Vuosi sitten ESEKin ja LUSESin toiminnot yhdistäneen Musiikin edistämissäätiön (MES) pääsihteeri Leena Hirvonen kohtaa työssään satoja apurahahakemuksia hakukausittain. MES jatkaa ESEkin ja LUSESin apurahatoimintaa jakamalla vuosittain apurahoja muun muassa äänitetuotantoon ja työskentelyyn. Viime vuonna MES jakoi yhteensä 2,35 miljoonaa euroa apurahoina. Eniten myönnettiin elävän musiikin hankkeille (noin 700 000 euroa).

– Huomionarvoista kuitenkin on, että yhdelle kohteelle myönnettävät apurahat eivät ole suuria. Esimerkiksi äänitepuolella puhutaan pääosin noin 500-2000 euron tuesta keskimäärin, riippuen budjetista ja hankkeen taiteellisesta tasosta ja laadusta, Hirvonen kertoo.

Varat tukitoiminnan pyörittämiseen MES saa Teostolta, Gramexilta ja valtion avustuksina. Apurahojen jakamisen tehostamisen vuoksi MESissä on useita eri tukikohteita, joilla on pääosin neljä hakuaikaa vuodessa.

Tiedottamisessa ja käytännön hakutoiminnassa MES panostaa sähköiseen toimintaan. Alusta alkaen MESin hakemuksia on voinut täyttää sähköisesti netissä, ja järjestelmä avustaakin hakijaa Hirvosen mukaan kiitettävästi.

– Nettisivuilla on erityisesti panostettu hakemuksen laatimisen helpottamiseen. Siellä on erityisiä helppitekstejä, jotka neuvovat mitä mihinkin osuuteen tulee täyttää, Hirvonen kertoo ja lisää, että nettisivuja ollaan kehittämässä yhä käyttäjäystävällisempään muotoon.

– On myös meidän etumme, että apurahan hakeminen on mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa.

Asiantuntijatoimikunnat päätösesityksien takana

MESin toimistolla istuu kaksi työtekijää, mutta erilaisissa apurahoista päättävissä asiantuntitoimikunnissa on yhteensä kymmeniä musiikinalan ammattilaisia.

– Jokaiseen toimikuntaan on pyritty saamaan tietyn erikoisosaamisen asiantuntijoita, jotka seuraavat aktiivisesti omaa alaansa, Hirvonen kuvaa.

Toimikunnat tekevät päätösesitykset hakemuksien sisältöjen perusteella. Hirvonen täsmentää, että toimikunnat eivät vielä tee varsinaista päätöstä, vaan hallitus lopullisesti vahvistaa päätökset toimikuntien esityksien pohjalta.

– Hallituksen luotto toimikuntien työskentelyyn on kuitenkin suuri. Hallitus voi toki pyytää lisätietoa päätösesityksestä toimikunnalta, mutta näitä tapauksia on hyvin vähän.

Jääviyden kanssa MESissä ollaan ehdottomia.

– Mikäli toimikunnan jäsen on mukana hakemassa itse tukea, niin hän luonnollisesti jäävää itsensä oman päätöksen osalta. On kuitenkin tärkeää saada ammattilaisia toimikuntiin, joten jos ei saisi olla laisinkaan mukana toimikunnissa hakiessaan samalla itse apurahaa, niin eihän meillä olisi ketään toimikunnissa, Hirvonen toteaa.

Hän myös täsmentää, että esimerkiksi äänitetuen hakemuksia tulee niin suuret määrät, että asiantuntijan pitää olla ”rutinoitunut näytteiden kuulija”.  Toimikunnissa käytetään kuitenkin rotaatiota siten, että saman toimikunnan jäsen voi olla maksimissaan kolme vuotta putkeen.

Suurimmat ongelmat puutteellinen tai liian laaja hakemus

Leena Hirvonen huokaisee syvään, kun häneltä kysyy suurimpia hakemuksien ongelmia.

– Perusasian pitää tulla selkeästi esille, eli että mihin haetaan tukea. On hämmentävää, kuinka usein perustiedoissa on puutteellisuutta. Tämän lisäksi on syytä aina muistaa, että hakemuksia lukee toinen ihminen; kuinka pitkän ja epäselvän tekstin jaksaisit itse ajatuksella lukea? Mitä enemmän tekstiä, sitä suuremmaksi voi lukukynnys nousta, Hirvonen sanoo ja korostaa, että hakemuksia saattaa yhdelle toimikunnalle tulla toista sataa kappaletta.

