukaansa kuitenkin on tiedon jakaminen erilaisista korvausmalleista.

Myös Pekka Ruuska oli samaa mieltä:

”Bisneksen kannalta walk-in-fee on vaikein. Jos pitää maksaa, niin järjestäjä totta kai odottaa saavansa rahalleen varman vastineen. Sessioihin pyydettäisiin silloin vain vakiintuneita tyyppejä ja uusien olisi vaikea päästä sessioihin.” Ruuska kuitenkin kokee aiheen tärkeäksi ja hyväksi ja on valmis olemaan mukana asian keskustelussa, ja kokee hold feen erityisen kannatettavaksi. ”Se olisi nopea ja helppo ottaa käyttöön. Tarkoittaisi käytännössä vain sitä, että kustantaja rupeaa vaatimaan sitä, tyyliin ”tässä on biisi, jos herättää kiinnostusta, niin kiva, teillä on kaksi kuukautta aikaa miettiä ja sitten sen pito maksaa.”

Kyösti Salokorpi totesi, että tilanne tällaisenaan on kestämätön.

”Ongelma on, että on todella pieni määrä ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä biisinteolla. Kaiken pitäisi tähdätä siihen, että lupaavat, alalle tulevat tekijät pystyvät siirtymään varsinaisesti biisintekijöiksi eli esimerkiksi luopumaan päivätöistään. Tarvitaan lisää palkkioita, koska streamaustulot on mitättömiä ja vain radiosoitosta saa korvauksia.”

Kuka musiikintekijäpalkkion maksaisi? 

Keskeinen kysymys on, mikä taho maksaisi musiikintekijäpalkkiosta syntyvän uuden kustannuserän.

Kyösti Salokorpi kääntyisi levy-yhtiön puoleen.

”Julkaisujen tuotantobudjettehin biisintekopalkkiot ja rojalteista siivu toplinereille, jotka ovat tuotantoprosessin ainoina vain tekijänoikeuskorvausten varassa. Sen pitäisi olla myös skaalautuva, että on houkutteleva kaikille osapuolille.” Salokorven mukaan, tällöin on mahdollista sitouttaa hyvä tekijä tekemään esimerkiksi albumia, jolloin ”kaikki hyötyvät”.

” Tekijän voisi sitouttaa vaikka lupaamalla kirjoittajalle kaksi prosenttia rojaltia tulevasta levystä ja kaikista biiseistä, tai vaikka cut-korvauksen. Spotify-tulot ovat niin mitättömiä, ettei edes leipää saa kaupasta.”

”Jos rojalteista annettaisiin kaksi pinnaa per tekijä niin se on ”aika paljon”, ” totesi puolestaan Pekka Ruuska.

Tähän Maiju Lindell kommentoi kahden prosentin olevan “täysin kohtuullista”.

Jonas Olsson pohti, että ainoa järkevä olisi kiinteä palkkio, joka jaetaan kirjoittajien kesken. ”Biisintekijän duuni on kaksijakoinen, eli on tekijänoikeuskorvaukset: jos saat hitin, se jää jauhamaan Teosto-tuloja. Ja sitten suorittava tuotanto, eli tuotantobudjetti, jossa puljataan tuottajan, tekijän ja artistin kesken. Nämä molemmat on ihan hyvä olla eikä ne sulje toisiaan pois. Tuotantobudjetista jakaminen on ihan hyvä ajatus.”

Kyösti Salokorpi kaipaisi alalle jotain suositustaksoja, joilla tekijä saisi neuvottelutukea hinnoittelemaan esim. walk-in-fee-palkkion määrää.

Keskusteluissa todettiin, että biisintekijä on usein myös luovan tuottajan roolissa, joten tuotantobudjetista pitäisi pystyä maksamaan myös biisintekijöille. Eniten kannatusta tuntuikin saavan ajatus siitä, että palkkion pitäisi olla tuottajabudjetissa, jolloin tuottaja neuvottelisi palkkion labelin kanssa, ei tekijä.

Toivottuja muutoksia musiikkibisneksen lähitulevaisuuteen musantekijöiden korvauskäytäntöjen osalta  

Maiju Lindell kertoi toivovansa, että kaikki esitellyt palkkiomallit otetaan käytäntöön.

