TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2023 kurssilaiset valittu

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2023 kurssilaiset valittu

Vuoden 2023 -kurssille haki 179 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Elements Music Oy:n A&R Manager Oskar Pullinen.

”Kurssilaisten toivoisin kuitenkin kiinnittävän huomiota niin sanotun oman äänen löytämiseen, niin biisintekijöinä kuin artisteinakin. Eli rohkeasti lisää omaperäisyyttä ja vaikka vähän outojakin ratkaisuja – luovaa hulluutta. Ei siis vielä riitä, että osaa samat asiat kuin top-listoilla kuulee, vaan matka vasta alkaa siitä. Toivottavasti tämä kurssi saa kaikista sen oikean taiteilijan esiin – hyvällä alulla ovat kaikki nyt valitut”, Risto Asikainen raadista pohtii.

Vuoden 2023 kurssilaiset

Kaikki kurssille valitut ovat ottaneet paikan vastaan ja vuoden 2023 kurssille valittiin:
Alex HyvärinenAlisa RaikeAura PinedaBisleidys FariasDeniz KardzhaEemil HelinEero PääkkönenEmma JohanssonEmmi HaapaniemiGráinne BatesIines JaakkolaJenni HolmaKasimir KemppainenKristian SeppäläMiika KeskilammiOona LainePatrik TuominenSaaga SuonvieriSeveri SeppänenVenla Seppä ja Vilma Niemistö.

Vuoden 2023 ohjelma ja puhujat

Future Hitmakers -kurssi koostuu seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2023 puhujina ovat mm. muusikko, säveltäjä, biisinkirjoittaja ja tuottaja Alex Mattson, tuottaja & Elements Music Oy:n A&R Creative Mikko Koivunen, tuottaja, säveltäjä ja muusikko Jukka Immonen sekä tuottaja ja pianisti Bettina Bergström.

Tekoäly luovan työn välineenä

Tekoälyn avulla tehtyä taidetta ei myöskään pidetä oikeana taiteena – nämä vain painavat nappia, kun taas oikeat taiteilijat opettelevat ensin piirtämään elävää mallia hiilellä ja maalaavat sitten öljyllä kankaalle.

Haluan kuitenkin puolustaa tekoälyjen käyttöä taiteen tekemisessä.

Ensinnäkin taide on aina ollut aiemman taiteen jäljittelyä. Sen tekeminen on vain osaksi työvälineiden ja tekniikoiden hallintaa: esimerkiksi musiikissa suuri osa työstä on eri musiikkigenrejen ja alagenrejen tuntemusta ja suodattamista uusiksi kappaleiksi. Teini-ikäisenä opettelin ensin soittamaan kaikki Metallican biisit, ja sen jälkeen aloin tehdä omalle bändille variaatioita samassa metallimusiikin traditiossa. Sittemmin referenssit ovat muuttuneet toisiin, mutta hyvän taiteen tekeminen vaatii rakkautta lajiin, tyylitajua ja armotonta lainailua esikuvilta.

Toiseksi tekoälyt ovat vain yksi askel pitkässä evoluutiossa. Photoshopin kehittyneet filtterit, elokuvien CGI tai musiikkiohjelmistojen pluginit tai softasyntetisaattorit, jotka ovat jo pitkään helpottaneet taiteilijoiden työtä, eivät lopulta paljoakaan eroa nyt julkaistuista tekoälytyökaluista. Kun syntetisaattorit ja konemusiikki yleistyivät 80-luvulla, rokkarit halveksuivat avoimesti synamusaa, jota kuka tahansa pystyi tekemään ”yhtä nappia painamalla”.

