Tekijä: Mysteerio
Music Finland myönsi kaikkien aikojen ensimmäisen musiikkivientipalkinnon Sunrise Avenuen taustavaikuttajalle.
Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät maailmanlaajuisesti 29,5 miljoonaa ihmistä
Kulttuuri- ja luovat alat kattavat kolme prosenttia maailman BKT:stä 2 250 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Alojen liikevaihto on määrältään suurempi kuin tietoliikennepalveluiden liikevaihto, ja ne työllistävät 29,5 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltain autoteollisuus yhteensä (25 miljoonaa).
Tiedote on julkaisu Teoston sivuilla.
Kulttuuri- ja luovien alojen mittavaa panosta globaaliin talouteen on selvitetty uudessa tutkimuksessa, jonka esittelivät tänään Pariisissa maailman tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.
”Cultural Times – the First Global Map of Cultural and Creative Industries” -tutkimuksen on julkaissut EY, ja siinä analysoidaan 11:sta kulttuuriteollisuuden alaa* Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idän alueella. Kulttuuriteollisuudella on omat vahvuutensa jokaisella alueella.
Tutkimuksessa todetaan, että kulttuuri- ja luovien alojen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tekijöiden on saatava reilu korvaus luovien teostensa käytöstä, jotta he voivat jatkaa kulttuurin ja talouden vahvistamista työskentelyllään myös tulevaisuudessa.
Luovat teokset avainasemassa digitaalisen talouden kasvattamisessa
Vuonna 2013 kulttuurisen sisällön osuus oli 200 miljardia dollaria digitaalisesta myynnistä, mikä vahvisti digitaalisten laitteiden myyntiä ja kasvatti myös nopeiden verkkoyhteyspalvelujen kysyntää. Digitaalisten kulttuurihyödykkeiden myyntitulot olivat 65 miljardia dollaria, ja verkkomedian ja ilmaisten suoratoistosivujen mainostulot 21,7 miljardia dollaria.
Tutkimus
Tutkimus sisältää tietoa, jolla kartoitetaan luovan toiminnan monipuolisuutta eri puolilla maailmaa. Se heijastelee samaa tematiikkaa, jota Unescon Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuodelta 2005 edustaa. Tutkimus myös tukee Unescon maailmanlaajuista ponnistelua ”kasvavaan tietomäärään ja parempiin mittareihin kulttuurin roolista yhteiskunnan kehityksessä”.
”Tämä kansainvälinen kulttuuriteollisuuden alojen tutkimus todistaa, että tekijät ympäri maailmaa kaikilla taiteen aloilla edistävät maailmantaloutta merkittävällä tavalla sekä liikevaihdon että työpaikkojen kannalta. Tekijöiden täytyy saada työskennellä ilmapiirissä, jossa heidän moraalisia ja taloudellisia oikeuksiaan suojellaan, jotta heidän luova työskentelynsä säilyy kannattavana. Luovat alat auttavat rakentamaan kestävää taloutta, niillä luodaan paikallisia työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, ja ne tarjoavat miljoonille ihmisille, usein nuorille, mahdollisuuden elättää itsensä omilla taidoillaan”, toteaa CISACin johtaja ja Unescon hyvän tahdon lähettiläs Jean-Michel Jarre.
”Kulttuuriteollisuuden alat ovat olennainen talouden kiihdyttäjä yhtä lailla teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Maailmanlaajuisesti se on nopeimmin kasvavia sektoreita, ja vaikuttaa tulonmuodostukseen, työpaikkojen syntymiseen ja vientituloihin. Se voi olla avain parempaan tulevaisuuteen monille maille ympäri maailmaa”, sanoo Unescon pääjohtaja Irina Bokova.
Katsaus kulttuuriteollisuuteen
Aasian ja Tyynenmeren alue: 34 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 40 % työpaikoista, suurin asiakaskunta ja nopeasti kasvava keskiluokka. Tietokonepelisektorin johtaja. Elokuva- ja kirja-alan nopea kasvu.