”Vaikka biisejä ei julkaistaisi, niin toivoisin, että uudet tekijät saisivat vaikka satasen korvauksen siitä, että yrittävät tehdä levy-yhtiön speksien mukaisen biisin.”

Kaisa Korhonen toivoisi palkkiomallien mahdollistavan sen, että voisi sitoutua esimerkiksi albumiprojekteihin, eikä vain yrittää ”kirjoittaa hittejä sinne tänne”.

Pekka Ruuska totesi kannattavansa kaikkien mallien kokeilemista ja niistä keskustelemista. Hän myös lisäsi toivovansa, että palkkiomallit johtavat käytäntöihin, jotka eivät heikennä uusien tekijöiden markkinoille tuloa. Hän kannattaa erityisesti hold feen käyttöönottoa.

Myös Jonas Olsson toivoisi keskustelua korvausmalleista ja sitä, että tekijä tai heidän edustajansa uskaltaisivat ottaa näitä esiin.

”Toivoisin myös tekijöiden työpanoksen arvostusta ja sitä, että ei tilailtaisi oikealle ja vasemmalle mitä sattuu biisejä vaan että laulunkirjoittajia kunnioitettaisiin”, hän lisäsi.

Kyösti Salokorpi toivoisi, että ilmainen työ alalla vähenisi ja että ajatus siitä, että biisintekijöille voi maksaa palkkioita, normalisoituisi.

”Toivon, että se mahdollistaisi meille kasvavan lahjakkaan ja ammattitaitoisen biisintekijäsukupolven.”

Salokorpi korosti vielä kustantajan roolin ymmärtämistä oikein: “kustantaja on töissä biisintekijällä, ei päinvastoin”. Tätä tuki myös Pekka Ruuska toteamalla, että “kustantajan pitää pystyä antamaan tekijälle palvelulupaus”.

Maiju Lindellin mielestä kustannussopimus ei tunnu velvoittavan kustantajaa oikein mihinkään: “En edes tiedä mitä kustantaja tekee, minulle ei kerrota mitä tekemääni biisiä on esitelty ja mihin tai kenelle. Miten tiedän mitä kustantaja tekee, vai tekeekö mitään?”.

Keskustelu oli avointa ja hedelmällistä. Palkkioasioista avautuminen ja vastuualueiden haastaminen julkisesti on alalla harvinaista. Tälle annettiin tässä keskustelussa nyt mallia, ja tähän kannusti myös Kyösti Salokorpi keskustelun loppupuolella todessaan “Tällä alalla tarvitaan avoimuutta kaikessa lisää.”

#musiikintekijäpalkkio 
#paysongwriters
Katso lisää

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku avoinna 31.10.2022 saakka

Apurahan haku 

Apurahahaun aika on 1.-31.10. vuosittain. Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on haettava 31.10. mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön.

Työskentelyapurahan myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.

Apurahaa haetaan osoitteessa www.klaavi.fi.
Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Suomen Musiikintekijät (Kopioston kopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.

Elävän musiikin alalle oma kestävän kehityksen työkalu

Syyskuun 29. päivänä Music x Media -tapahtumassa julkaistiin elävän musiikin alan digitaalinen kestävän kehityksen alusta ELMA.live. Kyseessä on selainpohjainen suunnittelutyökalu, tietopankki ja yhteisöalusta, joka tarjoaa alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämisessä. Elman tavoitteena on saada ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys osaksi jokaisen elävän musiikin toimijan – artistin, yhtyeen, orkesterin, tapahtumajärjestäjän ja tapahtumapaikan – jokapäiväistä toimintaa.

Elman sisältö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja alustan kolme pääominaisuutta ovat:

1. VASTUULLISUUSOHJELMA
– Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä tiekarttatyökalu oman vastuullisuusohjelman rakentamiseen, seurantaan ja raportointiin.

2.OPPIMATERIAALIT
– Digitaalinen tieto- ja koulutuspaketti kestävästä kehityksestä elävän musiikin alalla.

3. FOORUMI
– Keskustelufoorumi verkostoitumiseen, vuorovaikutukseen ja tiedonjakoon Elman käyttäjien kesken.

Ensimmäiseksi käyttäjät pääsevät tutustumaan vastuullisuusohjelmaan. Oppimateriaalit julkaistaan YK:n päivänä 24.10.2022 ja keskustelufoorumi tämän vuoden lopulla.

