EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Teoston kulttuurisäätiön hallitus järjestäytyi: ”Olemme luomassa jotain uutta ja ainutlaatuista!”

Tekijä: Nina Lith

Teoston kulttuurisäätiön hallitus järjestäytyi: ”Olemme luomassa jotain uutta ja ainutlaatuista!”

Julkaistu
Kuvassa vasemmalta: Veli Kujala, Jari Muikku, Pauliina Lerche, Tommi Tuomainen, Anna Baijars, Aku Toivonen, Vappu Verronen, Kyösti Salokorpi ja Risto Salminen.

Teoston kulttuurisäätiön perustamisesta päätettiin Teoston jäsenkokouksessa joulukuussa 2023. Samassa yhteydessä nimettiin säätiön ensimmäinen hallitus, joka aloitti työnsä tammikuussa 2024 perustamiskirjan allekirjoituksen jälkeen.

Säätiön tavoitteena on kotimaisen luovan säveltaiteen arvon ja arvostuksen merkittävä kasvu. Hallituksen tuore puheenjohtaja Anna Baijars näkee tehtävän merkittävänä koko suomalaiselle kulttuurikentälle.

”Katson suomalaista kulttuurielämää kokonaisuutena, jossa ei ole yhtä ilman toista. Vaikka oma työhistoriani on pitkälti kirjallisuudessa, vahvan musiikkitaustan ansiosta musiikki on elämässäni tärkeässä asemassa. On hienoa päästä vaikuttamaan kulttuuriin eri kulmilta.”

Baijars on kustannusyhtiö Gummeruksen toimitusjohtaja. Hän on toiminut useissa kulttuurialan merkittävissä tehtävissä kuten KAAPELIn ja Suomen Pariisin instituutin hallituksen puheenjohtajana sekä Suomen Lontoon instituutin hallituksen jäsenenä. Asemastaan hän on nähnyt kulttuurin merkityksen eri aikoina.

”Elämme jälleen aikaa, joissa kulttuurin arvostus ja asema tuntuvat olevan uhattuna. Teoston kulttuurisäätiön kaltaisilla säätiöillä on tietysti valtava merkitys ja vastuu alan monimuotoisuuden kannattelijana. Mutta myös valtion on tehtävä osansa suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuuden edistämisessä”, Baijars muistuttaa.


Kuvassa Teoston kulttuurisäätiön puheenjohtaja Anna Baijars.

Kulttuurisäätiön pystyttäminen on vastuullinen tehtävä

Teoston kulttuurisäätiön tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Toiminnan painopisteitä ovat muun muassa musiikin monimuotoisuuden sekä kansainvälisyyden tukeminen.

Baijarsin lisäksi Teoston kulttuurisäätiön hallitukseen kuuluu edustus kaikista Teoston oikeudenomistajaryhmistä. Muita hallituksen jäseniä ovat Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen, musiikintekijät Pauliina Lerche ja Kyösti Salokorpi, Suomen Säveltäjien toiminnanjohtaja Vappu Verronen sekä säveltäjä Veli Kujala, Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku, Elements Music Oy:n toimitusjohtaja Tommi Tuomainen sekä Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Ensimmäisessä kokouksessa tunnelma oli jännittynyt ja odottava. Edessä on työntäyteinen vuosi ja musiikkikentän odotukset ovat korkealla. ”Olemme luomassa jotain uutta ja ainutlaatuista. Se on mielenkiintoinen mutta myös erittäin vastuullinen tehtävä”, totesi moni jäsenistä.

Tähtäimessä kotimaisen musiikin laaja vaikuttavuus

Teoston kulttuurisäätiön hallituksen ensimmäisen kokouksessa käsiteltiin säätiön toiminta- ja taloussuunnitelma sekä joukko käytännön asioita säätiön virallista rekisteröintiä varten. Säätiöllä ei ole vielä yhtään työntekijää, mutta toimitusjohtajan rekrytointi ja strategian työstö on tarkoitus käynnistää lähiviikkoina.

”Kevään aikana muodostamme vahvan näkemyksen säätiön strategiasta, suomalaisen säveltaiteen edistämisen keinoista ja sen tiellä olevista esteistä. Tärkeintä on tunnistaa ne keinot, joilla on suurin vaikuttavuus suomalaisen musiikin yhä kansainvälistyvässä kentässä”, sanoo Anna Baijars.

Teoston kulttuurisäätiön rahoitus tulee Teosto-rahastosta, josta varoja siirretään säätiön käyttöön asteittain. Teosto-rahasto on perustettu vuonna 2009 turvaamaan luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuutta ja sen varat ovat karttuneet vuosien varrella oikeudenomistajien kanssa solmittuun sopimukseen perustuvista kansallisista pidätyksistä sekä muun muassa Teoston omaisuuden myynnistä. Näiden varojen turvin säätiön on tarkoitus käynnistää tukitoimintansa loppuvuodesta 2024.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna helmikuun

Julkaistu

Hae nyt stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta!