Kolmanneksi täytyy muistaa, että taide on edelleenkin pohjimmiltaan ihmisten välistä kommunikaatiota, eikä puhuttelevan taiteen tekeminen ikinä ole helppoa. Työvälineiden demokratisoituessa ja kehittyessä ihmisistä tulee yhä enemmän eräänlaisia kuraattoreita, joiden tehtävä on suodattaa tuotettua materiaalia ja kasata siitä merkityksellisiä, tiiviitä kokonaisuuksia. Taiteesta nauttivan on entistä helpompi ryhtyä itse tekijäksi, mutta vaikka kuka tahansa voi periaatteessa tehdä juuri sitä aiemmin pelättyä konemusiikkia omalla puhelimellaan tai läppärillään, menestyneiden tekijöiden kärki on silti pysynyt kovin kapeana.

Todella kiinnostavan tekoälytaiteen luominen vaatii paljon enemmän kuin yhden napinpainalluksen. Kun on nähnyt sata Midjourneyn hienosti laatimaa fantasiahahmoa, alkaa koko genre jo kyllästyttää. Itse olen yrittänyt saada OpenAI:n GPT-3 -tekstigeneraattorin tuottamaan lyriikoita, mutta suurin osa materiaalista on kuin nelosluokan huippuoppilaan kirjoittamaa: ihan pätevää, mutta ei ehkä kovin mielenkiintoista. Tekoälyn tehtävänannot pitää laatia ajatuksella – tietyn pisteen jälkeen jopa itse ohjelmoimalla – ja onnistuneet tekstipätkät ja ideat täytyy seuloa ja tiivistää suuresta tekstimassasta. Samalla tekstin generoiminen on ollut kiinnostavaa: mikä oikeastaan tekee tekstistä merkityksellistä ja hyvää?

Sävellyksiäkin esimerkiksi Mubert-tekoäly osaa jo luoda tilauksesta. Musiikintekijänä olen siis itsekin tekoälyjen tulilinjalla, koska saan tuloni pääasiassa sävellysten ja sanoitusten tekijänoikeuksista. Olen tekijänoikeustulosta riippuvainen, koska rahoitan sillä itseni ja perheeni elämää. Taidetta on kuitenkin historiallisesti tehty hyvin erilaisissa ympäristöissä kansantaiteesta renessanssiajan mesenaattitaiteilijoihin. Jossain pitkälle kehittyneessä tulevaisuuden yhteiskunnassa voisin ehkä elää universaalilla perustulolla ja tehdä taidetta vain taiteen vuoksi, ilman rahallista korvausta. Ehkä ihmiskunnan kulttuuriseen pääomaankin voisi tällöin suhtautua open source -pohjalta, eli ajatella materiaalin olevan vapaasti kaikkien muokattavissa.

Toistaiseksi elämme kuitenkin niukkuuteen perustuvassa kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa on tärkeä määritellä, kenelle tekoälyllä tuotetun taiteen tekijänoikeudet kuuluvat: tekoälyohjelmiston kehittäjälle, ohjelmistoa käyttävälle tekoälytaiteilijalle vai niille aiemmille taiteilijoille joiden teoksia tekoälyn datasetit käyttävät oppimismateriaalinaan. Musiikkialalla käydäänkin jo aiheesta kansainvälisesti laajaa keskustelua ja ensimmäisiä, suuntaa-antavia oikeudenkäyntejä on vireillä.

Nyt nähty tekoälytaide on vasta aivan alkua. Työkaluna, ja nimenomaan juuri työkaluna taitavien ihmistaiteilijoiden käsissä, se tulee lähivuosina mahdollistamaan ennennäkemättömän hienojen taideteosten luomisen. Kulttuuri on aiemminkin kehittynyt yhdessä teknologian kanssa, ja siksi tuntuisi älyttömältä yrittää pysäyttää vääjäämätöntä evoluutiota.

 

Blogin näkemykset ovat kirjoittajan henkilökohtaisia.

Kyösti Salokorpi

Musiikintekijä ja tuottaja
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

Tekijänoikeusbarometri 2022: Yli 90 % suomalaisista kokee, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta

Suomalaiset ovat edelleen hyvin yksimielisiä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on jopa 91 prosenttia vastaajista. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta pitää tekijänoikeuskorvauksia tarpeellisena. Keskimääräistä useammin tarpeellisina tekijänoikeuskorvauksia pitävät alle 25-vuotiaat.