ELMA.live sisältää sekä kaikille avoimia sivuja että rekisteröityneille käyttäjille tarkoitettuja sisältöjä.

Palvelu on kehitetty käyttäjäystävällisesti vastaamaan tämän päivän vaatimuksia, sen toteutus on responsiivinen sekä saavutettava erilaisille käyttäjille ja laitteille. Ensimmäisessä vaiheessa sisältö julkaistaan suomeksi, ja myöhemmin alustasta on tarkoitus julkaista myös englanninkielinen versio.

Tekijät, tukijat ja kumppanit

ELMA.live -hanketta hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja alustan teknisestä toteutuksesta vastaa Positive Impact Finland Oy. Rahoitusta hankkeelle on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, Musiikin edistämissäätiöltä (MES), Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES) sekä kumppaneilta.

Hankkeen kumppaneita ovat KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkoston jäsenet, joihin Suomen Jazzliiton lisäksi kuuluvat Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Lisätietoja:

Hankevastaava Anu Ahola / anu.ahola@jazzfinland.fi / puh. 050 569 0505
Hanketuottaja Peppi Arrimo / peppi.arrimo@jazzfinland.fi / puh. 0400 366 967
Asiantuntija Elina Levula / elina.levula@positiveimpact.fi / puh. 044 024 0390 Toiminnanjohtaja (Suomen Jazzliitto) Maria Silvennoinen / maria.silvennoinen@jazzfinland.fi / puh. 050 536 7491

Eurooppalainen tutkimus suoratoistomarkkinoista nostaa esiin musiikin tekijöiden aseman

Tutkimuksen on tilannut eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC ja sen on toteuttanut tunnettu musiikkialan asiantuntija Emmanuel Legrand. Laaja analyysi perustuu olemassa oleviin taloudellisiin tutkimuksiin, markkinatutkimuksiin sekä musiikkialan ammattilaisten, musiikkipalveluiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkiteknologiayritysten haastatteluihin.

Musiikin kulutuksen ja tekijöiden ansainnan välillä on epäsuhta

Musiikin suoratoistosta on kasvanut selvästi suosituin musiikin kuuntelemisen muoto kuluttajien keskuudessa. Palveluiden valtava musiikkivalikoima käytettävissä milloin ja missä tahansa, kaikilla mahdollisilla laitteilla. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut musiikin siirtymistä digitaalisille alustoille, jossa tapahtuu tällä hetkellä 68 % kaikesta musiikin kulutuksesta. Suomessa jopa yhdeksän kymmenestä käyttää suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun. Eri palveluilla oli vuonna 2021 globaalisti jo 524 miljoonaa tilaajaa ja tarjontaa yli 70 miljoonan musiikkikappaleen verran.

Tutkimuksessa käsitellään syitä siihen, miksi kasvava markkina ei ole pystynyt tuottamaan riittäviä tuloja musiikin tekijöille. Tutkimus kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että striimauspalvelujen hinnat eivät ole 15 vuoden aikana juuri nousseet ja erilaisten alennusten ja perhepakettien tarjonta on samalla kasvanut. Suomessakin valtaosa käyttää palveluiden ilmaisversioita. Tämän kehityksen seurauksena tekijöiden ansiot ovat jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä, musiikin arvo on laskenut, ja tekijöiden on vaikea ansaita elantoaan musiikilla.

Tutkimuksen mukaan musiikin tekijöille ja säveltäjille tulisi luoda paremmat mahdollisuudet hyötyä kasvavasta musiikin kulutuksesta suoratoistoalustoilla.

”Emme voi enää hyväksyä kehitystä, jossa käyttäjämäärien ja sisältötarjonnan eksponentiaalinen kasvu ei palkitse musiikin tekijöitä asianmukaisesti. Meidän on pystyttävä kasvattamaan kokonaistuloja ja puututtava samalla suoratoistopalveluiden tulonjaon epätasapainoon, jotta myös musiikin tekijät ja säveltäjät voisivat hyötyä kasvusta”, sanoo GESACin hallituksen puheenjohtaja, Itävaltalaisen tekijänoikeusjärjestö AKM:n toimitusjohtaja Gernot Graninger.