  • Stipendityyppejä on viisi: Työskentely- , Hankinta-, Reissu-, Uralle- ja Erityisstipendi
  • Hakijan ei tarvitse olla Musiikintekijöiden jäsen – kaikki voi hakea
  • Haku päättyy 29.2.2024
  • Päätökset julkistetaan 26.4.2024
  • Seuraava hakukierros on elokuussa
  • Haku osoitteessa: Klaavi.fi
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista

Perusohjeita stipendihakuun Musiikintekijöiden rahastosta

  1. Älä turhaan laadi stipendihakemusta, jos sinulla ei ole apurahalle aitoa tarvetta. Hae rahoitusta siis hyvään projektiin, älä olemassa olevan rahan takia.
  2. Kerro hankkeestasi ytimekkäästi, mutta persoonallisesti ja tyhjentävästi. Älä kuitenkaan lavertele ja kerro epäolennaisia asioita. Stipendihakemuksia arvioivat kollegasi. Muista, että Musiikintekijöiden rahasto ei ole KELA.
  3. Muista lisätä tarvittavat linkit ja varmista, että ne ovat toimivia. Musiikintekijöiden rahaston toimikunta kuuntelee tosi paljon musiikkia arvioidessaan hakemuksia.
  4. Laadi realistinen ja kohtuullinen budjetti. Työskentelystipendi on tarkoitettu elinkustannuksiin apurahakauden aikana. Tarkista myöntäjän minimi- ja maksimisummat.
  5. Älä oleta, että kukaan tuntee sinua tai työtäsi musiikintekijänä. Täytä siis kaikki hakemuksen kohdat ohjeiden mukaisesti. Älä viittaa liitteisiin ainakaan aikaisemmin myönnettyjen apurahojen kohdalla.
  6. Kaikki Musiikintekijöiden rahaston hakijat ovat musiikintekijöitä. Mieti, mikä erottaa sinut muista tekijöistä ja tekee hankkeestasi stipendin arvoisen.
  7. Muista, että sinun tarvitsee raportoida saamasi stipendin käyttö, joten talleta tarvittavat kuitit itsellesi raportointia varten.
  8. Käytä hyvää suomen tai englannin kieltä. Jos kielioppi ei ole hallussa, pyydä apua lähipiiristäsi.
  9. Ja tärkein: Hae stipendiä, sillä vain he, jotka hakevat stipendiä voivat sen saada.

Katso apurahahakuun vinkkejä myös TE-toimistojen TE-Livestä!

Videolla apurahahakuun antavat vinkkejä mm. Musiikintekijöiden rahaston sihteeri Riitta Huttunen, musiikintekijä Anniina Timonen ja Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Lumi Ollila.

Linkki videotallenteeseen (kuvattu 21.2.2024)

 

Tekoälysäädös AI Act – EU etunenässä kohti oikeudenmukaisia tekoälyn käytön pelisääntöjä

Julkaistu

Joulukuussa 2023 Euroopan Unionin päättäjät saavuttivat yhteisen ymmärryksen tekoälysäädöksestä useamman vuoden monikantaisten neuvotteluiden jälkeen. Lopputuloksena syntynyt lainsäädäntöehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja EU on siten etunenässä luomassa toimintamalleja, eli kauan kaivattuja pelisääntöjä tekoälyn käyttämisestä muun muassa läpinäkyvästi, jäljitettävästi ja yhdenvertaisesti.

Tekoälyjärjestelmien on EU:ssa haluttu olevan perusteeltaan enemmänkin vapaata ja mahdollistavaa, mutta vapauden on todettu tarvitsevan rinnalleen oikeudenmukaisia toimintamalleja, jotta innovaatiot ja EU:n sisämarkkinoiden harmonisoidut kaupankäynnin periaatteet ovat mahdollisia.

Riskien ja vastuiden linjausta

Keskeistä säädöksessä on tekoälyjärjestelmien luokittelu riskialttiuden mukaan. Riskitasoja puolestaan tarkastellaan erityisesti avoimuusvelvoitteiden näkökulmasta. Vähäisten riskien järjestelmiin sovelletaan kevyempiä avoimuusvelvoitteita. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi velvollisuutta ilmoittaa, että sisältö on tuotettu tekoälyjärjestelmällä.

Riskiluokittelulla halutaan turvata erityisesti tekoälyn luoman sisällön käyttäjiä. Tavoite on, että avoimuusvelvoitteiden ansiosta heidän olisi mahdollista tehdä valistuneempia päätelmiä sisällöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa tekoälyllä tuotettua valokuvaa: lukijalle on lähdekriittisistä syistä tärkeää tietää, onko uutisvalokuvan ottanut kuvaaja itse tilanteessa vai onko sen tuottanut tekoäly. Disinformaation aikakaudella tällä on erityisen suurta merkitystä.

Erityisen haitalliset toiminnallisuudet järjestelmissä kielletään. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttäytymisen manipulointiin, sosiaaliseen pisteytykseen ja biometriseen luokitteluun liittyvät käyttötarkoitukset.

Musiikkialan näkökulmasta tärkeää säädöksessä on tekoälyjärjestelmien velvoite noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa, että tekoälyjärjestelmät eivät ole irrallisia tekijänoikeuksien sääntelystä. Eurooppalaiset tekijänoikeusjärjestöt ovatkin tyytyväisiä siihen, että säädös sisältää edellytyksiä tekijänoikeuksien noudattamisesta. Linjaus on perusedellytys sille, että jatkossakin on mahdollista toimia ja ansaita luovan alan tekijänä, eli esimerkiksi musiikintekijänä.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle musiikintekijälle?

Suomen Musiikintekijöiden visiossa musiikin tekeminen on taloudellisesti mielekäs ja yhteiskunnallisesti arvostettu ammatti, joka perustuu toimivaan tekijänoikeusjärjestelmään. Ilman toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää ei ole mahdollista ansaita musiikintekijänä. Tähän keskeiseen periaatteeseen nojaa myös Suomen Musiikintekijöiden hallitusohjelmatavoitteet, joissa on tuotu esiin tarve turvata tekijöiden omaisuudensuoja sekä Suomessa että EU-tasolla. Lisäksi Suomen Musiikintekijät kokee tärkeäksi varmistaa yhtenäiset pelisäännöt eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla. Tuore EU:n tekoälysäädös vaikuttaa tukevan näitä periaatteita, kun se edellyttää tekoälyjärjestelmiltä sitoutumista EU:n lainsäädäntöön. Perusta tuntuu siten olevan kunnossa.