Eurooppa: 32 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 25 % työpaikoista. Kulttuuritalous juontaa juurensa historiasta, ja sillä on laaja julkinen kannatus, väestö on korkeasti koulutettua, taiteilijoiden suhteellinen osuus suuri.
Pohjois-Amerikka: 28 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 15 % työpaikoista. Vahva kansainvälinen vaikuttaja ja johtoasema elokuva-, TV- ja esittävien taiteiden alalla.
Latinalainen Amerikka: 6 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 16 % työpaikoista. TV:n vahva asema: TV-sarjat Latinalaisesta Amerikasta leviävät ympäri maailmaa, samoin kuin musiikki ja tanssi.
Afrikka ja Lähi-itä: 3 % kulttuuriteollisuuden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. 8 % työpaikoista. Elokuvatuotannossa mahdollisuuksia. TV ja musiikki. Epävirallinen talous, esimerkiksi epäviralliset musiikkiesitykset, on merkittävä osa kulttuuritoimintaa ja synnyttää myös työpaikkoja.
* Mainosala, arkkitehtuuri, kirjallisuus, tietokonepelit, musiikki, elokuvat, sanomalehdet ja aikakauslehdet, esittävät taiteet, radio, TV ja visuaaliset taiteet.
Tutkimus:
The first global map of cultural and creative industries (December, 2015)
Tietoja CISACista
CISAC – the International Confederation of Societies of Authors and Composers on maailman johtava tekijänoikeusjärjestö. CISACilla on 230 jäsenjärjestöä 120 maassa, ja se edustaa neljää miljoonaa taiteilijaa kaikista maanosista ja kaikilta taiteen aloilta, joita ovat musiikki, audiovisuaalinen taide, draama, kirjallisuus ja visuaalinen taide. CISACia johtaa elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre, ja organisaation neljä varajohtajaa ovat beniniläinen laulaja Angélique Kidjo, senegalilainen kuvanveistäjä Ousmane Sow, intialainen kirjailija, käsikirjoittaja ja sanoittaja Javed Akhtar ja argentiinalainen ohjaaja Marcelo Piñeyro.
CISAC puolustaa taiteilijoiden oikeuksia ja ajaa heidän etujaan ympäri maailmaa. Järjestö varmistaa, että tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoivat organisaatiot pystyvät edustamaan taiteilijoita saumattomasti ja että tekijänpalkkiot päätyvät tekijöille, kun heidän teoksiaan käytetään missä päin maailmaa tahansa.
CISAC perustettiin vuonna 1926. Se on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, ja sen pääkonttori sijaitsee Ranskassa ja aluekonttorit Afrikassa (Burkina Faso), Latinalaisessa Amerikassa (Chile), Aasian ja Tyynenmeren alueella (Kiina) ja Euroopassa (Unkari).
www.cisac.org | Twitter: @CISACNews | Facebook: CISACWorldwide.
Tietoja Unescosta
www.unesco.org
Eija Kantolalle ja Esa Niemiselle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot
Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmälaulaja Eija Kantolalle sekä säveltäjä, kapellimestari Esa Niemiselle. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihdemusiikissa. Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 000 euroa ja ne jaettiin Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa.
Säätiön hallitus palkitsi Eija Kantolan (1966) monipuolisesta urasta ja taitavista tulkinnoistaan.
”Eija Kantola uljas laulajatar, jonka ohjelmisto on kasvanut joka suuntaan mitä herkimmistä rakkauslauluista bossa novaan ja cha-cha-chahan, myyttisistä tangoista herkkään jouluyön tunnelmaan ja ilkikurisista ralleista ja swingistä vuorokauden kimaltavia hetkiä kehrääväksi ihmisolennoksi. Eija Kantolan ilmestyminen lavalle on aina tapaus, ja tämä komea nainen on saanut syvine tummine äänineen aina yleisön huomion osakseen”, luonnehti säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.
Kantola on itse iloinnut ammattitaitonsa karttumisesta ja sektorinsa laajentumisesta. ”Minulle konserttikiertueet yhdessä Anneli Saariston ja Marjorien kanssa ovat olleet suuria elämyksiä. Samoin Laila Kinnusen laulujen esittäminen yhdessä Marita Taavitsaisen ja Saija Varjuksen kanssa. Opin kiinnittämään huomiota yhä syvemmin tekstiin, ja kaikki tämä on kehittänyt minua laulajattarena.”
