EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Music Finlandin kansainvälistymisen tuet uudistuvat

Tekijä: Mysteerio

Music Finlandin kansainvälistymisen tuet uudistuvat

Julkaistu

Julkaisukiertuetuki ja showcase-tuki yhdistetään live-tueksi ja yhteistyötä tiivistetään Musiikin edistämissäätiön kanssa. Uudistusten myötä tukia pystytään kohdentamaan paremmin eri vuodenaikoina tapahtuviin hankkeisiin. Myös hakijoiden työ helpottuu. 

Music Finland siirtyy neljän hakukierroksen järjestelmään ja hakuajat ovat jatkossa samat kuin Musiikin edistämissäätiöllä. Tuen hakijat voivat näin ajoittaa hakemuksensa hankkeelleen sopivimpaan ajankohtaan. Hakijan luvalla hakemus voidaan myös siirtää Musiikin edistämissäätiön jatkokäsittelyyn silloin, kun Musiikin edistämissäätiön tuet soveltuvat hankkeeseen paremmin tai hanke edellyttää suuria investointeja ja siten molempien tahojen tukea. Myöhemmin tänä vuonna otetaan käyttöön tukihakukone, joka helpottaa hakijan työtä oikean tukimuodon ja -lähteen valinnassa.

Music Finlandin live-tuella tuetaan kiertueita, showcase-esiintymisiä tai muita yksittäisiä live-esiintymisiä, jotka ovat artistin tai yhtyeen kansainvälisen uran kehittymisen kannalta merkittäviä. Teosvientituella kannustetaan musiikintekijöitä (kirjoittajia, säveltäjiä sekä tuottajia) ja kustantajia toteuttamaan erilaisia teosvientihankkeita.

Music Finlandin kansainvälistymisen tukia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tukien myöntäminen on ehdollinen Music Finlandin saamalle opetus- ja kulttuuriministeriön myönteiselle avustuspäätökselle.

Music Finlandin tukien hakuajat:

  • 30.4.
  • 31.8.
  • 31.10.
  • 31.1.

Lue lisää Music Finlandin tuista:

 

SÄV/SAN-lauluntekijäfestivaali tulee jälleen 24.–25.3.2017

Julkaistu

Tampereen Telakalla järjestetään 24.–25.3.2017 neljäs lauluntekijyyteen keskittyvä SÄV/SAN – International Singer & Songwriter Festival. Tapahtuman tarkoituksena on esitellä erilaisia näkökulmia laulun tekemiseen ja tuoda samalla laulut lähelle kuulijaa, paljaina ja riisuttuina sooloesityksinä.

Vuosien saatossa Telakan lavalla on nähty hyvin monenlaisia esityksiä, kuten Riston räjähtävää elektronista ekspressionismia, Emily Portmanin palkittua brittifolkia, Yonan herkkiä tulkintoja keskeneräisistä lauluista ja Jukka Nousiaisen suomirock-revisionismia. Tänäkin vuonna tarjonta on hyvin laaja-alainen ja tunnelmiltaan rikas.

 

OHJELMA

Pe 24.3.2017

Jonna Tervomaa & Jussi Jaakonaho

The Hearing

Robert Ensio Niemistö

 

La 25.3.2017

Anne-Mari Kivimäki

Ashwini Gore-Deshpande (IN)

Nightbird

 

Perjantai 24.3. on omistettu uudelle musiikille. Illan avaa konstailemattomien lauluntekijöiden uuteen nousevaan kaartiin jo mainitun Nousiaisen ja Litku Klemetin ohella lukeutuva Robert Ensio Niemistö, joka tunnetaan myös Itä-Hollola Installaation laulajana. Tuottelias lauluntekijä on julkaissut soolotuotantoaan lähinnä kasettiformaatissa.

Perjantain toinen esiintyjä on Teosto- ja Nordic Music Prize -palkintoehdokas The Hearing. Monialaisen taiturin Ringa Mannerin ääntä on kuultu monien muidenkin Suomi-indien kärkinimien, kuten Citymanin, Pintandwefallin ja Pokettu Knifen levyillä, mutta sooloprojektissaan The Hearing Manner puhkeaa kukkaan. Eipä ihme, että Manner on päässyt esittämään musiikkiaan lukuisiin eri maihin!

Illan huipennuksena nähdään suomalaisen pop-yleisön kestosuosikki Jonna Tervomaa tuottajansa Jussi Jaakonahon säestämänä. Tervomaa on ollut musiikin ystävien huulilla vuoden 1998 debyytistään alkaen. Telakalle Tervomaa saapuu käytännössä suoraan studiosta, missä hän on valmistellut seuraajaa vuoden 2013 kultaa myyneelle ”Eläköön”-albumille. Kenties saamme kuulla jotain ennen julkaisematontakin!

Lauantain 25.3. ohjelmisto lähestyy perinteitä erilaisista kulmista. Illan ensimmäinen esiintyjä Nightbird hakee innoituksensa bluesista ja tummasävyisestä metsäfolkista. Anna-Stina Jungerstamia voinee pitää jollain tasolla Mirel Wagnerin hengenheimolaisena, ja myös Nightbird on vähitellen saanut sijaa myös ulkomaan keikkapaikoilla.

Illan keskimmäinen esiintyjä Ashwini Gore-Deshpande tarjoaa kuulijoille harvinaista herkkua ainakin Tampereen leveyspiireillä. Hän on klassisen intialaisen musiikin taitaja ja nimenomaan laulaja. Laulajana hän on myös menestynyt SaReGaMaPa Zee Marathi -nimisessä tv-ohjelmassa Intiassa. Gore-Deshpanden tyylillinen kirjo yltää klassisesta intialaisesta musiikista populaarimpiin tyyleihin. Erityisen voimallista tulkintaa tarjolla.

Lauantai huipentuu Anne-Mari Kivimäen perinnelaboratorioon. Kivimäki esittää kappaleita levyltään ”Lakkautettu kylä”, joka valittiin vuoden 2015 kansanmusiikkilevyksi. Näissä lauluissa uusi ja vanha materiaali käyvät vuoropuhelua Kivimäen pyrkiessä kuvittelemaan Stalinin vuonna 1948 lakkauttaman kylän perinnemusiikkia.

 

SÄV/SAN – International Singer & Songwriter Festival. Kulttuuritalo Telakka, Tullikamarin aukio 3, Tampere.

Liput: 15€/päivä, 25€/2 päivää.

Ennakkoliput Tiketti (https://www.tiketti.fi/SAVSAN-International-Singer-and-Songwriter-Festival-Telakka-lippuja/45504).

 

SÄV/SAN-festivaalin tuottaa Kulttuuriosuuskunta Uulu (www.uulu.fi)

 

Lisätietoja:

www.savsanfestival.fi

www.facebook.com/savsanfestival

https://www.facebook.com/events/1826393637577437/

info@savsanfestival.fi

Musiikintekijöiden rahaston ensimmäinen stipendihaku alkaa 1.4.

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Stipendejä haetaan sivulla Klaavi.fi
 

Stipendihaku kahdesti vuodessa

Tänä vuonna rahaston toiminnan aloittamisen johdosta ensimmäinen haku sijoittuu huhtikuulle ja vuoden toinen haku elokuulle. Jatkossa, vuoden 2018 alusta lähtien, vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.
 
  • Hakuajat vuonna 2017
    1. hakukierros 1.-29.4.
    2. hakukierros 1.-31.8.
     
  • Hakuajat vuodesta 2018 eteenpäin
    1. hakukierros 1.-28.2. (29.päivä karkausvuonna)
    2. hakukierros 1.-31.8.
     

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Elvis ry:n jäsen.
 
Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen.

Stipendityypit

1. Työskentelystipendi
Työskentelemiseen musiikintekijänä, luovaan työhön.

  • Stipendi on tarkoitettu luovaan työhön säveltäjänä, sanoittajana ja/ tai sovittajana. 
  • Stipendiä voi hakea myös tilaustöihin. Esim. sovittaja voi hakea stipendiä sovitustilaustyöhön. Tilaajan allekirjoittama aiesopimus tai tilaussopimus suositellaan liitettäväksi hakemukseen. 
  • Stipendit ovat suuruudeltaan 1000 – 3000 euroa.

2. Reissustipendi
Matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan, osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla.

  • Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöiden työstä aiheutuvien matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan sekä ammattiin tai ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien tapahtumien osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla. 
  • Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään.
  • Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.

3. Hankintastipendi
Hankintaan, vuokraan.

  • Stipendi on tarkoitettu musiikintekijöille työkalujen (soittimet, ohjelmistot, tietokoneet, muut laitteet, yms.) hankintaan tai työskentelytilojen vuokraan. 
  • Tuki myönnetään kertaluontoisesti, ei esim. jatkuvaan työhuoneen vuokrakulujen kattamiseen. 
  • Stipendit ovat 500 – 3000 euroa. Yli 1000 euron stipendeissä vähintään 20 %:n omavastuu. Kirjaa hakemukseen summa jota haet ja toimikunta huomioi omavastuun myöntöpäätöksessään.
  • Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa.

4. Erityisstipendi
Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu. Hakijan tulee olla vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä. Erityisstipendiä voi hakea esim. opintoihin ulkomailla, matkakuluihin tai pitkäkestoisen työskentelyn tukemiseen. Erityisstipendejä jaetaan vain muutama vuodessa. 

    • Erityisstipendi on 6.000 – 12.000 euroa. Erittely kustannuksista vaaditaan hakemuksessa. 
    • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna. 

    Yhteystiedot

    Riitta Huttunen
    Rahaston toimikunnan esittelijä
    puh. 050 355 1036
    riittakaisa.huttunen (at) gmail.com

    Toimikunnan jäsenet

    Jari Eskola, pj
    Riitta Huttunen, esittelijä

    Anna Eriksson
    Tom Frisk
    Minna Huuskonen
    Janne Huttunen
    Pekka Lehti
    Lauri Porra
    Aku Rannila

    Musiikintekijöiden rahaston säännöt

    Radio on pop!

    Julkaistu
     

    Paradoksi: yllättävän usein ihmiset jotka radiopopin huonoutta eniten valittavat julistavat samalla etteivät itse lainkaan kuuntele radioita. Kun niissä soi niin surkea musiikki. Kuin fine dine -ruokailija hämmästelemässä miten makaronilaatikko voi vuodesta toiseen olla väestön suosituin kotiruoka. Älkää syökö, minäkään en syö!
     
    Musiikin tekijöiden näkökulmasta huoli musiikkiradioista on ymmärrettävä. Kyse on leivästä, elannosta. Jos radioiden pullonkaula on liian ahdas eeppiselle progemusalleni, jotain tarttis tehdä. “Hits only”? Musiikin myymiseen perustuvien tulojen pienennyttyä  tekijänoikeustulojen osuus musiikintekijän kokonaistuloista on koko ajan suhteellisesti kasvanut. Radiosoitosta tulevat teoskorvaukset ovat elintärkeä osa musiikin tekijöiden tuloja.
     
    Tämän kirjoituksen tarkoitus on yrittää heijastella joitakin yleisiä piirteitä suomalaisesta musiikkiradiosta.  Aihekokonaisuus on iso, ja paljon mielenkiintoisia detaljeja ja kulmia jää valottamatta. On kuitenkin tärkeätä hahmottaa koko kuva.
     
    Radiolla menee hyvin
     
    Tärkein huomio ja lähtökohta: ei ole yhtä “radio”-käsitettä. On useita. 
     
    Kaupalliset radiokanavat. Yleisradio. Lineaarinen radiolähetys. Audio on-demand. 
     
    Erilaiset kuulijakuntasegmentit. Kaupallisten radioiden ydinseurakunta 22-45 -vuotiaat. 65-vuotias eksyksissä voimasoittolistan jyskeessä. Varhaisteini sahaamassa YleX -soittolistan ja Spotify top 50 -listan väliä. 
     