Käytännössä tekoälysäädös saattaa tulla musiikintekijälle vastaan silloin, kun hän saa tiedon musiikkiteoksensa käytöstä suurten kielimallien, eli tekoälyn pohjana käytetyn aineiston, kouluttamisessa. Säädöksen sisältämä edellytys läpinäkyvyydestä tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttämisessä tarkoittaa sitä, että tekoälyjärjestelmiä tarjoavien yrityksien on laadittava dokumentaatio kielimallien kouluttamiseen käytettävästä aineistosta.

Näin ollen esimerkiksi tieto musiikkiteosten hyödyntämisestä tulee oikeudenhaltijoille, ja heillä on mahdollisuus kieltää laittoman sisällön syntyminen. Suomessa tämä tarkoittaa, että Teoston asiakkaana musiikkiteoksesi ovat suojattu: aineiston, eli juuri vaikkapa musiikkikappaleiden, käyttämisen tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen edellyttäisi lisenssiä Teostolta.

Tekoälysäädöksen lopullinen muotoilu vaatii vielä jatkotyöstöä. Tämän on arvioitu tapahtuvan kevään 2024 aikana. Käyttöönotto puolestaan tapahtuu portaittain siten, että kokonaisuudessaan sääntely ja kiellot tulevat voimaan kahden vuoden kuluttua säädöksen julkaisemisesta.

Tekoäly – riskejä ja mahdollisuuksia

Luovan työn tekijöiden kannalta tekoälyssä on riskejä, mutta ehdottomasti myös mahdollisuuksia. Luovilla aloilla on yleisesti ryhdytty herättelemään sekä tekijöitä itseään että kuluttajia siihen todellisuuteen, että tekoälyn synnyttämää sisältöä on jo enenevissä määrin kuultavissa ja nähtävissä kaikkialla, ja niin suuret kuin pienemmätkin yritykset ovat enenevissä määrin ottamassa käyttöön tekoälyjärjestelmiä.

On tärkeää, että perusta, tekijänoikeus, on kunnossa. Näin tekijöillä on mahdollisuus edelleen hallinnoida oikeuksiaan ja toisaalta myös hyödyntää tekoälyä omassa työskentelyssään. Kuten musiikintekijä, tuottaja Kyösti Salokorpi toteaakin blogissaan Tekoäly luovan työn välineenä:

”Nyt nähty tekoälytaide on vasta aivan alkua. Työkaluna, ja nimenomaan juuri työkaluna taitavien ihmistaiteilijoiden käsissä, se tulee lähivuosina mahdollistamaan ennennäkemättömän hienojen taideteosten luomisen. Kulttuuri on aiemminkin kehittynyt yhdessä teknologian kanssa, ja siksi tuntuisi älyttömältä yrittää pysäyttää vääjäämätöntä evoluutiota”, hän kirjoittaa.

On siis olennaista ymmärtää, ettei inhimillisyys katoa tekoälynkään aikakaudella. Tekijälle tekoäly onkin parhaimmillaan kuin hyvä apukuski: osaa neuvoa ja vinkata, muttei häiritse kuljettajaa.

Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät

Suomen Musiikintekijät on mukana Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteissa

  • Tekoäly tukee ihmisten luovuutta ja itseilmaisua
  • Ihmisten tekemän taiteen arvo ja rooli säilyy
  • Tekoälyn kehittäjien tulee noudattaa tekijänoikeuslakia
  • Päättäjien ei tule antaa tekoälyn kehittäjille erivapauksia, jotka heikentävät oikeudenomistajien asemaa
  • Tekijänoikeuden tulee suojata vain ihmisen luomia teoksia
  • Tekoälysovellusten on oltava luotettavia ja läpinäkyviä
  • Luovat alat on otettava mukaan päätöksentekoon

Artikkelin lähteet

Spotifyn korvausuudistus ei vaikuta Teoston maksamiin korvauksiin musiikin esittämisestä

Julkaistu

Teosto on laatinut selkeän artikkelin Teoston Spotifystä tilittämistä korvauksista.

Spotify-korvausten lyhyt oppimäärä

Jotta musiikkialustat voivat tarjota palvelua asiakkailleen, ne tarvitsevat kahdenlaisia oikeuksia.

  • Ääniteoikeudet liittyvät yhteen tiettyyn tallenteeseen jostakin musiikkiteoksesta – eli maallikkotermein biisin versioon.
  • Esitysoikeudet puolestaan liittyvät biisiin itseensä ja kuuluvat kappaleen säveltäjälle, sanoittajalle, sovittajalle ja/tai kustantajalle.

Striimauspalveluiden tarjoajat ovat tehneet sopimukset molemmista oikeusluokista, ja maksavat näistä korvauksia eri tahoille.

Teosto edustaa teoksiin liittyviä esitysoikeuksia, joista alustat maksavat korvauksia noin 15% liikevaihdostaan. Teosto jakaa nämä korvaukset edelleen musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Lisätietoja Teoston maksamista korvauksista tällä videolla.

Ääniteoikeuksista Spotify ja muut alustat ovat sopineet pääasiassa suorilla sopimuksilla levy-yhtiöiden kanssa. Ääniteoikeuksien korvausosuus on suurempi, noin 55% liikevaihdosta. Loput noin 30% liikevaihdostaan alustat pitävät itsellään.

Lue koko artikkeli Teoston sivuilta.

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Okra Playground

Julkaistu

Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 12.1.2024 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja kulttuuriperinnön tekijöille ja toimijoille.