Hän tuli tunnetuksi vuonna 1992, jolloin hänet valittiin tangokuningattareksi.
”En saanut ohjeita, en sponsoreita, en mitään roolia. Yhdessä yössä kaiken oli lähdettävä omasta itsestä”, hän muistelee tangokuningattarena voittoaan.
Yksi taiteilijan suurimmista iloista on se valtava nautinto, jota hän tuntee esiintyessään yleisölle. ”Mieli helpottuu, murheet katoavat, yleisölle laulaminen on terapiaa ja tasapainoisen elämän tae.”
Kullervo Linnan Säätiön palkitseman Esa Niemisen (1952) elämä muuttui täydellisesti, kun hän kuuli 12-vuotiaana Beatlesien Twist and Shoutin. Hän soitti lukiolaisena tanssiorkestereissa ja pyrki sen jälkeen Sibelius-Akatemiaan valmistuakseen musiikinopettajaksi. Soinnutus, orkestrointi ja vapaa sävellys olivat hänen mielenkiintonsa kohteina opintojen jälkeenkin.
”Kun on musiikissa älyttömän laaja alue, se on sekä hyvä että huono asia,” miettii Esa Nieminen uskollisuuttaan omille musiikillisille suuntauksilleen. Näitä hän on toteuttanut muun muassa Jiri Nikkisen, Jore Marjarannan, Kim Kuusen, Olli Ahvenlahden, Markku Johanssonin, Seppo Hovin ja usein muiden eturivin muusikoiden ja säveltäjien kanssa samoissa bändeissä.
Esa Nieminen on tullut tunnetuksi lahjakkaana säveltäjänä sekä luotettuna tuottajana.
1980-luvun alussa Esa Niemisestä tuli päätoiminen tuottaja esimerkiksi Paula Koivuniemelle ja Katri Helenalle. Hän haki heille ohjelmistoa, sävelsi kappaleita, matkusti ja soitti kaikissa konserteissa. Hän löysi Paulalle Tummat silmät, ruskea tukka -kappaleen, joka myi timanttilevyn verran, sekä Aikuisen naisen, sävelsi itse Sata kesää, tuhat yötä, tuotti Katri Helenalle Almazin, onnen lapsen ja laman tultua Jukka Kuoppamäen Anna mulle tähtitaivaan.
”Luotan oman sydämeni ääneen menestyksen myötä. Artistit luottivat minuun”, Esa Nieminen kuvailee omaa säveltäjän- ja tuottajanfilosofiaansa.
Siivet, Ruusuja ja samppanjaa, Rakkaustarina, Musiikki on niin kuin se on, Kyyneleet ja Sumujen silta ovat kaikki hänen sävellyksiään Paulalle; Katri Helenan kanssa hänen yhteistyönsä alkoi iskelmällä On elämä laulu ja jatkui kappaleilla Jos mä nuori oisin ja Kun kellohame heilahtaa 1996.
Vuonna 2000 hän kokosi Paula Koivuniemen, Katri Helenan, Marion Rungin ja Lea Lavenin yhteen suunnitellakseen heille suuren turneen sekä levyn Leidit lavalla.
Vuosina 1995–2005 esitettiin MTV:ssä musiikkiohjelmaa Bumtsi Bum, joka teki Esa Niemisestä sekä toisesta vetäjästään Seppo Hovista koko kansan tuntemat hahmot.
Anna Eriksson sai kultalevyn Esan tuottamalla albumilla Kun katsoit minuun. Yhteistyötä hän on tehnyt Esa sellaisten tekstintekijöiden kanssa kuin Sinikka Svärd, Kaisu Liuhala, Jouni Hakanpää ja Vexi Salmi.
Vuonna 2012 Esa Nieminen vietti omaa suurta 60-vuotisjuhlaansa Helsingin Musiikkitalolla säestäen flyygelillä sellaisia valovoimaisia solisteja kuin Jari Sillanpää, Marita Taavitsainen, Jore Marjaranta ja Kirsti Ranto.