Kestävämpi tulevaisuus musiikin suoratoistomarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia tarpeita ja odotuksia musiikin tekijöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on suoratoistomarkkinaa kohtaan. Keskeisimpiä niistä on tulojen parantaminen. Tutkimus esittää, että striimauspalveluiden maksupohjaa on pyrittävä kasvattamaan, mm. lisäarvopalveluilla ja uudenlaisella hinnoittelulla. Näin muodostuvat lisätulot on voitava jakaa entistä oikeudenmukaisemmin.

Samoin esitetään, että palveluiden sisältöjen monimuotoisuutta on parannettava ja niiden käyttämien algoritmien läpinäkyvyyttä kehitettävä.

”Tarvitsemme tasapainoisemmat ja kestävämmät markkinat, jotka tuovat esiin myös musiikin tekijöitä – heitä, joiden työn ruokkii koko kukoistavaa suoratoistotaloutta”, painottaa GESACin johtaja Véronique Desbrosses. ”Tutkimus tarjoaa eurooppalaisille päättäjille kattavan käsityksen markkinan toiminnasta sekä rakentavan lähestymistavan kohti tekijäystävällisempää ja kulttuurisesti monipuolisempaa musiikin suoratoistoekosysteemiä.”

Tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa Teoston verkkosivuilta ja tutkimus kokonaisuudessaan GESACin verkkosivuilta.

Tutkimuksen tuloksia esitellään keskiviikkona 28.9. klo 15:30 Music X Media -tapahtumassa Tampereella otsikolla ” The place and role of authors and composers in the European music streaming market”. Ks. ohjelma: https://musicmedia.fi/ohjelma/

 

Aku Toivonen, 10 vuotta Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtajana: Juuri nyt tapahtuu paljon musiikintekijöiden toimintaedellytysten kehittämisessä

”Reilut viisi vuotta sitten loimme laajat mentorointipalvelumme kehittämään jäsentemme ammattitaitoa ja luomaan mahdollisuuksia verkostoitua alalla. Nyt on jälleen aika tarkastella toimintaamme uusin silmin ja päivittää jälleen toimintojamme tyydyttämään nykyisiä tarpeita tarkoituksenmukaisesti.”

Toiminnan kehittämisen lisäksi Toivosen työpöydällä ovat edunvalvontaan liittyvät tehtävät.

”Koen edunvalvonnaksi myös musiikintekijöille antamamme neuvonnan. Se on tosi tärkeää matalan kynnyksen tukea musiikintekijöille. Neuvontakysymysten määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Viime aikoina kansainvälisiin av-tuotantoihin säveltäminen on selvästi lisääntynyt, ja tämän myötä näiden sopimusten käsitteleminen. Oikeuksien luovuttamiseen liittyvät kysymykset eivät tunnu olevan kovin selviä myöskään av-tuottajilla pöydän toisella puolen. Tietoa ja tukea tarvitaan.”

Hän kertoo, kuinka yhteisessä edunvalvonnassa on viime aikoina tapahtunut paljon. Olennaisimpia edunvalvonta-asioita ovat viime aikoina olleet tekijänoikeuslain uudistaminen sekä alan herättely musiikintekijäpalkkioon. Kyseessä on korvausmallivalikoima, jossa on mukana muun muassa korvaus musiikintekijälle masterin tuotosta ja ns. hold-fee.

”Musiikintekijälle on turhauttavaa luoda musiikkia kiireisissä tunnelmissa ja sen jälkeen odotella tietoa julkaisun mahdollisesta etenemisestä”, Toivonen toteaa. Musiikintekijä saa useimmiten korvauksia vasta sen jälkeen, kun teos on julkaistu ja saanut myös kuuntelua tai esityksiä.

”Turhauttavinta on, jos korvauksettomasti tehdyn työn ja pitkän odottelun jälkeen käykin ilmi, ettei biisiä julkaistakaan. Työ tuli tehtyä turhaan, ilman palkkiota. Julkaiseminen on harvoin musiikintekijän omissa käsissä, päätöksen tekee joku muu.”

Aika on Toivosen mukaan nyt kypsä uudenlaisille ratkaisuille.