Myös luovan alan tekijöitä arvostetaan: 37 prosenttia suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä paljon ja 61 prosenttia siinä missä muitakin työtä tekeviä. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he arvosta alan työtä. Keskimääräistä useammin luovan alan tekijöitä arvostavat naiset (42 %) ja alle 25-vuotiaat (44 %).

Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin on aiempien vuosien tapaan myös erittäin myönteinen: 76 prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja lähes yhtä moni arvioi tekijänoikeusjärjestöjen olevan oikealla asialla. 58 prosenttia suomalaisista ajattelee, että tekijänoikeusjärjestöt ovat hyödyksi kehitykselle, kun vain 8 prosenttia ajattelee niistä olevan haittaa.

Piratismi yleisintä alle 35-vuotiaiden parissa

Piratismia koskevat asenteet ja teot ovat pysyneet viime vuoteen verrattuna pääosin ennallaan. Internettiin luvatta laitettujen sisältöjen omaan käyttöön lataamisen hyväksyy 12 prosenttia vastaajista ja luvattoman jakamisen kuusi prosenttia. Suuri osa vastaajista (58 %) ei hyväksy mitään kysytyistä luvattomista teoista. Luvattomien tekojen osalta yleisintä (8 %) on laittomissa palveluissa tarjolla olevan sisällön katsominen, kuunteleminen tai pelaaminen.

Eniten luvattomia tekoja tunnustavat alle 35-vuotiaat vastaajat. Alle 25-vuotiaista 16 % ja 25–34-vuotiaista 19 % myöntää, että joku heidän taloudestaan on katsonut, kuunnellut tai pelannut laittomassa palvelussa saatavilla olevaa sisältöä. Alle 25-vuotiaista vastaajista 11 % ja 25–34-vuotiaista 8 % myöntää, että itse tai perheenjäsen on ladannut sisältöjä laittomasta palvelusta.

Valtaosa hyväksyy tekijänoikeuden täytäntöönpanon

Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta (71 %) katsoo, että internetin verkkosisällönjakopalveluiden, kuten YouTuben, tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Väittämän kanssa eri mieltä on 8 % vastaajista.

Kaksi kolmesta (65 %) vastaajasta katsoo, että tekijänoikeuden haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on 14 % vastaajista.

Neljä viidestä (80 %) vastaajasta on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa kaikki lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita. Eri mieltä on kuusi prosenttia vastaajista.

Kaikissa edellä mainituissa täytäntöönpanoa koskevissa väittämissä keskimääräistä useammin eri mieltä ovat piraattipalveluja käyttäneet ja internetistä luvatonta sisältöä ladanneet.

Tekijänoikeudet koetaan viime vuoden tavoin ennemmin helppotajuisina (44 %) kuin vaikeatajuisina (22 %). Yli 50-vuotiaiden keskuudessa on keskimääräistä enemmän vastaajia, jotka arvioivat tekijänoikeudet helppotajuiseksi. Keskimääräistä useammin mahdollistavaksi tekijänoikeudet arvioivat naiset ja yli 35- vuotiaat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kuudettatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 5.-28.10.2022 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1003 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Lisätiedot tutkimuksesta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta

Vuoden 2023 Mentorointistipendiparit julkistettu

Vuoden 2023 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 34 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.

Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.

Mentorointistipendiparit vuodelle 2023

Kaisa Korhonen – Emmi Hakala
Laura Naukkarinen – Saaramaija Zórawski
Artturi Taira – Marja Ahlsved

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin Savoy-teatterille

Savoy-teatteri on ollut erottamaton osa sekä pääkaupunkiseudun että koko Suomen musiikkikulttuuria yli 35 vuoden ajan. Historiallinen konserttisali on palvellut koko olemassaolonsa ajan muusikkoja ja musiikintekijöitä ennakkoluulottomasti genreen, asuinpaikkakuntaan tai kansallisuuteen katsomatta. Savoy-teatteri on kerännyt mainetta ja tunnustusta myös maamme rajojen ulkopuolelta.