Esa Niemisen mukaan hitin tekoon liittyy tietynlaista mystiikkaa.
”Jostain pitää kylmien väreiden ilmaantua, tekoprosessin aikana. Kaikkea ei voi kirjoittaa nuotteihin. Pitää on hyvä sävellys, onnistunut teksti, solistin panoksessa jotain yllättävää hengen luomista. Yhtäkkiä ollaan jossain suuremmassa, selittämättömässä.”
Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.
Lisätietoja:
Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Maarit Niiniluoto, puh. 040 546 2405.
Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista: Wikipedia
Kuva: Nina Lith
Taideneuvosto huolissaan hallituksen esityksestä työttömyysturvalain muuttamiseksi
Pahimmillaan uusi laki johtaisi siihen, että freelancetaiteilijat olisivat kokonaan työttömyysturvan ulkopuolella. Lakiesityksen valmistelussa ei ole asianmukaisella tavalla kuultu taide- ja kulttuurialan toimijoita. Lain on tarkoitus astua voimaan jo ensi vuoden alusta.
Taideneuvosto on huolissaan siitä mihin valmisteilla oleva lakiesitys työttömyysturvalain muuttamiseksi (HE 94/2015 vp) voi johtaa. Taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat asia, joka ansaitsee tulla huomioiduksi, mutta se vaatii huomattavasti perusteellisempaa käsittelyä ja valmistelua kuin parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävänä oleva työttömyysturvalain muutos.
Lain on tarkoitus astua voimaan jo 1.1.2016. Taide- ja kulttuurialan tietoisuuteen lakiesitys tuli kuitenkin vasta viime viikolla yllättävällä tavalla ja koska asia on erittäin tärkeä ja kiireellinen ja koskettaa laajalti koko taidekenttää, Taideneuvosto esittää valmisteluun lisäaikaa.
Lain toteutuessa vaikutukset taidekenttään olisivat todella laajat ja arvaamattomat. Lakiuudistuksen keskeinen ongelma on yrittäjämääritelmässä – jos sitä muutetaan, pitäisi muuttaa myös pää- ja sivutoimen kriteereitä ja niitä koskevaa arviointia.
Suomen Näyttelijäliitto nosti viime viikolla jättämässään lausunnossa lakiuudistuksen keskeiset ongelmakohdat ansiokkaasti esiin. Taideneuvosto yhtyy Näyttelijäliiton lausuntoon.
Nyt valmistellussa lakiesityksessä ei ole toteutunut ministeriöiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö toivotulla tavalla ja siksi Taideneuvosto toivookin, että valmistelua jatketaan ja että opetus- ja kulttuuriministeriö otetaan vahvasti mukaan asian valmisteluun.
Lisätietoja:
Taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg, tiina.rosenberg (@) teater.su.se
Taideneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin. Se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.
Kannanotto freelancereiden työttömyysturvaan olennaisesti vaikuttavasta lakimuutoksesta
Hallitus on esittänyt freelancereiden työttömyysturvaan lakimuutosta (HE 94/2015 vp), joka toteutuessaan tulisi aiheuttamaan todellisen sosiaaliturvaloukun.
Me keikkailevat muusikot ja musiikintekijät olemme tähän asti olleet oikeutettuja soviteltuun päivärahaan, joten mahdollisen työttömyyden aikana olemme voineet ottaa vastaan yksittäisiä työkeikkoja. Ehdotuksen mukaan työntekijä voitaisiin kuitenkin määritellä yrittäjäksi ilman, että YEL-tulorajat ylittyvät, jopa jo yksittäisen työkorvauksen perusteella. Ja koska keikkailevilla freelancereilla harvoin on yli kuuden kuukauden palkkatyöpestejä, hänet voitaisiin nykysäännösten perusteella määritellä tuon yhden keikan perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin hän menettäisi oikeuden työttömyyskorvaukseen.
Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että hallituksen pitäisi keskittyä tekemään sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät työllisyyttä ja työllistymistä.Tämä uusi lakimuutosehdotus kuitenkin ajaisi freelancerit tilanteeseen, jossa lyhyitä työkeikkoja ei kannata ottaa vastaan, koska oikeus soviteltuun päivärahaan menetettäisiin.Tällaisia ansoja tuskin lainsäädäntöön kaipaamme. Muusikkkojen liitto ja Näyttelijäliitto ovat antaneet asiasta lausuntonsa, joita vilpittömästi tuen.
Kaija Kärkinen
Sanoittaja, laulaja, näyttelijä
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja
Rytmimusiikkialan valmentajien valmennus – hae koulutukseen
HAE KOULUTUKSEEN
Paikkakunta:
Valmennus toteutetaan rennossa ympäristössä eri maatilamatkailukohteissa, joissa myös yövytään.
Ajankohta:
3.2.2016 – 1.9.2016
Rytmimusiikkialan valmentajien valmennus (3.2.-1.9.2016)
Unohda kalvosulkeiset ja jaa tiimioppimisen innostus!
KENELLE
Valmennus sopii artisteja, ohjelmatuottajia ja lauluntekijöitä kouluttaville tai kouluttajiksi haluaville alan ammattilaisille, koulutussuunnittelijoille ja koulutusjärjestäjille. Myös musa-alan tiimikoutseina tai tiimivastaavina toimiville.
TAVOITE
Valmennuksen tavoitteena on kehittää henkilökohtaisia valmentajataitoja tiimioppimista ja tiimivalmennusmenetelmiä hyödyntäen. Myös rytmimusiikkialan koulutuksen kehittämisinnostuksen ja osaamisen jakaminen verkoston sisällä on tärkeää.
AINUTLAATUINEN TAPA OPPIA
Tiimioppimisen menetelmillä toteutettava valmennus on käytännönläheistä ja intensiivistä, myös hauskaa. Saat itsellesi aikaa, työkaluja ja verkoston! Oman kehitystyösi teet omassa työssäsi valmennuskertojen välillä.
Valmentajien valmennus sisältää kuusi (6) valmennuspäivää, jotka pidetään kahden päivän jaksoissa (3 x 2 pv) reilun puolen vuoden aikana. Valmennus toteutetaan rennossa ympäristössä maatilamatkailukohteissa, joissa myös yövytään.
SISÄLLÖT JA AIKATAULU
• 3.–4.2.2016 Tiimioppimisen perusteet – työkaluja ja menetelmiä
• 1.–2.6.2016 Tiimivalmentajan rooli ja tehtävät
• 31.8.–1.9.2016 Käytännön toteutukset ja suunnitelmat tulevaisuuteen
KOULUTUKSEN TOTEUTTAJA
Rytmimusiikkialan valmentajien valmennuksen rahoittaa ja toteuttaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Tornion Pop & Jazz Konservatorio Lappian kanssa. Valmentajina toimivat kokeneet tiimivalmentajat Eija Hinkkala ja Minna Erkko.
HINTA
Osallistujien omarahoitusosuudeksi jää 60 € koko valmennuksen ajalta. Lisäksi osallistujille syntyy kuluja matkoista ja yöpymisistä.
HAKU
Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa: aiko.fi/koulutustarjonta/muut lisäkoulutukset/rytmimusiikkialan_valmentajien_valmennus.
Valmennukseen otetaan 15 henkeä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 18.1.2016.
LISÄTIEDOT
LISÄTIEDOT
Eija Hinkkala
Puh +358 (0) 40 593 2652
eijaohjelmat (@) gmail.com
Minna Erkko
Puh +358 (0) 40 566 7854
minna.erkko (@) sasky.fi
Tietoa NCB:n eri AV-alueiden tuotannoista perittävistä provisioista
Itsehallinnointimahdollisuudesta huolimatta voit halutessasi käyttää NCB:n (Nordic Copyright Bureau) palveluja. NCB on 23.11. vahvistanut eri AV-alueiden tuotannoista perittävät provisiot alla olevan mukaan.