”Keskustelu musiikintekijäpalkkiosta lähti liikkeelle kansainvälisiltä sisarjärjestöiltämme, ja me teemme omaa vaikuttamistyötämme kotimaassa. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta aktiivisesti. Lisäksi musiikintekijät itse ovat tehneet henkilökohtaisia ulostuloja. Aihe on tärkeä. Jos musiikkiala ei ymmärrä tätä pyrkimystä oikein, vaarana on se, ettei tekijänä voi enää toimia ammattimaisesti. Kyse on alan houkuttavuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta. Suomalainen käytäntö ei voi jäädä kehityksen jalkoihin.”

Lue lisää musiikintekijäpalkkiosta

Kenelle striimaustulot menevät?

Niin minäkin, ja nyt Saksan Teosto eli GEMA teki striimauspalveluista laajan selvityksen.

Verojen jälkeisestä summasta keskimäärin 30% menee striimauspalvelulle, eli esimerkiksi Spotifylle.

55% menee levy-yhtiön ja artistin jaettavaksi: keskimäärin tästä menee 77% levy-yhtiölle ja 23% artistille (performers) riippuen levytyssopimuksesta.

Loput 15% jääkin sitten biisin säveltäjälle ja sanoittajalle (authors), joskin tästä kustantajien osuus on keskimäärin kolmannes, sillä suuri osa biisintekijöistä toimii jonkun kustantajan kanssa.

Näin ollen GEMA laskee, että biisin varsinaiset alkutuottajat eli artisti ja kirjoittajat saavat striimipotista keskimäärin 22.4% osuuden. Se tuntuu ainakin omasta mielestäni aika pieneltä, koska nykyään ei esimerkiksi ole fyysisten levyjen painatus- ja jakelukuluja.

Kolme suurta levy-yhtiötä oli neuvottelemassa alkuperäistä jakoa, ja alkuvaiheessa samat yhtiöt olivat myös pienillä osuuksilla osakkaina Spotifyssä. Isot yhtiöt hallitsevat valtaosaa markkinoista, niistä jokaisella on omat kustantamonsa, eikä niillä ole intressiä lähteä ajamaan biisintekijöiden asemaa, koska liikevaihto on viime vuosina ollut taas mukavasti kasvussa.

En sinänsä halua demonisoida näitä levy-yhtiöitä tai niiden työntekijöitä, koska yritykset tekevät laillista tehtäväänsä, eli tuottavat voittoa omistajilleen.

Esimerkiksi tällaisia asioita pyritään selvittämään Suomen Musiikintekijät ry:ssä (myös Euroopan tasolla ECSA:n kautta), joten jos teet musiikkia duuniksi etkä vielä ole jäsen, suosittelen liittymään! Tästäkin aiheesta on varmasti tulossa keskustelua myös Music X Mediassa Tampereella syyskuun lopussa.

[Kirjoitus on julkaistu alun perin Facebook-postauksena.]

Kyösti Salokorpi
Songwriter / Producer
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen jäsen

Musiikkikustantajat jakoivat jälleen palkintoja ansioituneille tekijöille ja teoksille

Musiikkikustantajat ry:n Vuoden vientiteko -palkinto luovutettiin Blind Channel -yhtyeelle. Voittoa perusteltiin kansainvälisellä läpimurrolla ja Dark Side -sinkun menestyksestä striimauspalveluissa.

Aino Morkon ja Topi Kilpisen säveltämä ja sanoittama Haluun takas mun perhoset palkittiin Vuoden biisinä. Pehmoainon teoksen ovat kustantaneet Elements Music Publishing ja Isolla Music.

Samuli Sirviö palkittiin Vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna säveltäjä Antti Auviselle.

Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden crossover-säveltäjä voittajansa Iiro Rantalan mukaisesti ja Vuoden läpimurto -palkinnon sai BESS.

Musiikkikustantajat ry:n hallitus valitsi jäsenten tekemistä ehdotuksista voittajat Vuoden läpimurto – ja Vuoden vientiteko -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat musiikkialan ammattilaisista kootut raadit.

Tilaisuudessa jaettiin lisäksi musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija -palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Lisätietoja palkinnoista

Musiikkikustantajien yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa palkinnon saajia kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä, Vuoden läpimurto sekä Vuoden genrevapaa -tekijä. Yhdistyksen hallitus valitsi voittajat Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat alan ammattilaisista kootut raadit.