”Helsinkiläisille musiikkiyleisöille Savoy edustaa viimeisiä vetovoimaisia valonpilkkuja keskustan alueella, jossa konserttipaikka toisensa jälkeen on joutunut sulkemaan ovensa. Savoyn rohkea poikkitaiteellinen ohjelmapolitiikka on vaalinut diversiteettiä jo vuosikymmeniä ennen kuin kyseinen sana ilmestyi koristelemaan päättäjiemme juhlapuheita tai kaupunkistrategioita. Toivommekin, että tieto suomalaisten musiikintekijöiden tunnustuksesta tavoittaa nyt myös ne pöydät, joissa päätetään konkreettisesti tämän Helsingin kruununjalokiven tulevaisuudesta”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä kiittää Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

”Savoy-teatterin henkilökunta kiittää ja iloitsee siitä, että pitkäjänteinen työmme elävän musiikin mahdollistajana ja tuottajana on huomioitu. Savoy-teatterin tehtävä on monipuolistaa maamme taide- ja kulttuurikenttää. Tarjoamme esiintymistilan ja ammattiapua alan toimijoille ja rikastamme pääkaupunkiseudun musiikkitarjontaa tuomalla kansainvälisiä esityksiä Suomeen. Pidämme huolta siitä, että marginaalisetkin musiikin lajit pääsevät esille ja yleisön tietoon. Tätä varten järjestämme muun muassa maailmanmusiikki-, jazz-, folk- ja nykymusiikkitapahtumia. Monipuolisen ohjelmiston motto on: kaikkea – paitsi yhdentekevää”, Loponen-Kyrönseppä sanoo.

Kunniamaininta myönnettiin Savoy-teatterille 13.12.2022.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. 

Lisätietoja

Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
nina.lith@musiikintekijat.fi
Puh. 041 517 8998 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

  • 2022 Savoy-teatteri
  • 2021 Lastenmusiikki ry
  • 2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
  • 2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
  • 2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
  • 2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

  • 2016 Koko Jazz Club
  • 2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
  • 2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
  • 2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
  • 2012 Paavo Arhinmäki
  • 2011 Tarja Närhi
  • 2010 Pirkko Kotirinta
  • 2009 Otto Donner
  • 2008 Martti Heikkinen
  • 2007 Jake Nyman
  • 2006 Vantaan Viihdeorkesteri
  • 2005 Jukka Liedes
  • 2004 Lahden Kaupunginteatteri
  • 2003 Suomen Tulli
  • 2002 Radio SuomiPop
  • 2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
  • 2000 Jukka Haavisto
  • 1999 Jussi Raittinen
  • 1998 Uusi Iloinen Teatteri
  • 1997 Atte Blom
  • 1996 Maarit Niiniluoto
  • 1995 Olli Metsänen
  • 1994 UMO
  • 1993 Juhani Merimaa
  • 1992 Pekka Gronow
  • 1991 Ilpo Hakasalo

Georg Malmstén -säätiön apurahan saaneet julkistettu

GEORG MALMSTÉN -SÄÄTIÖN APURAHAT

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 13. joulukuuta vuoden 2022 apurahat luovaan työhön. Suuruudeltaan 1 500 – 2 000 euron apurahat jaettiin 36 musiikintekijälle. Hakijoita oli 392 kpl.

Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi

Apurahoina jaettu summa 71 500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Vuoden 2022 Emma Gaala ehdokkaat julkistettu – mukana ensimmäistä kertaa Vuoden Musiikintekijä -palkinto

Eniten ehdokkuuksia tänä vuonna kahmivat Ram pam pam -kappaleellaan läpimurron tehnyt BESS (Vuoden Artisti, Vuoden Tulokas, Vuoden Biisi, Vuoden Pop ja Yleisöäänestys), menestyksekkään Vastustamaton-albumikokonaisuuden julkaissut Gettomasa (Vuoden Artisti, Vuoden Albumi, Vuoden Biisi, Vuoden Rap/R&B ja Yleisöäänestys) ja yhdeksi vuoden 2022 musiikki-ilmiöistä noussut pehmoaino (Vuoden Albumi, Vuoden Tulokas, Vuoden Biisi, Vuoden Alternative ja Yleisöäänestys).