Vuoden kansamusiikkitekijä -palkinnon raadin perustelut:

Okra Playgroundin ilmaisussa ja sävelkielessä on omaleimaista kypsyyttä joka on vain vahvistunut sen pitkän uran aikana. Intohimoa tihkuva Itku -albumi yhdistelee onnistuneesti kansanmusiikille ominaisia teemoja sortumatta kuitenkaan vanhan toistamiseen. Lopputulos on ihailtavan freesi ja mukaansatempaava. Yhtye käsittelee kiinnostavasti lyriikoissaan pohjoisen kansamme mystiikkaa ja albumi on poikkeuksellisen dynaaminen kokonaisuus. Instrumentaatiossa on vaihtelevuutta ja ilmaisussa on rohkeasti käytetty myös progressiivisen rockin ja melodisen popin elementtejä.

Katso kaikki gaalassa palkitut

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Julkaistu

Salossa on tuotettu uutta lastenmusiikkia jo usean vuosikymmenen ajan. Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää tänä vuonna Lastenlaulufestivaalit jo 34. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 29. Salossa Soi -tallenne.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, tarpeen mukaan rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 29”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat, joita voi käyttää laulujen säestyksenä kaikenlaisissa esiintymistilaisuuksissa. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 8.6.2024, säestyksenä käytetään tallenteen taustoja. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Kuva: Kulttuuritalo Kivan lavalla on tonttuorkesteri MikäLie, jonka esittämä ”Mitälie metsän elämää” sai tuomaristolta kiitosta vuorovaikutteisuudesta, osallistamisesta ja tarttuvasta positiivisuudesta, jonka esiintyjät vielä moninkertaistivat. Kuva: Pertti Falkstedt

Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi. Kilpailun säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta

Harpa Nordic Film Music Days announces the program for Nordic Film Music Days 2024

Julkaistu
Nordic Film Music Days ja Harpa-palkinnonjakotilaisuus lähestyvät!

Mikäli olet 16.-18.2.2024 Berliinissä tai suunnittelet matkaa sinne, kiinnostaisiko tavata Berlinaleen tulleita ohjaajia ja tuottajia speedmeeting-tapaamisissa? NFMD järjestää tämän puolestasi! Alla ohjeet miten sinun tulee toimia. Huom: nopeat syövät hitaat, eli paikkoja on vapaina noin 10 henkilölle per Pohjoismaa. Linkistä lisätietoa koko tapahtuman ohjelmasta.

*****

Almost 16000 international Industry people are attending the Berlinale. With the assistance of international film consultant, Sydney Levine we are selecting 50 of these and having them meet 50 Nordic film- and mediacomposers.

Are you interested? Send following info to composers@nordicfilmmusicdays.com

– name
– contact info
– profile on Nordicfilmmusicdays.com
– if you don’t have an NFMD profile, NFMD office will make one for you

Deadline for sign up will be February 8th
Speedmeetings

The rules for the HARPA speedmeeting are quite simple: As a composer you will be seated in front of a producer or director.

You have 9 minutes to talk, exchange ideas and visions and maybe also listen to some of your music. Aften the 9 minutes you change your seat and move on to the next composer.
It is fun, it is very fast, and it might be your chance to find your new and inspiring collaborator.

*****

Since 2010 Nordic Film Music Days has been the place where composers, musicians, producers and directors within the film and music industry communicate, start future collaborations, educate, and network. As a part of Nordic Film Music Days, the HARPA Nordic Film Composers Award is handed out to a Nordic composer who has shown excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

The nominees for HARPA 2024 are:

DENMARK Jonas Struck for Lea Glob’s Apolonia, Apolonia

FINLAND Pessi Levanto for Karoline Lyngbye’s Superposition

ICELAND Edvard Egilsson for Anna Hint’s Smoke Sauna Sisterhood

NORWAY Ola Fløttum for Ole Giæver’s Let the River Flow

SWEDEN Irya Gmeyner & Martin Hederos for Anders Hazelius & Sanna Lenken’s  Thin Blue Line

You can meet all our nominees in the nomination videos at their individual pages at nordicfilmmusicdays.com

An international jury, from 3 continents and 4 time zones, will determine the winner. The chair of the jury is last year’s winner, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen. Besides him we have Canadian composer Erica Procunier, German composer and festival director Michael P. Aust. From Industry@Tallinn we have Music Meets Film project manager, Hanna-Greth Peetson; from Jecheon International Music and Film Festival, Lee Dongjune. Director of European Film Market, Dennis Ruh and American Sydney Levine, international film consultant are also part of this year’s jury.

The award, created by Icelandic Ragnar Kjartansson, crafted by ORR and sponsored by Orchestral Tools will be handed out at an award ceremony, Saturday February 17th at Nordische Botschaften.

 Nordic Film Days – Programme

Friday February 16th 2024.

14 – 15:30 | Friday afternoon, for the first time ever, Nordic Film Music Days is part of the Berlinale program. In a seminar during European Film Market, moderated by Norwegian composer and chair member in NOPA, Kate Havnevik, we are putting focus on the Value of the Score.
16 – 17 | Following that, we offer international producers and directors a speedmeeting program with Nordic and selected Baltic film and media composers. Our activities during European Film Market are carried out in collaboration with Los Angeles and Berlin-based international film consultant, Sydney Levine.

18:30 – 21 | Friday night, in collaboration with the Baltic Embassies in Germany and three major film festivals in the Baltic region: Industry@Tallinn & Music Meets Film, Estonia, Vilnius International Film Festival Kino Pavasaris, Lithuania, and Riga International Film Festival, Latvia, we present Baltic Nights, 4 short films with scores from Baltic composers.
ESTONIA Tanel Kadalipp with score for Eeva Magi’s 3rd Octave F
LITHUANIA Paulius Klibauskas & Vygintas Kisevicius with score for Etvydas Doskus’ Once Upon a Vilnius
LATVIA Artūrs Liepiņš with score for Zanete Skarule No Regrets and Fable

Saturday February 17th, 2024.  