    Musiikkiradio 2017 tarkoittaa hyvin monenlaista erilaista asiaa. 
     
    Markkinamielessä nykyhetki on mielenkiintoinen suvantovaihe. Radiolla mediana menee hyvin. Kaupallinen radio kannattaa. Yleisradiolla on resursseja. 
     
    Musiikintekijälle hetki on siis positiivisella tavalla potentiaalinen. Markkinat ovat käynnissä ja kauppa käy. Tuokaa tavaraa! 
     
    Samalla radioiden tapa käyttää musiikkia asettaa vähääkään marginaalisempien genrejen tekijöille isoja haasteita. Vaihtoehtoja on aivan pakko hakea myös kokonaan radioiden ulkopuolelta. Jos haluat tulla lainkaan kuulluksi. 
     
    Radioiden musiikkipolitiikka on yleisesti ottaen hyvin konservatiivista ja varovaista. Asioita perustellaan perinteisin tätä-kansa-haluaa -ympäripyöreyksin. Annamme yleisölle sitä mitä he haluavat. Nopean testaamis- ja datan hallinta -tekniikan aikana näin voitaneen sanoa? Ote omasta jakkarasta on ainakin täten tiukempi. 
     
    Kaupallisen radion ja julkisen palvelun kanavien (=YLE) olemassaolon kriteerit ovat toisilleen täysin vastakkaiset. Siinä missä toisen täytyy keskittyä taloudelliseen elossapysymiseen, toiselta kuuluu tiukasti vaatia aivan toisenlaisia käyttäytymislogiikoita.  
     
    Suomalainen erikoisuus – musiikinkuluttaminen radiota kuuntelemalla
     
    Muihin pohjoismaihin verrattuna suomalaisessa radiokuuntelussa on pari mielenkiintoista erikoispiirrettä jotka kannattaa huomata. 
     
    1. Kuuntelemme todella paljon radiota 2. Kuuntelemme todella paljon kaupallisia radiokanavia.
     
     
    Iso osa kaupallisten radioiden lähetysajasta täytetään musiikilla. 
     
    Musiikki, joka kaupallisilla kanavilla soi on tarkkaan mietittyä, soittolistattua ja kuulijatestattua materiaalia. 
     
    1+2 = suomalainen kuluttaa musiikkia kuuntelemalla kaupallisten radioiden voimasoittoa. Tämä on yleistävä heitto, silti miettimisen arvoinen. “Emme soita musiikkia vaan tutkimustuloksia”.  Mikko Koivusipilä, Nelonenmedian musiikkipäällikkö tammikuussa 2017.
     
    SOITTOLISTA, MIKÄ SE ON?
     
    Musiikkipäällikölle X esitellään uutta musiikkia. 
     
    Ison levy-yhtiön promoottorilla Y on kerran viikossa säännöllinen tapaamisaika musiikkipäällikön kanssa. Tapaamisen aikana hän esittelee päällikölle useita yhtiönsä uutuuksia. Vaihdetaan kuulumisia. 
     
    Singlejä kuunnellaan ja analysoidaan, albumeja katsellaan, artisteja arvioidaan. Erityisen perusteellisesti Y esittelee edustamansa yhtiön prioriteettijulkaisua josta odotetaan firmalle isoa hittiä. 
     
    Tapaaminen kestää vartista tuntiin.
     
    Singleuutuuksia satelee päällikön pöydälle tällä tavoin noin 30-60 viikossa. Näistä kotimaisia on noin 20-25. 
     
    Uusia kappaleita mahtuu kanavien soittolistoille kahdesta viiteen viikossa, joskus vain pari biisiä kahdessa viikossa. Monta singleä jää rannalle.
     
    Musiikkipäällikkö X valitsee uutuuksista oman ammatillisen kokemuksensa ja makunsa mukaan kappaleet jotka saattaisivat sopia kanavalle soittoon. Tässä valinnassa hänellä voi olla apunaan myös muita kanavan työntekijöitä: toimittajia, tuottajia, assistentteja. 
     
    Hän lisää eli ÄDDÄÄ sopivat biisit soittolistalle. 
     
    Yksi niistä on Y:n esittelemä kappale. Tieto kiirii Y:n edustamaan levy-yhtiöön. Ylävitosia.
     
    Uutuudet soivat kanavalla aluksi vain pari-kolme kertaa päivässä. Varhaisaamussa, illassa, myöhäisillassa.
     
    Kun uusi kappale on soinut kanavalla riittävän usein (esim noin 90 kertaa) se TESTATAAN.  
     
    Testaustapojen yksityiskohdissa ja tekniikoissa on eroja mutta perusperiaate on sama: yleensä kanavan kuulijaprofiilin mukainen kuulijaotanta kuuntelee noin 10 sekunnin otteita (intro, kertosäe) lukuisista kappaleista. Rekisteröidään välittömät reaktiot. Huono – vaihdan kanavaa! Hyvä – tykkään! Paras – fanitan, haluan lisää! Sii o soo – hoh hoijaa.
     
    Ne kappaleet jotka menestyvät parhaiten testeissä, nostetaan VOIMASOITTOON. Kappaleet jotka keräävät huonoa palautetta pudotetaan soittolistalta.
     
    Testejä uusittaessa kanavalla soivat jo kertaalleen testatut kappaleet arvioidaan uudelleen. Jos menestys on edelleen hyvä, soitto jatkuu. Kappale soi niin kauan kuin se testaa hyvin.
     
    Vuonna 2016 Suomen soitetuin kotimainen kappale oli Juha Tapion “Jotain niin oikeaa”. Se soi kotimaisilla radiokanavilla yhteensä 8055 kertaa.
     
    Juha Tapio: “Jotain niin oikeaa” – 8055 radiosoittokertaa vuonna 2016. Kuva: Ville Juurikkala.
     
    Voimasoitto muovaa musiikkikäsitystämme?
     
    Mitä tällä tavalla rajusti voimasoitetun musiikin vahva ote isoista kuulijamassoista tarkoittaa yleisen musiikkikäsityksemme kannalta? 
     
    Voisiko se tarkoittaa että musiikillinen tajumme sopeutuu ja muovautuu tähän ääniympäristöön? Lopulta sen mukaiseksi? Opin tottumalla että tätä kevyt musiikki on. Tällaista sen kuuluu olla. Suomipoppia.
     
    Vai onko musiikillinen äänimatto jotenkin toisenlainen ympäristötekijä kuin vaikkapa sisäilman laatu tai ulkona vallitseva säätila? Ettei se lainkaan vaikuta… 
     
    Kaupallinen radio – kahden kauppa
     
    Suomalainen kaupallinen radiotoiminta on kärjistetysti sanottuna kahden ison toimijan välistä kilpailua. Kotimainen Sanoma ja sen omistama Nelonen Media ja saksalainen Bauer Media hallinnoivat kymmentä kahdestatoista valtakunnallisesta kaupallisesta radiokanavastamme. 
     
    Sanoma ja Bauer ovat virittäneet radiotoimintansa toimiviksi formaattiradioiksi joiden oppivuodet ovat ohi ja koneet käyvät. Toiminta on sujuvaa, ammattimaista, moderniin kuluttajatutkimukseen tukeutuvaa yleisösegmenttien tarkkaa miellyttämistä.
     
     
    Nelonenmedian ja Bauer Median radiokanavia (logojen koot likimääräisesti suhteessa kanavaosuuksiin)
     
    Radiotoiminta on Nelonen Medialle ja Bauer Medialle osa isompaa usean eri media-alustan palvelua. 
     
    Tässä kisassa Sanoma-konserni juoksee kierroksen edellä. TV-kanavat Nelonen, Liv, Jim, Hero. Printtimediat HeSa, IS, aikakauslehtiä. Radiopersoonien integrointia muuhun mediaan. Jaajo, Suomen presidentti 2036? Radiokanavien synkronointia muuhun mediaan. “Vain elämää” – tuhannen radiosoiton paikka. Artisti, lauo! Jos saat, haluat ja osaat tarttua mailaan.
     
    Toisaalla Bauer: Iskelmäfestivaalit ja -baarit, risteilyt ja bileillat. Siinä missä Nelonen on näkyvämpi, Bauer on kuuluvampi. Pienempinä yksikköinä, alueellisempana. 
     
    Radio Pooki – paikallistason menestyskummajaisuus. Tosi-Suomen aidoin rootskanava. Vuoden 2016 soitetuin kappale Pookilla? Jukka Kuoppamäki: “Sininen ja valkoinen”. Kuuleeko Pasila?
     
    Kaupallisten kanavien musiikkiprofiilit selkiytyivät 2016
     
    Vuosi 2016 oli mielenkiintoinen kaupallisten kanavien musiikkilinjojen uomiinsa asettumisen vuosi.  
     
    Syksyllä 2015 MTV Oy päätti kokonaan luopua radiotoiminnastaan ja möi kotimaisen kaupallisen radion ikonin Radio Novan Bauer Medialle. Bauer aloitti välittömästi kanaviensa musiikkiprofiilien uudistamisen.
     
    1. Iskelmästä Radio Suomipopin peilikuva. 
     
    Nelosen Radio Suomipop on ollut jo useamman vuoden huikea menestystarina. Heidän musiikillinen konseptinsa on yksinkertainen ellei idioottivarma: suomalainen haluaa kuunnella kotimaista suomenkielistä musiikkia. Piste. 
     
    Tämä on ollut  musiikintekijöiden ja tuottajien tiedossa jo vuosikymmeniä. Formaattiradioiden konsulteille näin yksinkertainen ajatus ja siitä syntynyt keskustelu on ollut kestoltaan liian lyhyt. Niin kauan kilpailijaa sai odottaa. Eli vasta nyt – toimittuaan jo toistakymmentä vuotta – Radio Suomipop sai menestyvää formaattiaan tarkasti seuraavan kilpailijan, Iskelmän. 
     
    Kuunteluosuudeltaan Iskelmä tulee selkeästi SuomiPopin ja Radio Novan takana. Onkin äärimmäisen mielenkiintoista seurata tämän esimerkin kautta main stream -popin todellista merkitystä radiokuuntelun volyymiin. 
     
    Onko musiikillinen hittiradio aina se radio joka myös kuulijoita vetää? Ylikorostetaanko musiikin painoarvoa? Ainahan toistellaan sitä kuinka musiikilla pidetään kuulija kanavalla. Mutta tuodaanko sillä myös lisää kuulijoita? Olisiko muullakin sisällöllä joku rooli?
     
    2. Radio Nova takaisin 1980/90-luvuille.
     
    Radio Nova on käsite. Mielikuva johon törmää vieläkin kun kaupallisten radioiden musiikillista linjoista puhutaan. Huolimatta siitä että kanavan musiikkia viriteltiin vuosien varrella (entisen musiikkipäällikkönsä Mikko Harjunpään johdolla) hyvinkin hienovaraisesti ja jopa kokeellisesti, mielikuva “radio-nova-matskua” jumittui musiikin harrastajien ja tekijöiden keskuuteen jonkinlaiseksi popiskelmän kädenlämpöiseksi keskiarvoksi. 
     
    Nyt Radio Nova on palannut rinta rottingilla juurilleen: Hall & Oates, Paul Young, Nick Kershaw (mikäköhän kappale?), varhainen Madonna tai Michael Jackson. Heart, Bruce Springsteen, REM. “Careless whisper”. 2000-luvun musiikki trimmattuna soimaan sujuvasti näiden retroklassikoiden rinnalla.
     
    Toimiva, musiikillisesti viihdyttävän kulkeva ja jopa omaperäinen linjanveto postpostmodernina aikana. 
     
    Mutta: uuden kotimaisen musiikin tekijälle kuin portsarin kämmen – ei oo tilaa! 
     