Vuoden 2023 Emma Gaalassa uusina ehdokassarjoina nähdään Vuoden Alternative ja Vuoden Musiikintekijä. Näiden lisäksi Emma Gaalassa palkitaan musiikkialan menestyjiä yli kahdessakymmenessä ehdokassarjassa.

Vuoden Musiikintekijä -ehdokkaat

  • Kaisa Korhonen
  • Joonas Keronen 
  • ANI
  • Jonas Olsson
  • Tiina Vainikainen

Tutustu tarkemmin ehdokkaisiin täällä!

Katso kaikki ehdokkaat täältä. Huomioithan, että Vuoden Tuottaja ja Vuoden Musiikintekijä -ehdokassarjoja lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat ovat ehdolla myös yleisöäänestyksessä. Ehdokkaita voi äänestää osoitteessa emmagaala.fi aina 13.1.2023 saakka.

Voittajat julkistetaan Helsingin jäähallissa pe 3.2.2023 järjestettävässä Emma Gaalassa, jonka juontaa Heikki Paasonen.

Emma Gaalassa esiintyy hieno kattaus kotimaan kärkinimiä

40-vuotisjuhlaansa viettävä Emma Gaala tarjoaa tuttuun tapaan ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä vuoden kiinnostavimmat kotimaiset artistit ja yhtyeet esiintymässä saman illan aikana. Jäähallin lavalle illan aikana nousevat suomalaisräppäreiden kärkijoukkoon noussut Etta, viisi Emma-ehdokkuutta kahminut Gettomasa, tänä vuonna ennätyksiä rikkonut, jättihitit 20min ja Makso mitä makso julkaissut poptähti Isac Elliot, soolouransa komeasti aloittanut Samu Haber, ensi kesänä Helsingin Olympiastadionin valloittava JVG, R&B-musiikin tyylilajeja taidokkaasti ja persoonallisesti yhdistävä Pihlaja, lavaenergiallaan vakuuttava räppäri Sexmane, Suomen rakastetuimpiin laulunkirjoittajiin lukeutuva Maija Vilkkumaa, ensi vuoden alussa odotetun Neon Noir -sooloalbumin julkaiseva VV eli Ville Valo sekä Suomen lahjakkaimpiin taiteilijoihin lukeutuva Vesala, joka on jättämässä soolouransa useamman vuoden mittaiselle tauolle ensi vuoden aikana.

Emma Gaalaa voi seurata sekä paikan päällä Helsingin jäähallissa että suorana lähetyksenä myös Nelosella ja Ruudussa. Gaalan lippujen myynti on käynnissä täällä.

Emma Gaalan arvot ja säännöt löytyvät täältä: www.emmagaala.fi/fi/etusivu


EMMA GAALA 2023

Päivämäärä: Pe 3.2.2023
Paikka: Jäähalli, Helsinki

Kuvat:
Kaisa Korhonen: Kuvaaja: Paavo Korhonen
Joonas Keronen: Kuvaaja Anni.jpeg
ANI: Kuvaaja: Karim Awad
Jonas Olsson: Kuvaaja: Eveliina Forsberg
Tiina Vainikainen: Kuvaaja: Saara Autere

Anna-Mari Kähärä ehdokkaana pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi

Anna-Mari Kähärä on Suomen ehdokkaana pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinto Harpan saajaksi musiikistaan elokuvassa Armotonta menoa – hoivatyön lauluja (Ruthless Times – Songs of Care). Elokuvan on ohjannut Susanna Helke.

Pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto Harpa jaetaan vuosittain helmikuussa Nordic Film Music Days -tapahtumassa, joka järjestetään Berliinin elokuvafestivaalien yhteydessä. Voittajan valitsee kansainvälinen tuomaristo. Viime vuonna Harpa-palkinnon voitti Sanna Salmenkallio musiikistaan elokuvaan Aalto.

Kaikki ehdokkaat

DENMARK | Martin Dirkov for his score for” Holy Spider” | directed by Ali Abbasi 

Danish Jury Quote: Martin Dirkov has created a complex and unconventional score for Ali Abbasi’s intense psychological thriller, ”Holy Spider”. Dirkov’s mix of symphonic drama, middle eastern motifs, and abstract electronic soundscapes elegantly integrates with the sound design and cinematography and brings us convincingly into the Spider Murderer’s claustrophobic and naive psychopathy, as well as the female journalist’s emotional fight against corruption and misogyny. The music captures the suffocating sense of mortal fear, but manages simultaneously to be beautifully melodic and inventive, and credibly underlines the unpredictable and scary twists of the story.

FINLAND | Anna Mari Kähärä for her score for “Ruthless Times: Songs of Care” | directed by Susanna Helke 

Finnish Jury Quote: Anna-Mari Kähärä’s primitive, honest, and touching score breaks straight through the endurance deficits, statistics, and staff sizings of the modern eldercare. In Kähärä’s music the silent and silenced ones gain a voice so powerful and rugged that it hurts: it’s a cry for help and humanity of the generations.

ICELAND | Eðvarð Egilsson, Páll Ragnar Pálsson for their score for “Quake” | directed by Tinna Hrafnsdóttir

Icelandic Jury Quote: Music, memory and feelings are intricately linked.  This has been the essence of rituals that have been celebrated since the beginning of civilization. Music and sound have been used to trigger emotions in a variety of situations ranging from cathartic expressions of sympathy, grief, love to the salivating dogs of Pavolv.

In film history there are numerous examples where music has been a prime mover and even an invisible character as in Miklós Rózsa’s music for “Spellbound” and David Raksin’s haunting theme for “Laura” to cite two enormously influential examples.

Páll Ragnar Pálsson and Eðvarð Egilsson know their music history, technique  and evade all pitfalls that an unmeasured approach might invite. The music comes out of the main character and her inner self that is repressed and hidden. It becomes the voice of the neurons and the inner turmoil that in lesser hands might invite cliché upon cliché. Every note is controlled and there for a reason. Every nuance finds its way into the music but never gives anything away and only illustrates what is there.

This is Zen in the Art of Film Music. A subtle masterpiece from two composers at the pinnacle of their powers, using their accumulated experience in various forms and expressions of music in a purposeful and wonderfully creative way.

NORWAY | Jørund Fluge Samuelsen for his score for ”Alle Hater Johan” | directed by Hallvar Witzø 

Norwegian Jury Quote: This is the story about an outsider in a tiny community nestling the Norwegian shoreline. His parents fought the Germans in WWII, mostly with dynamite. Apparently, a fascination for explosives stuck with Johan in a way that makes him very unpopular with the other inhabitants of the hamlet. The music of Jørund Fluge Samuelsen keeps the slapstick-style comedy of the film very much down to earth, and is always quite low-key, despite a few explosive moments. A few melodies and repeated chords unify the score, while the instrumentation underlines both the folksiness of Johan himself and the setting. Sound-producing objects you may find in a wind torn house on the coast include Jew’s harp, harmonicas, fiddles, a harmonium and then some more exotic percussion and a didgeridoo (that blends in rather surprisingly). Add a male chorus, and you have a score which brings a measured amount of comedy, sentimentality, and a quirky, homemade feel to the whole film. Beneath all the humour, there are some darker truths about what war does to people and how we retell stories from the war, with Samuelsen’s score adding quite a bit of afterthought.