Saturday afternoon, we are giving seminars and talks, focusing on different aspects of the work of the score composer and the impact of the music. All are open to the public and free of charge to attend.

12:00-12:45 | The seminar afternoon will start with a big dive into our most important asset when experiencing music as part of film and tv: the brain. Danish composer, musician and researcher Peter Vuust, the leading expert in the field of music and the brain – a research field he has single-handedly built up as leader of the group Music In the Brain, will give us an update on different neuroscientific mechanisms that are at stake.

13:05-13:50 | An ambition of Nordic Film Music Days is to support sustainable and lifelong careers within the field of music composition as well as raising awareness and implementation of composer rights on a Nordic and European level. The following seminar, Rights and international law, hosted by Danish composer and vice chair of ECSA, Jesper Hansen and featuring chair of ECSA, Helienne Lindvall will give us the necessary brush up on legal and contractual matters.

14:10-15:00 | As this year HARPA nominated scores are presenting two award winning and acclaimed documentaries, Apolonia, Apolonia and Smoke Sauna Sisterhood we are grasping the opportunity and focusing on the professional aspects at stake when scoring for documentaries. Finnish composer and HARPA winner 2022, Sanna Salmenkallio will moderate the talk with Danish composer  Jonas Struck, Icelandic composer Edvard Egilsson and the directors; Estonian Anna Hints and Danish Lea Glob.

15:30-16:45 | Focus on the scores, the scoring process and the work of the score composers, will be even more strengthened when HARPA winner 2023, Norwegian composer Jørund Fluge Samuelsen in a conversation with the composers presents the nominated scores.

19:00 – 21:00 | Set in the exhibition area of the Nordische Botschaften we are honoring this year’s five nominated composers and their scores and selecting and celebrating the winner of the year: The Nordic composer who has shown the most excellent work in a composition for a feature, documentary, or TV series.

Sunday, February 18th 2024

The nominated scores will be screened free of charge at the Nordic Embassies’ auditorium, and you will be able to hear the scores through GENELEC’s state-of-the-art speaker system.
Each screening will either be introduced or concluded by the composer.

10:00-12:00 | DK Jonas Struck | Apolonia, Apolonia

12:30-14:15 | Fin Pessi Levanto | Superposition

15:45-17:15 | IS Edvard Egilsson | Smoke Sauna Sisterhood

17:45-19:45 | NO Ola Flyttøm | Let the River Flow

20:15-21:30 | SE Irya Gmeyner | Thin Blue Line

Monday February 19th you can also meet the Nordic composers, as a part of Nordic commissions event, Nordic Monday at Nordische Botschaften.

Please note that due to necessary security concerns, we ask all our attendees to sign up to the event and to be at the embassies 30 minutes before the start of the event.

About HARPA Nordic Film Composers Award and Nordic Film Music Days

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award
2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”

2022 Hybrid | Sanna Salmenkallio | Finland | “Aalto”

2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”

2020 Berlin | Gaute Storaas | Norway | “Bröllop, begravning & dop”
2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson | Iceland | “Woman at war”
2018 Berlin| Daníel Bjarnason | Iceland | “Under the Tree”
2017 Berlin and Cannes | Honor award | Bent Fabricius-Bjerre | Denmark
2017 Berlin and Cannes | Sune Martin | Denmark | “Land of Mine”
2016 Berlin | Honor award | Johann Johannsson | Iceland
2016 Berlin | Atli Örvarsson | Iceland | “Rams”
2014 Espoo | Matti Bye | Sweden | “Faro”
2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen | Finland | “Puhdistus”
2012 Reykjavik |Fredrik Emilson | Sweden | “Kronjuvelarna”
2011 Copenhagen | Gaute Storaas | Norway | “Elias og jakten på havets gull”
2010 Gothenburg | Dani Strömbäck | Finland | “Letters to Father Jacob”

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2024

  • SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
  • FST (Föreningen af Svenske Tonsättere)
  • Music Finland
  • Finnish Music Creators FMC
  • STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
  • NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
  • BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)

Collaborators of HARPA Nordic Film Music Days 2024

  • Sound Track Cologne
  • EFM (European Film Market)
  • Jecheon International Film & Music Festival
  • Industry@Tallinn
  • Riga International Film Festival
  • Vilnius Film Festival & Kino Pavasaris Distribution
  • Nordic Music Days & Glasgow Film Festival
  • IMMSANE, The International Media Music and Sound Arts Network in Education
  • Orchestral Tools
  • GENELEC

Supported by

  • Nordische Botschaften
  • The Danish Music Publishers Association & Koda Kultur
  • The European Commission: Culture Moves Europe
  • Nordisk Film og TV fond
  • Orchestral Tools
  • Botschaft von Estland
  • Botschaft der Republik Lettland in der Bundesrepublik Deutschland
  • Botschaft der Republik Litauen
  • Lithuanian Cultural Institute

For more information, contact:
Project coordinator | Lone Nyhuus | lony@filmkomponister.dk | +45 23 84 24 56
PR and Marketing |  Andrea Mellerup | composers@nordicfilmmusicdays.com | +45 81 71 62 09

Coordinator of the value of the score and speedmeetings | Sydney Levine| sydneyjlevine@icloud.com

International press | manlin sterner | manlin@manlin.se

Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Julkaistu

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja ”mietinnön kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla” selvällä ääntenenemmistöllä. Kulttuurivaliokunnan kokoama mietintö käsittelee laajasti musiikin tekijöiden kohtaamia haasteita musiikkimarkkinan muutoksessa ja ehdottaa unionin tasoista sääntelyä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän musiikkiekosysteemin saavuttamiseksi.