– Jotkut laittavat kymmenenkin sivua filosofointia siitä miten suurta ja uutta ja ihmeellistä ollaan tekemässä.  Ymmärrän, että yksittäiselle hakijalle se on se tärkein juttu, mutta ei ehkä osata ajatella, että siellä on samalla kierroksella hakemassa 130 muuta.

Hirvonen toteaakin, että hyvä apurahahakemus on lyhyt, ytimekäs ja selkeä. Erityisesti tämä korostuu työskentelyapurahahakemuksissa, joita anoo joka hakukierroksella useita satoja hakijoita.

– Työskentelytuen myöntävään päätökseen vaikuttavat tekemisen ammattimaisuus ja suunnitelman vakuuttavuus. Jos on vaikkapa tekemässä levylle musiikkia, niin tarkkaillaan, onko ko. levylle tulossa kunnon julkaisu ja jakelija. Keskeisimmät seikat on hyvä tuoda selkeästi esiin eli mitä tehdään ja milloin se esitetään tai julkaistaan.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi työskentelyapurahahakemuksissa on Hirvosen mukaan paikallaan liittää mukaan CV eli ansioluettelo, mutta sekin ”riisuttuna mallina”, eli vain olennaisimmat asiat esiin.

– Ei missään nimessä vuodesta -95 alkaen jokaista keikkaa tai sävellystä, Hirvonen huomauttaa.

Hänen mukaansa hakemuksia ei kuitenkaan suoraan hylätä niiden ”huonouden” vuoksi. Jos kohde on potentiaalinen, mutta vaikkapa ajankohta on jäänyt puuttumaan, palvelee MES hakijaa pyytämällä tältä suoraan lisätietoa.

– On kuitenkin pidettävä edelleen mielessä, että hakemuksia lukee toinen ihminen. Jos hakemus on kovin epäkelpo, niin sekin jo osaltaan saattaa viestiä,  ettei hakija välttämättä ole vielä valmis ammattimaiseen toimintaan.

Hirvonen kokee kuitenkin positiivisena alan suosion ja hakijoiden innokkuuden.

– Aina tulee toimikunnille uusia nimiä hakemuksissa vastaan, ja se on ihan mahtava juttu. Sainkin tässä taannoin eräältä nuorelta naiselta sähköpostin, jossa lyhyesti ja ytimekkäästi todettiin, että ”olen päättänyt tehdä ensi kesänä läpimurron, mitä tukea voin teiltä hakea”?

Muista nämä

• Täytä ohjeiden mukaisesti. Malmstén-säätiön hakemuksissa pitää kirjoittaa tiedot suoraan hakemuslomakkeeseen, ei liitteeseen.
• Kohdista oikein: mieti, mihin tarvitset apurahaa. Soveltuuko hakemuksen kohteeksi parhaiten esim. hanke-, työskentely-, vai ääniteapuraha?
• Tarkista hakuajat ja hakukelpoisuutesi.
• Kysy itseltäsi: Miksi tämä projekti on tärkeä? Miksi juuri nyt? Mitä haluan saavuttaa?
• Aloita hakemuksen teko ajoissa. Viime tingassa tulee hutiloitua.
• Lisää liitteitä vain, mikäli niitä pyydetään tai niistä on lisäarvoa hakemukselle.
• Ole realistinen budjettiarviossasi: Mitä tarvitaan, mitä se maksaa? Pyydä tarvittaessa tarjouksia suuntaa antamaan.
• CV eli ansioluettelo on hyvä lisä erityisesti työskentelyapurahaa hakiessa (MES). Pari viimeistä vuotta olennaisia riittää. Saadut apurahat kannattaa mainita.
• Muista, että kirjoitat ihmiselle: mitä itse jaksaisit lukea?
• Tiivistä: kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, kenelle/mihin, mikä on työn (teosten) esitys/julkaisupolitiikka, saadaanko muuta rahoitusta.
• Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
• Tarkasta yhteystiedot.

Vältä

• Pitkiä liitetiedostoja
• Epäselvyyttä
• Saman hakemuksen kierrättämistä
• Turhia ylisanoja, passiivia
• Liian yleistä tasoa: haetaan vain ”työskentelyyn” ilman sen kummempaa täsmennystä
• Taiteen tekemisen filosofisia kuvailuja
• Taloustilanteen kuvailua