SWEDEN | Anna von Hausswolff & Filip Leyman for their score for “Most Beautiful Boy in the World” | directed by Kristian Petri and Kristina Lindström

Swedish Jury Quote: “The Most Beautiful Boy in the World” is a striking story about the musician and actor Björn Andrésen who was chosen by Luchino Visconti for the part of young Tadzio in his film from 1971. Many years later Björn Andrésen thoughtfully tells Kristian Petri and Kristina Lindström about the film role which took on such a fateful significance in his life.

The beautiful, evocative music score by Anna von Hausswolff and Filip Leyman emphasizes his story about a life marked by dramatic events and tragedies in dark moods, in fragile strings and piano. The story about a boy whose mother disappeared when he was 10, a boy carrying an inner sense of emptiness, a boy who wanted to become a concerto pianist but became an icon because of his beauty at age 14. The low-key, brilliant music by Anna von Hausswolff and Filip Leyman interweaves in a delicate way all the artistical film narratives in this striking documentary.

An international jury will now determine the winner. The 2023 jury members are:

Sanna Salmenkallio (Finland) – Composer & 2022 HARPA Winner
Sophie Joos (Belgium) – World Soundtrack Academy
Sung-woo Cho (South Korea) – Composer
Michael P. Aust (Germany) – Festival Director SoundTrack_Cologne
Lucy Bright (UK) – Music Supervisor
Christine Aufderhaar (Germany) – Composer

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony took place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlinale Film Festival and virtually in 2021 and as hybrid event in 2022.
For more information, please visit www.nordicfilmmusicdays.com

 

Suomen Musiikintekijät etsii viestintäpäällikköä vanhempainvapaan sijaisuuteen

Roolissasi vastaat kokonaisvaltaisesti ja itsenäisesti viestinnästä. Tuet lisäksi työssäsi edunvalvonnan tehtäviä, toiminnanjohtajan ja hallituksen työskentelyä sekä työskentelet monipuolisissa luovan alan järjestötehtävissä. Järjestötoiminta on mielellään sinulle tuttua ja arvostamme, mikäli olet kiinnostunut erityisesti kulttuuri- ja musiikkialasta sekä tekijänoikeudesta. Hallitset suomen kielen erinomaisesti ja tulet hyvin englannin kielellä toimeen.

Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta sekä valmiutta niin rutiiniviestintätehtäviin, sosiaalisen median monipuoliseen, tarkkaan harkittuun aktiivisuuteen kuin vaikuttamisviestintäänkin. Ymmärrät strategian ja brändin merkityksen viestinnässä. Sinulla on kokemusta erilaisista julkaisujärjestelmistä ja pystyt kehittämään verkkosivuja. Sinulla on myös hyvät esiintymisvalmiudet ja tulet ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen. Tehtävässä ei ole esihenkilövastuuta.

Määräaikainen sijaisuuden tehtävä alkaa sopimuksen mukaan vuoden 2023 alussa. Sijaisuuden kesto määritellään sopimuksen mukaan. Toivomme hakemuksia eri-ikäisiltä, eri sukupuolia edustavilta sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä.

Tarjoamme sinulle mahtavan työyhteisön tuen työllesi, hyvät henkilöstöedut, mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät, joita voit tehdä joustavasti myös etänä, ja mahdollisuuden olla vaikuttamassa osaltasi siihen, että suomalainen musiikki voi hyvin ja menestyy.

Työpaikka sijaitsee metroradan varrella Espoon Keilaniemessä, Musiikin Satamassa. Merenrannalla sijaitsevat toimitilat ovat viihtyisät ja nykyaikaiset.

Lähetä tiivis CV ja vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 8.12.2022 osoitteeseen aku.toivonen@musiikintekijat.fi. Liitäthän mukaan palkkatoiveesi sekä linkin lyhyeen videoesittäytymiseen.