Musiikki ei tuota riittävää tuloa säveltäjille ja sanoittajille

Musiikin määrä suoratoisto- ja sosiaalisen median alustoilla on kasvanut räjähdysmäisesti: tällä hetkellä saatavilla on yli 100 miljoonaa kappaletta ja määrä kasvaa. Samaan aikaan alustojen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu. Huolimatta kasvavasta kulutuksesta, suoratoistomarkkina ei tuota suurimmalle osalle musiikin säveltäjistä ja tekijöistä kohtuullisia korvauksia tai mahdollisuuksia ammattimaiseen uraan musiikin luovan tekemisen parissa.

Päätöslauselma kehottaa selvittämään tulevaisuudessa oikeudenmukaisempia malleja jakaa suoratoiston tuloja musiikin tekijöille siten, että heidän työpanoksensa todellinen arvo tulisi paremmin huomioiduksi. Lisäksi se painottaa järjestöjen ja tekijänoikeuksien yhteishallinnon merkitystä, jotta neuvotteluilla voidaan saavuttaa luovien tekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisempia sopimusehtoja.

Avoimuutta ja monimuotoisuutta lisättävä

Toinen mietinnön käsittelemä ongelma ovat suoratoistoalustojen käyttämät algoritmit, jotka vaikuttavat merkittävästi sisällön löydettävyyteen, esillepääsyyn ja heikentävät siten kulttuurista monimuotoisuutta. Parlamentin mukaan alustojen käyttämien algoritmien ja sisältösuositusjärjestelmien avoimuutta tulisi merkittävästi lisätä. Samaan aikaan tulisi varmistaa eurooppalaisen sisällön riittävä näkyvyys ja löydettävyys alustoilla.

Parlamentti kehottaa kehittämään erityisiä monimuotoisuutta koskevia indikaattoreita, joiden avulla eurooppalaisen musiikin käyttöä ja näkyvyyttä sekä muun muassa tyylilajien ja kielten moninaisuutta voidaan seurata. Samalla se kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaampia toimia oikeudenhaltijoiden asianmukaiseksi tunnistamiseksi sekä erilaisten suoratoistoalustoilla esiintyvien huijausten estämiseksi.

Mietintö kiinnittää huomiota myös tekoälyn lisääntyvään käyttöön alustoilla ja toteaa, että musiikin säveltäjien ja sanoittajien olisi voitava lisensoida teostensa käyttö myös tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Myös tässä yhteydessä päätöslauselma painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn pohjana käytetyn aineiston julkistamisessa.

Komissiolta odotetaan jatkotoimia

Mietintö on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisissa taiteilijajärjestöissä. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestö GESACin toimitusjohtaja Véronique Desbrosses kiitti lämpimästi kaikkia sen puolesta äänestäneitä parlamentin jäseniä.

”Euroopan parlamentti osoitti selvän tukensa musiikin tekijöiden vaatimuksille oikeudenmukaisista korvauksista. Musiikin suoratoistomarkkinan on palkittava myös heitä, jotka ovat sen menestyksen ytimessä. Luotamme siihen, että Euroopan komissio ottaa seuraavat askeleet tarvittavan sääntelyn aikaansaamiseksi.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistuttaa monimuotoisuuden merkityksestä eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla.

”Musiikki saavuttaa kaikista luovista aloista laajimman yleisön ja on eurooppalaisen kulttuurin keskeinen tukipilari. Suosittelualgoritmien läpinäkyvyys ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisuus ovat keskeisiä tavoitteita musiikin monimuotoisen esillepääsyn ja musiikin luovan tekemisen edellytysten varmistamiseksi.”

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, biisintekijä Kyösti Salokorpi on tyytyväinen, että vuosia tiedossa olleisiin haasteisiin on vihdoin olemassa poliittinen tuki.

”Musiikin suoratoiston tuloista päätyy tällä hetkellä vain murto-osa säveltäjille ja sanoittajille, eikä meillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka suosittelualgoritmit toimivat. Nyt kun Euroopan parlamentti antoi meille tukensa, tekijöitä edustavilla järjestöillä on todellinen mahdollisuus neuvotella striimauspalveluiden kanssa reilummista ehdoista.”

Lue parlamentin mietintö kokonaisuudessaan täältä

Mitä biisintekijä tienaa?

Julkaistu

Kirjoitan työkseni kappaleita eri artisteille. Puhuessani aiheesta olen huomannut, ettei kovin moni edes musiikkialan sisällä tiedä, mistä biisintekijän tulot oikeastaan muodostuvat.

Teoston tilitystiedot ovat tietysti lähtökohtaisesti luottamuksellisia. Anssi Kela avasi kymmenen vuotta sitten yhden hittibiisin tuottamat tulot, ja ajattelin samassa hengessä käydä läpi omat vuoden 2023 Teosto-tilitykseni.

Työ biisinkirjoittajana

Aloitin musiikkiuran bändissä 2000-luvun alussa, ja aloin kirjoittaa popkappaleita ammattimaisesti eri artisteille suurin piirtein vuonna 2006. Olin sessioissa vuosia tietokoneen ääressä tuottajan roolissa, mutta nykyään olen ns. topliner eli vastaan pääasiassa kertosäkeiden säveltämisestä ja tekstin kirjoittamisesta, usein yhdessä artistin kanssa.

Normaalin vuoden aikana olen 50-100 päivää studiosessioissa kirjoittamassa kappaleita eri artistien ja tuottajien kanssa – olen tehnyt joskus enemmänkin, mutta olen huomannut, että tällä tahdilla musiikin laatu pysyy hyvänä eivätkä ideat ehdy. Välillä teen töitä menestyneiden artistien, välillä vasta uraansa aloittelevien kanssa.