NCB AV-tuotannnoista perittävät provisiot
- NCB:n yleinen AV-alueen lisensoinnista perimä provisio on 20%. Tämä pidätetään kaikista sellaisista tuotannoista, joihin NCB:llä on mandaatti.
- Jos tekijä tai kustantaja haluaa NCB:n palvelua itsehallinnoinnin piiriin kuuluvien tuotantojen lisensoinnissa, peritään palvelusta provisiona 20%.
- Ainoan poikkeuksen tähän sääntöön muodostaa itsehallinnoinnin piiriin kuuluva pitkien elokuvien tilausmusiikki (score-musiikki), josta NCB:n provisio on 8 %. Tämä alhaisempi provisio koskee Teostoon kuuluvia musiikintekijöitä seuraavassa tilanteessa: tekijä haluaa, että NCB hoitaa pitkän elokuvan tilausmusiikin sopimisen ja laskuttamisen/tilittämisen tekijän puolesta.
Lisätietoa AV-alueiden itsehallinnoinnista Teoston nettisivuilta.
Lisätietoja (suomenkielinen palvelu):
Ulla Herpman
Asiakasvastaava, AV-tallenteet
Nordisk Copyright Bureau NCB / Teosto ry
www.ncb.dk, www.teosto.fi
Puhelinpalvelu klo 12-15 (09) 6810 1256
ulla.herpman (at) teosto.fi
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki
Hae nyt The House of Songs -vaihto-ohjelmaan
Mikä THOS?
THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia.
Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon. Talosta löytyy langaton verkkoyhteys, Gibson-kitaroita, piano sekä tietysti polkupyöriä, jotta vierailevat musiikintekijät voivat aktiivisesti tutustua ympäröivään ”the Live Music Capital of the World” -kaupunkiin.
Päätavoitteena on kuitenkin edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen kollegiaalinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja.
Elvis osallistuu vaihto-ohjelmaan lähtijöiden kustannuksiin maksuihin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse.
THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta 2-3 osallistujaa Elvisin jäsenistä. Lähtijät valitsee The House of Songs -vaihto-ohjelma. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla, ja siitä tiedotetaan Elvisin jäseniä.
Huom! Hakemukset on tehtävä englanniksi! Hakemukset lähetettävä 15.1.2016 mennessä.
Hakuohjeet: musiikintekijat.fi/elvisry.fi/thos
Av-alueen itsehallinnointia uudistettu
Tallennusoikeuksien itsehallinnointia av-tuotannoissa on uudistettu. Uudistuksen myötä musiikintekijät ja -kustantajat voivat huolehtia oman musiikkinsa tallennusoikeuksien hallinnoinnista aiempaa laajemmin. Samalla tuotantomusiikin itsehallinnointi on laajennettu koskemaan tilausmusiikkia.
Laajentunut itsehallinnointi koskee musiikin käyttöä pitkissä elokuvissa, mainoksissa, kaupallisissa lyhytelokuvissa ja kaupallisissa dokumenteissa. Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää esityskorvaukset av-tuotannoista jatkossakin.
Av-tuotantojen musiikin itsehallinnointi tuotantokohtaista
Uusi itsehallinnointimalli perustuu tuotantokohtaisuuteen. Käytännössä tekijän mahdollisuus hallinnoida itse musiikin tallennusoikeuksia määrittyy sen mukaan, millaisessa tuotannossa musiikkia käytetään.
Tekijän ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa teosta av-itsehallinnointiin vaan jos hän haluaa sopia teoksensa käytöstä pitkässä elokuvassa, mainoksessa, kaupallisessa lyhytelokuvassa tai kaupallisessa dokumentissa, hän voi tehdä sen aina.
Av-tuotannot ja niiden itsehallinnointi on jaettu seuraavasti:
| Tuotannot, joiden musiikinkäytön NCB hinnoittelee ja lisensoi | Tuotannot, joiden musiikinkäytöstä musiikintekijän tai -kustantajan tulee sopia itse** |
| tv-tuotannot, lyhytelokuvat, ei-kaupalliset dokumentit, oppilastyöt |
mainokset, pitkät elokuvat, kaupalliset* lyhytelokuvat ja kaupalliset* dokumentit |
*Kaupallinen = elokuvateatterilevitys
Lisäksi tekijän tai kustantajan on mahdollista sopia joissain tilanteissa itse musiikin käytöstä tv-draamassa, nk. docusoapeissa ja trailereissa. Lisätietoja antaa tarvittaessa Ulla Herpman NCB:stä (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).