Ajanjakso, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2021 – 31.5.2022.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -palkinnon saajan sekä Vuoden biisin valitsivat Samuli Väänänen, Aleksi Kinnunen, Roberto Rodriquez, Pasi Kostiainen, Laura Friman ja Jussi Mäntysaari. Voittaja Samuli Sirviö valikoitui Vuoden kevyeksi musiikin tekijäksi kuuden ehdokkaan joukosta. Haluun takas mun perhoset kilpaili Vuoden biisi -tittelistä yhdeksän muun teoksen kanssa.

Samuli Sirviötä äänestettiin mm. näillä sanoilla: ”Samulin laaja pop-intoilu kuuluu upeasti läpi hänen tuottamastaan ja kirjoittamastaan musiikista. Samulin kappaleista kuultaa perinteen ja ajan hengen luonteva yhdistely. Pettämätön tyylitaju ja häpeilemätön rakkaus pop-musiikkiin paistavat ja kantavat pitkälle.”

Vuoden biisiä raati perustelee seuraavasti: ” Omia polkuja kulkeva valtavan herkkä hittibiisi. Takavasemmalta iskenyt, tyrmäävä muotovalio, joka on yhtä aikaa ajankohtainen ja ajaton. Pehmoainon menestyskappale ja -tarina todistavat, että yllätyksellisyys ja ennustamattomuus leimaavat popkulttuuria ihanasti. Fantastinen yhdistelmä iskelmää, indietä ja vaimeaa tamppausta.”

Kansainvälisen läpimurron ja Dark Side -biisin striimauslukujen perusteella Vuoden vientiteko -palkinto myönnettiin kolmen muun jäsenistön ja Music Finlandin asettaman ehdokkaan joukosta Blind Channelille.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriaan tuli jäseniltä kolme ehdokasta, joista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Antti Auvisen mm. näillä sanoilla: ”Antti Auvisella on musiikissaan sekä sanottavaa että vahva oma ääni. Hänen teoksensa ovat ajatuksia herättäviä ja mieleenpainuvia. Auvinen on vuonna 2022 ollut vahvasti esillä, omana itsenään ja musiikillisesti valmiina ja kiinnostavana.” Raatiin kuuluivat Aleksi Malmberg, Kare Eskola, Lotta Emanuelsson ja Minna Pensola.

Musiikkikustantajien jäsenten Vuoden läpimurto -ehdokkaista yhdistyksen hallitus valitsi voittajaksi BESSin. Päätöstä perusteltiin mm. Euroviisu-biisi Ram Pam Pamin radiomenestyksellä ja debytoinnilla Spotify-listan 2. sijalla.

Genrevapaassa kategoriassa palkittiin Iiro Rantala Vuoden crossover-säveltäjänä. Henna Salo, Jukka Haarma, Annamaija Saarela sekä Aleksi Pahkala olivat palkintoraadissa, joka totesi mm. näin: ”Iiro Rantala on taiteilijana Genrevapaa isolla G:llä. Hän on jazzpianon vahva osaaja ja virtuoosi, kansainvälisesti tunnettu, valovoimainen esiintyjä mutta vähintään yhtä vahvasti myös monipuolinen ja -genreinen säveltäjä, jonka kynästä lähtenyt musiikki soi lukemattomissa yhteyksissä lastenelokuvista musikaaleihin – ja nyt Die Zaubermelodika – menestyksen myötä maailman oopperalavoilla.”

Vuoden musiikkioivallus -palkinto Maija Isola -dokumenttielokuvalle

Taiteilija ja tekstiilisuunnittelija Maija Isolasta kertovan dokumenttielokuvan valitsi voittajaksi riippumaton ammattilaistuomaristo. Tuomariston mukaan Maija Isolan musiikki, joka koostuu sekä olemassa olevista teoksista että tilaustyönä sävelletystä musiikista, luo kohteestaan monipuolista kuvaa innovatiivisella tavalla.

”Teoksen monia musiikin eri lajeja ja musiikkikulttuureita edustavat katkelmat syventävät ja rikastavat kertomusta Isolan persoonasta, elämästä, urasta ja taiteesta. Musiikilla kerrotaan poikkeuksellisen paljon asioita, joita ei pysty ilmaisemaan kuvilla ja sanoilla,” kerrotaan tuomariston perusteluissa.

Tapahtumassa palkinnon vastaanottivat teoksen puolesta ohjaaja Leena Kilpeläinen, säveltäjä Sanna Salmenkallio ja tuottaja Merja Ritola.