Kaikki kirjoitetut kappaleet eivät ikinä päädy julkaisuun, eikä kaikista julkaistuista biiseistä tule hittejä. Hyvänä vuonna syntyy ehkä 10 jonkinasteista hittiä, ja vuosien varrella julkaistuja biisejä on kertynyt kaikkiaan joitakin satoja.

Minulla on kustannussopimus Elements Musicin kanssa ja teen usein kappaleita suurten levy-yhtiöiden artisteille, mutta toisin kuin monet luulevat, levy-yhtiöt ja kustantamot eivät maksa työstä palkkaa biisintekijöille. Biisintekijä elää kirjoittamiensa kappaleiden tekijänoikeustuloilla: jokainen radiosoitto, suoratoisto ja live-esitys tuottaa pienen summan rahaa, jonka Teosto kerää ja tilittää tekijälle.

Vuoden 2023 tilitys

Vuonna 2023 sain tilitystä 268 eri kappaleesta, joista vanhimmat on julkaistu vuonna 2002. Näille kappaleille kertyi vuoden 2023 tilityskaudella noin 20 000 radiosoittoa ja 43 miljoonaa suoratoistoa esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.

Kappaleiden oikeudet jakaantuvat yleensä useiden tekijöiden ja heidän kustantajiensa välille. Omat osuuteni vaihtelevat täydestä sadasta prosentista parin prosentin sovitusosuuteen, mutta keskimäärin omistan noin 25% tillityksessä listattujen kappaleiden tekijänoikeuksista.

Teosto tilitti minulle näistä soitoista vuoden 2023 neljässä tilityksessä noin 47 000 euroa (brutto ennen veroja ja YEL-maksuja).

Mitkä kappaleet tuottivat eniten?

Tilitykset ohjautuvat tekijälle aina pienellä viiveellä, joten vuonna 2023 julkaistut kappaleet eivät vielä näy tilityksissä.

Viisi eniten tuottavaa kappaletta vuoden 2023 tilityksessäni olivat

  • Teflon Brothers: Maradona
    (K. Salokorpi / R. Asikainen) 2014
  • Elastinen: Supervoimii
    (K. Laiho / K. Salokorpi / O. Vuorinen / L. Mellberg) 2018
  • Annika Eklund: Shanghain valot
    (K. Koskinen / K. Salokorpi) 2006
  • Ilta: Ei kukaan muu
    (K. Salokorpi / I. Silva / L. Salminen) 2022
  • Ege Zulu: Melankolia
    (E. Mokulu / K. Salokorpi / S. Masaadi) 2022

Nämä viisi kappaletta tuottivat yli kolmanneksen tuloistani – pelkästään Maradonan osuus oli yli 5000 euroa. Isojen hittien lisäksi on pitkä lista kappaleita, jotka tuottavat joitakin kymmeniä tai satoja euroja vuosittain.

Kuten voi huomata, vanhojen kappaleiden osuus on merkittävä. Jos ei puhuta Sandstormin kaltaisista kansainvälisistä jättihiteistä, yhden tai kahden hittibiisin tekijänoikeustuloilla ei rikastu tai edes pääse normaaleihin vuosituloihin. Omat tuloni ovat vuosien varrella vähitellen kasvaneet muistuttamaan normaalin työssäkäyvän ihmisen palkkatasoa ns. back-katalogin kertyessä. Jos muistan oikein, sain vuonna 2016 ensimmäiset yli 30 000 euron tilitykset, ja siinä vaiheessa hyllyssä oli jo pino kulta- ja platinalevyjä.

Toisaalta biisit ovat eräänlaista pääomaa, joka tuottaa korvauksia niin kauan kuin kappaleita jossain kuunnellaan – toivon mukaan vielä vuosikymmenien ajan. Tämä onkin hyvä asia siinä mielessä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät kerryttäisi eläkettä lainkaan, ellen sitä itse maksaisi yrittäjän YELin muodossa.

Missä kappaleita on kuunneltu?

Tilityksistäni löytyy dataa vuoden 2023 neljän kvartaalin excel-tiedostoissa yhteensä yli 100 000 riviä. Noin puolet riveistä on 0,01-0,10 euron mikrotillityksiä: esimerkiksi Jannalle kirjoittamamme kappale on kuunneltu paikallisradion aamushowssa, tai jokin Robinin vanha albumiraita on striimattu 82 kertaa. Suurimmat yksittäiset tilityserät – puhutaan kymmenistä euroista yhdellä taulukkorivillä – on maksettu, kun kappaleita on soitettu stadionkonserteissa tai televisio-ohjelmissa.

Tulonlähteet jakautuvat näin:

  • Radio, TV ja taustamusiikki (joka tarkoittaa pääasiassa radiota, joka soi kaupassa tai ravintolassa) 48%
  • Online-kuuntelu (Spotify, YouTube jne) 33%
  • Tapahtumat, eli konsertit jne 12%
  • Loput 7% muodostuu esimerkiksi kopioinnin hyvitysmaksuista, AV-tuotannoista ja lainauskorvauksista.

Teen musiikkia pääasiassa Suomeen, joten tuloista noin 95% oli kotimaisesta kuuntelusta. Teosto-tulojen lisäksi sain joitakin satoja euroja suoria biisinkirjoituspalkkioita esimerkiksi Vain elämää -versioiden kehittelystä.

Koska tilitysdataa on valtava määrä, virheitäkin tapahtuu: Intiasta ja Etelä-Afrikasta tilitettiin YouTube-kuunteluita, joiden pitäisi luultavasti kohdistua jollekin toiselle samannimiselle kappaleelle (tein reklamaation ja poistin nämä tiedot laskuista). Toisaalta erään oman biisini radiosoitosta ohjautuu vuodesta toiseen rahaa armeijan torvisoittokunnan levyttämättömälle sovitusversiolle (tämäkin on reklamoitu).