Jos tekijä tai kustantaja sopii itse teoksensa käytöstä esim. elokuvan tuotantoyhtiön kanssa, hänen ei tarvitse enää ilmoittaa asiasta erikseen Teostoon tai NCB:lle. On kuitenkin tärkeää tehdä kaikista teoksista teosilmoitus, jotta Teosto voi laskuttaa ja maksaa esityskorvaukset, kun teosta käytetään.
Voinko edelleen saada palvelua, jos teen musiikkia itsehallinnoinnin piirissä oleviin av-tuotantoihin?
Suurin osa av-tuotannoista kuuluu edelleen NCB:n hinnoiteltavaksi ja lisensoitavaksi.
** Lisäksi NCB tarjoaa jatkossakin palvelua niille musiikintekijöille, jotka eivät halua itse sopia musiikkinsa käytöstä itsehallinnoinnin piiriin kuuluvissa tuotannoissa. Tällöin NCB neuvottelee ehdot ja hinnan musiikin käytölle sekä laskuttaa musiikin tallennuskorvaukset. Palvelu edellyttää, että olet yhteydessä NCB:n Ulla Herpmaniin (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).
NCB:n provisio palvelusta on 20 prosenttia. Provisio vähennetään tilityksen yhteydessä, eikä siitä lähetetä erillistä laskua.
Mitä uudistus käytännössä tarkoittaa?
Uudistus tarkoittaa musiikintekijälle aiempaa suurempaa valinnanvaraa ja mahdollisuutta päättää itse, millä ehdoilla ja hinnoilla hänen musiikkiaan käytetään av-tuotannoissa.
Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää jatkossakin esityskorvaukset myös niistä tuotannoista, joiden tallennuskorvauksia hallinnoit itse. Muistathan, että voimme tilittää esityskorvauksia ainoastaan teoksille, joista on tehty teosilmoitus.
Tilausmusiikki mukaan tuotantomusiikin itsehallinnointiin
Av-alueen itsehallinnoinnin laajentamisen yhteydessä on huomioitu runsaasti tuotantomusiikkia tekevien musiikintekijöiden toive ja laajennettu tuotantomusiikin itsehallinnointi koskemaan tilausmusiikkia.
Tuotantomusiikin itsehallinnointia ei ole muilta osin muutettu, eli tuotantomusiikin itsehallinnointi on jatkossakin teoskohtaista ja siitä täytyy aina ilmoittaa Teostolle erillisellä lomakkeella. Löydät lomakkeen verkkopalvelusta.
Hae mukaan Biisijalostamo-ohjelmaan
Biisijalostamossa tehdään biisejä huipputuottajien mentoroimana. Mukaan voivat hakea elvisläiset musiikintekijät ikään ja genreen katsomatta.
Riittämättömät ”käsityötaidot”, tietämättömyys alan lainalaisuuksista, epärealistinen käsitys vaadittavasta työmäärästä tai yhteisöllisyyden merkityksen aliarvioiminen voivat olla syitä siihen, että musiikintekijä ei saa biisejään artistien levytettäviksi. Tähän päätelmään päädyttiin pyöreän pöydän keskustelussa, johon Elvisin Mentorointitiimi kutsui musiikin huipputuottajia.
”Paljon puhuttiin myös vaatimuksista demon suhteen – näiden tosin todettiin olevan genre- ja A&R-sidonnaisia”, kertoo tiiminvetäjä ja Elvisin hallituksen jäsen Virpi Eroma.
”Keskusteluissa kirkastui ajatus siitä, että moni musiikintekijä saattaisi olla hyvinkin lähellä ”breikkaamista”, jos vain saisi eräänlaisen reality checkin joltakin alalla aktiivisesti toimivalta henkilöltä ja sitä kautta pienen tönäisyn oikeaan suuntaan.”