”Palkinto on kaikille teoksen ja sen musiikin tekijöille iso kunnia. Monipuoliseen musiikkiin kiinnitettiin paljon huomiota koko tuotannossa. On hienoa, että se huomattiin tällä tunnustuksella. Lämmin kiitos tuomaristolle,” kertoo tuottaja Merja Ritola Greenlit Productionsilta.

”Musiikki oli Maija Isolalle osa luomisprosessia; hän kuunteli usein työskennellessään musiikkia. Elokuvan musiikilla haluttiin luoda visuaalisia mielikuvia ajasta ja paikasta, sekä syventää elokuvakerronnallista kuvaa kohteesta, eli taiteilija Maija Isolasta. Maija Isola matkusti ja asui useissa eri maissa, joten äänitemusiikiksi valikoitui paikkasidonnainen kansanmusiikki. Isolan sisäistä ääntä ja eri elämäntilanteisiin liittyviä tunteita haluttiin erityisesti syventää Sanna Salmenkallion teosta varten säveltämällä musiikilla,” kertoo Ritola.

Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla huomioidaan kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Yhteensä palkintoehdokkaaksi haki 21 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä kuten pitkiä elokuvia, lastenohjelmia sekä erilaisia televisio-ohjelmia draamasarjoista realityihin.

Tuomariston valitsemalle shortlistalle ylsivät kolme tv-sarjaa ja kolme dokumenttielokuvaa: Aikuiset (Yellow Film & TV, ohj. Anna Dahlman), Mies joka kuoli (ReelMedia, ohj. Samuli Valkama), Munkkivuori (Rabbit Films, ohj. Jani Volanen), Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja (Road Movies, ohj. Susanna Helke), Karaokeparatiisi (Napafilms, ohj. Einari Paakkanen) ja voittaja Maija Isola (Greenlit Productions, ohj. Leena Kilpeläinen). Tuomaristo kiitti ehdokkaita erityisesti monipuolisuudesta.

Palkinnon riippumattomaan tuomaristoon kuuluivat emeritusprofessori Henry Bacon, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, musiikkitoimittaja Anne Teikari sekä operatiivinen johtaja Anu Ubaud, joka on toiminut pitkään myös Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkönä. Raadin sihteerinä toimi Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Screen Helsinki on uusi audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma ja jatkoa tutulle, pitkän historian omaavalle Media & Message -tapahtumalle. Tapahtuman järjestäjä Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien etujärjestö.

Teos- ja äänitetiedot ”Maija Isola”

Maija Isola, elokuvateatteriensi-ilta 4.3.2022
Tuotantoyhtiö: Greenlit Productions Oy
Ohjaaja: Leena Kilpeläinen
Tuottaja: Merja Ritola
Musiikkivalinnoista vastanneet henkilöt: Leena Kilpeläinen, Merja Ritola

Teosta varten sävelletty musiikki

Säveltäjä: Sanna Salmenkallio
Musiikin tuotanto: Finnvox Studiot
Musiikin äänitys: Viktor Sevrjugin, balalaikkaorkesterin erillisäänitys, Joonatan Turkki
Musiikin miksaus: Mikko Rothfors
Muusikot: Kaisa Siirala: saksofonit ja bansuri, huilu: Teho Majamäki, vibrafoni ja lyömäsoittimet: Matti Tegelman, kontrabasso: Sanna Salmenkallio, viulu, piano, elektroniikka sekä Helsingin Balalaikkaorkesteri: Pentti Yrjänäinen

Teoksessa käytetty äänitemusiikki

Kesäaamu. Säv. Abt Franz, suom. sanat Ryynänen Roine, esittäjä Ylioppilaskunnan laulajat, 1965, © Warner Chappell Music Finland
Nur nicht aus liebe weinen. Säv. Theo Mackeben, san. Hans Fritz Beckmann, esittäjä Zarah Leander mit dem Balalaika-Orch B. Romanoff Veröffentlichung, 1939. © Odeon
Talvimyrskyjä. Säv. Julius Fucik, esittäjä Viljo Vesterinen ja Dallapé, 1939, © WMG
Balalaikka. Säv. Trad. esittäjä Helsingin Balalaikkaorkesteri / Pentti Yrjänäinen (own recording)