    Moderni kotimainen popiskelmä voi hyvin kaupallisilla radiokanavilla
     
    Toteutuneiden soittojen perusteella kaupalliset radiokanavat on helppo jakaa kahteen kastiin. Tämä havainnointi pelkistetysti ja kärjistetysti kotimaisen uuden musiikintekijän perspektiivistä.
     
    1. Ne  radiokanavat jotka voimasoittavat ja sitä kautta tekevät isoja kotimaisia pophittejä. Radio Suomipop, Iskelmä, Radio Nova, NRJ, YleX. (Ylestä lisää tuonnempana)
     
    2. Ne joiden musiikillinen profiili on pelkkä mielikuva mutta jonka avulla on helppo myydä tarkasti segmenttikohdennettua mainosaikaa. Radio Rock, Radio City, Loop, Radio Aalto.
     
    Rock? Radioiden viesti tuhansille suomalaisille treenikämpissään huhkiville nuorille kepittäjille: keksikää itse omat keinonne ja kanavanne jakaa huonoa ja epäkiinnostavaa musiikkianne. Meille kelpaatte kun olette keski-ikäisiä, keskityylisiä ja sopivasti kivoja. Että isikin voi tykätä.
     
    Hillittömin silmänkääntäjä kotimaisen musiikintekijän lasein katsottuna: Loop. Mielikuvamainonnassa kaikkien svägien suomipoppareiden iloinen kimppakiva. Toteutuneissa soitoissa: kotimaisuusaste 6 %. K-U-U-S-I prosenttia.
     
    Yhteenlasketusti, kaikki radiokanavat mukaan lukien, radiosoiton kotimaisuusaste on kuitenkin korkea. 
     
    Vuoden 2016 kaikkien radiokanavien soitetuimpien top 10 -listalla on 7 kotimaista kappaletta. Top 50:ssä 30 kotimaista biisiä. Top 100 -listan kaikista soittokerroista suomalaisen musiikin osuus on 40%. Tämä on erinomainen ja kannustava asia kotimaisen musiikintekijän kannalta.
     
    Selvää on että juuri kaupalliset kanavat tekevät ne isoimmat 2010-luvun suomihitit. Kun biisi pyörii kaikkein kovimmassa voimasoitossaan se saattaa soida eri kanavilla yhteensä kymmeniä kertoja päivässä. Niin että viikon aikana valtakunnallisia soittokertoja on vaikkapa kaksisataa. Vuoden aikana soittokertoja voi näin kertyä tuhansia. 
     
    Mikä musiikki ansaitsee näin valtavan toiston? Ansaitseeko mikään? Toisin: mikä musiikki testautuu kuulijoilla viikosta ja kuukaudesta toiseen näin erinomaisesti?
     
    Vastaus: aidosti ja oikeasti huippulaadukas 2010-luvun kotimainen iskelmä. Viihdyttävä, miellyttävä, koskettava, ajankohtaisesti soiva suomalainen laulu. 
     
    2015 top 3 
    Jari Sillanpää: “Sinä ansaitset kultaa”
    Sanni: “2080-luvulla” 
    Haloo Helsinki: “Kuussa tuulee”
     
    2016 top 3 
    Juha Tapio: “Jotain niin oikeaa”
    Vesala: “Tequila”
    Kaija Koo: “Siniset tikkaat”
     
    Millä eväillä tällaiset menestykset syntyvät?
     
    Talentin löytämistä ja kehittämistä. Paljon suunnittelua ja panostusta. Laadunvalvontaa laulunteon joka vaiheessa. Artistista ja tuotannollista heittäytymistä. Kärsivällistä tuotantoprosessin viimeistelyä. Ison yleisön sentimenton ja miellyttämisen, ei-ärsyttämisen tajua. Sitkeätä promotointia. Lisää promotointia. Momentumia. Vain elämää.
     
    Kaupallisilla kanavilla eniten soiva popiskelmällinen musiikkikenttä on kuin toimiva lähiruokaketju. Raaka-ainetuottajan, jalostajan, tukkukaupan ja jakelijan kommunikaatio toimii ja kauppa käy jouheasti. 
     
    Muille kuin modernin popiskelmän tekijöille tämän kentän viesti on tyly: You’re over and out.
     
    Vaihtoehtoja, onko niitä? 
     
    Isojen mediatalojen intresseissä ei vaikuta olevan pienempien musiikillisten yleisöjen aito huomioiminen. Yksittäisistä urban lifestyle -toimijoista löytyy kuitenkin pari vaihtoehtoa. 
     
    Basso – selkeästi profiloitunut, omapäinen, kekseliäs, jähmettyneistä rakenteista piittaamaton. Musiikillinen linjaus tiukka ja pitävä. Ahdas? Tukehduttava? Jos et ole elektroninen, et ole olemassa? 
     
    Basson Nost€ -projekti on uskomattoman freesi ja inspiroiva kädenojennus tekijöiden suuntaan. Ajattelua aivan uudella tasolla: radiokanava jakamassa apurahoja nuorille luoville taiteilijoille! Persaukinen nouseva kyky tarvitsee kipeämmin starttirahaa ja toteutusmahdollisuuksia kuin elitistisen kriitikon lässyttävää päänsilitystä nurkkapöydässä. 
     
    Radio Helsinki – kunnianarvoisa keski-ikäinen jonka soisi vanhenevan arvokkaasti. Musiikillinen linja mallia random. Enemmän kredibiliteettiä kuin laajaa musiikillista näkemystä. Muusikkojen ammattiliitto radiotoimijana on omaperäinen ajatus jonka soiva toimivuus jää myöhemmin kuultavaksi.
     
    Maaginen 25-44 v segmentti jyrää
     
    Maallikon silmiin kaupallisen radion virittäytyminen rahastusasentoon näyttää hiukan kramppiselta. 
     
    25-44 -vuotiaat on yleisösegmentti joka vaikuttaa olevan se ainoa oikea ja mahdollinen kannattavuuden lähde. Nykyiset kuusikymppiset täyttävät kuitenkin yllättävän paljon kaikenlaista kulttuuri- ja vapaa-ajan rientoa. 60’s revivaleita, turistikohteita, tavaratalojen asusteosastoja…. Heillä on rahaa ja he käyttävät sitä itseensä.
     
    Ilmeisesti on niin että tämän ikäryhmän kulutusvoiman kääntäminen radiomedian kielelle on liian vaikea tehtävä mediataloille. NRJ -ketjun Radio Nostalgia ja Radio Helmi (Sanoma) tätä ilmeisesti yrittävät. 
     
    Musiikillisesti Nostalgia on sujuva 1970-lukuinen kansainvälisiin hitteihin painottuva viihdyttävä äänilevykonsertti. Innostuneiden ja musiikillisesti rönsyilevän kirjavien alkuvuosiensa jälkeen ehkä jo hieman urautunut mutta linjaltaan selkeä. Aito sukupolvikokemus kuitenkin välittyy.
     
    Sum: kaupalliset radiot eivät tee kulttuurityötä tai sisällöllistä musiikkipolitiikkaa. Niiden tehtäväkään ei ole se. Niiden tehtävänä on säilyä taloudelllisesti hengissä. Tähän ne ovat kuluneiden parin vuosikymmen aikana löytäneet keinonsa. Hintana keskittyminen, musiikin keskiarvoistuminen.
     
    Soundi-lehti (toim. Teppo Vapaus) teki tammikuussa 2017 Nelonen Median musiikkipäälliköstä Mikko Koivusipilästä erinomaisen haastattelun. Koivusipilä on pragmaattinen huippuammattilainen ja haluaa olla avoin toimintatavoistaan. Samalla kun hän ihailtavan suorasanaisesti kertoo kaupallisten radioiden toimintalogiikasta musiikinkäyttäjinä, hän naulaa jokaisen ammatikseen musiikkia tuottavan A&R -henkilön keittiönseinään aakkosia:
     
    “Meidän ei kannata antaa aikaa sellaiselle artistille, jolla ei ole useita hyviä biisejä ja kunnollista urasuunnitelmaa.”
     
    Toisenlainen heijastus kaupalliseen popradioon. Katson maata etäältä. Viime vuosien kaikkein pidetyimpien laulujen tekijöinä ja esittäjinä nuoria, itsellisiä ja ammatinsa suvereenisti taitavia naisia. Vesala, Sanni, Elli Haloo. Lyyrikot Saara Törmä, säveltäjä-sanoittaja Maija Vilkkumaa. Mikä maa, mikä valuutta? Suomalaisen popkulttuurin viesti ajan ahdistavalle, kyyniselle ja misogyyniselle hengelle täysin vastakkainen! Jossain jokin menee oikein… 
     
    Ylen linjaukset antavat vielä odottaa itseään
     
    Saamme jatkuvasti lukea ja kuulla siitä kuinka Yleisradiota myllerretään. Puhutaan kustannustehokkuuksista, suurista kuluista, tehottomasta koneesta.
     
    Pyyteettömyksiä tämän asemasodan äärellä sopii vähintäänkin epäillä. Siksi kliseisiltä poliittiset poterot mattimeikäläisen silmiin näyttävät.
     
    Ajanmukaiset AV-tuotantorakenteet, uudenlaiset tekniset alustat, jatkuva digitaalisen miljöön päivittäminen. Kallista puuhaa, kyllä! 
     
    Onneksi musiikkipolitiikan sisällöllinen suunnittelu on näiden rinnalla erittäin edullista ellei täysin ilmaista toimintaa. Siihen meillä on varaa. Musiikkipolitiikan toteuttaminen ei ole rahasta kiinni.
     
    Kanavauudistuksia on tekeillä, myös radiokanavien osalta. Siihen saakka havainnoidaan olemassaolevia.
     
    Radio Suomi – diversiteettiä kasarityyliin
     
    Huolimatta kaupallisen radiokentän isosta kuunteluosuudesta Suomen yksittäisesti selvästi isoin radiokanava on Ylen Radio Suomi. Kaikkien tuntema puhe- ja mökkiradio. Uutiset, ajankohtaisohjelmat, valtakunnallinen iso koneisto. 18 alueradiota. Pääministerin kyselytunnit, luontoillat ja maailmanpolitiikan arkipäivät. Statusta. Valtavasti journalistista tietotaitoa ja resursseja. 
     
    Yle Radio Suomi, selvästi isoin radiokanavamme.
     
    Miten tämä megamuskeli kuuluu musiikillisena näkemyksenä? Mikä on Radio Suomen musiikkipolitiikka? Mikä siellä soi ja miksi? 
     
    Kanavaa ja musiikkia sen sisällä kuunnellessa tulee hämmentynyt ja ristiriitainen olo. Hyvin ristiriitainen.
     
    Monipuolista vai sekavaa? 
     
    Radio Suomi soittaa musiikkia selvästi monipuolisemmin kuin kaupalliset radiokanavat. Myös sen kotimaisuusaste on ilahduttavan korkea. Radio Suomi soittaa lisäksi paljon musiikkia joka muuten jäisi kokonaan kotimaisilla radiokanavilla kuulematta – pienempien levy-yhtiöiden ja vähemmän tunnettujen artistien tuotantoa. Ei niin ilmeisiä superhittejä. Hyvä näin.
     
    Myös Radio Suomella on oma, hieman erikoislaatuinen soittolistauskäytäntönsä. 
     
    Teoriassa mekanismi on sama kuin kaupallisilla. Tuottavat yhtiöt esittelevät uutuksiaan, myös pienempiä toimijoita kuunnellaan, esitellyistä pieni osa äddätään, voimasoitto alkaa, ja sitten loppuu. Ihan kuten kaupallisillakin.
     
    Voimasoittoa, kyllä. Ei sitten kuitenkaan. Ehkä jonkinlaista “toistosoittoa”. Soittokerrat eivät yllä lähelläkään kaupallisten kanavien määriä. Kaikki äänitteitä tuottavat levy-yhtiöt tietävät että Radio Suomi ei todellisia isoja nykyhittejä tee. 
     