Tähän tarpeeseen Mentorointitiimi kehitti Biisijalostamo-ohjelman.
”Jalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta. Sen sijaan tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa. Kappaleen kirjoittavat tekijät, mutta mentori ohjaa heitä tarvittaessa oikeaan suuntaan kyseisen genren lainalaisuudet huomioon ottaen.”
Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
”Yksinkertaistettuna tähtäimessä on oppia tekemään parempia biisejä. Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.”
Biisijalostamo on jatkumoa Elvisin Laululabralle, jota on järjestetty Kallio-Kuninkalassa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että myös Biisijalostamosta tulee perinne.
”Saamme siten mukaan uusia tuottajia jakamaan ammattitaitoaan, ja elvisläiset pääsevät hiomaan biisinkirjoitustaitojaan ammattimaisessa ohjauksessa. Lopulta yhä useamman jäsenemme nimet pyörivät levynkansiteksteissä.”
Biisijalostamo lyhyesti
- Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat.
- Biisijalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta.
- Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
- Tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa.
- Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.
- Ryhmät julkistetaan joulukuun puolivälissä.
- Ryhmässä 2-3 hlöä.
- Käytännön asioista järjestetään tapaaminen helmikuussa 2016.
- Biisijalostamot järjestetään Järvenpään Kallio-Kuninkalassa viikolla 9 (29.2.-3.3.2016).
Näin haet Biisijalostamoon
- Valitse työnäytteeksi 1 biisi joka kuvaa parhaiten sinua tekijänä.
- Työnäyte voi olla jo julkaistu biisi.
- Lähetä työnäyte (mp3) 13.11. mennessä: biisijalostamo (@ ) elvisry.fi
- Kerro viestissä, kenen mentoroitavaksi mieluiten haluat. Kerro myös kakkosvaihtoehtosi.
- Vaikka Elvis välittää työnäytteet mentoreille ilman tekijänimiä, liitä viestiin mukaan tekijätiedot.
- Mukaan voi hakea sanoittajana, säveltäjänä tai työparina.
- Hakijan tulee olla Elvis ry:n jäsen. Ei ikä- eikä genrerajoituksia.
- Biisijalostamon hinta on 200 € / osallistuja (sis. täysylläpidon Kallio-Kuninkalassa).
Mentorit
- Arto Tuunela
- Jukka Immonen
- Jurek Reunamäki
- Sampo Haapaniemi
Tiedustelut: nina.lith (at) elvisry.fi
Biisijalostamo lyhyesti
- Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat.
- Biisijalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta.
- Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
- Tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa.
- Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.
- Ryhmät julkistetaan joulukuun puolivälissä.
- Ryhmässä 2-3 hlöä.
- Käytännön asioista järjestetään tapaaminen helmikuussa 2016.
- Biisijalostamot järjestetään Järvenpään Kallio-Kuninkalassa viikolla 9 (29.2.-3.3.2016).
Näin haet Biisijalostamoon
- Valitse työnäytteeksi 1 biisi joka kuvaa parhaiten sinua tekijänä.
- Työnäyte voi olla jo julkaistu biisi.
- Lähetä työnäyte (mp3) 13.11. mennessä: biisijalostamo (@ ) elvisry.fi
- Kerro viestissä, kenen mentoroitavaksi mieluiten haluat. Kerro myös kakkosvaihtoehtosi.
- Vaikka Elvis välittää työnäytteet mentoreille ilman tekijänimiä, liitä viestiin mukaan tekijätiedot.
- Mukaan voi hakea sanoittajana, säveltäjänä tai työparina.
- Hakijan tulee olla Elvis ry:n jäsen. Ei ikä- eikä genrerajoituksia.
- Biisijalostamon hinta on 200 € / osallistuja (sis. täysylläpidon Kallio-Kuninkalassa).
Mentorit
- Arto Tuunela
- Jukka Immonen
- Jurek Reunamäki
- Sampo Haapaniemi
Tiedustelut: nina.lith (at) elvisry.fi