Suoratoisto tulonlähteenä

Työskentelen paljon rap- ja popartistien kanssa, joiden biisit keräävät Spotifyssä usein miljoonia soittokertoja. Muso.AI -palvelun mukaan biisejäni on kaikkina aikoina striimattu eri alustoilla yli 360 miljoonaa kertaa, ja onlinen osuus tilityksestä onkin kasvanut.

Saksalaisen GEMAN 2022 tutkimuksen mukaan biisintekijän osuus suoratoistopalveluiden tulonjaosta on kuitenkin keskimäärin alle 10%.

Esimerkki: jokaista 10 000 euroa kohden, jonka tekijä saa tilitystä kappaleensa Spotify-soitoista, kappale on kerännyt yhteensä noin 100 000 euroa liikevaihtoa suoratoistopalveluun. Spotifyn oma osuus on tästä 30 000 euroa. 55 000 euroa jakautuu levy-yhtiön ja artistin kesken prosentilla, joka on kirjattu levytyssopimukseen – keskimäärin tästä päätyy siis vähän alle 13 000 rojaltina artistille. Levy-yhtiö maksaa osuudestaan tuottajan ja masteroijan palkkiot ja vastaa promosta. Kustantaja saa noin 5 000 euroa.

Suuret levy-yhtiöt tekevät suoratoiston aikakaudella ennätysvoittoja. Siitä tosin suurin osa, jopa yli 85% tuotosta, muodostuu vanhan back-katalogin kuuntelusta.

Mielestäni suoratoistopalveluiden kolmannes on kohtuuttoman suuri, ja kasvattaisin tietysti mielelläni varsinaisen taiteellisen työn tekijöiden osuutta. Artistin ja biisinkirjoittajien – siis niiden alkutuottajien, joita ilman kappaletta ei taatusti olisi olemassa missään muodossa – prosentit ovat yhteenlaskettunakin alle neljänneksen koko kakusta.

Popmusiikin ammattilaisen asema

Monet taidemusiikin instituutiot pyörivät pääasiassa tukien varassa, mutta popmusiikki on lähtökohtaisesti tuottavaa ja työllistävää liiketoimintaa.

Kaikki lähtee hyvästä biisistä. Artisti tarvitsee hittejä myydäkseen kiertueen, mainosradio taistellakseen kohderyhmän kuulijoista, striimauspalvelu saadakseen innokkaita tilaajia. Voisi siis ajatella, että koska biisintekijät ovat välttämätön osa koko musiikkibisnestä, olisi kohtuullista että päätoimisesta työstä saisi riittävän toimeentulon.

Hitintekijöiden kannalta ensimmäiset ammattilaisvuodet ovat kuitenkin hankalia: studiosessioille on varattava mahdollisimman paljon aikaa, mutta samaan aikaan tulot ensimmäisistä hiteistä eivät vielä riitä elämiseen. Biisejä kirjoittavilla artisteilla on lisäksi keikkaliksansa ja tuottajilla tuotantopalkkionsa, mutta kuinka todennäköistä päätoimisella säveltämisellä ja sanoittamisella on tulla toimeen?

Suomi on pieni markkina- ja kielialue, ja puhtaasti tekijänoikeustuloilla itsensä elättävien, kaupallisesti menestyneiden tekijöiden joukko on melko pieni. Arvioisin karkeasti, että 50 000 euron tekijänoikeustuloihin yltää vuosittain maksimissaan 50 kotimaista elossaolevaa musiikintekijää.

Suurin osa popmusiikin tekijöistä on yksinyrittäjinä tai freelancereina eräänlaisessa kuolleessa kulmassa: liian pieniä yritystukiin, liian yrittäjämäisiä sosiaaliturvaan ja liian kaupallisia taiteen apurahoihin. Yllättävän monet hyvätkin kirjoittajat tekevät musiikin ohella ajoittain muita töitä. Kustantamon housewriterina voi toki myös nostaa kustantajalta jonkin verran ennakkoa (eli omia tulevia tekijänoikeustulojaan), mutta liiallinen taloudellinen riippuvuus ennakoista heikentää musiikintekijän neuvotteluasemia suhteessa kustantajaan.

Jos musiikkialalle todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä Ruotsin jalanjäljissä, jonkinlainen uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti musiikintekemiseen.

Kyösti Salokorpi

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia – Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla

Julkaistu

Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä.

Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa (esim. torjumista tai pätevyyden aliarviointia ilmoitti kokeneensa 82 % vastaajista), mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

➡️ Musiikkikoulutuksen saavutettavuus
➡️ Urakehityksen esteiden selvittäminen ja toimenpiteet niiden poistamiseksi
➡️ Aktiiviset toimet monimuotoisuuden ja representaation lisäämiseksi
➡️ Tukiresurssit rodullistetuille musiikintekijöille
➡️ Vastuun vaatimisen ja vastuunoton mekanismien institutionalisointi
➡️ Jatkuva osaamisen kehittäminen
➡️ Säännöllinen tiedonhankinta

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia –julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta. Suoni on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimusyhdistys. Se on perustettu vuonna 2017 tuottamaan tietoa ja edistämään sosiaalista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta musiikkikultuurissa.

 

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia: Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkalalla

Acta Musicologica Militantia VI

Jasmine Kelekay
Suomentanut: Carmen Baltzar

Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry

Ilmestynyt 18.12.2023
ILLUSTRATION: KARIN Z. SUNVISSON

72 sivua