    Toistoa kuitenkin on. Siinä missä iso kaupallinen radiokanava sahaa ykköshittiä yli tuhat kertaa vuodessa, Radio Suomen voimasoitossa sama kappale soi kymmeniä kertoja vuodessa. Radio Suomen voimasoittokaari on lisäksi selvästi lyhyempi kuin kaupallisilla kanavilla.  
     
    Mikä on tämän lite -voimasoiton tarkoitus? Tai sen todellinen yleisöresonanssi? Se että kappaleita soitetaan useita kertoja päivässä, päivästä toiseen perustunee siihen että kuulijat oikeasti haluavat kuulla näitä kappaleita niin usein? Toimitettujen asia- ja puheohjelmien lomassa, kaksi-kolme kertaa päivässä.
     
    Vaikka kuinka pohdin en osaa keksiä Radio Suomen soittolista/voimasoitto -politiikalle yleisönpalvelullista aspektia. Ei vaan kykene.
     
    Radio Suomen vuoden soitetuin kappale 2016: Eini: “Draamaa”.
     
    HS-toimittaja Mari Koppinen kokee saman tunteen kesälomapäänsärkynään kesäkuussa 2016: 
     
     
    Tämä ei ole kritiikkiä siihen MITÄ Radio Suomessa soi – vain siihen MITEN se soi.
     
    Miksei kansallisen ei-kaupallisen ison yleisösegmentin radiokanavan musiikki voisi soida kaleidoskooppimaisena monivärisenä jatkuvasti muuntuvana spektrinä? Vapaana, viihdyttävänä, rullaavana flowna. Ammattitaitoisesti valittua kaikenlaista musiikkia, yleisön ikärakenteen muistaen. Rennosti. Vaihtelevasti. Ilman kaupallista painetta (sic!). Ilman “voimasoittoa”.
     
    Mikä tämän estää? Väärä vastaus: kuulija katoaa kanavalta. Tämähän on se ilmeisin ja apteekinhyllyltä tuleva selitys. Oikea vastaus: vuosikymmenten taakse jämähtänyt 1970/80 -lukuinen rockjournalistinen tapa mieltää kevyt musiikki. 
     
    Tämä ajattelu arvottaa musiikin kategorisoimalla ja museoimalla. 
     
    Kantri siellä, blues täällä, afroamerikkalainen rytmimusiikki tuolla. Täällä eurooppalainen musiikki, tuolla elokuvasävelmät.  Suomalainen kansanmusiikki – POIS! Kerrataas pojat taas mitä brittilistoilla soikaan 60-luvulla… tai no, 70-luvulla. Onkohan missään muussa maailman maassa jaettu niin paljon yksityiskohtaista tietoa menneiden vuosikymmenten kansainvälisistä levymyyntitilastoista kuin Suomessa? 
     
    Ja päiväsaikaan, sen laadukkaan journalismin väliin, kaikilla alueilla, kautta maan: soittolistaa. Tätä meidän omaa. 
     
    Joskus ajattelin että Radio Suomi on musiikillisesti aivan ylivoimainen kotimainen musiikkiradio jos se ymmärtää syvällisesti suomalaisen iskelmän. Sen todellisen musiikillis-sentimentaalisen ja sosiaalisen luonteen.
     
    Iskelmä ei ole musiikkityyli. Se on kulloisenkin ajan suosituinta musiikkia. Schlager. Iskusävelmä. Hitti. Iskelmä on ajan tunteellinen kiteytymä ja kuumottava mielentila. Suomalainen kaiho. 
     
    Radio Suomen käsitys iskelmästä on jonkinlainen musiikillinen menneisyyden ja nykyisyyden hypoteettinen välitila. Omatekoinen toiviotila jossa soi musiikkityyli nimeltä iskelmä, sekoitus lavatansseissa soitettavaa musiikkia ja päivänpoppia. Jota kuuntelee kuvitteellinen matti-ja-maija-meikäläinen. Ehkä. Mutta ei sitten kuitenkaan.
     
    Talo täynnä huipputoimittajia
     
    Tilanne on nurinkurinen. Ylellä on resursseja ja valtavasti tietotaitoa. Kanavalla on paljon kuulijoita ja aivan varmasti potentiaalia vielä enempäänkin. Radio Suomen musiikkitoimittajissa on häkellyttävä määrä oivaltavaa ja huippuammattilaista väkeä. Susanna Vainiola. Pekka Laine. Toimittajuutta joka on “way beyond” yksisilmäisen hyvä musiikki – huono musiikki – kategorisointi -ajattelun. Näkemyksellisyyttä.
     
    Keski-ikäinen ja vanhempi kuulijakunta odottaa tulevia kanavauudistuksia mielenkiinnolla. On lupa odottaa hyvää. TV:n puolella Yle Teema on briljantti toteutuma sisältösuunnittelun näkemyksellisyydestä, tae laadusta. Milloin saamme vastaavanlaista kevyelle musiikille Yleisradion radiokanavilla?
     
    YleX – paljon valoa tunnelin päässä 
     
    Yleisradion nuoren yleisön radiokanava on 15-25 -vuotiaille suunnattu YleX. Erittäin mielenkiintoinen tapaus juuri tällä hetkellä.
     
    Havainto: isoin ja kiinnostavin kotimainen radiohaaste ei ole keski-ikäisille suunnatun MOR-radion kannattavuus tai toimivuus vaan se onnistuuko Yleisradio luomaan YleX:stä aidosti modernin multimedia-alustan 15-24 -vuotiaille suomalaisille. Palvelun joka on kartalla nuoremman yleisön kulutustottumuksista tarjoten heille laadukasta sisältöä, heitä ei-idiootteina pitäen. 
     
    Nuorten tapa käyttää AV-medioita on kokonaan toisenlainen kuin keski-ikäisen tai vanhemman väestön. Tämä näkyy myös kuulijatilastoissa.
     
     
    14-vuotias ei odota milloin okuluukkaisen tai bluesministerin lähetys radiossa alkaa eikä hän kuuntele radiokanavaa passiivisena taustamattona (työpaikat, odotushuoneet). Hän kaivaa kiinnostavaa sisältöä luureihinsa aina silloin kun itsestä siltä tuntuu. Koko ajan. Sosiaalisesta mediasta, suosituksina kavereilta. Suoratoistopalvelut, pelit, random applikaatiot, nettiradiot, radiot.
     
    YleX rekrytoi kesällä 2016 musiikkipäällikökseen Tapio “DJ Orkidea” Hakasen. Se oli heille onnenpotku. Jos jonkun niin hänen avullaan YleX:in teknis-logistis-sisällöllinen boostaus voisi onnistua. Ja jos jollakin niin Yleisradiolla on varaa tätä erittäin haasteellista tehtävää yrittää. 
     
    Hakasen aiemmat työtehtävät digialustojen parissa niiden kaikkein terävimmällä huipulla (Nokia, Microsoft) ja pitkä historia modernin tanssimusiikin aktiivisena ja noteerattuna artistina on hyvä ja erittäin potentiaalinen kombinaatio vaativaan urakkaan. 
     
    Aiempi YleX poti mammuttitautia leikkiessään kaupallista nuorisoradiota ilman todellista taloudellista painetta. Musiikillinen besserwisserismi kukki, musiikintekijöiden kannalta hieman traagisellakin tavalla. 
     
    Nopeissa musiikillisissa trendimuutoksissa poukkoillessaan kanava pyyhkäisi kuin ohimennen kartaltaan joitakin suomalaisia nuoria syvälle koskettavia musiikillisia genrejä. Raskas rock. Ei mediaseksikästä, totta. Suomalaisiin nuoriin yhä edelleen kolahtavaa, totta.
     
    Hakanen on persoonaltaan ei-egomaaninen ja avarakatseinen. On vaikeaa kuvitella etteikö hän noteeraisi kaikkea mahdollista eläväistä uutta kotimaista musiikkia. YleX:in suunnanmuutos antaa tuleville uusille nuorille musiikintekijöille valoisan lupauksen.
     
    Spotifyta kuratoidaan kuin popradiota
     
    Radiokanavien nuorin aktiivinen yleisö on siirtynyt kuuntelemaan musiikkiaan yhä enemmän suoratoistopalveluihin. Äänitemyynnin tulonmuodostuksen muututtua korreloimaan suoraan suoratoiston toteutunutta käyttöä (kuinka paljon musiikkia striimataan = niin paljon se tuottaa) on koko ääniteala seurannut sinne heidän perässään. 
     
    Markkinajohtaja Spotifykin ymmärtää tämän ja haluaa nyt kaikin keinoin pitää nämä hyperaktiiviset kuulijat “kanavauskollisina”.
     
    Miten? Tekemällä käyttöliittymän mahdollisimman yksinkertaiseksi, helpoksi ja palkitsevaksi käyttää. Soittolistoin. Testaamalla. Tai pikemminkin: seuraamalla.
     
    Some- ja applikaatiomaailmassa käyttäjän ja käytön seuraamisen tarkkuus kulkee aivan eri sfääreissä kuin enemmän tai vähemmän likiarvoisten ja sinne-päin kuulijatutkimusten teettäminen radioiden keskivertokuulijoilla. 
     
     
    Hieman brutaalimmin ja lähempää. Spotifyn parametri SKIP RATE = milloin, kuinka usein kappaleen kuuntelu keskeytetään. Useammin kuin jatketaan kuuntelua loppuun asti? Lue: poistetaan soittolistoilta.
     
    On vaikeaa kuvitella että nuori striimikuuntelija tekisi kovin paljon tutkimustyötä mitä hän popittaa. Spotifyssa on valtava määrä musiikkia. Kuin korttelin kokoinen musiikkikirjasto jossa on kaikki maailman musiikki. Uutuuksia tulee joka hetki lisää. On kohtuutonta olettaa että kukaan käyttäjä ehtisi niitä kaikkia tutkia.
     
    Tähän väliin avuksi tulee Spotify Finland Oy.
     
    Suomessa Spotifyn soittolistojen tekemisestä vastaa entinen Voice- ja Radio City -kanavien musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari. 
     
    Mäntysaari päättää miten uutuudet presentoituvat suomalaisen Spotify-käyttäjän etusivulle. Spotify-kuraattorin vertaaminen radion musiikkipäälliköön ei ole ontuva. Mäntysaarella on valtaa siihen minkälainen uutuussinglen startti ja elinkaari on – ja ääniteala tietää sen. Mäntysaari palkittiin viime vuonna Musiikki & Media -messujen Industry Awards -gaalassa Vuoden Musiikkipäällikkö -tittelillä.
     
    Spotify on fantastinen jukeboksi. 
     
    Oma käyttötapani:  
     
    Seuraan suomalaiselle yleisölle tarjoiltavaa popuutuusvirtaa NEW RELEASES -valikosta. Joskus kurkkaan mitä ja millä priorisoinneilla Jussi Mäntysaari haluaa uutuuksia kuunneltavan soittolistoilta “Uuden musiikin lista” , ”Nousussa” tai “Kovimmat hitit juuri nyt”. CHARTS -valikosta seuraan pophittien kilpajuoksua “Finland TOP 50” -listalla. Marginaaliset somessa reagoidut (tämä on hieman epämääräinen oletusarvo) biisit löytyvät “Finland Viral 50” -listalta. Lika-Aki.
     
    Jos en tekisi Spotifyssa minkäänlaista muuta musiikillista window-shoppingia luulen että lopettaisin popmusiikin kuuntelemisen siihen paikkaan. Niin homogeenista 13-24 vuotiaalle hevijuuserille käyttäjäystävälliseksi tehty tarjonta (lue: Spotify-kanavan voimasoitto) on.  
     
    Kuratointi palvelee tehokkaasti asiakaskunnan kuumaa ryhmää, kyllä. Mutta onko näin intensiivinen feedback-ilmiö lopulta parhaaksi bisneksellekään? Kyllästetäänkö koneen polttoainetta niin paksuksi että se jossain vaiheessa hyytyy? 
     
    Entä mitä tämän tyyppinen ruokalistalla-vain-burgeria -menu tehnee suuren nuoremman yleisön ymmärrykselle musiikista ylipäänsä? Tai erityisemmin, suomalaisen 12-vuotiaan käsitykselle popmusiikista? Mitä välii? Annamme yleisölle sitä mitä se haluaa…
     
    56-vuotiaana miehenä en ole tämän välineen avainkuluttaja ja siksi epäkiinnostava systeemille. Go get me coat? Ei, en halua poistua kanavalta!
     
    Siirryn kuratoitavaksi sinne mistä voisin kenties löytää musiikillista uteliaisuutta, asiantuntemusta, erilaisuuksia. Ulkomaiset verkkolehdet. Muut kulttuurit. Listaan kymmeniä itselle uusia, toimittajien ja entusiastien ylistämiä artisteja ja levyjä. 
     
    Takaisin Spotifyhyn. Löytöjä tsekkaamaan. Totta, totta: maailmassa tehdään koko ajan uutta, mielenkiintoista, vaikka-minkä-tyylistä ja -kuuloista musiikkia! Spotify, I Love You!
     
    Pointti: Spotify ei ole sattumalta käyttöliittymältään sellainen kuin se on. Sitä kuratoidaan maksimaalisesti sen aktiivisimman käyttäjäkunnan kuluttajakäyttäymisen mukaiseksi. Kuratoinnin dynamiikka on kaupallisen radion soittolistojen dynamiikka.
     
    Parasta: synnyttää myös yllätyksellisiä, aitoja nuoren yleisön hittejä ilman portinvartijoita ja päälliköitä. Positiivinen somereaktio.
     
    Huippua: sisältää vain-taivas-rajana -määrän musiikkia.
     
    Radiopop keskittynyttä mutta ei monopolisoitunutta
     
    Kuten äänitemyyntikin, radioissa soiva musiikki on tuotannollisesti keskittynyt pääasiassa kolmelle isoimmalle levy-yhtiöllemme. Warner, Sony, Universal. 
     
    Kotimaisen musiikin suhteen Warner on ylivoimaisen suvereeni toimija. Sen osuus radiokanavilla soivasta suomalaisesta musiikista huitelee 50% kieppeillä. Kuin edeltäjänsä Fazer ennen muinoin, warnerilaiset tajuavat miten yksinkertaisesti suomitähteys muodostuu. Ensin kiinnostava persoona ja ääni, sitten iskelmällinen biisi.
     
    Mutta toisin kuin puhtaasti myynnisillä kriteereillä isoja radiohittiartisteja osataan tehdä ja tuottaa myös pienemmissä yhtiöissä. 
     
    Avainsanoja: oman substanssin taju, pitkäjänteisyys. Esimerkkejä: Apulanta, Juha Tapio, Elastinen.
     
    Juha Tapio, Suomen Radiokuningas 2016. 
     
    Pitkäjänteistä ja sitkeää A&R -työtä veteraanituottaja Pekka Ruuskan johdolla. Ruuska ensin talentin löytäjänä ja kehittäjänä Warnerilla. Tämän jälkeen artistin iso riskinotto ja siirtyminen A&R -managerinsa mukana tämän uuteen vastaperustettuun pienlevy-yhtiöön (Kaiku Recordings). Kaitaa polkua eteenpäin. Ydinviestin jatkuvaa selkeyttämistä – “sinun vuorosi loistaa”. Tuotannon korkea taso ja vaihtelevuus. Pitkäjänteinen yleisökontaktin luominen säännöllisellä ja vaihtelevalla keikkailulla. Vain elämää. Bingo. 
     
    Briiffikourussa särmät pyöreiksi – vaikuttaako radioiden musiikkipolitiikka musiikintekijöihin?
     
    Onnistuneen radiohitin tekeminen on musiikintekijöille selkeä briiffi. Lillukanvarsiin ei pidä kompastella. Täytyy kiihdyttää, viihdyttää ja joka hetki miellyttää.
     
    Artisti ja tuottaja tarjoavat sopivan iskelmällisiä biisejä. Levy-yhtiön A&R-manageri hyväksyy ja markkinointiväki tyylittelee. Radion musiikkipäällikkö tunnistaa sopivuuden kanavalle. Kuulija ei ärsyynny. Koko ketju peukuttaa.
     
    Joillekin radiopopin tekeminen on luontevampaa kuin toisille. Kolmikymppinen poptuottaja on nälkäinen ja hänen parikymppinen artistinsa liekeissä. Uraansa lisähappea pumppaava jo etabloitunut artistipersoonallisuus pyöristelemässä särmiään radio- tai striimihitin toivossa on taas hieman haikeampaa kuultavaa.
     
    Joskus alan ammattilaisia kuunnellessa on tullut olo kuin heidän olisi ikäänkuin pakko pusertaa itsestään tätä levy-yhtiöiden heiltä tilaamaa “huttua”. Olen kuunnellut näitä kyynisyyksiä iskelmätuotantojen varsilta 1980-luvun alusta asti. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Ne tekee jotka tekee. Kaikkein isoimpien menestysten takana on kuitenkin aina aito intohimo ja rakkaus lajiin.
     
    Ympäristöön voi sopeutua mukautumalla siihen mutta sitä voi myös yrittää muuttaa. Mitä enemmän samanlaista tarjontaa, sen enemmän potentiaalista kysyntää erilaisuudelle. 
     
    Vallitsevassa tilanteessa on hieman haasteellista nähdä tulevia vaihtoehtoja. Ei ehkä lopulta niinkään siksi että tuotantokoneistot tai radiokanavat olisivat menetetty peli. Alternative -tekijöitä ei vaan tunnu oikeasti kiinnostavan haastaa nykyistä establimenttiä. On mukavampaa olla omana vajavaisena itsenään pienessä hyväksyvässä porukassa  kuin timmiksi valmennettuna tähtikokelaana kisaamassa koko kansan tuomiosta. 
     
    Edellinen punkaalto eli suomiräpin toinen ja kolmas tuleminen 2000-luvun alusta  teetti nykyisen räpiskelmämme, 2010-luvun main streamin. Cheek kuin Yö, Elastinen kuin Danny, Teflon Brothers kuin Frederik. Mikä on seuraava undergroundista kasvava main stream -trendi? Tuleeko sitä? 
     
    Saisinko muutaman paketin musiikillista nyhtökauraa!
     

    Riku Mattila

    Kirjoittaja on muusikko, tuottaja ja SibeliusAkatemian “Kevyen musiikin taiteellinen tuottaminen” -kurssin opettaja. Vuoden Tuottaja -Emma 1986, 1987, 2008. Kymmenen vuoden kokemus kotimaisen musiikin vastaavana tuotantopäällikkönä Isossa Levy-yhtiössä. Elvis ry:n hallituksen jäsen keväästä 2016. 
     
     
     
     
     
     

    Musiikin edistämiseen 1 223 000 euroa

    Julkaistu

    Taiteen edistämiskeskus tukee monimuotoisia musiikkihankkeita ja tapahtumia eri puolella Suomea. Avustuksia jaettiin yhteensä 693 000 euroa. Musiikkitoimikunta jakoi kohdeapurahoja 530 000 euroa. Apurahan sai noin sata muusikkoa tai työryhmää, joukossa lukuisia yhtyeitä.

     

    Kohdeapurahoilla järjestetään muun muassa konsertteja ja kiertueita. Apurahasummat vaihtelivat 1 400 eurosta 15 000 euroon. Muusikko Anna Eriksson sai 13 000 euron apurahan M-taideteokseen, jonka äänimaailman ja visuaalisen puolen hän luo itse. Hän myös laulaa, säveltää ja sovittaa musiikin. Markus Nordenstrengin ja Tuomo Prättälän Tuomo & Markus -yhtyettä musiikkitoimikunta tukee 15 000 eurolla. Yhtye julkaisee debyyttialbuminsa Dead Circles Pohjois-Amerikassa, Englannissa ja Irlannissa. Kohdeapurahan sai 99 muusikkoa tai työryhmää. Hakijoita oli 364.

    Erityisavustuksia jaettiin muun muassa ooppera- ja konserttituotantoihin, musiikkitapahtumiin, -leireihin ja kansainvälistymishankkeisiin. Avustuksen sai 80 yhteisöä 165 hakijan joukosta.

    Valtion musiikkitoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista.

    Lisätietoja: Hanna Susitaival, erityisasiantuntija, hanna.susitaival@taike.fi, p. 0295 330 910

     

    Erityisavustukset, yhteensä 693 000 euroa

    Ahlmanin koulun Säätiö sr, Orivesi, 10000 €

    Nuorison orkesterikurssin järjestämiseen

    Annamaija Music Company Ky, Tampere, 5000 €

    Osuma Ensemblen projekteihin vuonna 2017

    BarokkiKuopion kannatusyhdistys ry, Kuopio, 3000 €

    BarokkiKuopio 2017 -festivaalin järjestämiseen

    Disco Ensemble Decibels Oy Ltd, Helsinki, 25000 €

    Disco Ensemblen kansainvälistymishankkeeseen 2017

    Hangon Musiikkijuhlat ry, Helsinki, 5000 €

    Hangon Musiikkijuhlien järjestämiseen

    Heinäveden Musiikkipäivät ry, Joensuu, 7000 €

    Heinäveden musiikkipäivien järjestämiseen

    Helsingin Jazz-utopia ry, Helsinki, 5000 €

    We Jazz 2017 -festivaalin järjestämiseen

    Imatra Big Band ry, Imatra, 12000 €

    Big Band kesäkurssin järjestämiseen 2017

    Joensuun Musiikkijuhlat ry, Joensuu, 5000 €

    Joensuun Musiikkijuhlien järjestämiseen 2017

    Jumu ry, Hamina, 3000 €

    Juuan musiikkileirin ja Juuka jatsaa -festivaalin järjestämiseen

    JuuriJuhla-RotFest -yhdistys ry, Espoo, 7000 €

    JuuriJuhla-RotFest kansanmusiikkitapahtuman järjestämiseen

    Kaamospelit yhdistys ry, Vantaa, 2500 €

    Vantaan kansanmusiikkikonserttien järjestämiseen

    Kaustisen Evankelisen Opiston Kannatusyhdistys ry, Kaustinen, 10000 €

    Näppärikurssin järjestämiseen

    Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kokkola, 12000 €

    Kälviän musiikkileirin järjestämiseen

    Koko Jazzin Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 22500 €

    Jazz-konserttien kustannuksiin

    Kotka Jazz ry, Kotka, 1500 €

    Jazz-konserttien palkkioihin

    Kotkan Nuoret Jouset ry, Kotka, 2000 €

    Uuno Klami- lasten ja nuorten jousisoitinleirin järjestämiseen

    Kuopion kaupunki, Kuopio, 12000 €

    Nilsiän musiikki- ja tanssileirin järjestämiseen

    Lauluntekijäyhdistys Kertsi ry, Helsinki, 4000 €

    Klubisarjan ja koulutuksen järjestämiseen

    Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriyhdistys ry, Keuruu, 10000 €

    Keuruun musiikkileirin palkkioihin

    Meri-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry, Helsinki, 3000 €

    Big Band- ja bändileirien järjestämiseen

    Musiikkia! Ruovesi ry, Ruovesi, 7000 €

    MusiikkiaRuovesi-festivaalin järjestämiseen

    Musiikkiopisto Juvenalian kannatusyhdistys ry, Espoo, 2000 €

    Kamarimusiikkikilpailun järjestämiseen

    Musiikkiyhdistys pro Sommelo ry, Kuhmo, 5000 €

    Kansanmusiikin koulukonserttikiertueeseen

    Musikaliska sällskapet I Åbo rf – Turun Soitannollinen Seura ry, Turku, 10000 €

    Turun XIII sellokilpailujen järjestämiskuluihin

    Norpas ry, Taalintehdas, 6000 €

    Norpas-festivaalin järjestämiseen

    Nurmeksen Kesäakatemian Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 8000 €

    Nurmeksen Kesäakatemian ja konserttien kustannuksiin

    Nykymusiikkiseura Lokakuu ry, Oulu, 14000 €

    Uuden Musiikin Lokakuu -nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen

    Nylkky Oy, Helsinki, 8000 €

    Erinin akustiseen kiertueeseen ”Ilman rihmankiertämää”

    Osuuskunta Vinde, Kemiö, 2500 €

    Kiilan Äänipäivien järjestämiseen

    Panu Savolainen Music Oy, Helsinki, 4500 €

    Panurama-klubien järjestämiseen

    Pohjois-Karjalan musiikkiyhdistys ry, Joensuu, 10000 €

    Musiikkileirien järjestämiseen

    Pop & Jazz Konservatorion Säätiö, Helsinki, 14000 €

    Popjazz-leirin järjestämiseen

    Popkatu-yhdistys ry, Joensuu, 3000 €

    Joensuun Popkatu-festivaalin musiikkiohjelman kehittämiseen

    Porin Ooppera ry, Pori, 40000 €

    Aulis Sallisen Ratsumies-oopperan tuotantoon

    Punavuoren kamarimusiikkiyhdistys ry, Helsinki, 5000 €

    Sana, sävel ja kuva -tapahtumasarjan järjestämiseen sekä kaupungin resitaalikulttuurin elävöittämiseen

    Puolangan tanssimusiikin ystävät ry, Puolanka, 2000 €

    Puolangan bändileiriviikon järjestämiseen

    Raudaskylän Kristillinen Opisto ry, Ylivieska, 10000 €

    Raudaskylän Soivan Kesän mestarikurssien, musiikkileirien ja musiikkikurssien järjestämiseen

    Rääkkylä Folk yhdistys ry, Rääkkylä, 8000 €

    Kihaus Folk 2017 -festivaalin esiintyjien palkkioihin

    Savitaipale soi ry, Savitaipale, 7000 €

    Savitaipale Soi 2017 -tapahtuman järjestämiseen

    Savonlinna Camerata ry, Savonlinna, 5000 €

    Savonlinna Camerata -kamariorkesterin juhlakonsertteihin

    Savonlinnan Musiikkiakatemian kannatusyhdistys ry, Savonlinna, 8000 €

    Mestarikurssien ja konserttisarjan järjestämiseen

    SOLI, Soitinmusiikkiliitto r.y., Helsinki, 10000 €

    Valtakunnallisten musiikkileirien järjestämiseen

    Sonkajärvi Soi ry, Sonkajärvi, 2000 €

    Sonkajärvi Soi -musiikkifestivaalin konserttisarjan järjestämiseen

    Suomalainen Kamariorkesteri ry, Helsinki, 8000 €

    Nuorisoakatemian sekä konserttien ja projektien kustannuksiin

    Suomen Alttoviuluseura ry, Helsinki, 5000 €

    Tampereen valtakunnallisen alttoviulukilpailun järjestämiseen

    Suomen Big Band -yhdistys ry, Imatra, 5000 €

    Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailun järjestämiseen

    Suomen musiikkikasvatusseura-FISME ry, Jyväskylä, 4000 €

    Musiikkikasvatuksen projekteihin

    Suomen Nokkahuiluseura ry, Helsinki, 1500 €

    Nokkahuilukonsertin ja soitinnäyttelyn järjestämiseen

    Suomen Solistiyhdistys ry – Finlands Solistförening rf, Helsinki, 8000 €

    Solistiyhdistyksen konserttitoimintaan

    Sysmän Suvisoitto ry, Sysmä, 3000 €

    Festivaalin taiteilijapalkkioihin

    Sävellyspaja-yhdistys ry, Helsinki, 1500 €

    Sävellysmestarikurssin ja workshopin kustannuksiin

    Sääksmäki Soi! ry, Valkeakoski, 1500 €

    Sääksmäki Soi! -musiikkipäivien järjestämiseen

    Sointi Jazz Orchestra ry, Helsinki, 10000 €

    Sointi Jazz Orchestran Suomen kiertueeseen

    Suomen Big Band -yhdistys ry, Imatra, 6000 €

    Uuden suomalaisen pedagogisen big band -musiikin sävellystilaukseen säveltäjiltä Antti Rissanen, Velimatti Halkosalmi, Tuomas J. Turunen ja Janne Vihavainen

    Taite ry, Helsinki, 15000 €

    Neijonnälkä-näyttämöteoksen tuotantokuluihin

    Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry, Tampere, 5000 €

    Liikunnallisiin musiikkikursseihin

    Tampereen kaupunki, Tampere, 10000 €

    Songbridge-leirin ja -konserttien kustannuksiin

    Tampereen Pianoseura ry, Tampere, 1500 €

    Tampereen pianoleirin 2017 järjestämiseen

    Tampering ry, Tampere, 2000 €

    Tampering-nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen

    The Finland Chapter of the American Guild of Organists ry, Helsinki, 3000 €

    Edustustehtävään kansainvälisessä konferenssissa

    Turku Jazz Orchestra ry, Turku, 22500 €

    Konserttien kustannuksiin ja hankkeisiin

    Turun Kitaraseura ry, Turku, 1500 €

    Turku Guitar Festival 2017 -tapahtuman järjestämiseen

    Turun musiikkijuhlasäätiö, Turku, 50000 €

    Karl-Mueller Berghausin Die Kalewainen in Pochjola -oopperan maailmankantaesityksen tuotantoon

    Vanhan musiikin lauluyhtye Punctum ry, Rovaniemi, 5000 €

    Piae Cantiones -laulukokoelman kokonaisesitykseen

    Vasa baroque rf, Vaasa, 10000 €

    Utgifter i samband med framförande av barockopera

    Viitasaaren kesäakatemia ry, Viitasaari, 7000 €

    Kesäakatemian järjestämiseen

     

    Kohdeapurahat, yhteensä 530 000 euroa

    Ahoniemi Aleksi, Helsinki, 2500 €

    Oktaavimandoliinin ostoon

    Annala Marko, Tampere, 4000 €

    Mokoma-yhtyeen uuden materiaalin sävellys, sanoitus ja sovitus sekä sävellys- ja sanoitustyö muille artisteille

    Björkenheim Raoul, Helsinki, 15000 €

    Till arbetsgruppen Raoul Björkenheim eCsTaSy för att producera en CD skiva

    Borgman Inkeri, Helsinki, 8000 €

    Työryhmälle Tango Alakulo -teoksen orkestrointiin

    Camus Helmi, Helsinki, 5000 €

    Työryhmälle Ilo Ensemble -yhtyeen levyn harjoittelemiseen sekä tuotanto- ja painatuskuluihin

    Carlberg Frank, Helsinki 6000 €

    Big Band CD-levyn tuotantokustannuksiin

    Eriksson Anna, Uusikaupunki, 13000 €

    M-taideteoksen musiikin säveltämiseen, sovittamiseen ja tuotantotyöskentelyyn

    Eskola Jukka, Helsinki, 4000 €

    Jukka Eskola Soul Trion toimintaan 2017

    Fredriksson Jussi, Espoo, 5000 €

    Flame Jazz Messengers -yhtyeen sovitus- ja sävellystyöhön

    Grönfors Hilja, Lahti, 3000 €

    Luovaan sävellystyöhön romanimusiikin alalla

    Haapamäki Hanna-Kaisa, Espoo, 5000 €

    Työryhmälle Bravade-nokkahuilukvartetin promovideon toteuttamiseen

    Haavisto Joonas, Helsinki, 4000 €

    Sävellystyöhön ja yhtyetoimintaan

    Hakola Riikka Johanna, Raasepori, 4000 €

    Työryhmälle Mirages-teoksen musiikin harjoittamisen ja valmistamisen kuluihin

    Hannikainen Heili, Tampere, 2000 €

    Työryhmälle Jouni Kaipaisen muistokonsertin järjestäminen

    Hartikainen Jarkko, Helsinki, 5000 €

    Sävellystyöhön ja materiaalikustannuksiin

    Hedlund Linda, Helsinki, 2000 €

    Musiikkia Cervantesin maailmasta, työskentelykustannuksiin

    Heinonen Ilkka, Helsinki, 5000 €

    Työryhmälle Ilkka Heinonen Trion toimintaan

    Henriksson Marianna, Helsinki, 2000 €

    Työryhmälle Seikkailijan sinfoniat -konsertin toteuttamiseen Helsingissä ja Tampereella

    Hiedanniemi Janne, Helsinki, 6000 €

    Työryhmälle kouluissa toteutettavaan ”IHAN OMA JUTTU – Musiikkiteknologia luovuuden tukena” -hankkeeseen

    Hirvelä Jouni, Helsinki, 3000 €

    Konserttikappaleen säveltämiseen nokkahuilulle ja orkesterille

    Hirvonen Anselmi, Vantaa, 3000 €

    Taiteelliseen työskentelyyn ja ulkomaisiin opinto- ja työnhakumatkoihin

    Hirvonen Päivi, Helsinki, 3000 €

    Työryhmälle Okra Playground -yhtyeen toisen albumin äänityskuluihin, levynjulkaisukiertueen järjestämiseen sekä siihen liittyviin laitehankintoihin

    Hohti Markus, Espoo, 4000 €

    Sellisti Markus Hohti – elektroniikkalaitteiden hankinta vuonna 2017

    Holkko Markus, Helsinki, 5000 €

    Linear John -artistin uraan panostamiseen ulkomailla ja kotimaassa ja artistin toisen levyn tuottamiseen

    Holma-Inkinen Juuli, Rovaniemi, 7000 €

    Työryhmälle Kaamos-kvartetin työskentelyyn ja sävellystilaukseen

    Hyväluoma Tero, Helsinki, 5000 €

    Työryhmälle Tero Hyväluoma Frost 5 levyn julkaisuun ja kiertueeseen

    Hyytinen Tommi, Lohja, 4000 €

    Soiton ydin -käyrätorvensoitonoppikirjan käännöstyöhön englannin kielelle

    Häkkinen Aapo, Helsinki, 10000 €

    Klavikordin hankintaan

    Ikonen Aili, Helsinki, 8000 €

    Työryhmälle levyntekokustannuksiin ja muusikoiden studiotyöskentelyyn

    Ikonen Kari, Helsinki, 5500 €

    Työryhmälle Kari Ikonen Trion toimintaan

    Innanen Mikko Aleksi, Helsinki, 4000 €

    Mikko Innanen 10+ -orkesterin toimintaan 2017

    Jauhiainen Ulla-Sisko, Espoo, 5000 €

    Työryhmälle Kalevalainen ensiapulaukku K-18 -esityksen valmistamiseen

    Järvelä Jouni, Helsinki, 8000 €

    Työryhmälle kv. musiikkiprojektin tallennukseen ja sen valmisteluun

    Karhula Mikko, Helsinki, 1400 €

    Bulgarialaisen tamburan hankintaan

    Karjalainen Mari, Sipoo, 3000 €

    Työryhmälle juonellisen lastenkonsertin suunnitteluun ja toteutukseen

    Karjalainen Mikko, Helsinki, 2500 €

    Flyygelitorven hankintaan

    Korhonen Ilona, Pukkila, 6000 €

    Työryhmälle, Kalevalan syntyyn johtaneet runolaulut, niiden koostaminen, harjoittelu ja esittäminen

    Kortehisto Juha Paavo Tuomas, Helsinki, 5000 €

    Jay Kortehiston levyn valmistamisen kustannuksiin

    Koskelin Olli, Helsinki, 4000 €

    Laajan sooloselloteoskokonaisuuden säveltäminen

    Kuikka Markus, Helsinki, 5000 €

    Työryhmälle gambayhtye Jaye Consort Helsingin taiteelliseen konsertointiin

    Kujala Susanne, Vantaa, 4500 €

    Urkukonserton tilaamiseen säveltäjä Sid Hilleltä

    Kujanpää Emmi, Helsinki, 6000 €

    Soololevyn äänityskuluihin Bulgariassa sekä levyn vierailijoiden ja taiteellisen tuottajan palkkioihin

    Kyhälä Jouko, Kirkkonummi, 9000 €

    Työryhmälle Svängin vuoden 2017 kiertuetoimintaan

    Käppi Pekko, Tampere, 5000 €

    Työryhmälle Pekko Käppi & K:H:H:L-yhtyeen levyn tuotantokuluihin

    Kärkkäinen Heini, Espoo, 9000 €

    Työryhmälle Tampere Chamber Music -festivaalin tuotanto-, markkinointi- ja tiedotuskustannuksiin.

    Laitinen Juho, Helsinki, 2000 €

    Iannis Xenakisin kamarimusiikkiteosten esittämiseen konserteissa syksyllä 2017

    Lajunen Emilia, Helsinki, 6000 €

    Työryhmälle Artjamei musiikki- ja tanssiesityksen toteuttamiseen

    Larjamo Suvi, Helsinki, 6500 €

    Lastenooppera Tuhkimo, eriarvoisuuden ja kiusaamisen käsittelyä oopperan keinoin

    Lassy Timo, Helsinki, 6000 €

    Timo Lassy Band 10v -juhlaorkesterin sovitukset ja harjoituttaminen

    Laukkanen Matti, Jyväskylä, 8000 €

    Työryhmälle Nuevo Quinteto Otra Vez -yhtyeen sävellys- ja sovitustyöhön

    Lehti Pekka, Helsinki, 6000 €

    Säveltämiseen, sovittamiseen ja harjoittelemiseen sekä uuden levyn valmisteluun

    Lehtola Jan, Lahti, 3000 €

    Työryhmälle Juhani Pohjanmiehen rehabilitointiin

    Lepistö Markku, Akaa, 5000 €

    Organetto & Organo -levyn masternauhakuluihin

    Lerche Pauliina, Kauniainen, 6000 €

    Työryhmälle Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen 10-vuotisjuhlakiertueeseen ja kiertuetoimintaan

    Lindell Tommi, Helsinki, 5000 €

    Musiikkinäytelmän sävellystyö

    Livorsi Paola, Helsinki, 5000 €

    Toisen tohtorikonsertin järjestämiseen: 50-vuotisjuhlasävellyskonsertti

    Logrén Tuomas, Helsinki, 5000 €

    Levynteon kustannuksiin

    Louhivuori Jorma, Porvoo, 5000 €

    Työryhmälle Free Fall klubin ja uuden festivaalin toimintaan

    Louhivuori Olavi, Vantaa, 5000 €

    Olavi Louhivuori: Immediate Music -projektin tuotantokustannuksiin

    Lukkarinen Jaakko, Helsinki, 4500 €

    Työryhmälle NYConnection yhtyeen kolmannen levyn, muusikkopalkkioihin ja toisen levyn julkaisukiertueen tuotantokuluihin.

    Lumikivi Anna, Inari, 5000 €

    Työryhmälle uuden kolttasaamelaisen musiikin sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön sekä tuotantokuluihin CD-levyä varten

    Luoto Meriheini, Helsinki, 3000 €

    Soololevyn tuotantokustannuksiin sekä muusikoiden palkkioihin

    Makkonen Matti, Savonlinna, 2000 €

    Ilkka Kuusiston Gabriel tule takaisin! -oopperan orkestraation sovittaminen kamariyhtyeelle.

    Marjaranta Jore, Helsinki, 3500 €

    Akustisen kitaran hankinta

    McElwain Anna Maria, Kuopio, 9000 €

    Kuudennen The Nordic Historical Keyboard Festivalin järjestämiseen

    Mäntylä Mari, Kuhmo, 3000 €

    Työryhmälle kesällä 2017 toteutettavaa konserttikiertuetta varten

    Niku Teija, Helsinki, 6000 €

    Aallotar- duon levyn tuotantokustannuksiin

    Nordenstreng Markus, Helsinki, 15000 €

    Tuomo & Markus -työryhmän kansainvälistymishankkeeseen

    Oskala Suvi, Helsinki, 5000 €

    Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskalan toimintaan vuonna 2017

    Page Timothy, Helsinki, 6000 €

    Työryhmälle Found Objectives tapahtumailtasarjan järjestämiseen

    Pajala-Assefa Hanna, Helsinki, 7000 €

    Työryhmälle konserttisarjan ensimmäisen teoksen Britten for Body and Cello valmistamiseen

    Pajunen Jyrki, Helsinki, 4000 €

    Työryhmälle Atomirotta III levyn säveltämiseen, sovittamiseen, sanoittamiseen ja demoamiseen

    Parko Maija, Kirkkonummi, 3000 €

    Työryhmälle KIC/K-ensemblen toiminnan jatkamiseen

    Pesonen Janne, Vesilahti, 12000 €

    Työryhmälle nykymusiikkiyhtye TampereRaw:n konserttitoimintaan.

    Pirttijärvi-Länsman Ulla, Utsjoki, 8000 €

    Musiikki-cd:n tuotantoon ja työskentelyyn, studiovuokrista ja matkakustannuksista aiheutuviin kuluihin

    Poutanen-Hurme Petra, Tampere, 4600 €

    Työryhmälle monitaiteellisen albumin erikoispainokseen ja taittoon

    Priha Antero, Helsinki, 9000 €

    Mielen taivas -äänitteen muusikko- ja studiokustannuksiin.

    Puurtinen Aija, Helsinki, 6000 €

    Työryhmälle Honey B & T-Bones yhtyeen konserttikiertueen ennakkosuunnitteluun, sävellys- ja sovitustyöhön, harjoituksiin

    Puusaari Maria, Helsinki, 3000 €

    Työryhmälle ”Ensimmäiset Kiusaukset” -Pianotriokonserttikiertueen järjestämiseen Suomessa

    Pyrrö Laura, Helsinki, 4000 €

    Työryhmälle Gustav Holstin oopperan Savitri toteuttaminen Helsingissä

    Raasakka Ville, Helsinki, 6000 €

    Työryhmälle Tristero -pianotrion konserttitoiminnan käynnistämiseen

    Rasinkangas Jussi, Kempele, 7000 €

    Työryhmälle, tarinallisesti etenevä visuaalinen ja yleisöä aktivoiva lastenkonsertti ”Tapio” sinfoniaorkesterille, lapsikuorolle ja solisteille

    Rautio Joonatan, Sipoo, 7000 €

    Nassaun Fasaani -yhtyeen levyntekoon, sekä kiertueen ja muiden esiintymisten kustannusten kattamiseen ja ohjelmiston valmistamiseen

    Saarilahti Kari, Helsinki, 4000 €

    Työryhmälle Don Johnson Big Band -yhtyeen uuden materiaalin sävellys-, sovitus ja sanoitustyöhön sekä harjoittamiseen

    Saha Topi, Helsinki, 3000 €

    Parlorkitaran hankintaan

    Salonen Juulia Salonen, Sipoo, 5000 €

    Työryhmälle Eppel&Peppelin uuden dramatisoidun konserttiproduktion valmisteluun ja toteuttamiseen.

    Savikangas Max, Järvenpää, 4000 €

    Oboekamarikonserton säveltämiseen

    Seppä Eero, Helsinki, 5000 €

    Kontrabasson hankinta

    Simanainen Mia Emilia, Helsinki, 4500 €

    Työryhmälle Quartet Ajaton konserttitoimintaan Euroopassa ja Venäjällä

    Sippola Laura-Liina, Helsinki, 10000 €

    Työryhmälle Laura Sippola &Tuki -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn

    Stasevskij Justas, Tampere, 3000 €

    Kansainvälisiin pianokilpailukustannuksiin

    Strömberg Satu, Espoo, 5000 €

    Työryhmälle ensimmäisen Helsinki Chamber Music Festivalin järjestämiseen kesällä 2017

    Talvitie Riikka, Helsinki, 5000 €

    Tuomarin vaimo -kamarioopperan toteutukseen

    Tiirikainen Jukka, Tuusula, 4000 €

    Uuden instrumentin hankinta

    Trbojevic Jovanka, Helsinki, 3500 €

    Assistentin palkkaaminen

    Vesala Martti, Helsinki, 3000 €

    Kansainvälistymiseen

    Virtanen Heikki, Helsinki, 2500 €

    Kontrabasson korjaukseen

    Virtanen Laura Inkeri, Lontoo, 8000 €

    Työryhmälle Suomalais-arabialaisia kohtaamisia -konsertit vuonna 2017 Suomessa, Egyptissä ja Englannissa

    Voima Veera, Helsinki, 9000 €

    Työryhmälle konserttien ja videon toteuttamiseen

     

    Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

     

    Erik Lindströmin Rahaston apuraha 2017

    Julkaistu

    Musiikkiarkiston yhteydessä toimiva Erik Lindströmin rahasto jakaa apurahoja nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelujen tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla. Rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström.

    Vuonna 2017 jaossa on yksi 2000 euron apuraha sopivaksi katsottavalle hakijalle. Etusijalle hakemuksissa asetetaan Yhdysvaltoihin suuntautuvat opintomatkat.

    Hakuaika päättyy perjantaina 31.3.2017. Hakemus osoitetaan Musiikkiarkiston hallitukselle sähköpostitse osoitteeseen info@musiikkiarkisto.fi. Hakemuksen voi myös toimittaa maapostitse osoitteeseen Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Hakuajan päättymispäivän postileimalla varustetut hakemukset hyväksytään.

    Hakemus on vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi hakijan aikaisemmat opinnot ja musiikillinen toiminta, opintomatkan suunnitelma ja yhteystiedot. Hakijana voi olla myös työryhmä.

    Apurahapäätös julkistetaan 30.5.2017 Helsingissä järjestettävässä JaZZanti-konsertissa. Illan esiintyjänä on Bowman trio: Sami Nummela (rummut), Tomi Nikku (trumpetti) ja Joonas Tuuri (kontrabasso)

    https://www.helsinkijazz.fi/kevaan-2017-konsertit/

    Musiikkiarkiston hallitus 

    Lisätietoja:

    www.musiikkiarkisto.fi

    arkistonjohtaja Juha Henriksson

    juha@musiikkiarkisto.fi

    puh. 09 757 0040

    Erik Lindströmin Rahaston apuraha 2017

    Julkaistu

    Musiikkiarkiston yhteydessä toimiva Erik Lindströmin rahasto jakaa apurahoja nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelujen tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla. Rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström.

    Vuonna 2017 jaossa on yksi 2000 euron apuraha sopivaksi katsottavalle hakijalle. Etusijalle hakemuksissa asetetaan Yhdysvaltoihin suuntautuvat opintomatkat.

    Hakuaika päättyy perjantaina 31.3.2017. Hakemus osoitetaan Musiikkiarkiston hallitukselle sähköpostitse osoitteeseen info@musiikkiarkisto.fi. Hakemuksen voi myös toimittaa maapostitse osoitteeseen Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Hakuajan päättymispäivän postileimalla varustetut hakemukset hyväksytään.

    Hakemus on vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi hakijan aikaisemmat opinnot ja musiikillinen toiminta, opintomatkan suunnitelma ja yhteystiedot. Hakijana voi olla myös työryhmä.

    Apurahapäätös julkistetaan 30.5.2017 Helsingissä järjestettävässä JaZZanti-konsertissa. Illan esiintyjänä on Bowman trio: Sami Nummela (rummut), Tomi Nikku (trumpetti) ja Joonas Tuuri (kontrabasso)

    https://www.helsinkijazz.fi/kevaan-2017-konsertit/

    Musiikkiarkiston hallitus 

    Lisätietoja:

    www.musiikkiarkisto.fi

    arkistonjohtaja Juha Henriksson

    juha@musiikkiarkisto.fi

    puh. 09 757 0040

    Palkaton työ on ongelma kaikilla taiteenaloilla

    Julkaistu

    Taiteen asiantuntijat kokevat, että taiteilijan työtä ei arvosteta, eikä siitä olla valmiita maksamaan. Ilmiö on juurtunut asenteisiin ja palkattoman työn määrä vaikuttaa lisääntyneen merkittävästi. Samalla, kun työn arvostus on laskenut, ovat työelämän vaatimukset kasvaneet: taiteilijan tulee olla työmarkkinoiden moniosaaja.

    Tiedot käyvät ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen (Cupore) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä syntyneestä Taiteen ja kulttuurin barometristä, jonka vastaajina olivat taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenet.

    Taiteilijajärjestöjen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että taiteilijoiden osaamista ei hyödynnetä riittävästi yhteiskunnassamme. Erityisesti yksityisen sektorin työllistämispotentiaali toteutuu vasta, kun ihmiset ja yritykset ovat valmiita maksamaan taiteellisesta työstä.

    Toimeentulo vaatii taiteilijoilta yhä monimuotoisempaa ammatillista osaamista. Perinteiset ansaintamuodot ovat katoamassa ja kilpailu työtilaisuuksista kovenee entisestään.

    Lähes kaikki vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että taiteilijajärjestöjen tulisi tehdä enemmän ammatilliseen edunvalvontaan liittyvää yhteistyötä ja taide- ja taitelijapoliittisia avauksia. Tiiviimpi yhteistyö koetaan kuitenkin hankalaksi, sillä eri taiteenaloilla havaitaan olevan erilaisia tarpeita ja odotuksia.

    Tiedot perustuvat syksyllä 2016 tehdyn kyselyn tuloksiin. Taiteen ja kulttuurin barometrin teema sekä asiantuntijoista koostuva vastaajajoukko vaihtuvat vuosittain. 

     

    Taike ja Cupore järjestävät barometrin tuloksista sekä taiteilijoiden työskentelyedellytysten kehittämisestä keskustelutilaisuuden Helsingissä 16.3.2017. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet: https://www.facebook.com/events/360784740974584/

     

    Hirvi-Ijäs, Maria – Rensujeff, Kaija – Sokka, Sakarias – Koski, Eero: Taiteen ja kulttuurin barometri 2016. Taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. Cuporen verkkojulkaisuja 42. 

     

    7. ”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailu 2017

    Julkaistu

    Suomen Big Band -yhdistys ry, UMO ja YLE järjestävät seitsemännen ”Esko Linnavalli” big band -sävellyskilpailun toukokuussa 2017. Tuomaristo valitsee kilpailuun saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka esitetään YLEn radioimassa finaalikonsertissa Savoy -teatterissa Helsingissä 31.5.2017.

    Kilpailu tekee kunniaa UMOn perustajajäsenelle ja kapellimestarille, Esko Linnavallille, jonka kausi orkesterin taiteellisena johtajana kesti vuodesta 1975 vuoteen 1991. Linnavallia pidetään yhtenä UMOn merkittävimmistä kapellimestareista, sillä hänen ansiostaan UMOsta kehittyi kansainvälisesti tunnustettu jazzorkesteri sekä pysyvä instituutio Suomen musiikkielämässä.

    Kilpailun tarkoituksena on nostaa esille uuden big band -musiikin tekijöitä sekä osaltaan tukea uuden musiikin säveltämistä ja esittämistä. Kaikki kilpailun finaaliin hyväksytyt kappaleet tulevat osallistumisen myötä Suomen Big Band -yhdistyksen käyttöön ja ne tulevat levitykseen SBBY ry:n kautta sähköisesti.

    Tuomaristo valitsee kilpailuun saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka UMO esittää finaalikonsertissa 31.5.2017. Teokset kilpailevat anonyymisti alkukarsintavaiheessa, mutta finaalikonserttiin pääsevien kappaleiden säveltäjät julkistetaan. Tuomaristo valitsee konsertissa esitetyistä kappaleista kolme palkittavaa teosta. Palkinnot ovat: 1. palkinto 1500 euroa, 2. palkinto 1000 euroa ja 3. palkinto 500 euroa. Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot toisinkin sekä jakaa myös erilaisia tunnustuspalkintoja. Myös yleisö saa antaa äänensä ja kappaleista valitaan yleisön suosikki lippuäänestyksen avulla.

     7. ”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailu 2017

     Suomen Big Band -yhdistys, UMO ja YLE järjestävät seitsemännen ”Esko Linnavalli” big band -sävellyskilpailun toukokuussa 2017. Esiraati valitsee kilpailuun saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka esitetään YLEn radioimassa finaalikonsertissa Savoy-teatterissa Helsingissä 31.5.2017. Tässä konsertissa tuomaristo valitsee kolme palkittavaa teosta. Myös yleisö saa antaa äänensä ja kappaleista valitaan yleisön suosikki. Teokset kilpailevat anonyymisti alkukarsintavaiheessa, mutta finaalikonserttiin pääsevien kappaleiden säveltäjät julki

    KILPAILUN SÄÄNNÖT:

    1. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa musiikin tekijä, paitsi kilpailun tuomarit.

    2. Kilpailukappaleen on oltava ennalta esittämätön. Kukin säveltäjä voi osallistua kilpailuun yhdellä teoksella.

    3. Kilpailukappaleen tulee olla kestoltaan 4-7 minuuttia. Instrumentaatio on big bandin vakiokokoonpano (2 alttosaksofonia, 2 tenorisaksofonia, baritonisaksofoni, 4 trumpettia, 4 pasuunaa, piano, basso ja rummut sekä kitara). Kaikki vaskien sordiinot sekä flyygelitorvet trumpettien vaihtosoittimina ovat käytettävissä. (Huom! Ei saksofonien sivusoittimia!)

    4. Nitomaton partituuri sekä stemmat tulee toimittaa UMOon 28.4.2017 (postileiman päiväys) mennessä, osoitteella UMO, Tallberginkatu 1 C 139, 00180 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailu”. Nuottimateriaali toimitetaan ainoastaan nimimerkillä varustettuna. Mukaan liitetään suljettu kirjekuori, jonka sisälle osallistuja laittaa omat yhteystietonsa: nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

    5. Palkinnot ovat: 1. palkinto 1500 euroa, 2. palkinto 1000 euroa ja 3. palkinto 500 euroa. Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot toisinkin sekä jakaa myös erilaisia tunnustuspalkintoja.

    6. Finalisteille ilmoitetaan osallistumisesta loppukilpailuun 12.5.2017 mennessä.

    7. Finalisteille maksetaan matkat sekä majoitus kilpailun aikana. Matkat korvataan juna- tai bussilipun hinnan mukaan (2. lk). Ulkomailta tulevia tai ulkomaille meneviä matkoja ei makseta, mutta niihin voi hakea tukea erillisellä vapaamuotoisella hakemuksella Suomen Big Band -yhdistyksestä.

    8. Finaalissa on mukana enintään 10 teosta, jotka esittää UMO.

    9. Finaalissa kappaleet arvostelee tuomaristo, jonka asettaa Suomen Big Band -yhdistys.

    10. Kaikki finaaliin hyväksytyt kappaleet tulevat osallistumisen myötä Suomen Big Band -yhdistyksen käyttöön.

    11. Kilpailuun toimitettuja teoksia ei palauteta, mutta finaalin ulkopuolelle jääneet teokset voi noutaa UMOsta toukokuun 2017 loppuun mennessä.

     

    Kilpailun historiaa:

     

    Vuonna 2015 sävellyskilpailun voitti Sampo Kasurinen kappaleellaan Samson. Toiseksi tuli Teemu Halmkrona kappaleellaan An Evening at River. Kolmanneksi sijoittui Sid Hille kappaleellaan Hashtag.

    Vuonna 2013 voittajaksi nousi Teemu Takanen kappaleellaan Here Waiting For You. Kilpailun toisen sijan jakavat Joonas Leppänen kappaleellaan Big Sur ja Teemu Halmkrona kappaleellaan Parting of the Ways. Kolmanneksi sijoittui Visa Oscar kappaleellaan Balkan Express.

    Vuonna 2011 kilpailun voitti Artturi Röngän teos By Rail, toiseksi sijoittui Ville Kyttälän Slalom ja kolmannen sijan Antti Hynnisen Trangier. Yleisöäänestyksen voitti Ville Kyttälän Slalom.

    Vuonna 2009 voittajaksi kilpailussa nousi Mikko Hassisen teos Karhunvartija, toiseksi sijoittui Ville Vannemaan One for Oatts ja kolmannen sijan jakoivat Artturi Röngän Wandering, wondering ja Jussi Kososen Gran Tourismo, jonka myös yleisö äänesti suosikikseen.

    Vuonna 2007 voitto meni Vellu Halkosalmelle kappaleella Solo Flight, toisen palkinnon sai Pertti Jalava kappaleella Pluto? – Siellä se kieppuu yhä! ja kolmannen palkinnon Jussi Lampela kappaleella Desert Sand.

    Ensimmäisessä Linnavalli kilpailussa vuonna 2005 ensimmäisen palkinnon sai Pessi Levannon Golden House of Samargand, toisen palkinnon Vellu Halkosalmen Kaiku ja kolmannen palkinnon Sid Hillen Odd Men Out.

     

    Tätä ennen Suomessa on järjestetty vastaava big band -sävellyskilpailu vuonna 1987 Lusesin toimesta. Tällöin Eero Koivistoisen teos Kukonpesä voitti ensimmäisen palkinnon. Ympäri maailmaa vastaavanlaisia kilpailuja on vain noin kymmenkunta. Kautta vuosien niissä ovat suomalaisista säveltäjistä menestyneet mm. Jukka Linkola, Kari Ikonen, Sid Hille, Teemu Halmkrona ja Antti Rissanen. Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailua tullaan tulevina vuosina järjestämään joka toinen vuosi.

     

    Yhteystiedot:

    www.sbby.com

    www.umo.fi

     

    Lisätiedot:

    Suomen Big Band -Yhdistys ry, www.sbby.com

    Antti Rissanen, SBBY puheenjohtaja, e-mail antti.rissanen(at)sbby.com, gsm 040 556 5446

    UMO, www.umo.fi

     

    Terhi Siirala, UMO tuotantopäällikkö, e-mail: terhi(at)umo.fi, gsm 040 763 6275

    Suomalaisen populaarimusiikin historiaa esittelevä näyttely on auki 9.3. viimeistä päivää.

    Julkaistu

    Sata vuotta populaarimusiikkia Suomessa

    Suosikkilevyjemme todelliset tekijät: tuottajat, sovittajat ja kapellimestarit

    Ketkä ovat päätösten ja toteutusten takana äänilevyjen julkaisemisessa? Mikä on ravintoketjun kulku siitä kun laulu ensin jonkun tai joidenkin voimin syntyy, ja se siitä etenee yleisön kuultavaksi? Keiden toimesta äänilevyt ovat eri aikoina kuulostaneet soinneiltaan siltä kuin ne kuulostavat?

    Vastauksia näihin kysymyksiin hakee ja esittelee toimittaja Pekka Nissilä, vieraanaan kansainvälisesti tunnetuin äänilevyhistorioitsijamme, tohtori Pekka Gronow.

    Suomalaisen populaarimusiikin historiaa esittelevä näyttely on auki 9.3. viimeistä päivää.
    ”Sata vuotta populaarimusiikkia Suomessa” -keskustelusarjan muut tapahtumat järjestetään Kirjasto 10:ssä 11.4. ja 11.5.

    Tilaisuuden järjestää Musiikkiarkisto yhteistyössä Populaarimusiikin museo POMUSin kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

    https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Tapahtumat/…(127793)