Tiedustelut

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen, puh. 050 559 0025
Viestintäpäällikkö Nina Lith, puh. 041 517 8998

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. 

musiikintekijat.fi

Eija Hinkkala ja Kyösti Mäkimattila saivat Kullervo Linna -palkinnot

Palkintoperustelut

Eija Hinkkala palkitaan ansioistaan iskelmäsanoittajana ja kevyen musiikin koulutusten kehittäjänä. Hän toimi 1997–2008 Ikaalisten artisti- ja lauluntekijävalmennusten koulutustuottajana ja valmentajana sekä vaikutti vahvasti siihen, että laulunteon ammattitutkinnon suorittaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2010. Hän valmentaa lauluntekijöitä edelleen.

Sanoituksissaan Eija Hinkkala pyrkii ja pääsee pinnan alle. Hän sanoittaa vaikeitakin aiheita niin, että mukana on toivoa. Hinkkalan missio sanoittajana on rohkaista ihmisiä elämään omannäköistä, itsestä hyvältä tuntuvaa elämää. Siinä hän on onnistunut. Sanoitukset lohduttavat, koskettavat ja antavat kuulijoilleen voimaa. Ne ovat yhtä aikaa ajattomia ja nykyhetkessä kiinni.

Hinkkalan laulutekstejä on julkaistu noin 300. Niiden tunnetuimpia esittäjiä ovat Katri Helena, Jari Sillanpää, Suvi Teräsniska (mm. Kaunis ja peloton, säv. Lasse Kurki), Yö (mm. Vain yksi sydän särjettäväksi, säv. Matti Mikkola) sekä Arja Koriseva (mm. Puhun pienillä kirjaimilla, säv. Antti Kleemola, Samuli Turunen, co-san. Arja Koriseva).

”Kiitos! Kullervo Linna -palkinto on elämäni isoin yllätys”, sanoo Eija Hinkkala.

”En ole koskaan ajatellut, että tällainen palkinto voisi tulla minulle. Sanoittajat ovat aina taustajoukoissa, ja sanoitusten esittäjät tekevät sen yleisöön päin näkyvän työn. Pidänkin tätä palkintoa huomionosoituksena sanoittajien koko ammattikunnalle.”

Kyösti Mäkimattila on tehnyt vuosikausia merkittävää työtä kotimaisen viihde- ja tanssimusiikin eteen. Hän on omalla, ajattoman tyylikkäällä olemuksellaan kohottanut jo marginaaliin valuvaa tanssilavakulttuuria niiden tietoisuuteen, jotka eivät siihen välttämättä muuten törmäisi. Lukuisat esiintymiset television valtavirtaohjelmissa, itsensä näköinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja massiiviset määrät keikkoja ympäri maatamme tekevät hänestä ainutlaatuisen jalokiven Suomen kulttuurikentässä.

”Kun on 25 vuotta suhtautunut vimmaisesti musiikin esittämiseen ja tekemiseen, on selvää, että se matka pitää sisällään lukuisia valintatilanteita, jossa musiikki on vienyt voiton”, sanoo Kyösti Mäkimattila.

”Siksi tällainen huomio tuntuu sydämen perimmissä sopukoissa, eli juuri siellä, missä uudet laulut syntyvät ja missä vanhat aarteet visusti säilytän.”

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää 24.11. Palkintosumma on 2000€.

Palkitut kautta aikain

  • 1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen
  • 1990 Reijo Taipale
  • 1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
  • 1992 Kaija Pohjola
  • 1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
  • 1994 Jori Sivonen, Finlanders
  • 1995 Souvarit
  • 1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
  • 1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
  • 1998 Rauno Lehtinen & Savannah
  • 1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
  • 2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
  • 2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
  • 2002 Berit, Jorma Toiviainen
  • 2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
  • 2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
  • 2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
  • 2006 Katri Helena, Erik Lindström
  • 2007 Marion Rung, Veikko Samuli
  • 2008 Matti Esko, Mika Toivanen
  • 2009 Lea Laven, Ossi Runne
  • 2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
  • 201nneli Saaristo, Timo Kiiskinen
  • 2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
  • 2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
  • 2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
  • 2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
  • 2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
  • 2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
  • 2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
  • 2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
  • 2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
  • 2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen
  • 2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila